9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMNETSNTA Tutkmusalueen sjant Tutkmusalue sjatsee Hyvelässä, n. 6 km:ä Porsta pohjoseen, Vaasa-ten täpuolella. Tarkemp sjant lmenee raportn etulehtenä olevalta :20 000 karw' talta. Tutkmuksen tarkotus ja havannont Tulosten tarkastelua L/ r -r-, Hyvelässä suortetun tmanttkarauksen yhteydessa päätettn kerätä karaajen naakarauksen yhteydessa muutenkn tekemät havannot varta vasten laadtulle omakkeell.e. Tarkotuksena ol kokella, vodaanko nästä havannosta rekons truoda rtomaapetteen stratgrafaa karauspstessa. Havannot kerättn normaaln karauksen yhteydessä. Karauksen suortt SMOy ja kunkn koneen mehstöä llkoulutettnll, ts. opas tettn tetyn ohjeen mukaan täyt tämään maalcaraushavanto lomake. Lomakkeel le merkttn metrettän teraputken panuma, kvsyys, ylösnousseen huuhteluveden vär, sameus ja mahdollnen veden hukka. Karaajathan tekevät Kyseset havannot jo lman muuta työn yhteydessa. Kyseessä ol pelkästään tehtyjen havantojen krjaamnen. Karaajen suhtautumsessa havantojen tekoon ja krjaamseen e votu havata negatvsta asennetta, pkernmnkn pänvaston. Kunkn karaajan ykslöllnen näkemys ja aktvteett kuvastu luonnollsest ha.- vannossa. Havannont alotettn kesken karausvaheen lokakuun alussa. Havantoja tehtn kakkaan 6 maakzrauksen yhteydessä. Maakaraushavantojen perusteella alueelta on laadttu kolme rnnakkasta rtomaapeteprofla sekä lsäks vs erllstä psteellstä profla. rtomaapetestratgrafa näyttää karausalueella havantojen pe rus tee la olevan varsn loognen. Ylnna on savkerros, jonka paksuus vahtelee 2-5 m:n. Sen alla on tutkmusalueen keskosassa yhtensnen sora- ja hekkakerros, joka vahtuu varsn jyrkas t alla olevaan noreen-n. Moreenn pntaosssa tavataan pakon ohuehkoja slttkerroksa, samon moreen saat taa ssältä2 hek!calnsse ja ja välkerroksa, kuten esm. reän 28 kohdalla, jossa hekkalnssn paksuus on lahes kolme meträ. Moreenkerraksessa on pakon kvkkokerroksa, jotka saatta-vat edustaa vanhaa moreenn pntahuul~toutumaa. Lthell kallonpntaa moreen on usen suurlohkaresta ja erttan kvstä.
MAAKAHAUSHAVANNOT Rekä Karttaleht Kararean tunnus/reän kaltevuus ja suunta Karttalehtnumero X ja Y Koordnaatt Havannotsja Havantoja tehneen terämehen nm Havannot pyrtään tekemään yleensä metrettän. Jos vahtelut, esm. kvkerrokset ovat ohuta, vodaan havannot tehdä tarkemmnkn. Panuma Maaputken panuma karattaessa Käytetään seuraava termejä Kvsyys Veden vär - helppo (= panuma tasanen ja nopea) - normaal (= panuma heman epätasanen = kve - vakea (= panuma hdas ja kangerteleva) Karauksen yhteydessa havattu rtomaakerroksen kv- SYYS * Käytetään seuraava termejä kvetön vähäkvnen normaalkvnen runsaskvnen - erttän kvnen Ylös tulevan huuhteluveden vär Käytetään seuraava termejä värtön ruskea ruos tenen harmaa - snnen Veden sameus Veden hukka Ylös tulevan huuhteluveden sameus Käytetäär seuraava termejä - krkas - samea - erttän samea Huuhtelhveden kato maakarauksessa Käytetään seuraava koodeja Huomautuksa - 0 = lähes kakk huuhteluves tulee ylös - 50 = non puolet huuhteluvedestä katoaa - 00 = lähes koko huuhteluves katoaa Muta ka-lrauksen yhteydessa tehtava havanto ja, jotka mahdollsest auttavat geologa maaperakerrosten hahmottelemsessa, kuten esm. tertn äkllnen panumnen, knnklautumnen tms.
---- r :..''VY'fS!! F' A N U :'+: A KVSYYS HL'3MAUTll<S!A. f '.!:; VAR SAMEUS $-.----.-. [......, -- * 4 "--- --..--....--. -- r <. - A L!...,.--_p - -- 2-5 ---2 ---. ~. ' 3-4 j! -+. t 7 : 3-5! - 5 -.c -.- t -- -. "! j 4!: - 76 f -'------ -- ;-- j -- l.--. - 5 ; - ' - --- - - t. -5-7!. 7 -; t l C---.--.--------- ---+- 7-- ---- -- _ :$-;9 C k- --,....------ - +._.. - -.-., ;.?-?- ; a :- ' ~ - - -- - ~ 4