1 Kankaanpään kaupunki Kaupunginhallitus 20.09.2017 VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2020 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJE Sisällysluettelo 1. Aikataulu ja prosessin vaiheet 2. Tilinpäätös 2016 3. Talousarvio 2017 4. Talousarvio 2018 laatimisen lähtökohdat 5. Käyttötalous 6. Investoinnit 5.1 Toiminnalliset muutokset 5.2 Toiminnalliset tavoitteet 5.3 Raami 5.4 Henkilöstömenot 7. Talousarvion tekninen toteutus 8. Liitteet 7.1 Talousarvion rakenne 7.2 Talousarvioesitysten teko
2 1. Aikataulu ja prosessin vaiheet Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman laadinta etenee seuraavassa järjestyksessä: * Kh: talousarvion laadintaohjeet 25.9.2017 * Lautakuntien talousarvioesitykset 20.10.2017 * Kaupunginvaltuuston seminaari 9. - 10.11.2017 * Kaupunginhallituksen käsittely 20. 22.11.2017 * Kh:n esitys valtuustolle; TA/TS 24.11.2017 (viimeistään) * Kaupunginvaltuuston käsittely 11.12. 2017 * Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet tammikuu 2018 * Lautakuntien käyttösuunnitelmien vahvistaminen tammi-helmikuu 2018 2. Tilinpäätös 2016 Kankaanpään kaupungin talousvuosi 2016 toteutui budjetoitua paremmin. Tilikauden ylijäämä oli 1,7 milj. euroa. Vuosikate oli 4,4 milj. euroa ja se ylitti poistojen määrän ja täyttää kriteerin tasapainossa oleva talous. Käyttötalous on ollut kolmena vuonna peräkkäin ylijäämäinen. Käyttötalouden osalta talous näyttää olevan tasapainossa. Tilanteen pysyminen vakaana ja samanlaisena vaatii edelleen määrätietoista työtä tuottavuuden parantamiseksi. Talouden osalta suurin haaste tulevaisuudessa on lainamäärän kasvu. Kaupungilla on edessään tulevina vuosina suuret investoinnit. Liikuntakeskuksen peruskorjaus on arvioilta 16,6 milj. euroa. Lisäksi edessä on Tapalan pääterveysaseman peruskorjaus ja laajennus, jonka kustannusarvio on tällä hetkellä 10,3 milj. euroa. Kaupungin lainamäärä kasvoi 3,3 milj. euroa, asukasta kohden laskettuna 323 euroa. Lainakanta on 3.243 /asukas ollen enemmän kuin kuntien keskiarvo n. 2916 /asukas. 3. Talousarvio 2017 Vuoden 2017 talousarvio on laadittu tulokseltaan +0,47 milj. euroa. Vuoden 2016 tilinpäätöksen toteutuneiden kustannusten ja vuoden 2017 talousarvion toteutuman perusteella näyttää siltä, että vuoden 2017 talousarvio ei toteudu suunnitellusti. Käyttötaloudessa erikoissairaanhoidon määrärahavaraus näyttää alittuvan huomattavasti, mutta vastapainona PoSan tuottamien palvelujen määrärahavaraus ylittyy paljon enemmän. Verotuloarvio jäänee huomattavasti alle arvioidusta, mutta lainojen korkomenovaraus alittuu. Kokonaisuutena talousarviossa arvioitu positiivinen tulos jää saavuttamatta ja uhkana on tuloksen jääminen negatiiviseksi. Suurta investointimäärää on kasvatettu vielä kesken talousarviovuoden ja näiden rahoittamiseksi myös lainanottoa. Velkaantuminen kasvaa ennakoitua nopeammin. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset vuonna 2017 Vaikutukset verotuloihin Kilpailukykysopimuksessa on sovittu erinäisistä palkansaajien maksuihin liittyvistä muutoksista vuosina 2017 2020. Maksujen muutokset vaikuttavat kunnallisverotuloja alentavasti. Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksujen ja työeläkemaksun korotuksien arvioidaan vuonna 2017 vähentävän kunnallisveron tuottoa yhteensä 120 milj. eurolla. Päivärahamaksun korotuksen arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa lähes 160 milj. eurolla. Sairaanhoitomaksun alentaminen siirtää verosta tehtäviä vähennyksiä nykyistä enemmän tehtäväksi kunnallisverosta vähentäen kunnallisveron tuottoa lähes 50 miljoonalla eurolla vuonna 2017. Maksujen muutoksista johtuen kunnallisverotulojen arvioidaan siten jäävän vuonna 2017 noin 330 miljoonaa euroa pienemmiksi. Samassa yhteydessä alennetaan yritysten maksamia maksuja, joka vähentää yritysten kustannuksia. Tämän oletetaan lisäävän vastaavasti yritysten verotettavaa tuloa ja siten myös kuntien saamaa yhteisöveron tuottoa. Yhteisöverotuloja lisäävä vaikutus on huomioitu uudessa ennusteessa vuoden 2017 osalta noin 70 milj. euron suuruisena. Kunnallisveron tuottoa alentaa myös aiempaa matalampi arvio palkkasumman kasvusta, joka on seurausta Kilpailukykysopimukseen liittyvistä toimenpiteistä eli palkkojen nollakorotuksista, julkisen sektorin lomarahojen leikkauksista se-
3 kä työajan vastikkeettomasta pidentämisestä. Näiden toimenpiteiden on arvioitu vähentävän kunnallisveron tuottoa vuonna 2017 noin 130 miljoonalla eurolla. Edellä mainittujen toimenpiteiden johdosta tehtyjen veronkevennysten on arvioitu vähentävän kunnallisveron tuottoa noin 130 milj. eurolla vuonna 2017, joka kompensoidaan valtionosuusjärjestelmässä. Vaikutukset henkilöstömenoihin Kilpailukykysopimuksen mukaisesti palkkoja ei koroteta sopimuskaudella (1.1.2017 31.1.2018) ja lomarahoja leikataan 30 % eli ajanjaksolla 1.2.2017-30.9.2019 maksetaan vuoden 2016 lomarahaprosentteihin verrattuna pienempää lomarahaa. Työnantajan sosiaaliturvamaksut alenevat: KuEL- ja JuEL-palkkaperusteinen maksu alenee 0,20 % -y, työnantajan työttömyysvakuutusmaksu alenee ja työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee 0,94 % -y. Muut olennaiset talousvaikutukset Toimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan vastattavaksi vuoden 2017 alusta lukien. Tämä poisti kuntien toimeentulotukimenot, mutta poisti myös kuntien toimeentulotukeen saaman valtionosuuden. Nettovaikutus on käyttötalouden nettomenoja alentava, mutta tämä rahoitetaan vähentämällä kuntien laskennallista valtionosuutta. Sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille vuoden 2020 alusta lukien. Tämä vaikuttaa hyvin merkittävästi kuntien talousarvioihin menojen ja tulojen, valtionosuuksien ja verotulojen osalta. Näitä vaikutuksia ei vielä ole huomioitu vuoden 2020 tuloslaskelmassa ja rahoituslaskelmassa, koska lainsäädäntö on vielä hyväksymättä ja talousarvion sekä taloussäännön tulee perustua voimassa olevaan lainsäädäntöön. 4. Talousarvion 2018 laatimisen lähtökohdat Vuoden 2018 talousarvion laatimisen lähtökohtana on valtuuston joulukuussa 2016 hyväksymä vuosien 2017-2019 taloussuunnitelma sekä valtuuston vuoden 2017 aikana tekemät muutokset. Talousarvioraamin pohjana olevat tuloslaskelma ja rahoituslaskelma vuodelle 2018 on laadittu siltä pohjalta, että tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroprosentteja ei koroteta. Valtion talousarviokäsittelyn ja valtionosuuksien määrän selvittyä sekä verotuloarvion täsmennyksen ja lautakuntien talousarvioesitysten jälkeen arvio tuloveroprosentista tehdään joka tapauksessa uudelleen. Veroperusteista valtuusto päättää 13. marraskuuta 2016 pidettävässä kokouksessa. Verotulojen ennustamisessa on käytetty Kuntaliiton tuottamaa verotuloennustekehikkoa, johon on saatu viimeinen päivitys kesäkuussa 2017. Päivityksessä on huomioitu Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntien verotuloihin, valtiovarainministeriön arviot tulokehityksestä vuosille 2018-2020 ja yhteisöverojen kehityksestä vuosille 2018-2020. Samoin ennusteessa on huomioitu valtiovarainministeriön talousarvioesitykseen sisältyvät vaikutukset. Syys-lokakuussa saadaan ennusteeseen vielä uusi päivitys, jonka perusteella verotuloarvio tarkennetaan. Valtionosuuksien arvioinnissa on käytetty Kuntaliiton alustavia kuntakohtaisia laskelmia, jotka on laadittu kesäkuussa 2017. Laskelma on Kuntaliiton arvio. Se päivitetään syyskuussa ja joulukuussa 2017. Lopulliset päätökset vuoden 2018 kunnan valtionosuuksista tehdään joulukuussa 2017. Talousarvion laadintaohjeeksi kaupunginhallitus antaa toimielinkohtaisen nettomenoraamin. Varsinainen talousarvio hyväksytään edelleen tulosaluekohtaisesti ja investoinnit hankekohtaisesti. Investointien osalta ei anneta erillistä raamia. Investointiesitykset käsitellään erillisenä kokonaisuutena ja investointihankkeet jaksotetaan taloussuunnitelmavuosille. Alla olevassa rahoituslaskelmassa nettoinvestoinnit on arvioitu voimassa olevan taloussuunnitelman perusteella ja rahoitustarve laskettu sen mukaisesti.
4 Laadintaohjeen perustana olevat tuloslaskelma ja rahoituslaskelma: x1.000 RAAMI sote TULOSLASKELMA TP2015 TP2016 TA2017 2018 2019 2020 2020 TOIMINTATUOTOT 15 288 15 483 14 766 15 017 15 092 15 168 13 849-12,2 % 1,3 % -4,6 % 1,7 % 0,5 % 0,5 % TOIMINTAKULUT -80 852-79 810-79 066-79 066-79 461-79 859-39 445 - siitä henkilöstömenot -22 136-21 478-21 260 - kasvu ed. v:sta% 0,1 % -1,3 % -0,9 % 0,0 % 0,5 % 0,5 % TOIMINTAKATE -65 564-64 327-64 300-64 049-64 369-64 691-25 596 Toimintakatteen kasvu% 3,5 % -1,9 % 0,0 % -0,4 % 0,5 % 0,5 % Veroprosentti 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 9,20 Verotulot 41 345 40 738 40 079 39 690 40 420 40 622 21 653 Verotulojen kasvu% 2,5 % -1,5 % -1,6 % 1,7 % 0,5 % 0,5 % Valtionosuudet 26 144 27 204 26 970 26 905 27 174 26 943 6 817 Rahoitustuotot ja -kulut 877 814 662 700 600 550 550 VUOSIKATE 2 802 4 429 3 411 3 246 3 825 3 424 3 424 Poistot ja arvonalentumiset -2 508-2 722-2 941-3 246-3 575-3 700-3 700 TILIKAUDEN TULOS 294 1 706 470 0 250-276 -276 Rahastojen lis.(-) väh(+) TILIKAUDEN YLI(+)/ALI(-)JÄÄMÄ 294 1 706 470 0 250-276 -276 Taseen yli/ali(-)jäämä 825 3 174 3 644 3 645 3 894 3 618 3 618
5 x1.000 RAAMI sote RAHOITUSLASKELMA TP2015 TP2016 TA2017 2018 2019 2020 2020 Toiminnan rahavirta 2 740 4 382 3 411 3 246 3 825 3 424 3 424 Vuosikate 2 802 4 429 3 411 3 246 3 825 3 424 3 424 Tulorah.korjauserät -62-47 Investointien rahavirta -7 702-8 106-9 021-9 821-6 377-6 705-6 705 Investointimenot -8 357-8 239-9 871 Rahoitusosuudet investointeihin 437 46 750 Pysyvien vastaavien luovutustulot 218 86 100 Toiminnan ja investoint. rahavirta -4 962-3 725-5 610-6 575-2 552-3 281-3 281 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutos 21 32 Lainakannan muutokset 2 939 3 339 5 589 6 850 2 733 3 163 3 163 Pitkäaikaisen lisäys 8 000 9 000 12 050 14 000 10 700 12 200 12 200 Pitkäaikaisen vähennys -5 061-5 661-6 461-7 150-7 967-9 037-9 037 Oman pääoman muutos 643 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 124 155 Rahoituksen rahavirta 4 083 4 168 5 589 6 850 2 733 3 163 3 163 Rahavarojen muutos -878 443-21 275 181-118 -118 Lainamäärä 34 382 37 720 43 309 50 159 52 892 56 055 56 055 Lainamäärä /asukas 2 920 3 243 3 722 4 332 4 591 4 874 4 874 Asukasluku 11774 11631 11637 11578 11520 11500 11500 5. Käyttötalous 5.1. Toiminnalliset muutokset Toimielinten tulee esittää toteutettavat toiminnalliset muutokset. Mikäli toiminnalliset muutokset vaikuttavat muiden toimielinten toimintaan, tulee niistä keskustella ja sopia asianosaisten kanssa ennen päätöksentekoa. Toiminnallisissa muutoksissa tulee etsiä synergiaetuja, taloudellisuutta ja tehokkuutta koko kaupungin näkökulmasta tarkasteltuna. 5.2. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet, jotka annetulla määrärahalla tulee saavuttaa, on esitettävä selkeästi yksilöityinä. Tavoitteiden valmistelussa on kiinnitettävä erityisesti huomiota siihen, että ne ovat kuntalaisten kannalta olennaisia, selkeitä, kysyntään vastaavia, vaikuttavia sekä yksiselitteisesti ja helposti todettavia ja mitattavia. Toiminnalliset tavoitteet voivat olla
5.3. Raami määrä-, laatu-, taloudellisuus- ja tuloksellisuustavoitteita. Tuloksellisuus tarkoittaa kunnan kykyä onnistua palvelujen järjestämisessä taloudellisesti vaikuttavuuden, palvelun laadun, toimintaprosessien sujuvuuden sekä henkilöstön aikaansaannoskyvyn suhteen. Talousarvioon tulee esittää tuloksellisuustavoitteet, jotka asetetaan tulosalueittain. Asetettavat tavoitteet toimivat siten jatkossa mahdollisten tuloksellisuuserien jakamisen perusteena. Asetettavien tavoitteiden toteutumista kuvaamaan on asetettava mittarit, joiden perusteella voidaan todeta tavoitteiden saavuttaminen tilivuoden aikana ja erityisesti sen lopussa. Tavoitteiden tulee kuvata haluttua tulosta, ei niinkään tekemistä. Tavoitteet ovat sitovia ja niiden toteutumista seurataan koko vuoden ajan ja erityisesti tilinpäätöksessä. Jokaiselle tulosalueelle tulee asettaa selkeät tulostavoitteet sekä tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit. Informaatiotietoina tulosalueittain voidaan - ja on syytä - esittää kysyntä- ja laajuustietoja, jotka eivät siis ole tavoitteita eivätkä tavoitteiden toteutumista kuvaavia mittareita. Käyttötalouden menojen ja tulojen erotus eli toimintakate on tuloslaskelmaraamissa - 64.049.000 euroa Tämä kokonaisnettomenoraami jaetaan eri toimielimien kesken niin, että jokainen alla lueteltu toimielin saa vuoden 2018 talousarvion laadinnan ohjeeksi sitovan nettomenojen kokonaismäärän eli nettomenoraamin. Talousarvioesitykset tulee laatia siitä näkökulmasta, että toiminta sopeutetaan käytettävissä olevaan rahamäärään. Tämän johdosta tehtävät toiminnalliset muutokset taloudellisine vaikutuksineen tulee esittää konkreettisesti. Käyttötalousosa toimielimittäin (erikoissairaanhoito ja maaseutuhallinto eriteltynä) 6 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 2018 Toimielin netto netto netto netto RAAMI netto Keskusvaalilautakunta -176 249 536 25 080 21 000 Tarkastuslautakunta 21 598 18 978 19 543 26 000 20 000 Kaupunginhallitus 3 024 693 3 498 627 3 202 795 3 481 351 3 452 000 maaseutuhallinto 81 234 89 242 82 559 80 068 80 000 Kaupunkisuunnittelulautakunta 327 358 521 229 527 242 539 639 528 000 Perusturvalautakunta 23 734 644 24 151 959 24 513 690 23 753 108 24 310 000 erikoissairaanhoito 14 229 086 14 891 270 13 729 660 14 497 350 13 791 000 Sivistyslautakunta 18 151 535 18 852 383 18 694 269 18 208 536 18 991 500 Hyvinvointilautakunta 2 524 105 2 578 056 2 528 191 2 552 326 1 784 500 Tekninen lautakunta 1 282 343 1 161 282 1 028 429 1 136 611 1 071 000 Yhteensä 63 376 421 65 763 275 64 326 914 64 300 069 64 049 000
7 5.4. Henkilöstömenot Vuoden 2018 palkkamenomäärärahat tulee varata vuoden 2017 suuruisina. Henkilöstön määrän tarve, kesto ym. seikat on otettava huomioon arvioinnissa. Henkilöstösivukulut ovat valmiina talouden suunnitteluohjelmassa, joka laskee ne automaattisesti. Sijaisten ja erilliskorvausten ynnä muiden vastaavien ryhmien osalta vuosipalkat voidaan laskea tämän hetkisen palkkatason suuruisena. 6. Investoinnit Poistosuunnitelman mukainen pienhankintaraja on 10.000 euroa. Alle tämän euromäärän jäävät hankkeet käsitellään käyttötaloudessa eikä niistä lasketa poistoja, vaan ne jäävät kokonaisuudessaan ao. vuoden menoksi. Jokainen investointihanke on perusteltava sekä esitettävä hankkeen vaikutus käyttötalouteen; x euroa käyttömenoja alentava/lisäävä vuositasolla. Myös mahdolliset työsuojelulliset tai muut vastaavat perustelut on aina muistettava esittää. Suuret investoinnit, jotka toteutetaan usean vuoden aikana, esitetään koko toteutusajalta eri vuosien kustannuksina. Investointiesitykset tehdään kolmeksi vuodeksi eli 2018-2020 käyttäen pohjana voimassaolevan taloussuunnitelman investointiosaa. Investoinneista tulee olla hyväksytty tarveselvitys ennen sen sisällyttämistä investointiohjelmaan. Tarveselvitys tulee laatia liitteenä olevan ohjeen mukaan. 7. Talousarvion tekninen toteutus 7.1. Talousarvion tekninen rakenne Talousarvion rakenne säilyy vuoden 2017 talousarvion mukaisena tulosalueiden osalta paitsi musiikkiopiston, joka on siirretty hyvinvointilautakunnan alaisuudesta sivistyslautakunnan alaisuuteen. Toimielimien nimet sekä kustannuspaikkojen sidonta oikeille tulosalueille on päivitetty hallintosäännön mukaiseksi. Mikäli tulosalueiden määrään ja/tai sisältöön on tarvetta tehdä muutoksia, tulee muutosesitykset tehdä lautakunnan talousarvioesityksessä. Muutosesityksistä tulee aina etukäteen neuvotella kaupunginkamreerin kanssa. 7.2. Talousarvioesitysten teko Talousarvioesitykset euro-määräisiltä osiltaan laaditaan suoraan Intime Plus Talouden suunnittelu ohjelmaan tileittäin ja kustannuspaikoittain. Käyttötalouden suunnitelmavuodet 2017-2019 laaditaan samalla tasolla. Näin muodostuu alustava talousarvion käyttösuunnitelma. Sisäiset laskutuserät: sisäisiä eriä laskuttavat (tilapalvelu, siivous, ruokahuolto, tietohallinto) ilmoittavat laskutuskohteet rahatoimistoon, jossa ne keskitetysti kirjataan ao. kustannuspaikoille ja täsmäytetään. Käyttötalouden toiminnalliset tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit esitetään laadittuun pohjaan tulosalueittain valtuustotasolla ja tulosyksiköittäin lautakuntatasolla. Määrärahojen perustelut investointien kohdalla kirjoitetaan myös Talouden suunnittelu ohjelmaan. Talousarvion koontivaiheessa esitykset kootaan yhdeksi kirjaksi. Esitykset voi täyttää suoraan ao. ohjelmassa (excel) noutamalla pohjan - käyttötalous T:\tekstit\SIIRTO\TA 2018\Käyttötalous Pohjat 2018\ P [tulosalueen nimi] ja tallentamalla valmiit esitykset - käyttötalous T:\tekstit\SIIRTO\TA 2018\Lautakuntien esitykset 2018\ E [tulosalueen nimi]
8 8. Liitteet Lautakuntien talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitykset on jätettävä kaupunginkamreerille ehdottomasti viimeistään 20.10.2017 klo 15:00 Tarveselvityksen laadintaohje Kankaanpään kaupunginhallitus Mika Hatanpää Mika Hatanpää kaupunginjohtaja Pekka Laiho Pekka Laiho kaupunginkamreeri
9 1. Hankkeen tarpeellisuuden suunnittelu 1. TARVESELVITYS 1.1 Tarveselvityksen tarkoitus ja ajoitus Tilahanke käynnistetään tarveselvityksen laatimisella. Tarveselvityksellä osoitetaan toiminnan / palvelujen määrän ja / tai laadun muuttumisesta tai muusta syystä, johtuvat tilatarpeet ja niiden ajoitus sekä tiloilla asetettavat vaatimukset vaihtoehtoiset ratkaisut palvelutarpeen tyydyttämiseksi, esim. ostopalvelut tilanhankintavaihtoehdot hankkeen kustannus- ja henkilöstövaikutukset Tarveselvitys on hallintokunnan tilahankintaesityksen keskeinen perusteluasiakirja, kun se esittää hanketta taloussuunnitelman toteuttamisosaan otettavaksi. Tarveselvityksen ja tätä kautta tilahankkeen tulee pohjautua hallintokunnan toimintojen ja palvelujen määrän ja laadun analysointiin sekä niiden asettamiin vaatimuksiin ja tarpeisiin, jota kautta luodaan perusteet toimitilojen mitoitukselle ja tilaohjelmille. Tarveselvityksen laajuuden ja perusteellisuuden tulee olla sellainen, että se antaa luottamushenkilöille riittävät sekä mahdollisimman objektiiviset ja luotettavat tiedot kuntalaisten palvelujen ja kunnan talouden kannalta merkittäville ratkaisuille. Tarveselvitys voidaan laatia myös toimintalohkon käsittävänä kokonaisuutena, mutta jokainen tilahanke on kuitenkin käsiteltävä erikseen. Tarveselvitys on yleensä laadittava 3-4 vuotta ennen hankkeen aiottua toteuttamista. 1. 2 Käynnistäminen ja valmistelu Käyttäjähallintokunnan hankevastaava, jona toimii osastopäällikkö tai hänen nimeämänsä henkilö, käynnistää tarveselvityksen laatimisen. Hän voi asettaa avukseen virkamiehistä tai luottamus- ja virkamiehistä koostuvan tarveselvitysryhmän. Teknisen osaston päällikkö nimeää käyttäjähallintokunnan pyynnöstä hankkeella teknisen hankevastaavan. Hallintokunnan hankevastaava vastaa tarveselvityksen laatimisesta teknisen hankevastaavan, kunnan muun organisaation ja tarvittaessa ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella. Käyttäjähallintokunnan on tarkistettava jokaisen taloussuunnitelmaesityksensä yhteydessä aiemmin laadittujen tarveselvitystensä ajanmukaisuus, ellei tätä ole tehty hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. Kaupunginjohtaja käynnistää tilahankkeen usean hallintokunnan yhteishankkeissa tai jos selvää käyttäjähallintokuntaa ei ole (esim. tyhjä kiinteistö, jonka käyttötarkoitusta ei ole päätetty) asettamalla tarveselvitysryhmän, nimeämällä sille puheenjohtajan ja hankevastaavat.
10 1. Hankkeen tarpeellisuuden suunnittelu 1.3 Käsittely ja päätöksenteko Hallintokunnan hankevastaava vie tarveselvityksen käyttäjälautakunnalle työn aikana mahdollisia periaatteellisia kannanottoja ja ohjaustoimenpiteitä varten. Käyttäjälautakunta hyväksyy tarveselvityksen viimeistään sen taloussuunnitelmaesityksensä perusteluksi, jolla hanketta esitetään ensimmäisen kerran otettavaksi taloussuunnitelman toteuttamisosaan. Hallintokunnan hankevastaava vie tarveselvityksen sen valmistuttua kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Kaupunginhallitus ja -valtuusto päättävät hankkeiden keskinäisestä priorisoinnista sekä ajoituksesta ja rahoituksesta pääsääntöisesti taloussuunnitelmaesityksiä käsitellessään. Hanketta ei sisällytetä taloussuunnitelmaan ilman tarveselvityksellä osoitettuja perusteluja, ellei tähän ole erityisen painavia syitä. 1.4 Tarveselvitysvaiheen kustannussuunnittelu ja -laskenta Tarveselvitysvaiheessa käytetään kustannusten arviointiin ja kustannustavoitteiden alustavaan asettamiseen tilasto- ja viitekohdetietoja. Viitekohteen valinnassa ja tilastotietojen käytössä on. kiinnitettävä huomiota tilaohjelman samankaltaisuuteen, suunnittelupoikkeamiin sekä rakentamisajankohtiin. Tarveselvitysvaiheessa voidaan käyttää myös alustavaan tilaohjelmaan perustuvaa tavoitehintamenettelyä.
11 1. 5 Tarveseivityksen s i s ä l t ö OTSAKKEET OHJE/SELOSTE 1. JOHDANTO 1.1 Edeltävät vaiheet - mahdolliset tätä tarveselvitystä edeltävät päätökset ja suunnitteluvaiheet 1.2 Tarveselvitys - hankevastaavat, työryhmä(t) ulkopuoliset asiantuntijat ja lyhyt selostus tarveselvitysvaiheen läpiviennistä 1.3 Muut taustatiedot ja selvitykset 2. NYKYTILANNE Hankkeen käyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan liittyen 2.1 Toiminta - laatu, laajuus, suoritteet 2.2 Henkilöstö - tarvittaessa ammattinimikkeittäin 2.3 Tilat (lomake) - nimi, omistus, käyttötarkoitus, valmistumisaika, sijainti, laajuus, toimivuus, puutteet, saavutettavuus, tuleva käyttö 2,4 Muu nykytilanteen kuvaus 3. TILATARPEEN YLEISPERUSTELUT 3.1 Nykytilanteen epäkohdat - selvitys puutteista ja ongelmista 3.2 Kehittämistarpeet - perusteena väestöennusteet, palvelujen muuttuva kysyntä, lainsäädännölliset muutokset ym. 3.3 Muut perustelut 4. VAIHTOEHTOISET MAHDOLLISUUDET PALV.TARPEEN TYYDYTTÄMISEKSI Esimerkiksi ostopalvelut. Vertailulaskelmat. Tilahankintavaihtoehdon perustelut verrattuna vaihtoehtoisiin palvelujen tuotantomahdollisuuksiin. 5. TILAHANKKEEN KUVAUS Tarkoituksenmukainen tarkkuustaso. 5.1 Mitoitusperusteet ja laajuus - htm 2, brm 2, rm 3, laitos- tai oppilaspaikat tms. 5.2 Laatuvaatimukset - laatuluokitus ja erityisvaatimukset 5.3 Tilanhankintatapa - todennäköinen tilanhankintatapa ja vaihtoehdot 5.4 Sijainti - mahdolliset vaihtoehdot 5.5 Vaiheistus - vaiheittaisen toteutuksen mahdollisuudet 5.6 Yhteishankkeen mahdollisuus - mahdollisuudet ns. monitoimitiloihin 6. AIKATAULU - suunnittelu- ja toteutusvaiheiden aikataulu sekä käyttöönoton ajankohta 7. KUSTANNUKSET JA VAIKUTUKSET Alustavasti 7.1 Pääomakustannukset - selostus viitekohtatiedoista ja laskentaperusteista 7.2 Rahoitus - rahoituslähteet ja -aikataulu, vaihtoehdot ja riskit 7.3 Kiinteistön ylläpitokustannukset - viitekohdetietojen perusteella 7.4 Käyttötalous ja henkilöstö - vaikutukset käyttäjähallintokunnan käyttötalouteen - henkilöstövaikutukset 8. TIIVISTELMÄ - tiivistelmä kohdista 1-7 - selvitys seuraamuksista, jos hanketta ei toteuteta tai toteutusta myöhennetään