Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 99 MYRSKYLÄ KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA LUONNOS JA VAIHTOEHDOT Päiväys 30.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee taajaman eteläosassa Koskenkylään johtavan tien (Orimattilantie) vieressä. Alue rajautuu Kuoppapellontiehen. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Koskenkyläntien yritysalue. Kaavan tarkoitus Kunta on hankkinut alueen yritystoimintaa varten. Alue suunnitellaan sellaista yritystoimintaa varten, joka ei aiheuta haittaa ympäristölle. 1
SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Kaava-alueen sijainti... 1 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.221 Liikenneratkaisu... 4 2.222 Korttelialueet... 4 2.223 Vesihuolto... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.11 Alueen yleiskuvaus... 5 3.12 Luonnonympäristö, maisema ja pohjavesi... 6 3.13 Rakennettu ympäristö... 6 3.131 Väestö, työpaikat, palvelut, rakennuskanta... 6 3.132 Muinaisjäännökset... 6 3.133 Tekninen huolto... 6 3.135 Liikenne ja ympäristön häiriötekijät... 7 3.14 Maanomistus... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.21 Maakuntakaava... 7 3.22 Yleiskaava... 7 3.23 Asemakaava... 8 3.24 Rakennusjärjestys... 9 3.25 Pohjakartta... 9 2
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan muuttaminen on käynnistetty kunnan aloitteesta. Kunnanhallitus päätti 22.6.2015 asemakaavan vireille tulosta. Kunnanhallitus päättää kehitettävästä vaihtoehdosta. Kaavaluonnos pidetään nähtävänä MRA 30 :n mukaisesti välisen ajan. Kaavaehdotus pidetään nähtävänä MRA 27 :n mukaisesti. 2.2 Asemakaava 2.21 Vaihtoehdot Jatkosuunnittelun pohjakasi on tutkittu kaksi vaihtoehtoista ratkaisua (VE1, VE2.) Kaavaluonnos on laadittu vaihtoehdon VE2 pohjalta. Molemmissa vaihtoehdoissa alue on suunniteltu pääosin toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Kerrosalasta enintään 20 % saa käyttää myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Vaihtoehdossa VE2 olemassa olevan asutuksen viereinen kortteli 101 on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-1), jossa kunkin rakennuspaikan länsilaita asutusta vastaan varataan yritystoimintaan liittyvää asuntoa (as) varten (asuminen ja yrittäminen samalla rakennuspaikalla). Asunnot ja asuntokohtaiset pihat toimivat suoja-alueena olemassa olevaa asutusta vastaan. Vaihtoehdossa VE1 suoja-alue asutusta vastaan on hoidettu suojaviheralueen varauksella (EV). Vaihtoehto VE1 Vaihtoehto VE2 Molemmat vaihtoehdot mahdollistavat kaavan myöhemmän laajentamisen etelään. 3
2.22 Asemakaavaluonnos 2.221 Liikenneratkaisu Orimattilantie on osoitettu maantien alueeksi (LT) lunastetun tiealueen mukaisesti. Liikenne alueelle hoidetaan Orimattilantieltä yhden katuliittymän kautta olemassa olevan Kuoppalantien kohdalta. Liittymän kohdalla on hyvä näkyvyys molempiin suuntiin. Katu muodostaa pistotien, jonka päässä on tilava kääntöpaikka raskaan liikenteen mitoituksella. Kuoppalantie ei täytä leveydeltään eikä ilmeisesti myöskään rakenteeltaan raskaan liikenteen vaatimusta, minkä vuoksi se jouduttaneen rakentamaan uudelleen. Leventämisen seurauksena tien varressa oleva koivukuja tuhoutuu korttelin 100 puolelta. Kaavassa korttelialueelle on osoitettu korvaavan puurivin istutusmääräys. Kevyen liikenteen yhteys alueen ja taajaman välillä on puutteellinen. Kevyen liikenteen väylä puuttuu kaava-alueen ja Pukkilantien väliltä. Siitä eteenpäin Meriniityntien, Kylänpääntien ja Keskustien kautta on turvallinen kulkuyhteys taajaman keskustaan. Keskustien varressa on erillinen kevyen liikenteen väylä. Puuttuva kevyen liikenteen väylä voidaan tarvittaessa toteuttaa Orimattilantien varteen voimassa olevassa asemakaavassa varatun suojaviheralueen (EV) kautta. 2.222 Korttelialueet Kaavaluonnos on laadittu vaihtoehdon VE2 pohjalta. Kortteli 100 Kortteli on varattu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Kerrosalasta enintään 20 % saa käyttää myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Alueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. Rakennukset sijoittuvat näkyvälle paikalle. Rakennusten julkisivujen ja piha-alueiden edustavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ulkovarastointi on kielletty. Rakentamiseen osoitettu alue muodostaa yhden korttelin. Kaava mahdollistaa korttelialueen joustavan jakamisen rakennuspaikoiksi kysynnän edellyttämällä tavalla, sillä rakennuspaikkajako on ohjeellinen ja korttelin sisällä ei ole rakennuspaikkojen muodostamista rajoittavia merkintöjä. Ohjeellisia rakennuspaikkoja on kolme, joiden keskimääräinen koko on n. 3650 m 2. Rakennusoikeus on 40 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,40). Enimmäiskerrosluku on kaksi. Kaava määrää, että rakennus on rakennettava kiinni Orimattilantien puoleiseen rakennusalan reunaan. Ratkaisulla tavoitellaan korttelin selkeä rajautumista ja siistiä julkisivua vilkkaan kulkuväylän suuntaan. Samalla pihatoiminnot jäävät piiloon rakennuksen taakse Orimattilantieltä katsottuna. Rakennusalan ja Orimattilantien välinen alue on määrätty istutettavaksi. 4
Kortteli 101 Kortteli on varattu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-1). Alueen käyttö on seuraavin poikkeuksin yhtenevä korttelin 100 kanssa: - Alueen as-merkinnällä osoitetulle rakennusalalle saa sijoittaa yhden asunnon ja asumiseen liittyviä talousrakennuksia yhteensä enintään 300 kerrosala-m2. - Rakentamistehokkuus (e=0,25) on alhaisempi korttelin 100 tehokkuuteen (e=0,20) nähden. - Kerrosluku on yksi, kun se korttelissa 100 on kaksi. 2.223 Vesihuolto Orimattilantien vieressä on Myrskylästä Loviisaan johtava runkovesijohto. Korttelin 81 länsireunalla on vesijohto- ja viemärilinja, johon kaava-alue voidaan liittää. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Aikaisemman kysynnän perusteella voi olettaa, että alueen toteuttaminen kestää vuosikausia. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Alueen yleiskuvaus Alue on peltoa. Peruskartta ja ilmakuva hahmottavat ympäristön rakentamistilannetta. Pohjoisessa alue rajoittuu yritystoiminnan alueeseen, lännessä pientaloalueeseen ja idässä maantiehen. 5
3.12 Luonnonympäristö, maisema ja pohjavesi Alue ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Alueen sijaintia suurmaisemassa havainnollistaa kohdan 3.11 peruskartta. Kaavahanketta varten on laadittu luonto- ja maisemaselvitys, joka on kaavan oheismateriaalina (Luonto- ja maisemaselvitys, Karttaako Oy/Mikko Siitonen, 2015). Luontoselvityksen yhteenvedossa alueesta todetaan mm. seuraavaa: Varsinaista luonnonympäristöä ei selvitysalueeseen sisälly. Pohjoisrajan tienvarressa kasvoi joitain kuivan paikan niittylajeja, kuten kissankello, keltamaksaruoho, hopeahanhikki ja ahomatara. Tietä reunustaa koivurivistö. Suunniteltu rakentaminen liittyy luontevasti olemassa olevaan, vaihtelevasti rakennettuun ja tiestön halkomaan kulttuuriympäristöön. Selvitysalueelta ei löydetty luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä metsälaissa kuvattuja merkittäviä elinympäristöjä. Kasvistossa ei havaittu valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia eikä silmällä pidettäviä lajeja. Muutakaan huomionarvoista lajistoa ei alueella tavattu. Selvitysalueella ei ole mainittavaa merkitystä osana suurmaisemaa. Luontoarvojen (lajisto ja elinympäristöt) kannalta selvitysalue on vähämerkityksinen. 3.13 Rakennettu ympäristö 3.131 Väestö, työpaikat, palvelut, rakennuskanta Alue on rakentamaton, mutta se liittyy teollisuusalueeseen ja muutamaan pientalotonttiin. Koulu ja taajaman kaupalliset palvelut sijaitsevat noin 1,5 km:n etäisyydellä. 3.132 Muinaisjäännökset Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan alueella ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx 3.133 Tekninen huolto Korttelin 81 länsireunalla on vesijohto- ja viemärilinja, johon kaava-alue voidaan liittää. 6
3.135 Liikenne ja ympäristön häiriötekijät Orimattilantie seututieluokan maantie, jonka liikennemäärä on n. 2130 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tien kriittinen 55 dba:n päivämelualue ulottuu tien keskilinjasta noin m:n etäisyydelle. 3.14 Maanomistus Alue on pääosin kunnan omistuksessa (vihreä alue) 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan 30.10.2014. Maakuntakaavassa alue on valkoista aluetta. 3.22 Yleiskaava 7
Myrskylän kirkonkylän oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa (hyväksytty 2002) alue on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Alue rajautuu työpaikka-alueeseen (TP) ja pientaloalueeseen (AP). 3.23 Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa, mutta se rajoittuu asemakaavan teollisuusalueeseen (TY), liikennealueeseen (LT) sekä maa- ja metsätalousalueeseen (M). 8
3.24 Rakennusjärjestys Myrskylän kunnan rakennusjärjestys on astunut voimaan 19.1.2011. 3.25 Pohjakartta Pohjakartta on laadittu v. 1975 ja hyväksytty 15.12.1976. Pohjakartasta puuttuu Orimattilantie sekä ympäristön rakennuskantaa. Kaavamuutosalueen osalta pohjakartta on ajan tasalla. Kohden 3.11 tuore ilmakuva havainnollistaa ympäristön rakentamistilannetta. Helsinki 30.11.2015 KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. 9