Kommentit Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyn ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuistoa koskevaan lausuntoon 1. Taustaa Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys (jatkossa EKLY) ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri (jatkossa EKLP) arvioivat lausunnossaan Kaukkorvenkankaan muuttolintuselvityksen riittävyyttä. Lausunnossa todetaan, että EKLY ja EKLP vastustavat Kaukkorvenkankaalle suunniteltujen rakentamista seuraavilla perusteilla: 1) suunnitellut turbiinipaikat sijaitsevat merkittävällä itäisellä muuttoreitillä. 2) Kaukkorvenkankaan muutonaikaiset selvitykset eivät sijoitu itse suunnittelualueelle vaan aiemmin vuonna 2010 tehdylle selvitysalueelle, joka sijoittuu nyt tarkasteltua aluetta lännemmäksi. 3) Kevätmuuttoa käsittelevä aineisto on vain yhdeltä kaudelta. 4) Lintujen syysmuuttoa ei ole selvitetty lainkaan. 5) Selvityksestä puuttuu yömuutto, joka voi tietyissä sääoloissa olla erittäin merkittävää. 2. Kommentit EKLY:n ja EKLP:n lausuntoihin Seuraavassa on Kaukkorvenkankaan linnustoselvityksen toteuttaneen T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitusen kommentit EKLY:n ja EKLP:n lausuntoihin. Kommentit on numeroitu vastaamaan EKLY:n ja EKLP:n lausuntojen numerointia (ks. kappale 1. Taustaa). 1) Kirjoittaessaan valtakunnallisesti merkittävästä itäisestä muuttoreitistä, EKLY ja EKLP eivät huomioi sitä, että BirdLifen ja Ympäristöministeriön tärkeitä muuttoreittejä esittelevissä raporteissa karttaesityksin havainnollistetaan niitä alueita, joilla esimerkiksi voimakasta arktisten vesilintujen kevät- ja syysmuuttoa saattaa esiintyä (Kontiokorpi 2013, Toivanen ym. 2014). Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, lintuja muuttaisi hyvänä muuttopäivänä koko karttaan merkityn sektorin laajuudelta ja samalla lintutiheydellä. Lisäksi voimakasta muuttoa esiintyy kevät- ja syysmuuton aikana varsin harvoina päivinä. EKLY:n ja EKLP:n lausunnossa ei lainkaan huomioida sitä, kuinka eri arktisen muuton lajiryhmät vaihtelevalla tavalla käyttävät itäisen muuttoreitin ilmatilaa. Esimerkiksi valtaosa syysmuuttavista sepelhanhista, kuikkalinnuista ja pienistä sorsalinnuista seuraa tavallisesti tiukasti eteläisen Saimaan vesistöreittiä, eikä siten juurikaan kulkeudu nyt suunnitteilla olevien turbiinipaikkojen ilmatilaan (kuva 1). Karttaesityksiä tarkasteltaessa ja tulkittaessa on lisäksi huomioitava, että hanhien massamuuttopäivinä parvet lentävät myötätuulessa, selkeässä säässä ja mantereen yllä tavallisesti huomattavasti turbiinien lapakorkeutta korkeammalla. Sama koskee myös muita 1

vesilintuja ja rantalintuja. Laajojen vesialueiden yllä muuttokorkeus, erityisesti vastatuulella, on taas edellä mainittua selvästi pienempi. Tämän dokumentin näkökulmia arvioitaessa on myös syytä huomioida, että EKLY:n ja EKLP:n keskeisenä referenssinään käyttämän Etelä-Karjalan lintuliikenteen pullonkaula-alueet ja muuttoreittejä -julkaisun (Kontiokorpi 2013) Joutsenon arktista ja pikkulintujen muuttoa koskevat esitykset perustuvat huomattavilta osin Karri Kuitusen yli kahdenkymmenen vuoden aikana tekemiin havaintoihin Joutsenon alueelta. Kuva 1. Syksyisen sorsa-, kuikkalintu- ja sepelhanhimuuton sinisillä viivoilla merkittyjä reittejä eteläisellä Saimaalla. Vastaavia muuttoreittejä käyttävät myös kahlaajat ja lokkilinnut (Kontiokorven 2013 mukaan). Kuvaan on punaisella nuolella osoitettu Pulpinselältä etelälounaaseen suuntautuva vesilintujen muuttoreitti (kapea sininen viiva), jota osa parvista seuraa. Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston suunnittelualueen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. 2

2) Arvioitaessa Muukonkankaan tuulivoimapuiston ylittävän muuton sijoittumista suhteessa Kaukkorvenkankaan turbiinipaikkoihin, ensimmäisenä täytyy eritellä eri muuttosuuntia käyttävät linturyhmät (erittely puuttuu EKLY:n ja EKLP:n lausunnosta): Keväällä lounaasta koilliseen ja syksyllä koillisesta lounaaseen muuttavia lajiryhmiä ovat: maalinnuista mm. peipot, rastaat ja sepelkyyhky sekä periaatteessa kaikki arktiset vesilinnut (hanhet, sorsalinnut, kuikkalinnuista erityisesti kaakkuri; osa kuikista muuttaa syksyllä kaakkureita eteläisempään suuntaan). Päiväpetolinnuista muun muassa suuri osa varpushaukoista ja merikotkista sekä osa hiirihaukoista ja suohaukoista (kuva 2). Keväällä kaakosta luoteeseen ja syksyllä luoteesta kaakkoon muuttavia lajiryhmiä ovat: suuri osa päiväpetolinnuista (suurin osa piekanoista ja mehiläishaukoista sekä osa hiirihaukoista) (kuva 3). Keväällä etelästä pohjoiseen ja syksyllä pohjoisesta etelään tapahtuva muutto: tuulensuunnasta riippuen muun muassa osa kurjista sekä päiväpetolinnusta (kuva 4). Karttakuvista 2 4 ilmenee kiistatta, että EKLY:n ja EKLP:n sivulla 1 kohdassa 2) esittämä kritiikki on aiheetonta: Kaukkorvenkankaan turbiinipaikat ja Muukonkankaan tuulivoimapuisto sijaitsevat pääasiassa samojen muuttoreittien varrella. Ainoastaan luoteesta kaakkoon sekä kaakosta luoteeseen suuntautuvan muuton osalta Kaukkorvenkankaan turbiinipaikat sijaitsevat 0,9 1,2 km sivussa Muukonkankaan tuulivoimapuiston ylittävältä reitiltä (kuva 3). Luoteesta kaakkoon sekä kaakosta luoteeseen muuttavat linnut muodostavat kuitenkin päivämuuton osalta vähemmistön, sillä yksilömääräisesti suurin osa linnuista muuttaa edellä esitetyn erittelyn mukaisesti lounaasta koilliseen ja koillisesta lounaaseen (peipot, rastaat, kyyhkyt, arktinen muutto). Lisäksi edellä mainittu Kaukkorven turbiinipaikkojen sijainti 0,9 1,2 km sivussa Muukonkankaan ylittävältä reitiltä on kokonaisuuden kannalta merkityksetön, sillä keväällä 2010 käytetyltä havaintopaikalta pystyi helposti näkemään kyseisellä etäisyydellä korkeammalla metsän yllä lentävät rastasta suuremmat linnut. Muukonkankaan tuulivoimapuiston kevätmuutonseurannan (Kuitunen & Lehtonen 2010) tuloksia voidaan siis hyödyntää myös Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston suunnittelussa. 3

K1 K2 Kuva 2. Lounaasta koilliseen suuntautuvan ja Muukonkankaan turbiinit ylittävän kevätmuuton (merkitty harmaalla varjostuksella ja mustalla katkoviivalla) sijoittuminen suhteessa Kaukkorvenkankaan kahteen turbiinipaikkaan (K1 ja K2). Molemmat Kaukkorvenkankaan turbiinipaikat sijaitsevat Muukonkankaan ylittävällä muuttosektorilla. Vastaava pätee myös syysmuuton aikana, jolloin linnut etenevät päinvastaiseen suuntaan eli koillisesta lounaaseen. Muukonkankaan turbiinipaikat on merkitty vihreillä (7) ja Kaukkorvenkankaan (2) punaisilla ympyröillä. Kevään 2010 muutonseurannassa käytetyn havaintopaikan sijainti on merkitty punaisella kolmiolla (Kuitusen & Lehtosen 2010 mukaan). 4

K1 1,2 km K2 0,9 km Kuva 3. Luoteesta kaakkoon suuntautuvan ja Muukonkankaan turbiinit ylittävän syysmuuton (merkitty harmaalla varjostuksella ja mustalla katkoviivalla) sijoittuminen suhteessa Kaukkorvenkankaan kahteen turbiinipaikkaan (K1 ja K2). Vastaava pätee myös kevätmuuton aikana, jolloin linnut etenevät päinvastaiseen suuntaan eli kaakosta luoteeseen. Kaukkorvenkankaan turbiinipaikka K2 sijaitsee noin 0,9 kilometrin etäisyydellä Muukonkankaan turbiinit ylittävät muuttosektorin koillispuolella ja turbiinipaikka K1 noin 1,2 kilometrin etäisyydellä. Muukonkankaan turbiinipaikat on merkitty vihreillä (7) ja Kaukkorvenkankaan (2) punaisilla ympyröillä. Kevään 2010 muutonseurannassa käytetyn havaintopaikan sijainti on merkitty punaisella kolmiolla (Kuitusen & Lehtosen 2010 mukaan). 5

K1 K2 Kuva 4. Etelästä pohjoiseen suuntautuvan ja Muukonkankaan turbiinit ylittävän muuton sijoittuminen suhteessa Kaukkorvenkankaan kahteen turbiinipaikkaan (K1 ja K2). Kaukkorven turbiinipaikka K1 sijaitsee Muukonkankaan muuttosektorilla ja turbiinipaikka K2 aivan sen läheisyydessä. Kevään 2010 muutonseurannassa käytetyn havaintopaikan sijainti on merkitty punaisella kolmiolla (Kuitusen & Lehtosen 2010 mukaan). 3) Muuttolintuselvitysten toteuttaminen yhden muuttokauden aikana on vastoin EKLY:n ja EKLP:n kritiikkiä aivan normaali käytäntö. Ympäristöministeriön ohjeen (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, 2012) mukaan lintujen muuttoreittien selvittäminen voi perustua olemassa olevaan tietoon. Sen sijaan pesimä-, ruokailu- ja levähdysalueiden osalta maastoinventointien tuottama tieto on olennaista (em. julkaisu s. 64). Edellä esitetyn perusteella Muukonkankaan yhden kevään aikana kerätty muuttolintuaineisto yhdistettynä vuosikymmenten aikana Etelä-Karjalasta ja erityisesti Joutsenon seudulta kerättyyn syysmuuttoaineistoon on riittävä ja itse asiassa ylittää Ympäristöministeriön ohjeessa edellytetyn vaatimustason. 6

4) EKLY:n ja EKLP:n palautteessa esitetään virheellisesti, että Kaukkorvenkankaan hankealueen ylittävää syysmuuttoa ei olisi selvitetty lainkaan. Erillistä syysmuuton havainnointia ei toteutettu, mutta sen sijaan hyödynnettiin Etelä-Karjalan lintumuutoista vuosikymmenten ajalta kerättyä ja valtakunnallisesti vertailtunakin edustavaa aineistoa. Vuosikymmenten muutonseurantaan perustuvan aineiston avulla syysmuuttoreiteistä saa jopa paremman käsityksen kuin tarkkailemalla muuttoa yhden kauden ajan itse hankealueella. Ympäristöministeriön ohjeessa (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, 2012) sivulla 64 todetaan, että lintujen muuttoreittien osalta selvitykset voivat perustua olemassa olevaan tietoon. 5) Suomessa yömuuton tutkimusta ei normaalikäytännön mukaan ole edellytetty tuulivoimahankkeisiin liittyvissä muuttolintuselvityksissä. Tutkahavaintojen perusteella tiedetään, että linnut muuttavat yöllä yleensä korkeammalla ja hajanaisempana rintamana kuin päivällä (Newton 2010). Esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen käytössä olevien säätutkien tuottaman tiedon käsittely on työlästä ja hahmon tunnistaminen vaikeaa (Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Jarmo Koistinen, suullinen tiedonanto). 3. Huomioita törmäysriskeistä ja estevaikutuksesta Keväällä 2010 havaittuihin yksilömääriin pohjautuvien laskelmien (Band ym. 2007) perusteella muuttoon kohdistuvat törmäysriskit Muukonkankaan ja Kaukkorven yhdessä muodostamalla tuulivoima-alueella ovat vähäiset. Kun oletetaan, että 95 % yksilöistä kykenee väistämään (selvitysten normaalikäytäntö), esimerkiksi 2852 havaitusta hanhesta törmäisi laskelman perusteella 1,78 yksilöä eli 0,06 %, 1189 kuikkalinnusta 0,36 yksilöä eli 0,03 % ja 177 päiväpetolinnusta 0,07 yksilöä eli 0,04 % (Kuitunen 2014). Useiden tutkimusten mukaan vesilinnuista muun muassa haahkan ja muuttavien hanhien on havaittu voimakkaasti välttävän tuulivoimapuistojen lävitse lentämistä (Desholm & Kahlert 2005, Desholm 2006, Larsen & Guillemette 2007). Halleyn & Hopshaugin (2007) tutkimuksen mukaan todennäköisesti myös kaakkuri pyrkii väistämään tuulipuistoja. Muukonkankaan tuulivoimapuiston turbiinien huoltomiehet on ohjeistettu raportoimaan löytämistään kuolleista linnuista. Havaintoja mahdollisista törmäysuhreista ei kuitenkaan ole tehty. TuuliSaimaa Oy ei myöskään ole saanut yleisön yhteydenottoja tuulivoimapuiston ympäristössä löydetyistä kuolleista linnuista, vaikka Muukonkangas - Kaukkorvenkangas on varsin suosittua ulkoilualuetta (Petteri Laaksonen, suullinen tiedonanto). Muukonkankaan tuulivoimapuisto ja nyt suunnitteilla olevat Kaukkorvenkankaan kaksi turbiinia muodostaisivat yhdessä yhdeksän turbiinin kokonaisuuden. Huomioiden, että esimerkiksi hanhien muutto ylittää Lappeenrannan seudun normaalisti leveänä, usein Saimaalta valtakunnan rajan yli Venäjälle ulottuvana rintamana, Muukonkankaan tuulipuiston lintujen muutolle aiheuttama estevaikutus on mitätön. Tähän suhteutettuna Kaukkorvenkankaalle suunnitellut kaksi turbiinia 7

eivät lisäisi estevaikutusta merkittävästi. Lisäksi turbiinien maantieteellinen sijoittelu pienentää arktiseen muuttoon kohdistuvaa törmäysriskiä, sillä Muukonkankaan seitsemästä turbiinista neljä sijaitsee lounaan ja koillisen suuntaisena ketjuna valtatien 6 eteläpuolella. Arktisen muuton päämuuttosuunta on keväällä lounaasta koilliseen ja syksyllä vastaavasti koillisesta lounaaseen. Tästä seuraa se, että esimerkiksi valtatien 6 eteläpuolella sijaitsevia turbiineja koillisesti lähestyvät hanhet saattavat joissakin tilanteissa välttää yhdellä väistöliikkeellä neljä turbiinia (kuva 5). Kaukkorvenkankaan tuulipuiston törmäysriskilaskelmissa turbiinien oletetaan sijaitsevan rinnakkain maksimaalisena rintamana lintujen lentosuuntaa vastaan. Kaukkorvenkankaan ja Muukonkankaan tuulivoima-alueiden (yhteensä 9 turbiinia) lintujen muutolle aiheuttamaa riskiä voidaan suhteuttaa ottamalla vertailukohdaksi vaikkapa Espanjan Gibraltarinsalmen jopa satojen turbiinien muodostamat tuulipuistot, jotka sijaitsevat Euroopan mittakaavassakin tarkasteltuna erittäin merkittävällä päiväpetolintujen muuttoreitillä (suurimmat päiväsummat jopa kymmeniä tuhansia Euroopan pesimäalueiden ja Afrikan talvehtimisalueiden välillä muuttavia haukkoja ja kotkia). TuuliSaimaa Oy ei sulje pois vaihtoehtoa, että turbiinit pysäytettäisiin muutamina päivinä vuodessa esimerkiksi voimakkaiden hanhimuuttojen ajaksi. Turbiinien pysäyttäminen on kuitenkin mielekästä vain, jos tuulivoima-aluetta lähestyvästä ja riskikorkeudella tapahtuvasta massamuutosta on saatavilla ennakkotietoa. TuuliSaimaa Oy tekeekin mielellään yhteistyötä tässä ja muissa linnustoasioissa eri asiantuntijatahojen kanssa. 8

K1 K2 Kuva 5. Esimerkki koillisesta lounaaseen muuttavien lintujen, kuten arktisten hanhien, ja valtatien 6 eteläpuolella sijaitsevien turbiinien kohtaamisesta, jossa parvi yhdellä väistöliikkeellä sivuuttaa neljä turbiinia. 4. Kirjallisuus Band, W., Madders, M., Whitfield, D.P. 2007: Developing field and analytical methods to assess avian collision risk at wind farms. Chapter 15. Teoksessa: Birds and wind farms. Risk assessment and mitigation. Lucas, M., Janss, G.F.E., Ferrer, M. (toim.). Quercus. Desholm, M. & Kahlert, J. 2005: Avian collision risk at an offshore windfarm. Biology Letters 1: 296 298. Desholm, M. 2006: Windfarm related mortality among avian migrants: a remote sensing study and model analysis. PhD thesis, University of Copenhagen. 128 pp. Halley, D.J. & Hopshaug, P. 2007: Breeding and overland flight of red-throated divers Gavia stellata in relation to the Smøla wind farm. NINA Report 297. 26 pp. 9

Kontiokorpi, J. 2013: Etelä-Karjalan lintuliikenteen pullonkaula-alueet ja muuttoreittejä. Etelä- Karjalan lintutieteellinen yhdistys. http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/maali/etela- Karjalan_muuttoreitit.pdf Kuitunen, K. & Lehtonen, V.-P. 2010: Muukonkankaan tuulivoimapuiston linnustoselvitys vuonna 2010. Kevätmuuttoselvitys ja pesimälinnustoselvitys. TuuliSaimaa Oy. 23 s. Kuitunen, K. 2014: Lappeenrannan Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2014. Kasvillisuus, luontotyypit, liito-orava, lepakot, pesimälinnut ja muuttolinnut. Loppuraportti. TuuliSaimaa Oy. 44 s. Larsen, J.K. & Guillemette, M. 2007: Effects of wind turbines on flight behavior of wintering common eiders: implications for habitat use and collision risk. Journal of Applied Ecology 44: 516 522. Newton, I. 2010: Bird migration. Harper Collins. 598 s. Toivanen, T., Metsänen, T. & Lehtiniemi, T. 2014: Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite. BirdLife Suomi ry. 36 s. Ympäristöministeriö 2012: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Rakennetun ympäristön osasto. 92 s. ******************************************************************************** Lappeenrannassa 17.4.2015, Karri Kuitunen (T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen) 10

TuuliSaimaa Oy Lappeenrannan Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2014 Kasvillisuus, luontotyypit, liito-orava, lepakot, pesimälinnut ja muuttolinnut LOPPURAPORTTI 19.10.2014 T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen 0

Lappeenrannan Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2014 Kasvillisuus, luontotyypit, liito-orava, lepakot, pesimälinnut ja muuttolinnut Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä... 1 1. Aineisto ja menetelmät... 2 1.1. Selvitysalueen yleiskuvaus... 2 1.2. Selvitysmenetelmät... 3 1.2.1. Kasvillisuus ja luontotyypit... 3 1.2.2. Liito-orava... 3 1.2.3. Lepakot... 4 1.2.4. Pesimälinnut... 6 1.2.5. Lintujen muutto... 8 1.2.6. Selvityksen ulkopuoliset aineistot... 10 2. Tulokset... 10 2.1. Kasvillisuus ja luontotyypit... 10 2.2. Liito-orava... 13 2.3. Lepakot... 14 2.4. Pesimälinnut... 15 2.5. Lintujen muutto... 22 2.6. Arvioita törmäysriskeistä... 24 2.7. Huomionarvoiset luontokohteet suunnittelualueen ympäristössä... 29 3. Tulosten tarkastelu... 29 3.1. Kasvillisuus ja luontotyypit... 29 3.2. Liito-orava... 29 3.3. Lepakot... 30 3.4. Pesimälinnut... 31 3.5. Lintujen muutto... 34 3.6. Huomionarvoiset luontokohteet suunnittelualueen ympäristössä... 41 4. Johtopäätökset... 41 5. Kirjallisuus... 42 Liitteet 1 5. Kannen kuva: Sääksinaaras reviirillään Kaukkorvenkankaalla 6.7.2014. Karri Kuitunen T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Lappeenranta, lokakuu 2014 karri.kuitunen@pp.inet.fi Puh. 040 590 7082

Tiivistelmä T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen selvitti TuuliSaimaa Oy:n toimeksiannosta Lappeenrannan Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston suunnittelualueen luontoa maalis-syyskuussa vuonna 2014. Alueelle on suunnitteilla kaksi turbiinia. Pesimälinnustoa selvitettiin maalintujen kartoitusmenetelmää soveltaen kuutena päivänä touko-kesäkuussa. Lepakoiden esiintymistä selvitettiin kartoituksin ja passiivitallentimella kesäsyyskuussa. Liito-oravan, putkilokasvien ja luontotyyppien esiintymistä selvitettiin touko-elokuussa. Lintujen muuttoa tarkasteltiin Muukon tuulivoimapuiston kevään 2010 aineiston ja syysmuuttoa muun aiemmin julkaistun tiedon pohjalta. Tuulivoimarakentaminen ei vaaranna Natura-, suojeluohjelma- ja luonnonsuojelualueiden, kansainvälisesti (IBA), valtakunnallisesti (FINIBA) ja maakunnallisesti tärkeiden (MAALI) lintualueiden (Konnunsuo) eikä kansallispuistojen luontoarvojen säilymistä. Luonnonsuojelulailla suojeltavia luontotyyppejä, metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja vesilain luonnontilaisina säilytettäviä pienvesiä ja erityisesti suojeltavia, uhanalaisia ja silmälläpidettäviä putkilokasveja ei havaittu turbiinipaikkojen hehtaarin laajuisilla kasvillisuusruuduilla. Hieman kauempana turbiinipaikan K1 ympäristössä on kaksi mahdollista metsälain erityisen tärkeää elinympäristöä (rehevä lehtolaikku, vähäpuustoinen suo) ja mahdollinen luontodirektiivin luontotyyppi (puustoinen suo). Kasvillisuusruutujen ulkopuolisilla alueilla havaittuja silmälläpidettäviä putkilokasveja olivat ahokissankäpälä, kangasajuruoho (alalaji serpyllum) ja kartioakankaali. Kangasvuokkoa ei havaittu. Liito-oravan esiintymiseen viittaavia havaintoja ei tehty. Turbiinipaikoilla ja niiden välittömässä läheisyydessä ei myöskään havaittu lajin elinympäristöksi soveltuvia metsäalueita. Lepakkokartoituksessa 23.6. 20.8. tehtiin yhteensä 51 lepakkohavaintoa vähintään kahdesta lajista (pohjanlepakko, viiksisiippa/isoviiksisiippa). Automaattitallentimella turbiinipaikoilla toteutetussa passiiviseurannassa 16.7. 5.9.2014 tehtiin yhteensä 115 havaintoa vähintään kahdesta lepakkolajista (pohjanlepakko ja viiksi/isoviiksisiippa). Selvitysalueella ei havaittu merkittäviä lepakoiden saalistusalueita ja kulkureittejä. Alueella saattaa kuitenkin olla esim. kolopuissa sijaitsevia luonnonsuojelulailla rauhoitettuja lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Pesimälinnustokartoituksen ruuduilla (800 m x 800 m; osin päällekkäisiä) ei havaittu kiireellisesti suojeltavia, erityisesti suojeltavia tai muita uhanalaisia lintulajeja. Alueellisesti uhanalaisista lajeista havaittiin kehrääjä. Silmälläpidettävistä lajeista havaittiin sirittäjä ja teeri. Lintudirektiivin I liitteen lajeista havaittiin kehrääjä, kurki, palokärki, pikkulepinkäinen, pyy, ruisrääkkä ja teeri. Suunnittelualueen ympäristössä havaittiin pesivänä kalasääski (silmälläpidettävä), hiirihaukka (vaarantunut) ja varpushaukka. Viime vuosina ympäristössä on pesinyt lisäksi mehiläishaukka (vaarantunut). Suurista petolinnuista sääksen ja hiirihaukan saalistuslennot suuntautuivat ajoittain riskikorkeudella suunnitteilla olevan tuulivoimapuiston ilmatilaan. Erittäin uhanalaisen ja erityisesti suojeltavan valkoselkätikan pesimäreviiri sijaitsee kauempana suunnittelualueen pohjoispuolella. Mahdollinen tuulivoimarakentaminen ei vaaranna elinpiirin säilymistä. Muukonkankaan kevään 2010 muutonseurannassa havaittuihin yksilömääriin perustuvat arviot törmäysriskit ovat yleisesti ottaen vähäisiä. Lintujen todellinen muuttajamäärä on kuitenkin huomattavasti havaittua suurempi (esim. yömuutto). Huomionarvoisista lajeista kuikan muutto oli suhteellisesti muita lintuja runsaampaa ja keskittyneempää. Kevätmuuttoaineiston perusteella ei voi tehdä arvioita syysmuuton runsaudesta. Olemassa olevan tiedon perusteella suunnittelualue sijaitsee vesilintujen syysmuuttoreitillä, mutta muuton selkeimmät johtolinjat ovat alueen pohjoispuolella eteläisellä Saimaalla. Suunnittelualue ei sijaitse keskeisillä Etelä-Karjalasta tunnistetuilla petolintujen syysmuuttoreiteillä. 1

1. Aineisto ja menetelmät 1.1. Selvitysalueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Lappeenrannan Joutsenossa Salpausselän harjanteella noin kilometrin Kuusiston asuinalueen länsipuolella. Suunnitteilla on kaksi turbiinia (K1 ja 2, kuva 1). Mäntyvaltaisella ja hakkuiden pirstomalla kangasmetsäalueella puusto on pääasiassa nuorta tai varttunutta. Erityisesti suppien ympäristössä on sekapuuna kuusta ja kasvillisuus muutenkin rehevämpää. Turbiinipaikkojen itäpuolella on luoteen ja kaakon suuntainen paikoin varsin luonnontilainen havupuuvaltainen metsäkaistale. Laajoja hakkuualueita on turbiinipaikan K1 lounais-, luoteis- ja itäpuolella (kuva 1). Turbiinipaikan K1 ympäristössä on pienialainen suopainanne, pienialainen sarakorpimainen painanne ja supassa sijaitseva rehevä lehtolaikku. B K1 A K2 C Kuva 1. Lappeenrannan Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston suunnittelualue vuonna 2014. Turbiinipaikat (K1 ja K2) on merkitty punaisilla ympyröillä. Hakkuualueet on merkitty vihreällä vaakaviivoituksella ja petolintuseurannan pääasialliset havaintopaikat (A, B ja C) sinisellä ympyrällä. MML 2013 2

Pieniä peltoalueita on turbiinipaikan K1 lounaispuolella ja pohjoispuolella. Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee valtatie 6 ja kauempana pohjoispuolella Haukilahdentie. Suunnittelualueella on myös useita metsäautoteitä ja vähäisempiä ajouria. Suunnittelualue sijaitsee Joutsenonkankaan tärkeällä vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (Ympäristökarttapalvelu Karpalo 20.7.2014). Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsee kaksi vedenottamoa, joista toinen sijaitsee noin 580 m turbiinipaikan K1 koillispuolella ja toinen noin 1300 m lounaispuolella. Muukon tuulivoimapuisto sijaitsee suunnittelualueen lounaispuolella (lähin turbiini noin 1120 m turbiinipaikan K2 etelälounaispuolella ja noin 1370 m turbiinipaikan K1 lounaispuolella). 1.2. Selvitysmenetelmät 1.2.1. Kasvillisuus ja luontotyypit Kasvillisuusselvityksen pääasiallisena tavoitteena oli uhanalaisten, alueellisesti uhanalaisten, silmälläpidettävien sekä luontodirektiivin liitteissä II ja IV mainittujen putkilokasvien esiintymisen selvittäminen (Neuvoston direktiivi 92/43/ETY; luontodirektiivi, Rassi ym. 2010). Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset keskitettiin noin hehtaarin kokoiselle alueelle turbiinien suunniteltujen rakennuspaikkojen ympäristössä (esimerkki liite 1). Yleisluontoisemmin ja laajemmalla alueella kasvillisuutta ja luontotyyppejä tarkasteltiin pesimälinnustoselvityksen yhteydessä. Luontotyyppiselvityksessä pyrittiin löytämään seuraavat rakennuspaikoilla ja niiden lähiympäristössä kysymykseen tulevat ja maankäytön suunnittelussa huomioitavat kohteet: luonnonsuojelulain (29 ) suojellut luontotyypit vesilain (2. luku 11, 3. luku 2 ) luonnontilaisina säilytettävät pienvedet metsälain (10 ) erityisen tärkeät elinympäristöt muut huomionarvoiset luontokohteet Luontotyyppien selvittämiseksi turbiinien suunnitellut rakennuspaikat käveltiin systemaattisesti läpi puustoa, kasvillisuutta ja muita ympäristön piirteitä havainnoiden. MMM Karri Kuitunen teki kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin liittyvät maastotyöt 31.5., 1.6. ja 20.6. sekä yleisluontoisemmin pesimälinnustokartoitusten yhteydessä 26. ja 31.5., 10. 11.6. ja 25. 26.6.2014. Kasvillisuuskartoituksissa kiinnitettiin erityistä huomiota kangasvuokon mahdolliseen esiintymiseen. 1.2.2. Liito-orava Liito-oravan ulostepapanoiden löytämiseksi suurimpien kuusten ja lehtipuiden tyvet tarkastettiin turbiinien suunnitelluilla rakennuspaikoilla ja niiden lähiympäristössä (Nironen ja Lammi 2003). Luonnonsuojelulaissa mainitun lisääntymis- ja levähdyspaikan kriteerinä pidettiin papanoita kolopuun juurella (Luonnonsuojelulaki 49 ). Suuri määrä papanoita suuren kuusen juurella tulkittiin 3

mahdolliseksi lisääntymis- ja levähdyspaikaksi. MMM Karri Kuitunen teki selvityksen maastotyöt 31.5. 1.6.2014. 1.2.3. Lepakot Selvityksen tarkoituksena oli lepakkolajiston, lepakoiden runsauden, tärkeimpien elinympäristöjen ja mahdollisten muuttoreittien esiintymisen selvittäminen. Elinympäristöjen merkityksen arvioinnin perusteena käytettiin Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen (2012) ohjetta. Kuva 2. Lepakkokartoituksen punaisella katkoviivalla merkitty kulkureitti (n. 6 km) Lappeenrannan Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston luontoselvityksessä vuonna 2014. Automaattisen ultraäänitallentimen (SongMeter) sijoituspaikat turbiinipaikoille K1 ja K2 on merkitty sinisillä ympyröillä MML 2013 4

Aktiivinen lepakkokartoitus Lepakkolajistoa ja lepakkoaktiivisuutta havaintojen lukumäärän perusteella arvioituna selvitettiin noin 6 kilometrin pituisella kuuntelureitillä kesä-, heinä- ja elokuussa vuonna 2014 (kuva 2). Ensimmäinen laskentakierros tehtiin 23. 24.6. klo 23.55 2.55, toinen 16. 17.7. klo 23.10 2.05 ja kolmas 19. 20.8. klo 23.00 00.56. Lepakoita havainnoitiin aktiivikartoituksessa Echometer EM3+ -merkkisellä tallentavalla yhdistelmädetektorilla (heterodyne ja aikalaajennus). Detektoria pidettiin reitillä kuljettaessa koko ajan auki ja mahdollisia lepakoiden ääniä havainnoitiin jatkuvasti sekä heterodynemenetelmällä taajuusalueella 20 50 khz että full spectrum -toiminnolla. Lepakkohavainnoksi tulkittiin ohilento (ohilentävän lepakon ääni ilmestymisestä äänen katoamiseen). Lepakkoyksilö tulkittiin saalistavaksi, mikäli detektorilla kuultiin saalistukseen viittaava surahtava äänipulssien tihentymä (eng. feeding buzz). Lajintunnistuksen perusteina olivat näköhavaintojen lisäksi kaikuluotausäänten ominaisuudet, kuten taajuus, pulssipituus, pulssiväli, pulssin muoto, rytmi ja sointi. Referenssinä käytettiin keskeistä lepakoiden määrityskirjallisuutta (esim. Barataud 1996, Russ 2012, Skiba 2009). Lepakkohavaintojen koordinaatit ja havainnon tyyppi (ohilento, saalistus) tallennettiin gps-paikantimeen. Osa lepakoiden äänistä tallennettiin tietokonetarkastelua (Audacityäänieditori) ja lajinmäärityksen varmistamista varten (kuva 3). Kuva 3. Esimerkit pohjanlepakon ja viiksisiipan tai isoviiksisiipan kaikuluotausäänistä (eri tilanteissa äänitetyt tallenteet yhdistetty samaan kuvaan) Lappeenrannan Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston suunnittelualueella 16. 17.7.2014 Audacity-ohjelmalla esitettynä. Pystyakseli kuvaa taajuutta kilohertseinä (khz) ja vaaka-akseli aikaa sekunteina. 5

Passiivinen seuranta automaattitallentimella Turbiinipaikoilla K1 ja K2 havainnoitiin vuoroviikoin 16.7. 5.9.2014 ultraäänimikrofonilla (SMX- US) varustetulla SongMeter SM2BAT+ -automaattitallentimella (taulukko 1, kuva 2). Tallennin oli joka yö äänitysvalmiudessa auringonnousun ja laskun välisenä aikana lukuun ottamatta paristojen ehtymistä kesken jakson ilmeisesti 13.8. Taulukko 1. SongMeter SM2BAT+ -tallentimen sijoittelu turbiinipaikoille K1 ja K2 Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston luontoselvityksessä 16.7. 5.9.2014. Ajanjakso Sijoituspaikka Huomioita 16. 24.7. K2 Seurantajakso 8 yön mittainen 24. 31.7. K1 31.7. 7.8. K2 7. 14.8. K1 Paristot ehtyivät 13.8.? 14. 21.8. K2 21. 28.8. K1 28.8. 5.9. K2 1.2.4. Pesimälinnut Pesimälinnustokartoitus Pesimälinnustoselvityksen tarkoitus oli ensisijaisesti uhanalaisten (sisältäen erityisesti ja kiireellisesti suojeltavat lajit), alueellisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien sekä lintudirektiivin I liitteen lajien esiintymisen selvittäminen (Luonnonsuojeluasetus, Neuvoston direktiivi 79/409/ETY; lintudirektiivi, Rassi ym. 2010, Suomen ympäristökeskus 2013) sekä tuulivoimarakentamisen mahdollisten linnustovaikutusten arviointi yleisellä tasolla. Pesimälinnustoa selvitettiin maalintujen kartoitusmenetelmää soveltaen kolmella koko alueen kattavalla laskentakierroksella 26. ja 31.5., 10. 11.6. ja 25. 26.6.2014 pääsääntöisesti klo 4.00 ja 10.00 välisenä aikana kahdella osittain päällekkäisellä 800 m x 800 m kartoitusruudulla (Koskimies ja Väisänen 1988; esimerkki liite 1). MMM Karri Kuitunen teki kartoituksen maastotyöt mahdollisimman heikkotuulisella ja poutaisella säällä. Laskennoissa selvitysalue käveltiin systemaattisesti läpi lintuja jatkuvasti havainnoiden siten, että mikään paikka selvitysalueella ei jäänyt noin 75 metriä kauemmaksi kulkulinjalta. Täydentäviä pesimälinnustohavaintoja kerättiin lisäksi petolintuseurannan sekä kasvillisuus- ja liito-oravaselvityksen yhteydessä. Erityisesti lepakkoselvityksen yhteydessä havainnoitiin kehrääjän esiintymisestä alueella. Lintuhavainto tulkittiin pesiväksi pariksi, kun laulava tai nähty koiras tai naaras havaittiin kahdella laskentakerralla samalla paikalla sopivassa pesimäympäristössä. Yksikin havainto riitti pesiväksi pariksi tulkitsemiseen, jos havainto koski varoittelevaa, pesää rakentavaa tai ruo- 6

kaa/ulosteita kantavaa emoa, pesää tai poikuetta. Yksittäiset reviiriin viittaavat havainnot tulkittiin mahdollisesti pesiviksi pareiksi. Siten esimerkiksi merkintä 5 7 paria tarkoittaa viittä varmaa ja lisäksi kahta mahdollista reviiriä. Vastaavasti merkintä 0 1 paria perustuu yksittäiseen reviiriin viittaavaan havaintoon. Petolintuseuranta Turbiinipaikkojen ympäristössä pesivien päiväpetolintujen esiintymisen selvittämiseksi kolmella eri havaintopaikalla havainnoitiin 13 päivänä 27.4. 4.9. yhteensä 81 tuntia (kuva 1; taulukko 2). Havainnoista kirjattiin kellonaika, lentosuunta (tai kuvaus käyttäytymisestä, mikäli ei selkeää lentosuuntaa), lentokorkeus ja arvio etäisyydestä (taulukko 3). Havainnoinnin apuvälineinä käytettiin kiikaria (7 x suurentava) ja zoom-okulaarilla (20 60 x suurentava) varustettua kaukoputkea. Taulukko 2. Petolintujen seuranta Lappeenrannan Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston luontoselvityksessä 27.4. 4.9.2014. Havaintopaikka Pvm. Havainnointiaika Kesto A 27.4. 10:35 15:35 5 h C 25.5. 10:35 14:25 3 h 50 min A 11.6. 11:10 16:10 5 h A 6.7. 9:48 18:00 8 h 12 min A+C 14.7. 6:45 15:30 8 h 45 min A 23.7. 7:00 15:00 8 h B 29.7. 10:45 18:00 7 h 15 min B 2.8. 10.33 18:43 8 h 10 min B (C) 6.8. 10:42 18:42 8 h B (A) 24.8. 13:15 17:20 4 h 5 min B (A) 30.8. 16:35 20:20 3 h 45 min B 1.9. 8:03 16:18 8 h 15 min B 4.9. 10:58 13:41 2 h 43 min Yht. 13 pv. 81 h Taulukko 3. Lentokorkeuksien kirjaamisen perusteena käytetyt luokat Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston petolintujen seurannassa vuonna 2014. Luokka Korkeus maan pinnasta Muuttokorkeus suhteessa voimalan lapoihin K 1 0 65 m Lapojen alapuolella K 2 65 175 m Riskikorkeus. Muuttoa lapakorkeudella K 3 yli 175 m Lapojen yläpuolella 7

1.2.5. Lintujen muutto Suunnittelualueen merkitystä lintujen muuttoreittinä arvioitiin Muukonkankaan tuulivoimapuiston linnustoselvityksessä keväällä 2010 kerätyn aineiston perusteella (Kuitunen & Lehtonen 2010). Vuoden 2010 kevätmuuttoselvityksen kuvaus Havainnoinnilla selvitettiin Muukonkankaan suunnittelualueen ylittävän eri linturyhmien (vesilinnut, kahlaajat, lokit, päiväpetolinnut, kyyhkyt, pikkulinnut) sekä lintudirektiivin I-liitteen, uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien kevätmuuton runsautta ja muuttajien lentokorkeuksia erilaisissa sääolosuhteissa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää Saimaan ja Kukkuroinmäen jätekeskuksen välisen lokkiliikenteen sekä Konnunsuon peltoaukealla lepäilevien tuhansien hanhien kiertelyn ulottumista Muukonkankaalle. Muuttoa havainnoitiin 6.4. 25.5.2010 yhteensä 32 päivänä (taulukko 4). Huhtikuussa havainnoitiin klo 5.15 ja klo 17.00 sekä toukokuussa klo 3.45 ja klo 11.30 välisenä aikana. Havainnointi pyrittiin yleistä säätilojen ja muuton kehitystä seuraamalla ajoittamaan kohteena olevien linturyhmien päämuuttopäiville. Taulukko 4. Lintujen kevätmuutonseurannan havainnointimäärät 6.4. 25.5. vuonna 2010 Lappeenrannan Muukonkankaan tuulivoimapuiston suunnittelualueella (Kuitunen & Lehtonen 2010). Havaintopäivät Havainnointitunnit Keskimäärin/pvä huhtikuu 16 84 5 h 15 min toukokuu 16 53 3 h 19 min Yht. 32 137 4 h 17 min Havaintopaikkana toimi valtatien 6 eteläpuolella sijaitsevan vanhan soranottoalueen länsireuna, josta hallitsee suunnittelualueen ilmatilan parhaiten (kuva 4). Havainnointipaikan näkyvyys on kuitenkin rajoitettu siten, että esimerkiksi koilliseen suuntautuvasta pikkulintumuutosta voi tehokkaasti havaita vain noin 500 metrin etäisyydeltä ohittavat parvet. Matalalla kulkevasta pikkulintumuutosta jäi helposti tätäkin suurempi osa havaitsematta. Korkeammalla (yli 50 m) kulkevan rastasta suurempien lintujen muuton havaitsemiseen näkyvyys on normaalioloissa riittävä lähes koko alueen kattamiseksi. Kuitenkin tutkimusalueen koilliskulmaus jää lähempänä olevan metsän katveeseen siten, että sinne ei ole suoraa näköyhteyttä. Myös alueen lounaiskulmaukseen näkyvyys on olematon. Kunakin havainnointipäivänä merkittiin ylös vallitseva säätila ja sen olennaiset muutokset (lämpötila, pilvisyys, tuulen suunta ja voimakkuus, näkyvyys) sekä kaikki suunnittelualueen ylittävät muuttajat lentosuuntineen ja lentokorkeuksineen. Suurikokoisista linnuista, kuten hanhista, kurjista ja petolinnuista sekä harvinaisista lajeista kirjattiin myös suunnittelualueen sivuuttavat yksilöt. Muuttavien lintujen lentokorkeuksia arvioitiin vertaamalla puuston korkeuteen (keskimäärin 22 m, 8

korkeimmat latvat 25 m). Korkeuden mittatikkuna käytettiin myös 1050 metrin etäisyydellä sijaitsevaa 75 metrin korkuista linkkimastoa. Läheltä ja korkealta menneiden isompien lintujen lentojenkorkeusarvioiden oikeellisuutta tarkistettiin digikuvaamalla useita lintuyksilöitä. Muuttavat lintuyksilöt kirjattiin lentokorkeuden perusteella kolmeen luokkaan, jotka määriteltiin suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden mittojen perusteella. Voimalan lavan pyöriessä sen lakipiste on 150 metrin ja alin piste 50 metrin korkeudella maan pinnasta. Näin ollen 50 150 metrin korkeudella lentävät linnut muuttavat vaara-alueella voimalan pyöriviin lapoihin nähden (taulukko 5). Muutonseurannan apuvälineenä käytettiin kiikaria ja zoom-okulaarilla varustettua lintukaukoputkea. Havainnoinnista vastasi lintuharrastaja Veli-Pekka Lehtonen. K1 K2 2080 m 1170 m Kuva 4. Lappeenrannan Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston kahden turbiinipaikan (K1 ja K2; siniset ympyrät) sijainti Muukonkankaan tuulivoimapuiston kevätmuutontarkkailussa vuonna 2010 käytettyyn havaintopaikkaan (punainen ympyrä) nähden. Taulukko 5. Muuttavien lintujen lentokorkeuksien kirjaamisen perusteena käytetyt luokat Lappeenrannan Muukonkankaan tuulivoimapuiston kevätmuutonhavainnoinnissa vuonna 2010 (Kuitunen & Lehtonen 2010). Luokka Korkeus maan pinnasta Muuttokorkeus suhteessa voimalan lapoihin K 1 0 50 m Lapojen alapuolella K 2 50 150 m Riskikorkeus. Muuttoa lapakorkeudella K 3 yli 150 m Lapojen yläpuolella 9

1.2.6. Selvityksen ulkopuoliset aineistot Luontoselvityksen maastotöissä kerättyä aineistoa täydennettiin ulkopuolisella aineistolla seuraavasti: Mahdollisten Natura-, suojeluohjelma- ja luonnonsuojelualueiden, kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) ja kansallispuistojen esiintyminen suunnittelualueella ja sen ympäristössä tarkistettiin Ympäristöhallinnon Oiva-ympäristö- ja paikkatietopalvelusta (tilanne 21.7.2014). Mahdolliset FINIBA-alueet tarkistettiin BirdLife Suomen verkkosivuilta. Luonnontieteellisestä keskusmuseosta saatiin päiväpetolintujen ja pöllöjen pesintää koskevia tietoja (yhteyshenkilö museomestari Juha Honkala). Metsähallituksesta saatiin valkoselkätikan esiintymistietoja (yhteyshenkilö suunnittelija Timo Laine, Etelä-Suomen luontopalvelut). Soile Turkulaiselta (Pöyry Finland Oy) saatiin valkoselkätikan esiintymistä koskevaa tietoa. 2. Tulokset 2.1. Kasvillisuus ja luontotyypit Kasvillisuuden kartoitusruudut Turbiinipaikkojen K1 ja K2 noin hehtaarin laajuisilla kartoitusruuduilla ei havaittu kiireellisesti ja erityisesti suojeltavia, uhanalaisia tai silmälläpidettäviä putkilokasvilajeja, luonnonsuojelulailla suojeltavia luontotyyppejä, metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja vesilain luonnontilaisena säilytettäviä pienvesiä (liite 1). Erityiskohteena olleesta kasvilajista, kangasvuokosta, ei tehty yhtään havaintoa. Turbiinipaikan K1 kasvillisuusruutu Luontotyyppi: Turbiinipaikka sijaitsee loivarinteisellä kangasmetsäharjanteella. Hehtaarin laajuisella kasviruudulla on mustikkatyypin (MT) kangasmetsää. Kartoitusruutu on osa laajempaa vastaavan elinympäristön kokonaisuutta. Puusto: Valtapuustona on varttunutta valoisaa mäntymetsää, sekapuustona joitakin varttuneita rauduskoivuja. Mäen reunaosissa on myös joitakin varttuneita kuusia. Pensaskerros: Varsin avoimen pensaskerroksen lajeja ovat hieskoivu, kataja, korpipaatsama (niukka), kuusi (niukka), mänty, pihlaja, raita, rauduskoivu, terttuselja (niukka) ja vadelma (niukka). Kenttäkerros: Tavanomaisia ja kangasmetsille tunnusomaisia putkilokasveja ovat muun muassa kanerva (niukka), kallioimarre (niukka), kalliokielo, kangasmaitikka, katinlieko, kevätpiippo, kielo, kultapiisku, lampaannata, lillukka (niukka), maitohorsma (niukka), metsäkastikka, metsälauha (pai- 10

koin runsas), metsätähti (niukka), mustikka (runsas), oravanmarja, puolukka, riidenlieko, rätvänä, sananjalka (niukka), talvikki-laji ja vanamo (paikoin runsas). Turbiinipaikan K2 kasvillisuusruutu Luontotyyppi: Turbiinipaikka sijaitsee kangasmetsäharjanteella. Hehtaarin laajuisella kasvillisuusruudulla on mustikkatyypin (MT) kangasmetsää (paikoin harvennettua). Kartoitusruutu on osa laajempaa vastaavan elinympäristön kokonaisuutta. Puusto: Valtapuustona on varttunutta tiheää mäntymetsää, sekapuina joitakin varttuneita kuusia. Pensaskerros: Varsin avoimen pensaskerroksen lajeja olivat harmaaleppä, hieskoivu, kataja, korpipaatsama (niukka), mänty, pihlaja, raita, rauduskoivu ja vadelma (niukka). Kenttäkerros: Tavanomaisia ja kangasmetsille tunnusomaisia putkilokasveja olivat muun muassa ahomansikka, ahomatara, isotalvikki, kalliokielo, kanerva (niukka), kangasmaitikka, kataja (taimi), katinlieko, kevätpiippo, kielo (paikoin runsas), korpipaatsama (taimi), kultapiisku, lillukka, maitohorsma, metsäalvejuuri (niukka), metsäkastikka, metsälauha (paikoin runsas), metsätähti, mustikka (runsas), nuokkutalvikki, nurmitädyke, oravanmarja (paikoin runsas), puolukka (niukka), rohtotädyke, rätvänä, salokeltano, sananjalka, sormisara, tammi (taimi) ja vanamo (paikoin runsas). Luontotyypit ja kasvilajit kartoitusruutujen ulkopuolisilla alueilla Mahdolliset metsälain (10 ) erityisen tärkeät elinympäristöt Vähäpuustoinen suo 290 metriä turbiinipaikan K1 itäkaakkoispuolella: Painanteessa sijaitseva pienialainen (noin 0,3 ha) luonnontilainen vähäpuustoinen suo (kuva 5, liite 1). Kasvilajistoon kuuluvat muun muassa isokarpalo, jouhisara, jouhivihvilä, leväkkö, mutasara, pullosara, raate, suokukka, tähtisara ja vaivero. Rehevä lehtolaikku 370 metriä turbiinipaikan K1 kaakkoispuolella: Ympäristöään selvästi rehevämpi pienialainen suppa (kuva 6, liite 1). Puuston muodostavat varttuneet kuuset ja hieskoivut. Pensaskerroksen muodostavat haavat, korpipaatsamat ja vadelmat. Kenttäkerroksen kasvilajistoon kuuluvat muun muassa hiirenporras, nurmilauha, mesimarja, metsäalvejuuri, metsäimarre, metsätähti, oravanmarja, ranta-alpi, rönsyleinikki, suo-orvokki ja tähtitalvikki. 11

Kuva 5. Vähäpuustoinen suo turbiinipaikan K1 itäkaakkoispuolella. Kuva 6. Rehevä lehtolaikku turbiinipaikan K1 kaakkoispuolella. 12

Mahdolliset luontodirektiivin luontotyypit Puustoinen suo 270 metriä turbiinipaikan K1 eteläpuolella: Mahdollisesti pohjavesivaikutteinen sarakorpimainen painanne (kuva 7, liite 1). Harvan puuston muodostavat varttuneet hieskoivut. Kenttäkerroksen lajeja ovat muun muassa harmaasara, jokapaikansara, jouhivihvilä, juolukka, kurjenjalka (niukka), luhtasara, luhtavuohennokka (niukka), metsäkorte, pullosara, raate (runsas) ja ranta-alpi. Kuva 7. Sarakorpimainen painanne turbiinipaikan K1 eteläpuolella 26.5.2014. Huomionarvoiset putkilokasvilajit Silmälläpidettävistä lajeista ahokissankäpälää (yksi kasvupaikka) ja kartioakankaalia (yksi kasvupaikka) havaittiin noin 170 metriä Kaukkorpi 1:n eteläpuolella koillisen ja lounaan suunnassa kulkevan metsätien varrella. Kangasajuruohon silmälläpidettävää alalajia serpyllum havaittiin noin 200 metriä Kaukkorpi 1:n lounaispuolella sijaitsevan pellon reunalla 2.2. Liito-orava Suunnitelluilla turbiinipaikoilla ja niiden ympäristössä ei havaittu merkkejä liito-oravan esiintymisestä eikä erityisen hyvin lajin elinympäristöksi soveltuvia metsäalueita. 13

2.3. Lepakot Lepakkokartoitus Kolmella kartoituskierroksella tehtiin 22 havaintopaikalla yhteensä 51 lepakkohavaintoa vähintään kahdesta lajista (pohjanlepakko, viiksisiippa/isoviiksisiippa). Havainnoista 25 koski viiksisiippaa tai isoviiksisiippaa, 22 pohjanlepakkoa, 3 määrittämätöntä siippatyypin (FM) lepakkoa ja 1 määrittämätöntä lepakkoa. Lepakkohavaintojen määrä oli 8,5/km. K1 K2 Kuva 8. Lepakoiden havaintopaikat Lappeenrannan Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston lepakkokartoituksessa 23. 24.6. (vihreät symbolit), 16. 17.7. (punaiset) ja 19. 20.8. (keltaiset). Kolmio= pohjanlepakkohavainto, ympyrä= siippahavainto, tähti= määrittämätön lepakkohavainto. Turbiinipaikat K1 ja K2 on merkitty mustilla ympyröillä. 14

Lepakoiden passiivinen seuranta automaattitallentimella Kahdella turbiinipaikalla (K1 ja 2) tehtiin 16.7. 5.9.2014 yhteensä 115 lepakkohavaintoa (kuva 9). Havainnoista 64 oli turbiinipaikalta K1 ja 51 turbiinipaikalta K2. Isoviiksisiippoja/viiksisiippoja tai viiksisiippatyypin (Myotis sp.) havaintoja tehtiin yhteensä 93, pohjanlepakkohavaintoja 15 ja määrittämättömiä siippatyyppisiä (FM-tyyppi) havaintoja 7. Kuva 9. Lepakkohavaintojen määrä Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston kahdella turbiinipaikalla (K1 ja 2) 16.7. 5.9.2014. Seuranta toteutettiin yhdellä SongMeter SM2BAT+ -tallentimella, joka oli vuorotellen sijoitettuna kahdella eri turbiinipaikalla. Seurantajaksot olivat seitsemän yön mittaisia lukuun ottamatta K2:n ensimmäistä jaksoa, joka oli kahdeksan yön mittainen. 2.4. Pesimälinnut Pesimälinnustokartoitus Kahdella 800 m x 800 m kartoitusruudulla (osittain päällekkäisiä) havaittiin yhteensä 44 pesivää ja mahdollisesti pesivää lintulajia sekä 161,5 290,5 paria (taulukko 6). Kolme runsainta lajia olivat peippo, pajulintu ja metsäkirvinen. Selvityksessä ei tehty pesintään viittaavia havaintoja kiireellisesti suojeltavista, erityisesti suojeltavista tai muista uhanalaisista lintulajeista. Alueellisesti uhanalaisista lajeista havaittiin kehrääjä (pesälöytö ja 2 3 muuta reviiriä). Silmälläpidettävistä lajeista havaittiin sirittäjä (10 13 reviiriä) ja teeri (poikue ja havaintoja koiraista ja naaraista, pesälöytö hieman ruutujen länsipuolelta). Lintudirektiivin I liitteen lajeista havaittiin kehrääjä, kurki (K1:n kartoitusruudun pohjoisosassa havaintoja kesäkuussa parista; poikuehavainto hieman ruudun länsipuolella Kaukkorven pelloilla; Veli-Pekka Lehtonen, kirjallinen tiedonanto), palokärki (lentopoikue K1:n kartoitusruudulla; pesäpaikka ei välttämättä ruudulla), pikkulepinkäinen (1 4 reviiriä), pyy (kolme poikuehavaintoa ja soidinhavaintoja), ruisrääkkä (2 reviiriä pohjoisosan pelloilla) ja teeri 15

(liite 2). Etelä-Karjalassa vähälukuinen nokkavarpunen havaittiin selvitysalueella neljästi ylilentävä. Havainnot koskevat todennäköisesti selvitysalueen ulkopuolella sijaitsevia reviirejä. Kartoitusruuduilla tehtiin runsaasti havaintoja korpeista (esim. 25.6. noin 60 yksilön parvi), mutta havainnot koskevat ainakin suurimmaksi osaksi alueella pesimättömiä yksilöitä. Kangaskiurun reviiri havaittiin selvitysalueen ulkopuolella valtatien 6 läheisyydessä. Taulukko 6. Lappeenrannan Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston luontoselvityksessä havaitut pesivät ja mahdollisesti pesivät lintulajit (44) sekä niiden reviiri- tai parimäärät vuonna 2014. Lajit on taulukoitu aakkosjärjestyksessä. LINTULAJI Parimäärä LINTULAJI Parimäärä harmaasieppo 1 10 hernekerttu 2 3 hippiäinen 5,5 10,5 hömötiainen 3 5 idänuunilintu 0 1 keltasirkku 8 9 kirjosieppo 1 4 kulorastas 0 5 käki n. 6 käpytikka 0 4 laulurastas 6 10 lehtokerttu 3 10 lehtokurppa 1 2 leppälintu 0,5 1,5 metsäkirvinen 13,5 17,5 metsäviklo 2 4 mustarastas 3 5 närhi 2 3 pajulintu 19,5 33,5 peippo 28 45 pensaskerttu 0,5 1,5 pensastasku 1 punakylkirastas 1 3 punarinta 11,5 18,5 punatulkku 0 3 puukiipijä 2 5 pyrstötiainen 1 rautiainen 1 5 räkättirastas 0 1 sepelkyyhky 2 5 sinitiainen 1 3 talitiainen 10 15 tavi 0 1 tiltaltti 0 1 töyhtötiainen 3 4 vihervarpunen 2 Alueellisesti uhanalaiset kehrääjä Silmälläpidettävät sirittäjä teeri Lintudirektiivin I liite 3 4 10 13 1 3 kehrääjä ks. alueellisesti uhanalaiset kurki 0 1 palokärki 0 1 pikkulepinkäinen 1 4 pyy 3,5 ruisrääkkä 2 teeri ks. silmälläpidettävät Petolintuseuranta vuonna 2014 & selvityksen ulkopuoliset havainnot Kartoitusruuduilla ei tehty petolintujen pesintään viittaavia havaintoja, mutta ympäristön petolinnut käyttävät tuulivoiman suunnittelualuetta säännöllisesti pesimäaikaisena läpikulkualueena ja joidenkin lajien (erityisesti hiirihaukka ja varpushaukka) osalta mahdollisesti myös saalistusalueena. 16

Hiirihaukka (vaarantunut) Petolintuseurannassa 27.4. 4.9. tehtiin 46 havaintoa tuulivoiman suunnittelualueella tai sen ympäristössä liikkuvista hiirihaukoista. Lentokorkeudet jakautuivat seuraavasti: riskikorkeudella 25, riskikorkeutta matalammalla 9, riskikorkeutta korkeammalla 7 ja määrittämätön 5 havaintoa. Kaikki viisi saaliinkuljetushavaintoa koskivat turbiinialueen yli noin idän ja lännen suunnassa lentäviä emoja. Havainnoista 4 koski riskikorkeudella ja 1 riskikorkeutta matalammalla lentäviä yksilöitä. Saaliin kuljetusten ja lentopoikasvaiheen äänihavaintojen perusteella pesäpaikka sijaitsee melko lähellä suunnittelualueen länsipuolella (todennäköisesti < 2 km etäisyydellä). Muista havainnoista 12 koski turbiinialueen ilmatilassa liikkuvia hiirihaukkoja. Näistä 7 havaintoa (58 %) koski riskikorkeudella ja 5 riskikorkeutta matalammalla tai korkeammalla liikkuvia yksilöitä (taulukko 7). Taulukko 7. Hiirihaukkahavainnot (46) Lappeenrannan Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston petolintuseurannassa 27.4. 4.9.2014. Saapumissuunta= saapumissuunta pesälle, Lentosuunta= linnun etenemissuunta, Lukumäärä= havaintojen lukumäärä, Riskisuunta= lentoreitti kulkee turbiinipaikkojen läheisyydestä (kyllä/ei), Riskikorkeudella= lentoa riskikorkeudella (kyllä/ei). Havainto Saapumissuunta Lukumäärä Riskisuunta Riskikorkeudella Saaliin kuljetus ENE 1 kyllä ei Saaliin kuljetus ENE 3 kyllä kyllä Saaliin kuljetus E 1 kyllä kyllä Lentosuunta Muu lento useita suuntia 6 ei ei Muu lento useita suuntia 5 ei kyllä Muu lento useita suuntia 4 kyllä ei Muu lento useita suuntia 5 kyllä kyllä Muu havainto? 9 ei ei/ei tiedossa Muu havainto? 9 ei kyllä Muu havainto? 1 kyllä ei Muu havainto? 2 kyllä kyllä Yhteensä 46 Kanahaukka Petolintuseurannassa havaittiin 6.8. vanha ja 24.8. nuori kanahaukka, jotka eivät liikkuneet suunniteltujen turbiinipaikkojen välittömässä läheisyydessä. Lehtopöllö (muu huomionarvoinen laji) Lehtopöllön pesäpaikkoja on sijainnut suunnitteilla olevien turbiinipaikkojen ympäristössä viime vuosina seuraavasti: 17

Vuonna 2006 ja 2009 noin 1,3 km pohjoiskoilliseen (NNE) turbiinipaikasta K1 (Luonnontieteellinen keskusmuseo/juha Honkala, kirjallinen tiedonanto) Vuonna 2007 noin 1,5 km luoteeseen (NW) turbiinipaikasta K1 (Luonnontieteellinen keskusmuseo/juha Honkala, kirjallinen tiedonanto) Vuonna 2008 noin 1,4 km pohjoiskoilliseen (NNE) turbiinipaikasta K1 (Kuitunen & Lehtonen 2010) Mehiläishaukka (vaarantunut, lintudirektiivin I liitteen laji) Muukonkankaan tuulivoimapuiston linnustoselvityksessä vuonna 2010 löytynyt mehiläishaukan pesä sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä turbiinipaikan K1 lounais- ja K2 länsipuolella (liite 3). Pesä on ollut asuttu ja tuottanut poikasia vuosina 2010 2012 (Luonnontieteellinen keskusmuseo/juha Honkala, kirjallinen tiedonanto, Kuitunen & Lehtonen 2010). Vuosina 2013 2014 pesää on ajoittain rakennettu, mutta siinä ei ole pesitty (Veli-Pekka Lehtonen, kirjallinen tiedonanto). Vuoden 2014 sääksiseurannassa heinäkuun alkupuolella tehtyjen mehiläishaukkahavaintojen (3) perusteella on kuitenkin mahdollista, että jossakin lähialueilla sijaitsee uusi pesäpaikka. Tuulivoimapuiston petolintuseurannassa 27.4. 4.9.2014 tehtiin 10 havaintoa mehiläishaukasta. Havainnoista kolme (30 %) koski turbiinipaikkojen läheisyydessä riskikorkeudella liikkuneita yksilöitä. Nuolihaukka (muu huomionarvoinen laji) Nuolihaukan pesimähavaintoja ei ole tiedossa 4 kilometrin säteellä tuulivoimapuiston suunnittelualueesta (Luonnontieteellinen keskusmuseo/juha Honkala, kirjallinen tiedonanto). Tuulivoimapuiston petolintuseurannassa 27.4. 4.9. tehtiin kuitenkin 21 havaintoa nuolihaukasta. Näistä kuusi havaintoa (29 %) koski turbiinipaikkojen K1 ja K2 läheisyydessä riskikorkeudella liikkuneita yksilöitä. Ruskosuohaukka (lintudirektiivin I liitteen laji) Petolintuseurannassa havaittiin 1.9. Kaukkorvenkankaan suunnittelualueen länsipuolelta riskikorkeudella ohittanut ja kaakkoon muuttanut koiras ruskosuohaukka. Sinisuohaukka (vaarantunut, lintudirektiivin I liitteen laji) Petolintuseurannassa havaittiin 30.8. alueen läpi lounaaseen muuttanut vanha sinisuohaukkanaaras. Lintu lensi riskikorkeutta matalammalla suunniteltujen turbiinipaikkojen pohjoispuolella. 18

Sääksi (silmälläpidettävä, lintudirektiivin I liitteen laji) Sääksen monivuotinen pesimäpaikka (tekopesä) sijaitsee noin 545 metriä turbiinipaikan K1 lounaispuolella ja noin 740 metriä turbiinipaikan K2 länsiluoteispuolella (liite 3). Lähimmät Muukonkankaan tuulivoimapuiston turbiinit sijaitsevat noin 800 metrin (lounaassa), 1100 metrin (etelälounaassa) ja 1350 metrin (eteläkaakossa) etäisyydellä. Vuosina 2000 2013 pesä on tuottanut poikasia kahtenatoista vuotena. Vain vuosina 2007 ja 2013 pesintää ei ole tapahtunut tai sen onnistumisesta ei ole tietoa (Luonnontieteellinen keskusmuseo/juha Honkala, kirjallinen tiedonanto). Vuonna 2014 pesintä onnistui ja ainakin yksi poikanen selvisi lentoon. Noin 3,6 km turbiinipaikan K1 luoteispuolella (NW) sijaitsee lisäksi sääksen pesäpaikka, joka on ollut asumaton vuosina 2009 2013. Poikasia tämä pesä on tuottanut viimeksi vuosina 2004 2005 ja 2007 (Luonnontieteellinen keskusmuseo/juha Honkala, kirjallinen tiedonanto). 3 4 3 K1 2 2 K2 Kuva 10. Pesivän sääksiemon saalistuslentojen (14) punaisilla nuolilla osoitetut lentolinjat (pesältä lähtö tai pesälle saapuminen) Lappeenrannan Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston luontoselvityksessä 27.4. 4.9.2014. Pesäpaikka on merkitty sinisellä ja turbiinipaikat (2) vihreillä ympyröillä. Havaittujen lentojen määrät on merkitty numerolla kunkin lentosuuntaa osoittavan nuolen viereen. 19

Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston petolintuseurannassa 27.4. 4.9. tehtiin yhteensä 123 erityyppistä sääksihavaintoa pääasiassa yksittäisistä linnuista (taulukko 8). Useampaa kuin kahta aikuista sääksiyksilöä koskeva havainto tehtiin neljästi kertaa: 29.7. reviirin ilmatilassa liikkui 3 4 sekä 6.8. kerran neljä ja kerran kolme aikuista yksilöä. Lisäksi 14.7. havaittiin Kaukkorvenkankaan reviirin naaraan ajavan pesälle laskeutuneen vieraan (ilmeisesti naaras) yksilön pois koiraan varoitellessa pesän lähistöllä. Havainnot osoittavat naapurireviirien sääksien vierailua Kaukkorvenkaan pesimäpaikalla. Saaliskalan kuljetus pesälle havaittiin 14 (kaikissa määritetyissä tapauksissa koiras sääksi) ja oksan kuljetus pesänrakennustarpeeksi neljä kertaa (kolmesti koiras, kerran naaras). Muita sääksien lentoja pesäpaikalta ympäristöön havaittiin 40. Sääksihavaintoja, joissa linnulla ei ollut todettavissa selkeää lentosuuntaa, tehtiin 58 (taulukko 8, kuva 10). Lentävä nuori sääksi havaittiin vain kerran (1.9. pohjoisesta riskikorkeutta matalammalla pesän suuntaan). Kolme havaintoa (24.8., 30.8. ja 4.9.) koski pesän välittömässä läheisyydessä ravintoa kerjäävää nuorta yksilöä. Taulukko 8. Sääksihavainnot (119) Lappeenrannan Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston petolintuseurannassa 27.4. 4.9.2014. Tarkastelussa ovat mukana vain ne havainnot, joissa on voitu arvioida mahdollista törmäysriskiä suunnitteilla oleviin turbiineihin (K1 ja K2). Saapumissuunta= saapumissuunta pesälle, Lentosuunta= linnun etenemissuunta, Lukumäärä= havaintojen lukumäärä, Riskisuunta= lentoreitti kulkee turbiinipaikkojen läheisyydestä (kyllä/ei), Riskikorkeudella= lensikö riskikorkeudella (kyllä/ei). Havainto Saapumissuunta Lukumäärä Riskisuunta Riskikorkeudella Saaliin kuljetus N 1 ei ei Saaliin kuljetus NW 2 ei ei Oksan kuljetus SSE, pesältä W 2 ei ei Saaliin kuljetus N 2 ei kyllä Saaliin kuljetus NW 1 ei kyllä Lentosuunta Muu lento lukuisia suuntia 19 ei ei Muu havainto? 35 ei ei Muu lento lukuisia suuntia 12 ei kyllä Muu havainto? 14 ei kyllä Yhteensä 88 Lentosuunta Saalistuslento ENE 1 kyllä ei Saalistuslento NNE 1 kyllä ei Oksan kuljetus SSW* 1 kyllä ei Saalistuslento ENE 1 kyllä kyllä Saalistuslento NE 2 kyllä kyllä Saalistuslento NNE 3 kyllä kyllä Lentosuunta Muu lento NE, NNE 3 kyllä ei Muu lento N, NW 2 kyllä ei Muu lento SW, SSW 2 kyllä ei 20

Taulukko 8. Jatkuu. Lentosuunta Muu havainto? 3 kyllä ei Muu lento ENE 1 kyllä kyllä Muu lento N, NNW 2 kyllä kyllä Muu lento W, WSW, S 3 kyllä kyllä Muu havainto? 6 kyllä kyllä Yhteensä 31 * Saapui pesälle oksan kanssa suunnasta NNE. Tuulihaukka (muu huomionarvoinen laji) Tuulihaukan pesinnät on todettu noin 2 km selvitysalueen länsipuolella (W) vuosina 2011 ja 2013 (Luonnontieteellinen keskusmuseo/juha Honkala, kirjallinen tiedonanto). Tuulivoimapuiston petolintuseurannassa 27.4. 4.9. tehtiin kaksi havaintoa riskikorkeutta matalammalla liikkuneista tuulihaukoista (toinen turbiinipaikkojen läheisyydessä). Varpushaukka (muu huomionarvoinen laji) Vuonna 2014 asuttu varpushaukan pesä sijaitsee noin 1060 metriä turbiinipaikan K1 lounais- (SW) ja 1140 metriä K2 länsilounaispuolella (WSW) (Veli-Pekka Lehtonen, kirjallinen tiedonanto; liite 3). Aiempina vuosina varpuhaukan pesäpaikkoja on sijainnut suunnitteilla olevien turbiinipaikkojen ympäristössä seuraavasti: Vuonna 2012 noin 1530 m länsilounaaseen (WSW) turbiinipaikasta K2 (Luonnontieteellinen keskusmuseo/juha Honkala, kirjallinen tiedonanto) Vuonna 2011 noin 1440 m länsilounaaseen turbiinipaikasta K2 (Luonnontieteellinen keskusmuseo/juha Honkala, kirjallinen tiedonanto) Vuonna 2010 lähellä vuoden 2014 pesimäpaikkaa (Kuitunen & Lehtonen 2010). Tuulivoimapuiston petolintuseurannassa 27.4. 4.9.2014 tehtiin 14 havaintoa varpushaukasta. Näistä kaksi havaintoa (14 %) koski turbiinipaikkojen K1 ja K2 läheisyydessä riskikorkeudella liikkuneita yksilöitä. Korppi Petolintuseurannassa havaittiin 30.8. klo 18.56 20.20 yhteensä 214 pohjoisluoteen (NNW) ja pohjoiskoillisen (NNE) välisiin ilmansuuntiin yöpymään lentävää korppia. Lentoreitti kulki pääasiassa Muukonkankaan tuulivoima-alueen itäosan ja Kaukkorvenkankaan suunnittelualueen välillä. Korpeista 87 % lensi riskikorkeutta matalammalla ja 13 % riskikorkeudella. 21

Valkoselkätikan elinpiiri Noin 1,5 kilometriä turbiinipaikan K1 pohjoispuolella on erittäin uhanalaisen (EN), erityisesti suojeltavan ja lintudirektiivin I liitteessä mainitun valkoselkätikan elinympäristöä, jossa on viime vuosina todettu ainakin yksi pesintä (Metsähallituksen luontopalvelut/timo Laine, kirjallinen tiedonanto). Turbiinipaikkojen läheisyydessä on niukasti valkoselkätikan ruokailualueiksi soveltuvia lehtilahopuustoisia alueita. Lähimmät laajemmat lehtipuumetsiköt sijaitsevat turbiinipaikka K1:n pohjoispuolella Peräsuonniittujen ympäristössä. Syksyllä 2013 yksittäinen valkoselkätikka havaittiin noin 600 metriä turbiinipaikan 1 itäkoillispuolella (ENE) (Soile Turkulainen, kirjallinen tiedonanto). 2.5. Lintujen muutto Kaukkorvenkankaan turbiinipaikat sijaitsevat samalla Salpausselkää koillisen ja lounaan suunnassa seuraavalla muuttoreitillä kuin Muukonkankaan tuulivoimapuisto. Osa Muukon tuulivoimapuiston keväällä 2010 ylittäneistä linnusta ylitti myös nyt suunnitteilla olevat turbiinipaikat. Näin ollen Muukon tuulivoimapuiston muuttolintuselvityksen huhti-toukokuussa 2010 kerätyn aineiston avulla voidaan ainakin jossakin määrin arvioida törmäysriskejä Kaukkorvenkankaan turbiinipaikoilla. Törmäysriskejä arvioidaan Kaukkorvenkankaan ja Muukonkankaan muodostamalla voimalakokonaisuudella (2+7 turbiinipaikkaa) ja Kaukkorvenkankaalla (2) erikseen. Muukonkankaan kevätmuuttoselvitys 2010 Muukonkankaan muutonseurannassa havaittiin 6.4. 25.5.2010 yhteensä 92 lintulajia, joista 90 lajin ja yhteensä noin 14000 yksilön lentoreitti ylitti suunnittelualueen. Näistä pikkulintuja ja rastaita oli yhteensä 7874, lokkeja 2469 ja hanhia 1960 yksilöä (Kuitunen & Lehtonen 2010; liite 4 ja 5). Viisi runsainta lintulajia olivat peippo 2414, harmaalokki 1917, valkoposkihanhi 1159 ja räkättirastas 712 yksilöä. Lintudirektiivin I-liitteen lajeja havaittiin 19, uhanalaisia yhdeksän, joista yksi erittäin uhanalainen (suokukko) ja kahdeksan vaarantunutta (hiirihaukka, keltavästäräkki, mehiläishaukka, merikotka, muuttohaukka, selkälokki, sinisuohaukka ja törmäpääsky). Lisäksi havaittiin alli, joka on arvioitu maailmanlaajuisesti uhanalaiseksi. Alueellisesti uhanalaisia lajeja havaittiin seitsemän ja silmälläpidettäviä seitsemän (taulukko 9). Eri linturyhmien välillä oli eroja muuttokorkeudessa siten, että suurin osa pikkulinnuista (84 %) ja rastaista (62 %) lensi riskikorkeuden, 50 150 metriä, alapuolella, kuikkalinnuista (61 %) ja kurjista (70 %) yläpuolella. Sen sijaan suuri osa havaituista joutsenista (75 %), hanhista (66 %), lokeista (70 %), kahlaajista (83 %), päiväpetolinnuista (64 %), kyyhkyistä (85 %) ja varislinnuista (54 %) ylitti alueen riskikorkeudella. Sukeltaja- ja puolisukeltajasorsien vastaava osuus oli 50 % (liite 4). 22

Taulukko 9. Muukonkankaan tuulivoimapuiston muutontarkkailussa havaitut huomionarvoiset lintulajit (28) ja niiden yksilömäärä 6.4. 25.5.2010. EN= erittäin uhanalainen, VU= vaarantunut, RT= alueellisesti uhanalainen, NT= silmälläpidettävä, LD= lintudirektiivin I-liitteen laji (BirdLife International 2012, Kuitunen & Lehtonen 2010, Neuvoston direktiivi 79/409/ETY; lintudirektiivi, Rassi ym. 2010). Lintulaji EN VU RT NT LD Yks. alli x 1 70 ampuhaukka x 5 hiirihaukka x 49 isokoskelo x 28 järripeippo x 223 kaakkuri x x 1 kalasääski x x 9 kalatiira x 3 kapustarinta x x 1 keltavästäräkki x 5 kuikka x 1188 2 kurki x 74 laulujoutsen x 34 liro x x 12 mehiläishaukka x x 7 merikotka x x 2 metsähanhi x x 519 muuttohaukka x x 1 naurulokki x 166 pikkujoutsen x 43 pikkukuovi x 2 pikkulepinkäinen x 1 pikkulokki x 13 pulmunen x 1 punavarpunen x 2 ruskosuohaukka x 9 selkälokki x 25 sinisuohaukka x x 4 suokukko x x 16 tukkakoskelo x 10 törmäpääsky x 7 uuttukyyhky x 6 valkoposkihanhi x 1733 1 Maailmanlaajuisesti uhanalainen. 2 Sisältää kuikat (579 yks.) ja määrittämättömät kuikkalinnut (609). 23

2.6. Arvioita törmäysriskeistä Lintujen törmäysmäärien arvioimiseksi käytettiin Bandin ym. (2007) kehittämää laskentamenetelmää. Laskenta tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensin lasketaan maastohavaintojen perusteella todennäköisyys, jolla tutkittavan lajin yksilöt kohtaavat tuulivoimalan: p(m) = (Ar / Ai) x nhav Ar = roottorien pyöriessään muodostamien ympyränmuotoisten tasojen yhteispinta-ala (ns. törmäysikkuna) = π x (roottorin säde)2 x (tutkittavalle sektorille osuvien turbiinien lukumäärä) Ai = tutkittavan pystysuoran tason pinta-ala riskikorkeudella 50 150 m (ns. tutkimusikkuna) = selvitysalueen leveys (suunnassa SW-NE n. 2 km, suunnassa SE-NW n. 3 km, suunnassa S-N n. 1,8 km) x tutkimusikkunan korkeus (100 m) nhav = havaittu yksilömäärä Bandin ensimmäisen vaiheen laskelmassa oletetaan, että a) linnut valitsisivat lentoreittinsä sattumanvaraisesti, b) linnut eivät tekisi väistöliikkeitä ja c) roottorien pyörimisakseli olisi koko ajan yhdensuuntainen lintujen lentosuunnan kanssa. Lintujen lentoreitit eivät todellisuudessa useimmiten kuitenkaan ole sattumanvaraisia, vaan seuraavat erilaisia maantieteellisiä kuvioita (rantalinjat, niemet, metsänreunat jne). Toisessa vaiheessa lasketaan tuulivoimalan pyörivien lapojen läpi lentävän linnun todennäköisyys osua lapoihin. Osumatodennäköisyyteen vaikuttavat linnun nopeus, linnun koko, lentotapa, roottorin pyörimisnopeus, roottorin lavan pituus ja leveys, lapakulma ja lapojen lukumäärä. Laskelmissa käytettiin apuna Bandin kehittämää Excel-taulukko-ohjelmaan rakennettua laskuria. Laskelmissa oletetaan, että 95 % linnuista väistää turbiineja. Lintujen muuttoa koskevat lajikohtaiset törmäysestimaatit on koottu taulukkoon 10 ja pesivien sääksien ja hiirihaukan osalta taulukkoon 11. Taulukko 10. Arvioita Lappeenrannan Kaukkorvenkankaan muuttolintuselvityksessä havaittujen lajien törmäysriskeistä Muukonkankaan tuulivoimapuiston vuoden 2010 muuttolintuselvityksen pohjalta (Kuitunen & Lehtonen 2010). Yksilömäärä= keväällä havaittujen yksilöiden kokonaismäärä. Törmääviä yksilöitä= törmäysmallinnuksella laskettu arvio törmäävien lintujen määrästä (törmäyksiä/havaittu yksilömäärä), Ei väistöä= törmäävien yksilöiden määrä olettaen, että linnut eivät lainkaan väistä turbiineja, väistö= törmäävien yksilöiden määrä olettaen, että 95 % kykenee väistämään turbiinin. Yhdeksän turbiinin esimerkit kuvaavat törmäysriskiä Muukonkankaan ja Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuistojen muodostamalla kokonaisuudella ja kahden turbiinin esimerkit Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuistossa. Laji Yksilömäärä Turbiineja Törmääviä yksilöitä laulujoutsen 1 34 9 ei väistöä 0,4163 9 väistö 0,0208 2 ei väistöä 0,0925 2 väistö 0,0046 24

Taulukko 10. Jatkuu Laji Havaittu yksilömäärä Turbiineja Törmääviä yksilöitä pikkujoutsen 1 43 9 ei väistöä 1,0299 9 väistö 0,0515 2 ei väistöä 0,2289 2 väistö 0,0114 valkoposkihanhi 1,2 2063 9 ei väistöä 23,3936 9 väistö 1,1697 2 ei väistöä 5,1986 2 väistö 0,2599 metsähanhi 1,3 538 9 ei väistöä 10,5002 9 väistö 0,5250 2 ei väistöä 2,3334 2 väistö 0,1167 tundrahanhi 1 251 9 ei väistöä 1,7701 9 väistö 0,0885 2 ei väistöä 0,3934 2 väistö 0,0197 kuikka 1,4 1188 9 ei väistöä 7,2264 9 väistö 0,3613 2 ei väistöä 1,6059 2 väistö 0,0803 kaakkuri 1 1 9 ei väistöä 0,015 9 väistö 0,0007 2 ei väistöä 0,0033 2 väistö 0,0002 Petolinnut merikotka 1 2 9 ei väistöä 0 9 väistö 0 2 ei väistöä 0 2 väistö 0 kalasääski 5 9 9 ei väistöä 0,0529 9 väistö 0,0026 2 ei väistöä 0,0117 2 väistö 0,0006 ruskosuohaukka 5 9 9 ei väistöä 0,0694 9 väistö 0,0035 2 ei väistöä 0,0154 2 väistö 0,0008 25

Taulukko 10. Jatkuu Laji Havaittu yksilömäärä Turbiineja Törmääviä yksilöitä sinisuohaukka 5 4 9 ei väistöä 0,0314 9 väistö 0,0016 2 ei väistöä 0,0070 2 väistö 0,0003 hiirihaukka 5 49 9 ei väistöä 0,3557 9 väistö 0,0178 2 ei väistöä 0,0790 2 väistö 0,0040 piekana 5,6 58 9 ei väistöä 0,4246 9 väistö 0,0212 2 ei väistöä 0,0944 2 väistö 0,0047 mehiläishaukka 7 9 9 ei väistöä 0,0755 9 väistö 0,0038 2 ei väistöä 0,0168 2 väistö 0,0008 varpushaukka 1 22 9 ei väistöä 0,2083 9 väistö 0,0104 2 ei väistöä 0,0463 2 väistö 0,0023 tuulihaukka 1 4 9 ei väistöä 0,0242 9 väistö 0,0012 2 ei väistöä 0,0054 2 väistö 0,0003 nuolihaukka 2 9 ei väistöä 0,0162 9 väistö 0,0008 26 2 ei väistöä 0,0036 2 väistö 0,0002 ampuhaukka 1 5 9 ei väistöä 0,0225 9 väistö 0,0011 2 ei väistöä 0,0050 2 väistö 0,0003 muuttohaukka 1 9 ei väistöä 0 9 väistö 0 2 ei väistöä 0 2 väistö 0 pieni Falco 1 1 9 ei väistöä 0,0121 9 väistö 0,0006 2 ei väistöä 0,0027 2 väistö 0,0001

Taulukko 10. Jatkuu Laji Havaittu yksilömäärä Turbiineja Törmääviä yksilöitä määrittämätön iso peto 1 2 9 ei väistöä 0,0157 9 väistö 0,0008 2 ei väistöä 0,0035 2 väistö 0,0002 PEDOT YHTEENSÄ 177 9 ei väistöä 1,3085 9 väistö 0,0654 2 ei väistöä 0,2908 2 väistö 0,0146 kurki 8 74 9 ei väistöä 0,6001 9 väistö 0,0300 2 ei väistöä 0,1334 2 väistö 0,0067 suokukko 16 9 ei väistöä 0,0894 9 väistö 0,0045 2 ei väistöä 0,0199 2 väistö 0,0010 naurulokki 8 166 9 ei väistöä 1,9774 9 väistö 0,0989 2 ei väistöä 0,4394 2 väistö 0,0220 selkälokki 8 25 9 ei väistöä 0,3518 9 väistö 0,0176 2 ei väistöä 0,0782 2 väistö 0,0039 harmaalokki 8 2063 9 ei väistöä 24,9230 9 väistö 1,2461 2 ei väistöä 5,5384 2 väistö 0,2769 sepelkyyhky 1 695 9 ei väistöä 7,8469 9 väistö 0,3923 2 ei väistöä 1,7438 2 väistö 0,0872 keltavästäräkki 5 5 9 ei väistöä 0,0655 9 väistö 0,0033 2 ei väistöä 0,0145 2 väistö 0,0007 27

Taulukko 10. Jatkuu Laji Havaittu yksilömäärä Turbiineja Törmääviä yksilöitä isot rastaat 1,9 980 9 ei väistöä 4,0726 9 väistö 0,2036 2 ei väistöä 0,9050 2 väistö 0,0453 peippolinnut 10 4409 9 ei väistöä 7,8315 9 väistö 0,3916 2 ei väistöä 1,7403 2 väistö 0,0870 1 Oletettu lentosuunta SW-NE. 2 Sisältää määritetyt valkoposkihanhet ja määrittämättömät hanhet. 3 Sisältää määritetyt metsähanhet ja määrittämättömät harmaahanhet. 4 Sisältää määritetyt kuikat ja määrittämättömät kuikkalinnut. 5 Oletettu lentosuunta SE-NW. 6 Sisältää piekanat ja Buteo sp määritykset. 7 Sisältää mehiläishaukat ja määritykset Buteo/Pernis. 8 Oletettu lentosuunta S-N. 9 Sisältää räkättirastaat, kulorastaat ja määrittämättömät isot rastaat. Laskettu räkättirastaan mitoilla. 10 Sisältää peipot, järripeipot ja määrittämättömät pikkulinnut. Laskettu peipon mitoilla. Taulukko 11. Arvioita Lappeenrannan Kaukkorvenkankaan petolintuseurannassa havaittujen pesivien sääksien ja hiirihaukkojen törmäysriskeistä. Havaintomäärä A= havaintojen määrä petolintuseurannassa, Havaintomäärä B= arvio 100 päivän havaintomäärästä petolintuseurannassa havaitulla frekvenssillä. Törmääviä yksilöitä= törmäysmallinnuksella laskettu arvio törmäävien lintujen määrästä (törmäyksiä/havaintomäärä), Ei väistöä= törmäyksien määrä olettaen, että linnut eivät lainkaan väistä turbiineja, väistö= törmäyksien määrä olettaen, että 95 % kykenee väistämään turbiinin. Lintujen on oletettu oleskelevan reviirillä 100 vuorokautta. Laji Havaintomäärä A Turbiineja Törmääviä yksilöitä Kalasääski 1 119 2 ei väistöä 0,1441 119 2 väistö 0,0072 Havaintomäärä B 915 2 ei väistöä 1,1051 915 2 väistö 0,0553 Hiirihaukka 1 Havaintomäärä A Turbiineja Törmääviä yksilöitä 46 2 ei väistöä 0,0844 46 2 väistö 0,0042 Havaintomäärä B 354 2 ei väistöä 0,6521 354 2 väistö 0,0326 1 Oletettu lintujen lentävän lounais-koillissuunnassa 1000 metrin levyisen tutkimusikkunan läpi. 28

2.7. Huomionarvoiset luontokohteet suunnittelualueen ympäristössä Suunnittelualueella ei sijaitse kansallispuistojen, Natura-, suojeluohjelma-, luonnonsuojelu- ja IBAalueita. Tässä tarkastelussa ei huomioida mahdollisia maisema-arvoihin kohdistuvia vaikutuksia. Lähimmät huomionarvoiset luontokohteet ja -alueet ovat: Saimaa-Lietveden FINIBA-alue (alue nro: 320099), joka ulottuu suunnittelualueen pohjoispuoliselle Pien-Saimaan osalle. Konnunsuon FINIBA-alue (alue nro: 320100), joka sijaitsee noin 7,5 km suunnittelualueen kaakkoispuolella. Mattilan luonnonsuojelualue (YSA 205755), joka sijaitsee noin 2,9 km turbiinipaikan K1 pohjoispuolella. Rantamäen luonnonsuojelualue (YSA 206307), joka sijaitsee noin 1,4 km turbiinipaikan K1 luoteispuolella. Metsänväen suojelualue (MRA 207593), joka sijaitsee noin 2,6 km turbiinipaikan K1 länsilounaispuolella. 3. Tulosten tarkastelu 3.1. Kasvillisuus ja luontotyypit Tuulivoimarakentaminen suunnitelluilla turbiinipaikoilla ja niiden välittömässä ympäristössä (kasvillisuusruudut) ei vaaranna uhanalaisten (sisältäen kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit) ja alueellisesti uhanalaisten, silmälläpidettävien ja luontodirektiivin II ja IV liitteissä mainittujen putkilokasvilajien elinympäristöjä eikä luonnonsuojelulailla (29 ) suojeltuja luontotyyppejä, metsälain (10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja vesilain (2. luku 11 ja 3. luku 2 ) luonnontilaisina säilytettäviä pienvesiä. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa on huomioitava turbiinipaikan K1 ympäristössä sijaitsevat mahdolliset metsälaissa (10 ) tarkoitetut erityisen tärkeät elinympäristöt (vähäpuustoinen suo, rehevä lehtolaikku) ja mahdollinen luontodirektiivissä tarkoitettu luontokohde (puustoinen suo). 3.2. Liito-orava Tuulivoimarakentaminen suunnitelluilla rakennuspaikoilla ja niiden lähiympäristössä ei vaaranna liito-oravalle merkittäviä elinympäristöjä. 29

3.3. Lepakot Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen (2012) ohjeessa lepakkoalueet jaetaan merkityksensä perusteella kolmeen luokkaan: Luokka I: Lisääntymis- ja levähdyspaikka Kaikki Suomen lepakkolajit mainitaan luontodirektiivin IV a liitteessä ja siten niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä (Luonnonsuojelulaki 49, Neuvoston direktiivi 92/43/ETY; luontodirektiivi). Luokka II: Tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti Tärkeät ruokailualueet sekä päiväpiilon ja ruokailualueen väliset siirtymäreitit tai muut kulkureitit eivät ole luonnonsuojelulailla suojeltuja, mutta niiden huomioiminen maankäytön suunnittelussa on vahvasti suositeltavaa. Suomi liittyi Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS) vuonna 1999 (Valtiosopimus 104/1999). Sopimuksen mukaan jäsenmaiden tulee pyrkiä säästämään lepakoille tärkeitä ruokailualueita. Tärkeillä ruokailualueilla saalistaa a) monta lajia ja/tai merkittävä määrä yksilöitä, b) aluetta käyttää harvinainen tai harvalukuinen laji. Luokka III: Muu lepakoiden käyttämä alue Maankäytössä mahdollisuuksien mukaan huomioitava alue. Lepakoiden käyttämä alue, jossa laji- ja/tai yksilömäärä on pienempi kuin luokan II kohteilla. Ei luonnonsuojelulailla suojeltu. Ei suosituksia EUROBATS-sopimuksessa. Lepakkokartoitus Kaukkorvenkankaan lepakkokartoituksessa tehtyjen lepakkohavaintojen määrä (yhteensä 115 ja 8,5 havaintoa/km) ja lepakkolajien määrä (kaksi; pohjanlepakko ja viiksisiippa/isoviiksisiippa) ei ole erityisen suuri. Lepakoiden yksilömäärän arvioiminen detektorilla on vaikeaa, jos samanaikaisesti ääntelee enemmän kuin noin kolme yksilöä. Kaukkorvenkankaan lepakkoselvityksessä oli kuitenkin todettavissa, että suurin osa havainnoista koski vain yhtä lepakkoyksilöä. Vain kerran havaittiin kaksi pohjalepakkoyksilöä samalla kertaa. Kartoitushavaintojen perusteella selvitysalue edustaa lähinnä Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen ohjeessa tarkoitettua luokan III lepakkoaluetta (muu lepakoiden käyttämä alue). 30

Passiivinen seuranta automaattitallentimella Passiivisessa seurannassa tehtiin ajanjaksolla 16.7. 5.9. yhteensä 115 lepakkohavaintoa vähintään kahdesta lepakkolajista (pohjanlepakko ja viiksi/isoviiksisiippa). Äänitteille oli tallentunut ainoastaan yksittäisten lepakoiden ohilentoja. Seurantajakson pituus sekä lepakkohavaintojen ja -lajien määrä huomioiden Kaukkorvenkankaan turbiinipaikkojen merkitystä lepakoiden saalistusalueina ja mahdollisina kulkureitteinä voidaan pitää vähäisenä. Vertailukohtia Kaukkorvenkankaan tuloksille ovat esimerkiksi lepakkohavainnot Asikkalan Pulkkilanharjulta ja Imatran Vuokselta. Vuonna 2009 Pulkkilanharjulla lepakkohavaintojen määrä oli Kaukkorvenkankaan selvitystä vastaavalla seurantajaksolla suurimmillaan > 500/viikko. Pulkkilanharjun havaintojen on arveltu kuvastavan lepakoiden muuton aikaista liikehdintää (Metsänen 2009). Vastaavasti Vuoksella 6. 9.9.2014 yhdelle automaattidetektorille tallentui noin 2350 lepakon ohilentoa, mikä kuvastaa alueen merkitystä lepakoiden saalistusalueena (Karri Kuitunen, julkaisematon). Lisääntymis- ja levähdyspaikat Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä (Luonnonsuojelulaki 49, Neuvoston direktiivi 92/43/ETY; luontodirektiivi). Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston suunnittelualueella ei tiettävästi sijaitse lepakoiden levähdyspaikoiksi soveltuvia luolia tai bunkkereita. Lepakoiden käyttämiä levähdyspaikkoja sijaitsee todennäköisesti kuitenkin esimerkiksi alueen kolopuissa. Suunnitellut turbiinipaikat K1 ja K2 sijaitsevat nuorehkossa tai varttuneessa mäntymetsässä, jossa lepakoille sopivien suurten kolopuiden määrä on vähäinen. 3.4. Pesimälinnut Tuulivoimahanke ei vaaranna kiireellisesti suojeltavien, erityisesti suojeltavien, äärimmäisen uhanalaisten tai erittäin uhanalaisten lintulajien pesäpaikkojen tai elinympäristökokonaisuuksien säilymistä. Suuret petolinnut suunnittelualueen läheisyydessä Ympäristöministeriön (2012) ohjeen mukaan erityisiä vaatimuksia suuria petolintuja koskeville selvityksille tuulivoimarakentamisen suunnittelussa muodostuu silloin, kun suunnittelualue sijaitsee noin kahden kilometrin säteellä pesäpaikoista ja vakiintuneista talvehtimisalueista. Tämä koskee erityisesti merikotkaa, mutta soveltuvin osin myös muita suuria petolintuja, kuten maakotkaa, kiljukotkaa ja kalasääskeä. Seuraavassa mahdollisen tuulivoimarakentamisen vaikutuksia on tarkasteltu sääksen lisäksi hiirihaukan osalta. 31

Hiirihaukka Uhanalaisen ja vaarantuneen hiirihaukan pesäpaikka sijaitsee tuulivoimapuiston suunnittelualueen länsipuolella, luultavasti alle 2 kilometrin etäisyydellä turbiinipaikoista. Pesää ei etsinnöistä huolimatta kuitenkaan löydetty. Pesälle saalista kuljettavien emojen havaittiin useita kertoja lentävän kesällä 2014 Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston suunnittelualueen yli. Elokuussa ja syyskuun alussa lentopoikasvaiheessa nuorten hiirihaukkojen nähtiin useita kertoja liikkuvan turbiinipaikan K1 luoteis-, pohjois- ja koillispuolella (riskikorkeudella sekä riskikorkeutta korkeammalla ja matalammalla, ajoittain lintujen nähtiin istuskelevan puissa). Tuulivoimarakentamisen aiheuttama häiriö ei välttämättä karkota lintuja reviiriltään. Turbiinit aiheuttavat jonkin asteisen törmäysriskin tuulivoima-alueella liikkuville hiirihaukoille. Petolintuseurannassa havaittuihin hiirihaukkoihin (46 havaintoa) perustuva estimaatti ilman väistöä on 0,0844 ja väistön kanssa 0,0326 törmäystä. Paremmin todellisuutta vastaava estimaatti saadaan kun oletetaan lintujen oleskelevan reviirillään 100 päivää ja havaintoja kertyvän petolintuseurannassa todetulla frekvenssillä. Näin saatu pesimäkautta kuvaava estimaatti on ilman väistöä 0,6521 ja väistön kanssa 0,0326 törmäystä. Näihin laskelmiin perustuvaa törmäysriskiä voitaneen pitää varsin vähäisenä. Sääksi Kaukkorvenkankaalla pesivä sääksipari lienee hyvin sopeutunut ihmisen läheisyyteen, sillä varsin levottomasta ympäristöstä huolimatta pesimämenestys on ollut hyvä: vuosina 2000 2014 rengastusikäisiä poikasia on havaittu 13 vuotena (Luonnontieteellinen museo/juha Honkala, kirjallinen tiedonanto). Pesä sijaitsee keskellä varsin suosittua ulkoilualuetta, jota asutus ympäröi lännessä, pohjoisessa ja etenkin idässä. Eteläpuolella kulkee vilkasliikenteinen valtatie 6. Muukonkankaan tuulivoimapuiston lähimmät turbiinit sijaitsevat noin 800 metrin ja 1000 metrin päässä lounaassa. Nyt suunnitteilla olevista turbiinipaikoista K1 sijaitsee 545 metriä pesän koillispuolella ja K2 noin 740 metriä itäkaakkoispuolella. Kaukkorvenkankaan petolintuseurannassa havaittiin sääksikoiraan käyvän kalastamassa yksinomaan luoteen ja koillisen välisissä ilmansuunnissa eli Saimaalla. Saaliin kuljetuksia havaittiin yhteensä 14 kertaa (taulukko 8, kuva 10). Kahdeksan kertaa eli yli puolessa tapauksissa (57 %) sääksi saapui pesälle suunnitteilla olevien turbiinipaikkojen läheisyydestä (riskikorkeudella 6 ja ei riskikorkeudella 2 kertaa). Petolintuseurannassa havaittuihin sääksiin (119 havaintoa) perustuva estimaatti ilman väistöä on 0,1441 ja väistön kanssa 0,0072 törmäystä. Paremmin todellisuutta vastaava estimaatti saadaan, kun oletetaan lintujen oleskelevan reviirillään 100 päivää ja havaintoja kertyvän petolintuseurannassa todetulla frekvenssillä. Näin saatu pesimäkautta kuvaava estimaatti on ilman väistöä 1,1051 ja väistön kanssa 0,0553 törmäystä. Näihin laskelmiin perustuva törmäysriski on noin 1,7 kertainen hiirihaukasta saatuun estimaattiin verrattuna. Tätä selittänee muun muassa se, että sääksen pesäpaikka sijaitsee lähempänä suunniteltuja turbiinipaikkoja K1 ja K2 kuin oletettu hiirihaukan pesäpaikka. 32

Kalastuslentojen suuntautuminen edellä mainittuihin ilmansuuntiin saattaa johtua yksinkertaisesti siitä syystä, että Saimaa on pesäpaikkaa lähin saalistukseen soveltuva vesistö. Petolintuseurannassa sääksiparin muidenkaan lentojen ei kuitenkaan havaittu ulottuvan Muukonkankaan tuulivoimapuiston ilmatilaan. On siten mahdollista, että sääkset jossakin määrin pelkäävät maisemaa hallitsevia turbiineja. Mikäli tämä olettamus pitää paikkansa, tuulivoimarakentaminen turbiinipaikoille K1 ja K2 saattaa vaarantaa sääksen pesinnän jatkumisen nykyisessä pesässä. Varmaa selitystä sääksien vuoden 2014 petolintuseurannassa havaitulle käytökselle ei kuitenkaan voi saada. Lentopoikasen liikkeistä saatiin niukasti tietoa. Kerran (1.9.) sen nähtiin saapuvan pesän suuntaan pohjoisesta riskikorkeutta matalammalla. Lisäksi 24.8 4.9. kuultiin kolmena päivänä maastopoikasen kerjäävän ravintoa pesän välittömässä läheisyydessä. Kehrääjä ja teeri Tuulivoimapuiston suunnittelualueella esiintyvistä huomionarvoisista pesimälajeista kehrääjä (alueellisesti uhanalainen, lintudirektiivin I liite) ja teeri (silmälläpidettävä, lintudirektiivin I liite) ovat käyttäytymisensä vuoksi mahdollisesti alttiita törmäämään tuulivoimaloihin (Bright ym. 2006). Bright in ym. (2006) mukaan kehrääjä on tuulivoimarakentamiselle herkkä laji pesimäaikaisen häiriöalttiuden ja törmäyksille altistavan käyttäytymisen vuoksi (saalistaa lentäviä hyönteisiä, soidintaa lennossa). Toisinaan saalistussyöksy voi ulottua kymmenien metrien korkeuteen puiden latvojen yläpuolelle (Bright ym. 2006, Karri Kuitunen, julkaisematon havainto). Tavallisesti kehrääjä kuitenkin saalistaa turbiinien lapakorkeutta matalammalla (BirdGuides 2006). Vuonna 2010 Muukon tuulivoimapuiston suunnittelualueella tehtyjen havaintojen perusteella kehrääjä näyttää sopeutuvan ainakin tieliikenteestä aiheutuvaan häiriöön varsin hyvin: kolmesta kehrääjäreviiristä kaksi sijaitsi aivan vilkkaasti liikennöidyn valtatien 6 varrella siten, että koiraiden laulupaikkojen etäisyydet tiestä olivat <100 m, 270 m ja 930 m (Kuitunen & Lehtonen 2010). Teeret puolestaan ovat paikkalintuja, jotka pesimäajan ulkopuolella liikkuvat jopa kymmenien lintujen parvissa elinpiirillään lentäen usein puiden latvojen yläpuolella. Teerellä lentokorkeus kuitenkin harvoin yltää turbiinien lapakorkeuteen (Karri Kuitunen, julkaisematon). Ilmassa sijaitsevat voimalinjat saattavat aiheuttaa turbiineja suuremman törmäysriskin muun muassa kanalinnuille (Bright ym. 2006). Törmäysriski voidaan eliminoida sijoittamalla voimalinjat maahan. Tuulivoimarakentamisen teeren pesinnälle mahdollisesti aiheuttamaa häiriötä ei ole mahdollista arvioida tässä selvityksessä. Valkoselkätikka Tuulivoimarakentaminen suunnitelluille turbiinipaikoille ei vaaranna noin 1,5 kilometriä suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevan valkoselkätikan (erittäin uhanalainen, erityisesti suojeltava) elinpiirin säilymistä. Valkoselkätikat saattavat liikkuvat pesäpaikkansa ympäristössä laajalti. Kauk- 33

korvenkankaan turbiinipaikkojen lähiympäristössä on kuitenkin niukasti valkoselkätikkojen ruokailuun soveltuvaa lehtilahopuustoa. 3.5. Lintujen muutto Säätekijät (esim. tuulen voimakkuus ja suunta, sade) voivat vaikuttaa suuresti muun muassa lintujen lentokorkeuteen ja muuttoreittien sijoittumiseen. Sääolojen kehitys muuttokauden aikana puolestaan vaikuttaa voimakkaasti muuttajamäärien ajalliseen jakautumiseen. Mikäli päämuuttoaikana vallitsee pitkäaikaisesti suotuisa sää, muuttajamäärät saattavat jakautua tasaisesti useille päiville siten, että suurmuuttoja ei pääse muodostumaan. Vastaavasti pitkään jatkuneen huonon sään päättymistä seuraa lintujen päämuuttoaikana usein voimakas muuttoryntäys. Muun muassa edellä mainituista syistä johtuen satunnaisella havaintopaikalla eri vuosina havaittavat muuttajamäärät ja muuton kulku saattavat suuresti poiketa toisistaan. Yhden vuoden havainnointiin perustuva aineisto ei siten välttämättä edustavasti kuvasta muuttoilmiön kokonaisvaihtelua. Lisäksi mikäli havainnointi ei ole kattavaa, yksittäisen voimakkaan muuttoryntäyksen havaitsematta jääminen saattaa mullistaa koko seurantajakson tilastoja. Muuttoaineiston edustavuus Muutonhavainnointi onnistuttiin keväällä 2010 ajoittamaan useiden linturyhmien hyville tai kohtalaisille muuttopäiville. Erityisesti hanhien ja kuikkalintujen, päiväpetolintujen sekä pikkulintujen ja rastaiden muutosta saatiin kohtuullisen edustavaa aineistoa. Kevätmuuttoaineiston puutteita puolestaan ovat ainakin: a) Muuttajamäärien vuosien välistä vaihtelua kuvaavan aineiston puuttuminen. b) kotkien kevätmuuttoa koskevan aineiston puutteellisuus. Kotkien muutto on maaliskuussa jo vilkasta, kun Muukonkankaan muutonseuranta vuonna 2010 aloitettiin vasta huhtikuun alussa. Kotkien kevätmuuttajamäärät Etelä-Karjalassa ovat mahdollisia törmäysriskejä ajatellen kuitenkin varsin vähäisiä. Esimerkiksi Joutsenossa yhdeltä havaintopaikalta havaittujen merikotkien maksimi määrä muuttopäivää kohti on viimeisen parin kymmenen vuoden jaksolla ollut viisi yksilöä ja kevään kokonaismäärät muutamia kymmeniä (esim. Kontiokorpi 2013). c) Yömuuttoa koskevien havaintojen puuttuminen. Suuri osa esimerkiksi varpuslinnuista, vesilinnuista ja kahlaajista muuttaa öisin. Tutkahavaintojen perusteella tiedetään tosin, että linnut muuttavat yöllä yleensä korkeammalla ja hajanaisempana rintamana kuin päivällä (Newton 2010). Yömuuton havainnointi tutkalla on mahdollista, mutta esimerkiksi ilmatieteen laitoksen käytössä olevien 34

säätutkien tuottaman tiedon käsittely on työlästä ja hahmon tunnistaminen vaikeaa (Jarmo Koistinen, suullinen tiedonanto). Kevätmuutto Kaukkorvenkankaan ja Muukonkankaan tuulivoima-alueet sijaitsevat yleisesti ottaen vilkkaiden muuttoreittien läheisyydessä. Lähiympäristössä on useita laajassa mittakaavassa lintujen muuttoa kokoavia maantieteellisiä tekijöitä, kuten kaakon-luoteen suuntaista muuttoa ohjaava Karjalan kannas, lounaan ja koillisen suuntaista maalintujen muuttoa ohjaava eteläisen Saimaan rannikkolinja sekä lounaan ja koillisen suuntaista vesilintumuuttoa ohjaava eteläisen Saimaan vesistöreitti. Paikallisella tasolla selvitysalueella ei kuitenkaan ole selkeää muuttoa kokoavaa maantieteellistä johtolinjaa, kuten rantalinjaa tai peltoaluetta tai muuttovirrat muusta syystä eivät ohjaudu alueelle. Tämän vuoksi esimerkiksi kevätmuutto Muukonkankaan tuulivoima-alueella vuonna 2010 oli tavallisesti varsin hajanaista. Esimerkkejä suunnittelualuetta paremmin pikkulintujen muuttoa kanavoivista johtolinjoista ovat Taipalsaaren Kyläniemi ja Lappeenrannan Tiuruniemi. Esimerkiksi 18.4.2010 käynnistyi takatalven aiheuttama peippojen ja rastaiden pakomuutto, joka todettiin Kaukkorvenkankaan-Muukonkankaan aluetta voimakkaampana erityisesti Kyläniemessä ja peippojen osalta myös Tiuruniemessä (taulukko 12). Taulukko 12. Rastaiden ja peippojen takatalven aiheuttama pakomuutto Lappeenrannan Muukonkankaalla ja Tiuruniemessä sekä Taipalsaaren Kyläniemessä 18.4.2010 (Paavo Rantanen, kirjallinen ilmoitus, Karri Kuitunen, julkaisematon). Lintulaji Muukonkangas Tiuruniemi Kyläniemi klo 9.00 10.00 9.00 10.00 7.50 10.35 peippo 399 1190 12680 määrittämätön rastas 237 143 6800 Kaukkorvenkankaan-Muukonkankaan kevään 2010 aikana ylittäneiden hanhien määrän (1960 yksilöä) merkitystä voi puolestaan arvioida vertaamalla sitä Etelä-Karjalassa hanhien päämuuttopäivinä todettuihin yhteismääriin. Parhaimpina muuttopäivinä yhteismäärät ovat kymmeniä, jopa yli satatuhatta yksilöä (esim. Ohtonen 2006, Cairenius 2007, Aalto 2008). Tuulet vaikuttavat suuresti muuttoreitin sijaintiin, ja se vaihtelee monesti muuttopäivän kuluessakin. Lappeenrannan seudulla voimakkain muuttovirta on useimpina vuosina kuitenkin kulkenut itärajan läheisyydessä. 35

Kuikkien muutto selvitysalueella oli muihin linturyhmiin verrattuna keskittyneempää ja lukumääräisesti suhteellisesti runsaampaa. Muuttokorkeus on normaaleissa olosuhteissa kuitenkin suhteellisen korkea. Muukonkankaan kuikkalinnuista 61 % lensi riskikorkeuden yläpuolella. Muukonkankaan tuulivoimapuiston kevätmuutonseurannassa keväällä 2010 suuri osa isojen lintujen muutosta, lajiryhmästä riippuen noin 30 70 %, ylittää suunnittelualueen päivänvalossa riskikorkeudella eli 50 150 metrin korkeudella (kyyhkyt ja sitä suuremmat; ks. liite 4). Tosin esimerkiksi hanhimuuttoa seurattiin toukokuussa pelkästään aamupäivisin, jolloin muutto kulkee keskimäärin matalalla. Iltapäivisin selkeällä säällä muuttokorkeus kasvaa usein huomattavasti riskikorkeutta suuremmaksi (esim. Karri Kuitusen julkaisemattomat arktista hanhimuuttoa koskevat havainnot useilta keväiltä Lappeenrannan seudulta). Sen sijaan pikkulintumuutosta, joka muodosti lähes puolet kaikista kevään aikana havaituista selvitysalueen ylittäneistä yksilöistä, vain 16 % prosenttia lensi riskikorkeudella pääosan ylittäessä selvitysalueen puiden latvojen tasalla. Jarmo Koistinen (2004) arvioi, että mielivaltaisella paikalla Suomessa törmäysmäärän suuruusluokka on noin 1 lintu vuodessa voimalaa kohti, mitä voidaan pitää varsin vähäisenä. Törmäysten vähäisyys johtuu mitä ilmeisimmin lintujen kyvystä havaita voimalarakenteet ajoissa. Näkö-, tutkaja lämpökamerahavaintojen perusteella lintujen väistämiskyky on osoitettu hyväksi sekä yöllä että päivällä (Koistinen 2004). Suunnittelualueen ylittävää yömuuttoa koskevaa tietoa ei valitettavasti ole käytettävissä. Nykyisin esimerkiksi ilmatieteen laitoksen käytössä olevien säätutkien tuottaman tiedon käsittely on hyvin työlästä ja hahmon tunnistaminen vaikeaa (Jarmo Koistinen, suullinen tiedonanto). Arktisten vesilintujen, lähinnä allien ja mustalintujen, vilkastakin yömuuttoa tiedetään kuitenkin äänihavaintojen perusteella kulkevan Lappeenrannan seudulla päämuuttoaikaan toukokuussa. Tyypillistä on, että vesilintumuutto siirtyy itärajan tuntumassa päiväsaikaan kulkevalta reitiltään yön tullen lännemmäksi. Iltaisin Etelä-Karjalassa havaittava arktinen vesilintumuutto kulkee hyvin korkealla (jopa 2 3 km korkeudella), mutta yömuuttokorkeudesta ei ole varmaa tietoa. Illalla yli muuttavienkaan parvien ääntely ei juuri kuultavissa. Sen sijaan yötaivaalta parvet kuuluvat selkeästi, mikä viittaa alhaisempaan muuttokorkeuteen. Yömuuttoparvienkin muuttokorkeus lienee normaalioloissa kuitenkin varsin suuri (Kontiokorpi 2013). Syysmuutto Vesilintumuutto Muukonkankaan tuulivoimapuiston kevään 2010 muutonseurannan tuloksien perusteella ei voi arvioida suunnittelualueen kautta kulkevan syysmuuton määrää. Eteläisen Saimaan vesistöreitti on lintuharrastajien kokoamien havaintojen perusteella tiedetty valtakunnallisesti merkittäväksi kuik- 36

kalintujen, sorsien, kahlaajien ja hanhista erityisesti sepelhanhen syysmuuttoreitiksi, jolle keskittyy ympäristöä suurempia muuttajamääriä. Kaukkorvenkankaan suunnittelualueeseen nähden eteläisen Saimaan muuttoreitti jää pääosin pohjoispuolelle. Poikkeuksen tähän muodostavat ne muuttoparvet, joka suuntaavat Pulpinselältä Haukilahden yli mantereelle suuntanaan etelälounas. Osa näistä parvista saattaa suuntautua Kaukkorvenkankaan ja Muukonkankaan tuulivoima-alueiden ilmatilaan (Kontiokorpi 2013, Karri Kuitunen, julkaisematon; kuva 11). Myös osa sorsista ja kuikista (Gavia arctica) ja mahdollisesti sepelhanhista seuraa tätä reittiä, kun taas kaakkurimuutto (G. stellata) etenee tyypillisesti vesistöreittiä seuraten lounaaseen. Eteläisen Saimaan vesistöreittiin verrattuna hajanaisempaa hanhimuuttoa (yksilömäärät päämuuttopäivinä suuria) kulkee sääoloista riippuen vaihtelevalla reitillä muun muassa Saimaan ja valtakunnanrajan välisellä alueella. Osa tästä muutosta voi suuntautua Kaukkorvenkankaan ja Muukonkankaan tuulivoima-alueille. Joutsenon Myllymäen laskettelukeskuksen monivuotisen muutonseurannan tulosten perusteella hanhien Saimaan eteläpuolisen mantereen yllä etenevät muuttoparvet eivät erityisesti suuntaudu tuulivoima-alueen ilmatilaan (Veli-Pekka Lehtonen, suullinen tiedonanto). Törmäysriskejä arvioitaessa on myös huomioitava, että selkeällä säällä ja myötätuulessa hanhien muutto etenee usein selvästi turbiineja korkeammalla. Vastatuulella ja huonon näkyvyyden vallitessa muuttokorkeus on kuitenkin tavallisesti selvästi alhaisempi. Kuva 11. Syksyisen sorsa-, kuikkalintu- ja sepelhanhimuuton sinisillä viivoilla merkittyjä reittejä eteläisellä Saimaalla. Vastaavia muuttoreittejä käyttävät myös kahlaajat ja lokkilinnut (Kontiokor- 37

ven 2013 mukaan). Kuvaan on punaisella nuolella osoitettu Pulpinselältä etelälounaaseen suuntautuva vesilintujen muuttoreitti (kapea sininen viiva), jota osa parvista seuraa. Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston suunnittelualueen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. Petolintumuutto Petolintujen, erityisesti mehiläis- ja hiirihaukan, tärkeimmät luoteen ja kaakon suuntaiset syysmuuttoreitit sivuuttavat Kaukkorvenkankaan ja Muukonkankaan tuulivoima-alueet todennäköisesti pääasiassa länsipuolelta (Savitaipaleen, Lemin, Taipalsaaren ja Lappeenrannan kautta kulkeva reitti) ja kauempaa itäpuolelta (mm. Tiuruniemen ja Imatran kautta kulkeva reitti) (Kontiokorpi 2013). Koillisen ja lounaan suunnassa Salpausselkää seuraavaa petolintumuuttoa suuntautunee jossakin määrin tuulivoima-alueelle. Pikkulinnut Kaukkorvenkankaan ja Muukonkankaan tuulivoima-alueita lähinnä sijaitseva merkittävä pikkulintujen muuttoreitti kulkee Ruokolahdesta Mietinsaaresta Saimaan saariketjua seuraten Joutsenon manneralueelle (kuva 12). 38

Kuva 12. Pikkulintujen syysmuuton tärkeimmät tunnetut keskittymisalueet Etelä-Karjalassa. Selvästi suurimmat päiväsummat on laskettu Taipalsaaren Kyläniemessä (>100000 yks). Ruokolahden Mietinsaaresta yli Joutsenon suuntautuvalla reitilläkin suurimmat päiväsummat ovat kymmeniä tuhansia (Kontiokorven 2013 mukaan, Karri Kuitunen julkaisematon). Ainakin osa tätä reittiä seuraavasta muutosta voi kulkeutua tuulivoima-alueen ilmatilaan, vaikka pääreitti saattaa kulkea tuulivoima-alueen itäpuolelta. Kaukkorvenkankaan ja Muukonkankaan muodostamalle tuulivoima-alueelle suuntautuu lisäksi jossakin määrin Salpausselkää koillisen ja lounaan suunnassa seuraavaa pikkulintumuuttoa. Pikkulintujen lentokorkeus mantereella ja metsän päällä on kuitenkin tavallisesti turbiinien lapakorkeutta alhaisempi (esim. Kuitunen & Lehtonen 2010). Muuttolintujen törmäysestimaatit Laskelmien perusteella Muukonkankaan kevätmuutonseurannassa vuonna 2010 havaittuja yksilömääriä koskeva törmäysriski ei yleisesti ottaen ole erityisen suuri. Muukonkankaan tuulivoimapuiston turbiinien huoltomiehet on ohjeistettu raportoimaan löytämistään kuolleista linnuista. Havaintoja mahdollisista törmäysuhreista ei kuitenkaan ole tehty. TuuliSaimaa Oy ei myöskään ole saanut yleisön yhteydenottoja tuulivoimapuiston ympäristössä löydetyistä kuolleista linnuista (Petteri Laaksonen, suullinen tiedonanto). Huomionarvoista lajeista kuikkien muutto Muukonkankaan kevätmuutonseurannassa keväällä 2010 oli muihin linturyhmiin verrattuna keskittyneempää ja lukumääräisesti suhteellisesti runsaampaa. Kuikkalintujen muuttokorkeus on normaaleissa olosuhteissa suhteellisen korkea, ja Muukonkankaalla havaituista yksilöistä 61 % lensi riskikorkeuden yläpuolella. Törmäysriskilaskelmien perusteella keväällä 2010 havaituista 1188 kuikasta (sisältää määrittämättömät kuikkalinnut) Kaukkorvenkankaan ja Muukonkankaan muodostamalla tuulivoimakokonaisuudella (9 turbiinia) ilman väistöä törmäisi noin 7,2 ja väistön kanssa 0,3 yksilöä. Vastaavasti Kaukkorvenkankaalla törmäisi ilman väistöä 1,6 ja väistön kanssa 0,08 yksilöä. Yhteensä 177 havaitusta päiväpetolinnusta törmäisi Kaukkorvenkankaan ja Muukonkankaan muodostamalla tuulivoimakokonaisuudella estimaatin perusteella noin 0,07 yksilöä (ilman väistöä 1,31 yksilöä). Kaukkorvenkankaalla vastaavat estimaatit ovat 0,01 ja 0,29 (taulukko 10). Kanadalaiseen aineistoon perustuvan suosituksen mukaan alle kymmenen turbiinin tuulivoimapuistossa petolintujen törmäyskuolemien määrä vuodessa ei saisi nousta kahta yksilöä suuremmaksi (Ontario Ministry of Natural Resources 2011). Kaukkorvenkankaan ja Muukonkankaan muodostamalla tuulivoimakokonaisuudella kanadalaisen ohjearvon ylittyminen edellyttäisi kevään osalta yli 30 ja Kaukkorvenkankaalla noin 147 kertaa nyt havaittua suurempia petolintumääriä olettaen että 95 % linnuista pystyy väistämään turbiinin. 39

Kukkuroinmäen jätekeskuksen ja Saimaan välillä liikkuvien lokkien (mukana pieniä määriä uhanalaisia selkälokkeja) reitit suuntautuvat jossakin määrin Kaukkorvenkankaan tuulivoima-alueen ilmatilaan. Lokkien liikehdintä ei kuitenkaan näytä erityisesti keskittyvän Kaukkorvenkankaan ja Muukonkankaan alueelle (Kontiokorpi 2013, Kuitunen & Lehtonen 2010). Jätekeskusta hyödyntävien lokkien yksilömäärät ovat lisäksi merkittävästi vähentyneet viime vuosina ja väheneminen tulee todennäköisesti jatkumaan, sillä kotitalousjätteen loppusijoitus keskukselle loppuu kokonaan vuoteen 2015 mennessä (Kuitunen 2014b). Muista jätekeskusta hyödyntävistä lajeista muun muassa korppeja saattaa liikehtiä huomattavia määriä tuulivoima-alueen ilmatilaan. Petolintuseurannassa 30.8.2014 illalla yöpymään lentävistä korpeista suurin osa (87 %) lensi yöpymään kuitenkin riskikorkeutta matalammalla. Lintujen törmäysestimaatteja tarkasteltaessa on huomioitava seuraavia asioita: a) Laskelmissa oletetaan, että lintujen lentosuunta on yhdensuuntainen roottorin pyörimisakselin kanssa. Käytännössä lintujen lentosuunta usein kuitenkin poikkeaa tuulen suunnasta, jolloin törmäysikkuna on pinta-alaltaan pienempi kuin mitä laskelmassa on oletettu. Törmäysikkuna on pienimmillään, kun tuulen suunta on 90 kulmassa muuttosuuntaan nähden. Tyyninä päivinä turbiinit eivät pyöri lainkaan. Laskelmissa oletetaan myös, että tuulivoimalat sijaitseva maksimaalisena rintamana lintujen lentoreittiä vastaan, vaikka ne todellisuudessa usein sijaitsevat limittäin osittain toistensa takana. b) Oletukseen, että tuulivoimalaa kohden lentävistä linnuista 95 % kykenisi väistämään voimaloita, sisältyy suuria epävarmuuksia. Väistökyky on riippuvainen paitsi lajiominaisuuksista todennäköisesti myös yksilöllisistä ominaisuuksista. c) Alueen ylittäneiden lintujen määrä on todellisuudessa selvityksessä todettua merkittävästi suurempi, sillä havainnoinnissa oli välipäiviä ja yömuuttohavainnot puuttuvat kokonaan. Erityisesti vilkkaana muuttopäivänä myös osa periaatteessa havaittavissa olevista yksilöistä voi havaintokyvyn rajallisuuden vuoksi jäädä näkemättä. Higgins ym. (2007) kehottaa suhtautumaan vakavasti yksittäisten tuulivoimapuistojenkin aiheuttamiin vähäisiin linnustotappioihin käyttäen esimerkkinä omia tutkimustuloksiaan: vuosina 1994 1995 Yhdysvaltojen Minnesotassa tehdyssä tutkimuksessa löydettiin yhden tuulivoimapuiston alueelta keskimäärin 5 kuollutta lintua/turbiini. Vastaavalla törmäystaajuudella esimerkiksi 2000 lisäturbiinin rakentaminen tietäisi vuosittain 10 000 uutta lintu-uhria. Verrattaessa havaintoja Kaukkorvenkankaan olo-suhteisiin on huomioitava, että Minnesotassa turbiineja oli enemmän (73), ne olivat selvästi pienempiä (tornin korkeus 37 m, roottorin halkaisija 33 m) kuin Kaukkorvenkankaalle suunnitellut ja sijaitsivat avomaalla. 40

Lepäilyalueet Konnunsuon ympäristön valtakunnallisesti merkittävä lepäilyalue (erityisesti hanhia) sijaitsee selvitysalueesta noin 12 km kaakkoon (esim. Aalto 2008, Kuitunen 2014a). Konnunsuon alue kuuluu sekä Suomen (FINIBA) että maakunnallisesti (MAALI) tärkeisiin lintualueisiin (Kontiokorpi & Kontiokorpi 2013, Leivo ym. 2001), Muukonkankaan tuulivoimapuiston muutonseurannassa vuonna 2010 tehtyjen havaintojen perusteella hanhien kevätaikainen liikehdintä lepäilypelloilta sekä Muukonkankaan että Kaukkorvenkankaan ilmatilaan on vähäistä (Kuitunen & Lehtonen 2010). Syksyllä Konnunsuon ympäristössä lepäilevien hanhien määrä keväistä selvästi suurempi suurempia (Kuitunen 2014a). Joutsenon Myllymäen laskettelukeskuksen monivuotisen muutonseurannan tulosten perusteella hanhien liikehdintä Salpausselän eteläpuolisilta lepäilypelloilta Muukonkankaan ja Kaukkorvenkankaan ilmatilaan on vähäistä sekä keväisin että syksyisin (Veli-Pekka Lehtonen, suullinen tiedonanto). Myöskään Kontiokorven (2013) selvityksen perusteella Konnunsuon ympäristön hanhien ja kurkien ei tiedetä keväällä eikä syksyllä merkittävästi liikkuvan peltoalueilta Muukonkankaan ja Kaukkorvenkankaan suuntaan. 3.6. Huomionarvoiset luontokohteet suunnittelualueen ympäristössä Tuulivoimarakentaminen suunnitelluilla rakennuspaikoilla ei vaaranna luonnonsuojelu- ja FINIBAalueiden luonnonarvojen säilymistä. 4. Johtopäätökset 1) Tuulivoimarakentaminen ei vaaranna Natura-, suojeluohjelma- ja luonnonsuojelualueiden, kansainvälisesti (IBA), valtakunnallisesti (FINIBA) ja maakunnallisesti tärkeiden (MAALI) lintualueiden eikä kansallispuistojen luontoarvojen säilymistä. 2) Tuulivoimarakentaminen suunnitelluilla turbiinipaikoilla ja niiden välittömässä ympäristössä ei vaaranna merkittäviä kasvillisuusalueita ja luontotyyppejä. Esimerkiksi mahdollisia rakentamisen aikaisia kulkureittejä ja huoltoteitä suunniteltaessa tulee kuitenkin huomioida myös kauempana turbiinipaikoista sijaitsevat huomionarvoiset luontokohteet. 3) Tuulivoimarakentaminen suunnitelluilla turbiinipaikoilla ja niiden lähiympäristössä ei vaaranna liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja eikä muita lajin merkittäviä elinympäristöjä. 41

4) Turbiinipaikkojen ja yleisemmin selvitysalueen merkitys lepakoiden saalistusalueena ja kulkureittinä on kartoituksessa ja automaattitallentimella toteutetussa passiivisessa seurannassa tehtyjen havaintojen perusteella vähäinen. 5) Selvitysalueella saattaa sijaita lepakoiden käyttämiä, esimerkiksi kolopuissa sijaitsevia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Suunnitellut turbiinipaikat (K1 ja 2) sijaitsevat kuitenkin puustoltaan tavanomaisilla mäntykankailla, joilla on niukasti lepakoiden levähdyspaikoiksi soveltuvia kolopuita. 6) Tuulivoimarakentaminen ei vaaranna kiireellisesti suojeltavien, erityisesti suojeltavien tai muiden uhanalaisten lintulajien elinympäristöjä pesimälinnustoselvityksen kartoitusruuduilla. 7) Hiirihaukan saalistuslennon suuntautuivat tuulivoimanpuiston suunnittelualueen ilmatilaan. Törmäysriskilaskelmilla saatu koko pesimäkautta kuvaava estimaatti (saalistus- ym. lennot) on ilman väistöä 0,6521 ja väistön kanssa 0,0326 törmäystä. 8) Sääksen saalistuslennoista 57 % suuntautui petolintuseurannan havaintojen perusteella suunniteltujen turbiinipaikkojen läheisyyteen. Törmäysriskilaskelmilla saatu koko pesimäkautta kuvaava estimaatti (saalistus- ym. lennot) on ilman väistöä 1,1051 ja väistön kanssa 0,0553 törmäystä. 9) Laskelmien perusteella Muukonkankaan kevätmuutonseurannassa vuonna 2010 havaittuja yksilömääriä koskeva törmäysriski ei yleisesti ottaen ole erityisen suuri. Tuulivoima-alueen kautta muuttavien lintujen todellinen määrä on kuitenkin merkittävästi havaittua suurempi, ja laskelmiin saattaa muutenkin sisältyä huomattavaa epävarmuutta. 10) Huomionarvoista lajeista kuikkien kevätmuutto Muukonkankaan kevätmuutonseurannan oli muihin linturyhmiin verrattuna keskittyneempää ja lukumääräisesti suhteellisesti runsaampaa. 11) Muukonkankaan tuulivoimapuiston kevätmuutonseurannassa tehtyjen havaintojen perusteella ei voi arvioida alueen syysmuuton aikaista merkitystä. 12) Olemassa olevan tiedon perusteella Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuisto sijaitsee vilkkaalla vesilintujen syysmuuttoreitillä tai sen läheisyydessä. Voimakkaimmin vesilintumuuttoa keskittävät johtolinjat sijaitsevat kuitenkin suunnittelualueen pohjoispuolella eteläisellä Saimaalla. 13) Tuulivoimapuiston suunnittelualue ei sijaitse keskeisillä Etelä-Karjalasta tunnistetuilla petolintujen syysmuuttoreiteillä. 14) Tuulivoimarakentaminen ei aiheuta merkittävää vaaraa Konnunsuon valtakunnallisesti merkittävälle lepäilyalueelle. 42

5. Kirjallisuus Aalto, J. 2008: Hanhet katsauksessa Lintuvuosi 2008. Ornis Karelica 32: 19 20. Band, W., Madders, M., Whitfield, D.P. 2007: Developing field and analytical methods to assess avian collision risk at wind farms. Chapter 15. Teoksessa: Birds and wind farms. Risk assessment and mitigation. Lucas, M., Janss, G.F.E., Ferrer, M. (toim.). Quercus. Barataud, M. 1996: The Inaudible World. 50 s. + 2 CD-levyä. BirdGuides 2006: BWPi 2.0.1. The Birds of the Western Palearctic on interactive DVD-ROM. BirdGuides Ltd. & Oxford University Press. BirdLife International 2012: "Clangula hyemalis". IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. International Union for Conservation of Nature. Retrieved 26 November 2013. Bright, J.A., Langston, R.H.W., Bullman, R., Evans, R.J., Gardner, S., Pearce-Higgins, J. & Wilson, E. 2006: Bird Sensitivity Map to provide locational guidance for onshore windfarms in Scotland. RSPB Research Report No 20. Cairenius, C. 2007: Hanhet katsauksessa Lintuvuosi 2007. Ornis Karelica 31: 15. Higgins, K.F., Osborn, R.G., Naugle, D.E. 2007: Effects of wind turbines on birds and bats in southwestern Minnesota, U.S.A. Chapter 8. Teoksessa: Birds and wind farms. Risk assessment and mitigation. Lucas, M., Janss, G.F.E., Ferrer, M. (toim.). Quercus. Koistinen, J. 2004: Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset. Suomen ympäristö 721. Ympäristöministeriö. Alueiden käytön osasto. Helsinki 2004. Kontiokorpi, J. 2013: Etelä-Karjalan lintuliikenteen pullonkaula-alueet ja muuttoreittejä. Etelä- Karjalan lintutieteellinen yhdistys. 41 s. Koskimies, P., Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. 143 s. Kuitunen, K. & Lehtonen, V.-P. 2010: Muukonkankaan tuulivoimapuiston linnustoselvitys vuonna 2010. Kevätmuuttoselvitys ja pesimälinnustoselvitys. TuuliSaimaa Oy. 23 s. Kuitunen, K. 2014a: Konnunsuon linnustoselvitys. Kevätmuutto, syysmuutto ja pesimälinnusto. Vuosien 2010 2014 laskentatuloksia ja hajahavaintoja. Aiempien vuosien hajahavaintoja. T:mi ympäristötutkimus Kuitunen & Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri. Kuitunen, K. 2014b: Kukkuroinmäen lokkiraportti 2013. Etelä-Karjalan jätehuolto Oy. 16 s. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Lehtiniemi, T., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2001: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. [www-dokumentti]. < http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/finiba/finiba-johdanto.shtml >. Luonnonsuojeluasetus 14.2.1997/160. 43

Luonnonsuojelulaki 1096/1996. Metsälaki 1093/116. Metsänen, T. 2009: Asikkalan Pulkkilanharjun lepakoiden muutonseuranta 2009. Tutkimusraportti. 9 s. Neuvoston direktiivi 79/409/ETY: luonnonvaraisten lintujen suojelusta (lintudirektiivi). Neuvoston direktiivi 92/43/ETY: luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (luontodirektiivi). Newton, I. 2010: Bird migration. Harper Collins. 598 s. Nironen, M. & Lammi, E. 2003: Liito-oravaselvitykset. Liite 4C. julkaisussa Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. Kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 109. Ohtonen, M. 2006: Hanhet katsauksessa Lintuvuosi 2006. Ornis Karelica 30: 13 14. Ontario Ministry of Natural Resources 2011: Birds and Bird Habitats: Guidelines for Wind Power Projects. First Edition. December 2011. 32 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Russ, J. 2012: British Bat Calls: A Guide to Species Identification. Pelagic Publishing. 192 s. Skiba, R. 2009: Europäische Fledermäuse. Kennzeichen, Echoortung und Detektoranwendung. Hohenwarsleben (Westarp Wissenschaften). Die Neue Brehm-Bücherei Bd. 648. 220 s. Suomen lepakkotieteellinen yhdistys r.y. 2012: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys r.y:n suositus lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viranomaisille. http://www.lepakko.fi/docs/slty_lepakkokartoitusohjeet_2012_12.pdf Suomen ympäristökeskus 2013: Kiireellisesti suojeltavat lajit Valtiosopimus 104/1999 Vesilaki 27.5.2011/587 Ympäristökarttapalvelu Karpalo 20.7.2014: Pohjavesialueet. Ympäristöministeriö 2012: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Rakennetun ympäristön osasto. 92 s. 44

LIITE 1. Pesimälinnuston 800 m x 800 m kartoitusruudun (musta neliö) ja kasvillisuuden 100 m x 100 m kartoitusruudun (punainen neliö) sijainnit Kaukkorven tuulivoimapuiston suunnittelualueella turbiinipaikalla K1. Katkoviivalla rajatut alueet: punainen= puustoinen suo (mahdollinen sarakorpi), sininen= rehevä lehtolaikku, vihreä= vähäpuustoinen suo. Pesä K2 K1 LIITE 2. Huomionarvoisten lajien ympyräsymboleilla osoitettuja havaintopaikkoja Lappeenrannan Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston suunnittelualueen kahdella pesimälinnuston kartoitusruudulla. Musta= palokärkipoikue, punainen= ruisrääkkäreviiri, harmaa= kehrääjähavainto, ruskea= teeripoikue, vaaleansininen= pyypoikue, tummansininen= pyyn soidinhavainto, valkoinen= kurkihavainto, keltainen= pikkulepinkäishavainto. Kartoitusruutujen (huomaa osittainen päällekkäisyys) rajat on merkitty yhtenäisellä mustalla viivalla ja turbiinipaikat K1 ja K2 pienellä punaisella pisteellä.

LIITE 3. Päiväpetolintujen ympyräsymboleilla osoitettuja pesäpaikkoja Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuiston läheisyydessä. Punainen= sääksi (2000 2014), sininen= mehiläishaukka (2010 2012), keltainen= varpushaukka (2014). LIITE 4. Lappeenrannan Muukonkankaan tuulivoimapuiston muutontarkkailussa 6.4. 25.5.2010 havaittujen selvitysalueen ylittäneiden ja sivuuttaneiden lintujen yhteismäärät ja määrien jakautuminen eri korkeusluokkiin. Lentokorkeuden luokat: 0 50 m= lapojen alapuolella, 50 150 m= lapakorkeus, yli 150 m= lapojen yläpuolella. Riski-%= selvitysalueen riskikorkeudella ylittäneiden osuus. Havaitut yht.= selvitysalueen ylittäneiden ja alueen sivuuttaneet yhteismäärä (Kuitunen & Lehtonen 2010). M U U T O N S E U R A N N A S S A H A V A I T U T L I N N U T Linturyhmä 0 50m 50 150m yli 150m yht. riski-% kahlaajat 21 205 19 248 83 % sorsat 6 108 75 214 50 % lokkilinnut 228 1716 463 2469 70 % päiväpetolinnut 13 113 51 177 64 % hanhet 60 2007 958 3027 66 % kyyhkyt 87 598 14 701 85 % kurki 0 22 52 74 30 % joutsenet 19 58 0 67 75 % varislinnut 169 222 18 409 54 % kuikkalinnut 1 466 713 1189 39 % pikkulinnut 4766 986 9 6115 16 % rastaat 980 700 6 1837 38 % Yhteensä 6350 7201 2378 16527 44 %

LIITE 5. Lappeenrannan Muukonkankaan tuulivoimapuiston muutontarkkailussa 6.4. 25.5.2010 havaitut lintulajit (92) ja niiden muuttajamäärät (Kuitunen & Lehtonen 2010). Lentokorkeuksittain Kaikki Alueen Riskikorkeudella 0 50m 50 150m yli 150m yksilöt ylittäneet lentäneet pikkujoutsenen 0 43 0 43 43 100 % joutsen 19 15 0 34 24 44 % yht. 19 58 0 77 67 75 % merimetso 0 5 2 8 5 63 % merihanhi 0 2 1 3 3 67 % metsähanhi 57 411 49 519 485 79 % tundrahanhi 3 97 151 251 251 39 % harmaahanhi-laji 0 145 42 187 53 78 % kanadanhanhi 0 4 0 4 4 100 % valkoposkihanhi 0 1020 713 1733 1159 59 % hanhi-laji 0 328 2 330 5 99 % yht. 60 2007 958 3027 1960 66 % kaakkuri 0 1 0 1 1 100 % kuikka 1 248 330 579 381 43 % kuikkalintu-laji 0 217 383 609 72 36 % yht. 1 466 713 1189 454 39 % telkkä 0 2 7 9 7 22 % isokoskelo 0 28 0 32 19 88 % tukkakoskelo 0 10 0 10 10 100 % koskelo-laji 0 8 0 8 8 100 % sinisorsa 0 15 0 15 8 100 % haapana 6 0 0 6 6 0 % haahka 0 2 0 2 2 100 % alli 0 30 40 70 30 43 % mustalintu 0 12 6 33 6 36 % pieni vesilintu 0 1 22 29 1 3 % yht. 6 108 75 214 97 50 % merikotka 0 0 2 2 1 0 % sääksi 1 4 4 9 9 44 % ruskosuohaukka 2 7 0 9 5 78 % sinisuohaukka 1 3 0 4 2 75 % hiirihaukka 1 34 14 49 37 69 % piekana 1 29 22 52 25 56 % hiirihaukka/piekana 0 5 1 6 1 83 % mehiläishaukka 0 7 1 8 6 88 % hiiri/mehiläishaukka 0 0 1 1 0 0 %

Lentokorkeuksittain Kaikki Alueen Riskikorkeudella 0 50m 50 150m yli 150m yksilöt ylittäneet lentäneet iso petolintu-laji 0 1 0 2 1 50 % varpushaukka 4 16 4 22 17 73 % tuulihaukka 1 2 0 4 2 50 % ampuhaukka 2 2 1 5 4 40 % nuolihaukka 0 2 0 2 2 100 % pieni jalohaukka-laji 0 1 0 1 0 100 % muuttohaukka 0 0 1 1 1 0 % yht. 13 113 51 177 113 64 % kurki 0 22 52 74 24 30 % kapustarinta 0 1 0 1 1 100 % töyhtöhyyppä 11 60 1 72 49 83 % suokukko 0 12 4 16 16 75 % taivaanvuohi 1 17 0 20 15 85 % pikkukuovi 0 2 0 2 2 100 % isokuovi 0 34 2 36 31 94 % valkoviklo 0 15 0 16 15 94 % metsäviklo 9 15 0 24 24 63 % liro 0 0 12 12 12 0 % pieni kahlaaja 0 1 0 1 1 100 % keskik. kahlaaja 0 48 0 48 22 100 % yht. 21 205 19 248 188 83 % pikkulokki 4 3 5 13 13 23 % naurulokki 6 139 21 166 153 84 % kalalokki 28 148 24 199 199 74 % selkälokki 3 20 2 25 25 80 % harmaalokki 187 1403 411 2063 1917 68 % merilokki 0 3 0 3 3 100 % kalatiira 0 3 0 3 3 100 % uuttukyyhky 2 4 0 6 6 67 % sepelkyyhky 85 594 14 695 631 85 % yht. 87 598 14 701 637 85 % käki 0 5 0 5 4 100 % närhi 22 0 0 22 22 0 % naakka 5 58 5 195 65 30 % mustavaris 0 1 0 1 1 100 % varis 51 100 0 180 161 56 % korppi 91 63 13 162 141 39 %

Lentokorkeuksittain Kaikki Alueen Riskikorkeudella 0 50m 50 150m yli 150m yksilöt ylittäneet lentäneet mustarastas 27 6 0 46 46 13 % räkättirastas 429 231 2 716 712 32 % kulorastas 13 21 4 39 39 54 % iso rastas-laji 101 96 0 225 208 43 % punakylkirastas 81 46 0 154 154 30 % laulurastas 12 4 0 22 22 18 % pieni rastas-laji 278 285 0 570 570 50 % rastas-laji 39 11 0 65 50 17 % yht. 980 700 6 1837 1801 38 % törmäpääsky 5 2 0 7 7 29 % haarapääsky 19 10 0 20 20 50 % räystäspääsky 3 5 0 8 8 63 % pääsky-laji 6 5 0 11 11 45 % tervapääsky 4 11 4 19 19 58 % kiuru 6 21 0 41 41 51 % metsäkirvinen 26 12 0 68 68 18 % niittykirvinen 18 1 0 32 32 3 % kirvis-laji 3 0 0 3 3 0 % keltavästäräkki 1 4 0 5 5 80 % västäräkki 53 10 0 63 60 16 % västäräkki-laji 6 1 0 7 7 14 % tilhi 188 5 0 208 208 2 % rautiainen 5 0 0 15 15 0 % hernekerttu 1 0 0 1 1 0 % kultarinta 1 0 0 1 1 0 % pajulintu 1 0 0 1 1 0 % uunilintu-laji 21 2 0 14 14 14 % harmaasieppo 40 10 0 54 54 19 % kirjosieppo 1 0 0 1 1 0 % pikkulepinkäinen 1 0 0 1 1 0 % kottarainen 13 1 0 18 18 6 % peippo 2048 194 0 2414 2414 8 % järripeippo 216 9 0 225 225 4 % viherpeippo 1 0 0 1 1 0 % tikli 16 0 0 18 18 0 % vihervarpunen 149 18 0 211 211 9 % hemppo 8 0 0 8 8 0 % urpiainen 636 41 0 693 693 6 % Carduelis sp. 4 0 0 4 4 0 % pikkukäpylintu 10 13 0 25 25 52 % käpylintu-laji 65 0 0 66 66 0 % punavarpunen 1 0 0 2 2 0 % punatulkku 11 0 0 12 12 0 % pulmunen 0 0 0 1 1 0 %

Lentokorkeuksittain Kaikki Alueen Riskikorkeudella 0 50m 50 150m yli 150m yksilöt ylittäneet lentäneet keltasirkku 11 0 0 13 13 0 % pajusirkku 1 0 0 4 4 0 % pieni hyönteissyöjä 37 17 0 54 54 31 % pikkulintulaji 1133 593 5 1770 1770 34 % yht. 4766 986 9 6115 6115 16 %

Vastaanottaja Tuulisaimaa Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.10.2014 Viite 1510015613 KAUKKORVEN TUULIVOIMA- LAITOKSET, LAPPEENRANTA MELUMALLINNUS

KAUKKORVEN TUULIVOIMALAITOKSET, LAPPEENRANTA MELUMALLINNUS Päivämäärä 23.10.2014 Laatija Tarkastaja Ville Virtanen Janne Ristolainen, Arttu Ruhanen Kaukkorven tuulivoimaloiden melumallinnus. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 10/2014 aineistoa. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1 _20120501 Viite 1510015613 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

MELUMALLINNUS SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. MELUN OHJEARVOT 1 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot 1 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot 2 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3 3.1 Tuulivoimalatiedot 3 3.2 Melulaskenta 3 3.3 Maastomalli ja rakennustiedot 4 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4 4.1 Mallinnuksen tulokset 4 4.2 Häiritsevyyskorjaukset 4 4.3 Tuulivoiman melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluohjearvoihin 4 4.4 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen 5 LIITTEET Liite 1 Melulaskennan lähtötiedot ja tuulivoimalan akustiset tiedot Liite 2 Meluvyöhykekartta, Kaukkorven suunnitellut tuulivoimalaitokset 2 kpl (Alstom ECO 122 2.7MW)

MELUMALLINNUS 1 1. YLEISTÄ Tuulisaimaa Oy suunnittelee Lappeenrannan Kaukkorven alueelle kahta 2,7 MW:n tuulivoimalaitosta. Hankkeen lähialueella on ennestään tuulivoimaloita. Tässä selvityksessä on mallinnettu suunnitelluista tuulivoimalaitoksista ympäristöön aiheutuvat melutasot. Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Koska kyseessä on rakennuslupamenettelyä varten tehty selvitys, on meluvyöhykkeiden mallinnuksessa käytetty laskentamallia ISO 9613-2. Työstä on Rambollissa vastannut projektipäällikkö ins.(amk) Janne Ristolainen. Melumallinnuksessa ja raportoinnissa on avustanut ins.(amk) Ville Virtanen. 2. MELUN OHJEARVOT 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Taulukko 2.1.1. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet Sisällä L Aeq, enintään Päivällä (07 22) Yöllä (22 07) 55 db 50 db 1) 55 db 45 db 1) 45 db 40 db 2) Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaustuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista.

MELUMALLINNUS 2 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot Ympäristöministeriö asetti 30.9.2010 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Työryhmän raportti "Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" julkaistiin heinäkuussa 2012. Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. Toisaalta Ympäristöministeriön ELY:jen alueidenkäyttövastaaville lähettämässä tiedotteessa (Nunu Pesu 24.9.2012) on todettu, että "Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei ole tarkoitettu sovellettavaksi jo rakennettuihin ja käytössä oleviin tuulivoimaloihin. Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei myöskään sovelleta jo lainvoiman saaneisiin kaavoihin tai lupiin." Ympäristöministeriön ohjeessa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa: Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Seuraavassa taulukossa on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Taulukko 2.2.1. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* L Aeq Päiväajalle (07 22) L Aeq Yöajalle (22 07) 45 db 40 db 40 db 35 db Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) On huomattava, että taulukon suunnitteluohjearvoja sovelletaan vain asumiseen, lomaasumiseen ja virkistykseen käytettävillä alueilla sekä leirintä- ja luonnonsuojelualueilla. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A-taajuuspainotettuna keskiäänitasona L Aeq erikseen päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) osalta. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista. Mm. Ympäristöministeriön, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijoista koostuva työryhmä laati parhaillaan asetusta tuulivoimalaitosten melusta. Se, missä muodossa ja minkä suuruisina melun ohje- tai raja-arvot lopullisesti asetukseen kirjataan, ei tämän raportin laatimisen aikaan ole tiedossa. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään Terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon L eq,1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys. Taulukko 2.2.2. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (Asumisterveysohje, STM:n oppaita 2003:1) Kaista / Hz L eq, 1h / db 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32

MELUMALLINNUS 3 Oppaassa mainituista häiritsevyyskorjauksista on todettava, että niitä ei lisätä automaattisesti tuulivoimalaitosten meluun, sillä melutason alhaisemmat suunnitteluohjearvot huomioivat jo tuulivoimalaitosten melun muuta melua häiritsevämmän luonteen. Lisäys tehdään ainoastaan siinä tapauksessa, että melu voidaan todeta erityisen häiritseväksi tarkastelupisteessä (esim. asutuksen tai loma-asuntojen kohdalla). Ympäristöministeriön julkaisemassa ohjeessa 2/2014 Tuulivoimalaitosten melun mallintaminen on todettu häiritsevyyskorjausten soveltamisesta seuraavaa yksityiskohtaiseen kaavoitukseen ja rakennuslupiin liittyvässä mallinnuksessa: Äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisuus/tonaalisuus arvioidaan ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjeen mukaan. Muussa tapauksessa sanktiota ei sovelleta melun mallinnuksessa. 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3.1 Tuulivoimalatiedot Laitosten sijainnit mallinnettiin tilaajan toimittaman layoutin mukaan. Suunnitteilla olevien voimaloiden tyyppi on Alstom ECO 122 2.7MW voimalaitos, jonka napakorkeus on 120 metriä maanpinnasta. Laitosmallin suurin äänitehotaso (L WA ) on 106,4 db, jossa on huomioitu mitattu äänitehotaso sekä kokonaisepävarmuustaso (0,7 db). Suurin melupäästöarvo on saatu tuulennopeuden arvolle 7 m/s (10 m korkeudella). Laitosmallin melutiedot ilmenivät hankevastaavan toimittamista laitosmallin dokumentista. Äänitehotasot on ilmoitettu 1/3 oktaavikaistoittain taajuusvälillä 50 10 000 Hz. Tuulivoimalan tarkemmat akustiset tiedot on esitetty liitteessä 1. 3.2 Melulaskenta Melulaskennat tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä. Liitteessä 1 on esitetty melulaskentojen oleelliset lähtötiedot esim. laskentaparametrit. Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.3 -melulaskentaohjelmaa ja siihen sisältyvää ISO 9613-2 -melulaskentamallia käyttäen. SoundPlan -ohjelmistosta saa lisätietoa internet-sivustolta www.soundplan.eu. ISO 9613-2 -mallissa tuulen nopeutta tai suuntaa ei voida varioida, vaan laskentamallissa on oletuksena lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Malli huomioi kolmiulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Kaikki esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia.

MELUMALLINNUS 4 3.3 Maastomalli ja rakennustiedot Maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan laserkeilausaineistosta tuotetusta aineistosta, jossa ruutukoko on 2 m x 2 m. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus (puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Ympäristömeluarvioinneissa kasvillisuuden vaikutusta ei kuitenkaan pääsääntöisesti oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Laskentamallien kyvystä huomioida luotettavasti puuston vaikutusta melun etenemiseen ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa. Tuulivoimaloiden ja kolmen kilometrin etäisyydellä laitoksista sijaitsevien altistuvien kohteiden välinen maanpinnan korkeusero on alle 60 metriä. 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4.1 Mallinnuksen tulokset Laskennalliset meluvyöhykkeet (A-painotettu keskiäänitaso) on esitetty liitteessä 2. Melukuvassa on esitetty mallinnustulokset ilman mahdollisia häiritsevyys- tai muita korjauksia. Melukuvassa esitetty keskiäänitaso kuvaa tilannetta, jossa tuulivoimalat tuottavat suurimman nimellisen äänitehotason koko päivä- tai yöajan. Todellisuudessa tuulennopeus vaihtelee päiväja yöaikana ja todellinen päivä- tai yöajan keskiäänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Myös tuulen suunta vaikuttaa melun leviämiseen ja laskennassa tuulen oletetaan olevan myötätuuli kaikkiin suuntiin. Liitteessä 2 on esitetty suunniteltujen tuulivoimaloiden meluvyöhykkeet. Mallinnuksen mukaan kaikki vakituiset asuintalot jäävät 40 db:n meluvyöhykkeen ulkopuolelle. Loma-asuinalueilla ja yksittäisellä loma-asutuksella melutaso on alle 35 db. 4.2 Häiritsevyyskorjaukset Ympäristöministeriön mallinnusohjeen 2/2014 mukaan kaavoitus- ja rakennuslupavaiheen meluselvityksessä ei edellytetä melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) tarkastelua, vaan oletetaan että kyseiset vaikutukset sisältyvät laitosvalmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Laitosmallit eivät käytettävissä olevien taajuusjakaumien mukaan aiheuta kapeakaistaista melua. Tuulivoimamelun kapeakaistaisuudelle/tonaalisuudelle edellytettävä +5 db:n korjaus tehdään vain sellaisissa tapauksissa, jos erityispiirteet ovat kuultavissa melulle altistuvassa kohteessa ja tuulivoimalan melupäästön tiedetään sisältävän kapeakaistaisuutta. Melun kapeakaistainen luonne tyypillisesti vähenee etäisyyden kasvaessa melulähteestä kuuntelupisteeseen. 4.3 Tuulivoiman melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluohjearvoihin YM:n ohjeen (2/2014) mukaan ohjearvovertailussa ei huomioida epävarmuutta, kun laskenta tehdään ohjeessa mainituilla parametreilla ja käyttäen valmistajan takaamia melupäästöarvoja (declared value tai warranted level). Tällöin melupäästön takuuarvoon on sisällytetty koko laskennan epävarmuus. Tässä mallinnuksessa käytetyssä melupäästöarvossa on mitattuun äänitehotasoon lisätty mittauksessa määritetty kokonaisepävarmuustaso, jolloin arvo vastaa standardin IEC 61400-14 mukaan määritettyä taattua äänitehotason arvoa (L WAd, declared value). Suunniteltujen tuulivoimaloiden melutasot ovat vakituisten asuintalojen ja yksittäisten lomaasuntojen kohdalla alle päiväajan suunnitteluohjearvon 45 db ja yöajan suunnitteluohjearvon 40 db. Tiiviimmän loma-asutuksen kohdalla melutasot alittavat päiväajan suunnitteluohjearvon 40 db ja yöajan suunnitteluohjearvon 35 db.

MELUMALLINNUS 5 4.4 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen Tuuliolosuhteet vaikuttavat tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea yleensä noin 7-11 m/s tuulennopeudella. Hiljaisemmalla tuulennopeudella voimalaitoksen äänitehotaso saattaa olla merkittävästi maksimiarvoa hiljaisempi. Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Mallinnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan on erittäin voimakasta. Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta ja mallinnuksen mukaiset melutasot edustavatkin lähelle äänekkäintä mahdollista tilannetta. Kuva 4.4.1. Tuuliruusu hankealueelta Suomen Tuuliatlaksesta Tuulennopeuden lisäksi myös tuulensuunta vaikuttaa melun leviämiseen. Alueella vallitseva tuulensuunta on lounaasta, myös etelä- ja luoteistuulet ovat yleisiä. Tällöin mallinnuksen mukaisia melutasoja voi esiintyä useimmin voimaloiden pohjois-kaakkoispuolella. Lahdessa 23. päivänä lokakuuta 2014 RAMBOLL FINLAND OY Janne Ristolainen Projektipäällikkö Ville Virtanen Suunnittelija

Liite 1 1/2 Laatija: Arttu Ruhanen, Ramboll Finland Oy Päivämäärä: 23.10.2014 Hankevastaava: Hankealue: Tuulisaimaa Oy Kaukkorven tuulivoimalaitokset, Lappeenranta Mallinnusohjelman tiedot Mallinnusohjelma ja versio: SoundPlan 7.3 Mallinnusmenetelmä: ISO 9613-2 Tuulivoimaloiden perustiedot Tuulivoimalan valmistaja: Tyyppi: Sarjanumero: Alstom ECO122-2,7MW - Nimellisteho: Napakorkeus: Roottorin halkaisija: 2,7MW 120 m 122 m Tornin tyyppi: - Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö: Pyörimisnopeus: Muu, mikä: Kyllä Kyllä Ei Ei tiedossa Akustiset tiedot/laskennan lähtötiedot Melupäästötiedot (tuulennopeus ilmoitettu referenssikorkeudella 10 m maanpinnasta) Äänitehotaso L WA tuulennopeudella 8 m/s: 105,4 db + Uc 0,7 db Suurin äänitehotaso L WA : 105,7 db (7 m/s) + Uc 0,7 db Aänitehotaso 1/3-oktaaveittain (A-painotettu): Ei Ei tiedossa ns. takuuarvo ns. takuuarvo 120,0 100,0 80,0 L WA, db 60,0 40,0 20,0 0,0 Melun erityspiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Impulssimaisuus Tonaalisuus Kyllä Kyllä Hz Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Kyllä Muu, mikä Ei Ei ilmoitettu Ei Ei ilmoitettu Ei Ei ilmoitettu

Liite 1 2/2 Äänitehotaso (mitattu arvo) tuulennopeuden funktiona 108 106 Äänitehotaso L WA, db 104 102 100 98 96 94 4 5 6 7 8 9 10 Tuulennopeus referenssikorkeudella 10 m, m/s Laskentaverkko Laskentakorkeus: Laskentaruudukon koko: 4 metriä 20*20 metriä Sääolosuhteet Suhteellinen kosteus: Lämpötila: 70 % 15 C Maastomalli Maastomallin lähde: Vaakaresoluutio: Pystyresoluutio: Maanmitttauslaitos, Korkeusmalli 2 m 2 m 0,3 m Hankealueen korkeuserot Tuulivoimalan perustusten ja altistuvan kohteen korkeusero yli 60 m (3 km etäisyydellä voimaloista) Kyllä Ei Jos kyllä, mitkä tuulivoimalat: - Maan- ja vedenpinnan absorptio ja heijastukset, käytetyt kertoimet Vesialueet 0 akustisesti kova pinta Maa-alueet 0,4 akustisesti puolikova Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali 0 neutraali - stabiili sääolosuhde Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus Muu

Liite 2

Ote maakuntakaavasta, ei mittakaavassa. Tila, jonka alueelle tuulivoimaloita suunnitellaan, sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. MELUALUE Merkinnällä osoitetaan merkittävimpiä melualueita Muukon urheilukeskuksen melualue kuvaa ampumaradan osalta aluetta, jossa melualuerajauksen sisäpuolella ampumamelun enimmäistaso LAImax ylittää 65 db ja toisaalta moottoriurheilun aiheuttama melun keskiäänitaso LAeq ylittää 55 db. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon ympäristömelun suositusarvojen vaatimukset. Koska maakuntakaavassa esitetyt melualueet ovat yleispiirteisiä, niin erityisalueilta aiheutuvaa meluhaittaa ja melualuerajausta tulee yksityiskohtaisessa suunnittelussa tarkentaa. Myös toiminnan muuttuessa melualueet tulee selvittää. Alueelle ei tule sijoittaa uusia melulle herkkiä toimintoja. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät retkeily- ja ulkoilureitit sekä kehitettävät reitistöt. Merkintä on ohjeellinen.

TUOTANTOTOIMINNAN JA PALVELUIDEN ALUE, JOLLA VOI OLLA YMPÄRISTÖHÄIRIÖTÄ AIHEUTTAVAA TOIMINTAA Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä ympäristöhäiriöitä sisältäviä tuotantotoiminta- ja palvelualueita. Suunnittelumääräys: Alueelle saadaan sijoittaa tuotantotoimintaa ja varastointia, toimistoja, logistiikan alueita sekä alueelle soveltuvia palveluja. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota rakenteeseen sopeutuvan, laadukkaan ja tasapainoisen työpaikka- ja palveluympäristön toteuttamiseen, rakennettavan ympäristön hyvään laatuun, tienvarsinäkymiin, toteuttamisjärjestykseen ja ajoitukseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon sujuvat sekä toiminnalliset liikenneyhteydet pääväyliin, taajamiin ja asutukseen. Alueiden kehittämistä tulee suunnitella harkitusti ottaen huomioon pohjavedet, maisema-arvot sekä luonnon- ja elinympäristö.

Ote Joutsenon keskustaajaman osayleiskaavasta. Mittakaava 1:15000.

Naapurien mielipiteet suunnittelutarveratkaisuihin 1423 ja 1424/10030003/2014 Tila 3:57 Aarre ja Aira Jokelainen Mielipiteessä pyydetään harkitsemaan, onko aihetta myöntää lupaa näinkin suurelle/korkealle voimalalle. Huomauttajan asuinkiinteistö sijaitsee 1,9 km:n etäisyydellä suunnitellusta voimalasta WTG K1. Huomauttaja varaa oikeuden vahingonkorvauksiin, mikäli haittoja ilmenee. Vastine: Tehtyjen selvitysten perusteella haetun korkuiset voimalat on mahdollista sijoittaa Kaukkorven alueelle turvallisesti. Tila 6:52 Markku Pöyhiä Mielipiteessä vastustetaan luvan myöntämistä, koska voimalat sijaitsevat liian lähellä asutusta ja maakuntakaavan esittämää asutuksen laajenemisaluetta. Hanke estäisi turvallisen ulkoilun, metsästyksen sekä maa- ja metsätaloustyöt voimaloiden jäävaaran alueella 180-600 m säteellä voimalasta. Poikkeamismenettely ei ole riittävä menettelytapa hankkeen merkittävyyden takia ja alueella on merkittävien toimintojen yhteensovittamistarpeita. Vastuuja korvausasiat on selvitettävä henkilöturvallisuuteen, terveyshaittoihin, alueen muun käytön ja kiinteistöjen arvon alenemisen suhteen. Vastine: Tehtyjen melu- ja varjostusvaikutusselvitysten perusteella voimalat on mahdollista sijoittaa haetuille rakennuspaikoille. Asutuksen laajenemisalueet on osoitettu Joutsenon keskustaajaman osayleiskaavassa. Uudet asuinalueet voidaan rakentaa osayleiskaavan mukaisina. Haukilahden ulkoilureitti ei kulje rakennettavan kiinteistön alueella eikä siten vaarannu rakentamisen johdosta. Ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaan tuulivoimarakentaminen sopii alueille, joilla ei ole merkittävää alueidenkäytön yhteensovittamisen tarvetta, esimerkiksi mainitaan maa- ja metsätalousalueet. Jäävaaraselvityksen tekemistä edellytetään ennen rakennusluvan myöntämistä. Tila 6:46 Hannu Pukero Mielipiteessä vastustetaan luvan myöntämistä, koska jäiden putoamisvaara rajoittaa liikkumista ja metsätöiden tekemistä huomauttajan tilalla. Vaara on suuri etenkin pohjoisemman voimalan kohdalla. Suojaetäisyys jäiden varalta tulisi olla 150-200 metriä. Lisäksi hanke estäisi kaikenlaisen rakentamisen lähialueilla. Vastine: Jäävaaraselvityksen tekemistä edellytetään ennen rakennusluvan myöntämistä. Voimaloiden ympärille on tarkoitus asettaa varoituskyltit, joilla rajataan suoja-alue voimalan ympärille. Muuhun osayleiskaavan mukaiseen rakentamiseen hankkeella ei ole vaikutusta. Tila 6:45 Jouni Pöyhiä Mielipiteessä edellytetään jäävaaraselvityksen tekemistä ennen päätöksentekoa, koska tuulimyllyjen vaara-alue ulottuu huomauttajan tilalle ja

rajoittaa turvallista liikkumista omassa metsässä. Huomauttaja viittaa Rauman alueella tehtyyn tutkimukseen (Koillinen teollisuusalue Rauma jäävaaraselvitys) sekä pohtii vaaroja ja vastuita vahinkotapauksissa. Vastine: Jäävaaraselvityksen tekemistä edellytetään ennen rakennusluvan myöntämistä. Tila 2:23 Antti Huuhtanen Mielipiteessä vastustetaan voimaloiden rakentamista, koska voimaloita suunnitellaan liian lähelle asutusta. Vastine: Tehtyjen melu- ja varjostusvaikutusselvitysten perusteella voimalat on mahdollista sijoittaa haetuille rakennuspaikoille. Tila 3:70 Aatos Jokelainen Mielipiteessä ei hyväksytä suunnittelutarveratkaisua ja rakennuslupaa. Huomauttajan mielestä vuokrattu maa-alue on liian pieni ja voimaloita on mahdoton sijoittaa ilman kohtuutonta haittaa naapureille. Suoja-alueita ei ole huomioitu ja voimalat estävät hakijan tilalla maankäytön ja turvallisen työskentelyn talvella. Jäävaararaporttia ja vaara-alueselvitystä ei ole tehty ja rakentaminen aiheuttaisi käyttöoikeusrajoituksia kaikille naapuritiloille. Rakentaminen olisi ristiriidassa maakuntakaavan ja Joutsenon osayleiskaavan kanssa ja aiheuttaisi peruuttamattomia muutoksia luonnolle, alueen virkistyskäytölle. Asuntojen ja maan arvo laskisi. Rakentaminen estäisi kaiken rakentamisen naapuritilalla ja lähimpien asuntoalueiden jo Joutsenon osayleiskaavassa ja maakuntakaavassa oleville varauksille. Voimalat tulisi sijoittaa kauemmas asutuksesta, esim. 6-tien eteläpuolelle. Vastine: Tehtyjen selvitysten perusteella haetun korkuiset voimalat on mahdollista sijoittaa Kaukkorven alueelle turvallisesti. Voimaloiden ympärille on tarkoitus asettaa varoituskyltit, joilla rajataan suoja-alue voimalan ympärille. Jäävaaraselvityksen tekemistä edellytetään ennen rakennusluvan myöntämistä. Asutuksen laajenemisalueet on osoitettu Joutsenon keskustaajaman osayleiskaavassa. Uudet asuinalueet voidaan rakentaa osayleiskaavan mukaisina. Tilat 2:25 ja 1:12 Lappeenrannan kaupunki, kiinteistö- ja mittaustoimi huomauttaa, että viimeistään hankkeen valmistuttua tulee yhtiön (TuuliSaimaa Oy) tai sille maata vuokranneen hakea yksityistietoimitus, missä tieoikeuden perustamisen lisäksi sivutoimituksena käydään rajat tuhoutuneiden rajamerkkien osalta. Vastine: Kiinteistö- ja mittaustoimen asettamat ehdot siirretään sellaisenaan lupaehdoiksi. Tila 1:8 Lappeenrannan Seurakuntayhtymä Ei huomautettavaa.

TUULISAIMAA OY:N SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUKSET 1423/10030003/2015 JA 1424/10030003/2015 MUISTUTUKSET JA VASTINEET 1. Sami Jokelainen: a) luvan myöntäminen on vastoin MRL 137 :a b) vireille tulosta kuuluttaessa tapahtui menettelyvirhe, kun luvan hakija ei kuullut naapureita oikeassa ajassa c) vireilletulokuulutuksessa osoitettu virheellisesti, että rakennusalue on maakuntakaavan melualueella Vastine 1: a) Rakennusluvan myöntäminen MRL 16 :ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Nyt kyseessä olevalla tilalla ja sen lähiympäristössä on voimassa Joutsenon keskustaajaman osayleiskaava, joka on oikeusvaikutteinen. Tässä kaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei estä maan käyttämistä kaavassa osoitettuun tarkoitukseen. Rakentaminen ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä, eikä tehtyjen selvitysten perusteella johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai lupaehtojen mukaisesti toteutettuna aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei Lappeenrannan kaupungin kaavoituksen mukaan ole MRL 137 :n vastaista. b) Naapureiden kuuleminen suoritettiin hakijan toimesta vireille tulosta kuuluttamisen jälkeen, koska hakijatahon sisäisessä viestinnässä oli väärinkäsitys. Naapureille on kuitenkin varattu riittävästi aikaa antaa mielipiteensä ja kuuleminen on suoritettu tammikuussa 2015 ennen lupavalmistelun aloittamista ja useita kuukausia ennen päätöksen tekoa. Tuulivoimaloiden rakentamiseksi haettavan suunnittelutarveratkaisun vireille tulosta kuulutettiin kaupungin virallisella ilmoitustaululla, internetsivuilla ja erillisellä lehtikuulutuksella Etelä- Saimaa- sanomalehdessä. Kuulutuksessa annettiin määräaika 15.-31.12.2014 mielipiteiden jättämiselle. TuuliSaimaa Oy järjesti 16.12. tiedotustilaisuuden Joutseno-talolla, johon kutsuttiin Joutsenon alueen asukkaita kaikkiin talouksiin 14.12.2014 jaetun Lappeenrannan Uutiset - lehden ilmoituksella. Kuuluttaminen ja kuuleminen on tapahtunut MRL 173 :n ja MRA 86 :n mukaisesti. c) Vireilletulokuulutuksessa käytetty kuvaus melualueesta oli epätarkka. Kiinteistön R:no 6:66 länsirajalla ja lounaiskulmalla on Muukon urheilualueesta johtuva melualueen merkintä. Molemmat tuulivoimalat on suunniteltu maakuntakaavaan merkityn melualueen itäpuolelle. Melualueen merkintätapa on suhteutettava maakuntakaavan mittakaavaan, joka on 1:100 000, eikä viivan linjaus siten täsmällisesti kuvaa melun määrää viivan läheisyydessä, vaan tilanteeseen vaikuttaa esim. kulloinenkin säätila.

2. Marko Hölsä: Vastustaa tuulivoimaloita haittojen takia eikä halua olla koekaniini haitallisten vaikutusten suhteen. Vastine 2: Alueelle on tehty meluselvitys (Ramboll 23.10.2014) ja varjostusvaikutusten arviointi (Empower PN Oy, 21.10.2014). Tehtyjen selvitysten mukaan tuulivoimaloista ei koidu merkittävää haittaa ympäristöönsä tai asutukselle. 3. Sari Hölsä: a) vastustaa tuulivoimaloiden rakentamista, koska rakentaminen vaikuttaa alueen jatkorakentamiseen, b) äänihaitta c) vaikuttaa halukkuuteen muuttaa alueelle d) vaikuttaa metsien virkistyskäyttöön. Vastine 3: a) Tuulivoimaloiden rakentaminen ei ole esteenä osayleiskaavaan merkittyjen uusien rakentamisalueiden käyttöön otolle, voimassa olevan lainsäädännön mukaan. b) Alueelle on tehty meluselvitys (Ramboll 23.10.2014). Tehdyn melumallinnuksen mukaan asuinalueille ei koidu merkittävää melua, vaan ulkomelutaso jää alle vakituisen asutuksen alueille säädettyjen ohjearvojen. Hakijalle tullaan kuitenkin suosittelemaan melumittauksen järjestämistä tuulivoimaloiden valmistuttua, jotta voidaan luotettavasti selvittää, onko voimaloiden toimintaa syytä joissain tilanteissa rajoittaa. c) Lappeenrannan kaupungin kaavoitus ei katso, että tuulivoimaloiden rakentaminen vaikuttaisi heikentävästi alueen haluttavuuteen asuinalueena. Kaukkorvenkankaalle ei ole mahdollista sijoittaa muuta, kuin maa- ja metsätalouteen liittyvää rakentamista. d) Tuulivoimaloista ei koidu haittaa alueen virkistyskäytölle. Haukilahden virkistysreitti on käytössä pääosin kesäaikana. Haukilahden reitillä ei ole virallisia hiihtolatuja talvella. Talvikäytön varalle hakijalta kuitenkin edellytetään selvitystä voimaloiden talviturvallisuudesta ennen rakennusluvan myöntämistä. 4. Aulikki Madetoja: a) Tuulivoimaloiden terveysvaikutuksista ei vielä tiedetä tarpeeksi b) Kuusiston asuinalueen arvo putoaa. c) Asukkaiden virkistysmetsä tuhoutuu. Siellä on suppia ja kangasvuokkoja. d) Kuntaliitossopimuksessa luvattiin liittää Joutseno ja Lappeenranta yhteen asutuksella. e) Suunnitellut rakentamispaikat sijaitsevat maakuntakaavan melualueen ulkopuolella, jota ei ole tarkoitettu melua tuottavaan rakentamiseen. f) Joudun energiamaksuissa tukemaan tuulivoimaa, joka pilaa viihtyisän asuinalueen.

g) Tuulivoimarakentaminen tulee siirtää Muukon teollisuusalueelle. h) Migreenipotilaana saan kipukohtauksia, kun välkettä on joka puolella. i) Voimaloita ei ole esitetty missään kaavoissa, jolloin olisi haettu muutosta. Vastine 4: a) Tuulivoimarakentaminen käsitellään voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. b) Ks. Vastine 3 c). c) Ks. Vastine 3 d). Tehdyn luontoselvityksen mukaan suunnitelluilla rakennuspaikoilla ei ole herkkiä luontokohteita, kuten kangasvuokkoja tai suppia. Huoltotien ja voimalan rakennusalan alueelta kaadetaan puustoa. Tuulivoimaloiden takia ei koidu muutoksia alueen metsäluontoon. Hakija velvoitetaan myös huoltotien rakentamisen yhteydessä varmistamaan, etteivät alueen luontoarvot vaarannu. d) Joutsenon ja Lappeenrannan taajamien yhdistäminen tapahtuu yleiskaavoituksen määrittelemällä tavalla. Yhdyskuntarakennetta pyritään voimassa olevien ja vireillä olevien yleiskaavojen mukaan ensisijaisesti kehittämään olemassa olevia taajamia täydentäen. Joutsenon taajamaa ei ole tarkoitus kasvattaa yhteen Lappeenrannan keskustaajaman kanssa. Voimassa olevassa Joutsenon keskustaajaman osayleiskaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. e) Etelä- Karjalan maakuntakaavan melualueen merkintä (Muukon urheilukeskuksen melualue) kuvaa ampumaradan osalta aluetta, jossa melualuerajauksen sisäpuolella ampumamelun enimmäistaso LAImax ylittää 65 db ja toisaalta moottoriurheilun aiheuttama melun keskiäänitaso LAeq ylittää 55 db. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon ympäristömelun suositusarvojen vaatimukset. Koska maakuntakaavassa esitetyt melualueet ovat yleispiirteisiä, niin erityisalueilta aiheutuvaa meluhaittaa ja melualuerajausta tulee yksityiskohtaisessa suunnittelussa tarkentaa. Myös toiminnan muuttuessa melualueet tulee selvittää. Alueelle ei tule sijoittaa uusia melulle herkkiä toimintoja. Ks. Vastine 3 b). f) Energiamaksujen muodostumista ei käsitellä tällä suunnittelutarveratkaisulla. g) Nyt kyseessä olevassa tapauksessa tuulivoimarakentamista haetaan Kaukkorvenkankaalle. Muita mahdollisia sijoitusvaihtoehtoja ei tässä yhteydessä käsitellä. h) Hankkeesta on laadittu varjostusvaikutusten arviointi (Empower PN Oy, 21.10.2014). Tehtyjen selvitysten mukaan suunnitellut tuulivoimalat voivat enimmillään tuottaa olemassa oleviin asuinrakennuksiin 5 tuntia varjostusvaikutusta eli välkettä vuodessa. Mallinnus on tehty todellisen tilanteen mukaan, jolloin mm. säätilan vaihtelut ja maastonmuodot on huomioitu. Suomessa ei ole virallista ohjearvoa välkkeelle. Ruotsin ohjearvo on 8 h ja Tanskan 10 h vuodessa, kun vaikutuksia mallinnetaan todellisen tilanteen mukaan. i) Kahden uuden, olemassa olevaan tuulipuistoon liitettävien tuulivoimaloiden rakentaminen ei edellytä kaavaa, vaan asia voidaan ympäristöministeriön ohjeen mukaan ratkaista suunnittelutarveratkaisulla (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöministeriö 2012).

5. Markku Liimatta: a) Uudet voimalat on suunniteltu liian lähelle nykyistä asutusta. b) Voimalat estävät järkevän asuinalueiden laajentamisen. c) Tuulivoimalat tulisi rakentaa kuutostien eteläpuolelle esim. ampumaradan alueelle. Vastine 5: a) Voimalat on suunniteltu noudattaen ympäristöministeriön suunnitteluohjetta (Tuulivoimarakentaisen suunnittelu, Ympäristöministeriö 2012). Hankkeesta on laadittu meluselvitys (Ramboll 23.10.2014). Saatujen lausuntojen ja tehtyjen selvitysten mukaan tuulivoimaloiden aiheuttama melu jää alle suunnitteluohjearvojen eikä ole esteenä voimaloiden sijoittamiselle haettuun paikkaan Kaukkorvenkankaalle. Ks. Vastine 3 b). b) Ks. Vastineet 3 a) ja 4 d). c) Ks. Vastine 4 g). 6. Olli Suvanto, Virve Suvanto a) Tuulivoimaloiden sijoituspaikka on liian lähellä asutusta. b) Tuulivoimaloiden rakentamisesta ei tiedotettu ajoissa. c) Alueella on asuinalueelle kuuluvaa melua jo ennestäänkin ja lisääntyvä melu voi ylittää asukkaiden kestokyvyn. Vastine 6: a) Ks. Vastine 5 a). b) Tuulivoimaloiden rakentamiseksi haettavan suunnittelutarveratkaisun vireille tulosta kuulutettiin maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 86 ) mukaisesti kaupungin virallisella ilmoitustaululla, internetsivuilla ja erillisellä lehtikuulutuksella Etelä- Saimaa- sanomalehdessä. Kuulutuksessa annettiin määräaika 15.-31.12.2014 mielipiteiden jättämiselle. TuuliSaimaa Oy järjesti 16.12. tiedotustilaisuuden Joutseno-talolla, johon kutsuttiin Joutsenon alueen asukkaita kaikkiin talouksiin 14.12.2014 jaetun Lappeenrannan Uutiset - lehden ilmoituksella. Lappeenrannan kaupungin kaavoitus pitää tiedottamista riittävänä. Kuuluttaminen ja kuuleminen on tapahtunut MRL 173 :n ja MRA 86 :n mukaisesti. c) Alueelle on tehty meluselvitys (Ramboll 23.10.2014). Tehty melumallinnus koskee ainoastaan tuulivoimaloiden tuottamaa melua, joka selvityksen mukaan jää alle päiväajan suunnitteluohjearvon 45 db ja yöajan suunnitteluohjearvon 40 db. Hakijalle tullaan kuitenkin suosittelemaan melumittauksen järjestämistä tuulivoimaloiden valmistuttua, jotta voidaan luotettavasti selvittää, onko voimaloiden toimintaa syytä joissain tilanteissa rajoittaa.

7. Marketta Koivistoinen: a) Sijoittaminen näin lähelle asuinaluetta aiheuttaa meluhaittoja, kuten nykyiset voimalat ovat aiheuttaneet. b) Luonto menee pilalle huoltotien rakentamisen seurauksena. c) Haukilahden metsämaisema menee pilalle. d) Maakuntakaavan mukaan alueelle ei voi rakentaa tuulivoimaloita. Vastine 7: a) Ks. Vastine 5 a). b) Tehdyn luontoselvityksen mukaan suunnitelluilla rakennuspaikoilla ei ole herkkiä luontokohteita. Hakija velvoitetaan myös huoltotien rakentamisen yhteydessä varmistamaan, etteivät alueen luontoarvot vaarannu. Ks. Vastine 3 d). c) Suunnittelualue on hakkuiden pirstomaa mäntyvaltaista metsäaluetta, joka rajautuu maisemallisesti Muukonkankaan tuulipuistoon, rautatiehen ja valtatie 6:een. Alue ei ole maisemallisesti erityisen herkkää tai erityisen suojelun arvoista. Alueen virkistyskäyttö säilyy. d) Etelä- Karjalan maakuntakaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Ympäristöministeriön ohjeen 4/2012 mukaan maa- ja metsätalousvaltainen alue sopii tuulivoimarakentamiseen, kun alueen käyttötarkoitukset ovat sovitettavissa yhteen. 8. Kai Knuutinen: a) Tuulivoimaa ei pitäisi rakentaa näin lähelle asutusta. Tulee meluhaittoja. b) Asuntojen arvo laskee. c) Metsästysseuran alue pienenee ja pirstoutuu. Vastine 8: a) Ks. Vastine 5 a). b) Ks. Vastine 3 c). c) Tuulivoimaloiden rakentaminen ei merkittävästi muuta metsää kuin suoranaisen rakentamisen alueelta. Uutta tietä ja kahta rakennettavaa määräalaa lukuun ottamatta metsäalue säilyy yhtenäisenä ja sen virkistyskäyttö säilyy ennallaan. 9. Tuula Knuutinen: a) Tuulivoimarakentamisesta seuraa melu- ja välkehaittoja, jotka voivat aiheuttaa perussairauksien pahenemista. b) Rakentaminen alentaa kiinteistöjen arvoa. Vastine 9: a) Ks. Vastineet 4 h) ja 5 a). b) Ks. Vastine 3 c).

10. Kari Knuutinen: a) Tuulivoiman sijoittaminen asutuksen läheisyyteen arveluttaa b) Ääni ja muut häiriötekijät eivät ole tiedossa. c) Voimalat aiheuttavat kiinteistöjen arvon laskua. Vastine 10: a) Ks. Vastine 5 a). b) Suunnittelutarveratkaisua varten on tehty mallinnus melusta (Ramboll 23.10.2014) ja siipien varjostusvaikutuksesta eli välkkeestä (Empower PN Oy, 21.10.2014). Ks. vastineet 4 h) ja 6 c). c) Ks. Vastine 3 c). 11. Leena ja Stig Marins a) Tuulivoimalat on suunniteltu liian lähelle asuintaloamme. b) Kiinteistön arvo laskee. c) Ulkoilureitti ja marjastusalueet menevät pieleen. d) Melu ja välke lisääntyvät. e) Suunnitelmista ei ole ilmoitettu riittävän ajoissa ja laajasti. Vastine 11: a) Ks. Vastine 5 a) b) Ks. Vastine 3 c). c) Tuulivoimaloista ei koidu haittaa alueen virkistyskäytölle. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei merkittävästi muuta metsää kuin suoranaisen rakentamisen alueelta. Uutta tietä ja kahta 0,5 ha rakennettavaa määräalaa lukuun ottamatta metsä ja alueen virkistyskäyttömahdollisuudet säilyvät ennallaan. Ks. Vastine 3 d). d) Ks. vastineet 4 h) ja 6 c). e) Ks. Vastine 6 b). 12. Juhani Westerinen a) Voimalat tulisi rakentaa maakuntakaavan TP-2- alueelle jo olemassa olevien voimaloiden yhteyteen eikä maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle kiinteistölle 6:66. b) Voimalat eivät sovi luontoon. c) Voimalat lisäävät kalasääsken pesän häiriöitä. d) Voimalat kaventavat Haukilahden metsästysseuran toimintamahdollisuuksia. e) Voimalat sijaitsevat tärkeällä pohjavesialueella. f) Voimalat ovat liian lähellä olevaa Kuusiston ja Mantlamäen asutusta.

g) TuuliSaimaa Oy:n tiedottaminen yleisötilaisuudesta oli huonoa ja ajankohta erittäin huono. h) Asiasta olisi pitänyt kuuluttaa julkisesti Etelä- Saimaassa ja Joutseno-lehdessä. i) TuuliSaimaan ilmoituksessa ei käynyt ilmi, että voimalat tulevat Kaukkorvenkankaalle, puhuttiin vain Muukon tuulipuiston laajentamisesta. j) Ahvenlampi-Saarniala metsäautotie on yksityistie, jonka kunto ja leveys eivät ole riittäviä rakentamiseen. TuuliSaimaalla ei ole tien käyttöön oikeutta ilman tiekunnan suostumusta. Tietoimitus on tarpeen, jos tietä joudutaan muuttamaan. k) Metsätien reunaan on tulossa Lappeenrannan Energian vesiputkilinja Haukilahden uudelta vedenottamolta, jonka rakentaminen vaikuttaa tien muutokseen. l) Tien leventäminen aiheuttaa tien reunalla rajapyykkien siirtämisen tarpeen. Kiinteistöiltä tiealueeseen liitettävät maaalueet on korvattava. m) Rakennettaville määräaloille johtava tie on rakennettava tilan 6:66 kautta, ettei Haukilahden ulkoilureitti vaarannu. n) Ulkoilureitin rauhallisuus kärsii huomattavasti. o) Voimaloille säädetty tuottoyläraja ylittyy (7+2)x 3MW= 27 MW. p) Voimaloiden rakentaminen nostaa veronmaksajien taakkaa. Vastine 12. a) Suunnittelutarveratkaisulla haetaan rakentamista tilalle RN:o 6:66. Muita sijoituspaikkoja hakemuksessa ei ole esitetty. Ks. Vastine 7 d). b) Muukon tuulipuisto on rakennettu luonto-olosuhteiltaan samankaltaiseen ympäristöön. Merkittävää haittaa luonnolle ei ole ilmennyt. Ks. Vastine 3 d). c) Tuulivoimalat sijaitsevat yli 500 metrin päässä sääksen pesästä. Pesärauhan ei voida katsoa häiriintyvän voimaloiden rakentamisesta tai toiminnasta. Hankkeen yhteydessä on tehty luontoselvitys (T:mi Karri Kuitunen, 19.10.2014), jossa myös linnustovaikutukset on käsitelty. d) Ks. Vastine 8 c). e) Lappeenrannan seudun ympäristötoimen lausunnossa todetaan: Nykykäsityksen mukaan tuulimyllyjen pohjavedelle aiheutuva riski on hyvin pieni ja moottorin öljyjen ei arvioida aiheuttavan pohjaveden pilaantumisvaaraa. Asennus- ja huoltotilanteissa sekä mahdollisiin onnettomuustilanteisiin varautumisessa tulee erityisesti huomioida sijainti I-luokan pohjavesialueella. f) Ks. Vastine 5a). g) Ks. vastine 6 b). h) Ks. Vastine 6 b). i) Tuulivoimalat liittyvät Muukon tuulipuistoon ja ovat sen suorana jatkeena yhteisen sähköverkon kautta. j) TuuliSaimaa Oy:llä on tienhoitokunnan käyttölupa jo rakentuneiden voimaloiden takia Ahvenlampi-Saarniala yksityistielle.

k) Lappeenrannan Energiaverkot Oy toteaa lausunnossaan, että hakijan (TuuliSaimaa Oy) on ennen tuulivoimalan/tieyhteyden rakentamista oltava yhteydessä Lappeenrannan Energiaverkot Oy:öön rakentamisaikataulujen yhteensovittamiseksi. Lisäksi hakijan on kustannuksellaan vastattava rakennettaville vesihuoltolinjoille tehtävistä mahdollisista suojauksista. Muilta osin Lappeenrannan Energiaverkot Oy:llä ei ole huomautettavaa. l) Lappeenrannan kaupungin kiinteistö- ja mittaustoimen lausunnossa todetaan, että noin 15 rajapyykkiä tuhoutuu tien teon takia, joten viimeistään hankkeen valmistuttua tulee yhtiön tai sille maata vuokranneen hakea yksityistietoimitus, missä tieoikeuden perustamisen lisäksi sivutoimituksena käydään rajat tuhoutuneiden rajamerkkien osalta. m) Tuulivoimaloille rakennettava uusi tie on esitetty tarkennettujen suunnitelmien mukaan tilan 6:66, eikä naapuritilojen kautta. Uusi tie ei vaikuta Haukilahden ulkoilureittiin. n) Ks. vastine 3 d). o) TuuliSaimaa Oy:n ilmoituksen mukaan kaikissa Fingridin 25 MW johdonvarsiliittymissä tuulivoimapuiston sallittu maksimiteho on 27 MW, sillä voimaloiden, keskijänniteverkon sekä sähköaseman sähköhäviöt huomioiden liittymisteho jää mittauspisteessä alle 25 MW. p) Voimaloiden rakentamisen vaikutusta verotukseen ei käsitellä tällä lupamenettelyllä. 13. Ilpo Eskelinen: a) Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnon (STM/2593/2013) suojaetäisyydet eivät täyty, joten on odotettavissa melu- ja välkehaittoja lähitalojen asukkaille. b) Voimaloiden rakentaminen poistaa teeren soidinalueen. Uusien teiden rakentaminen tekee alueesta suojattomamman eläimille. c) Alueen käyttö virkistystoimintaan tulee heikkenemään. Vastine 13. a) Suunnittelutarveratkaisun valmistelussa ja päätöksenteossa nojataan voimassa olevaan lainsäädäntöön. Ks. Vastineet 5 a) ja 4 h). b) Tehdyn luontoselvityksen mukaan voimaloiden rakentaminen ei vaaranna kiireellisesti suojeltavien, erityisesti suojeltavien tai muiden uhanalaisten lintulajien elinympäristöjä pesimälinnustoselvityksen kartoitusruuduilla. c) Ks. Vastine 3 d). 14. Petteri Saarnia a) Tuulivoimalat voivat aiheuttaa meluhaittaa asutukselle. b) Voimalat ovat rumia ja pilaavat maiseman. c) Alueen virkistyskäyttö tulee kärsimään. d) Metsästysalue pienenee ja teerien soidinpaikat vaarantuvat tai menevät pilalle

e) Tie voi aiheuttaa laitonta ralliajoa, mistä koituu melua ja vaaraa luonnossa liikkujille ja esim. metsästäjien koirille. f) Voimalat eivät sijoitu maakuntakaavan mukaiseen paikkaan. Vastine 14: a) Ks. Vastineet 3 b) ja 5 a). b) Ks. Vastine 7 c). c) Ks. Vastine 3 d). d) Ks. Vastineet 8 c) ja 13 b). e) Mahdollinen häiritsevä liikenne on estettävissä esim. puomein. f) Ks. Vastine 7 d). 15. Mika Pelkonen a) Voimalat on suunniteltu liian lähelle asutusta, jolloin niistä koituu meluhaittaa. b) Ulkoilureitit menevät pilalle, kun voimalat pilaavat ympäristön. c) Voimaloiden siivistä lentää jäätä vaaraksi metsässä liikkuville. d) Voimalat eivät sijoitu Etelä- Karjalan maakuntakaavan mukaisesti. Vastine 15: a) Ks. Vastineet 3 b) ja 5 a). b) Ks. Vastine 3 d). c) TuuliSaimaan ilmoituksen mukaan joissain talvisissa olosuhteissa voimalan siipiin voi kertyä jäätä, joka kuitenkin putoaa siiven alapuolelle, jossa ei kulje perustettuja ulkoilureittejä. Voimaloiden ympäristö on tarkoitus varustaa vastaavilla varoituskylteillä, kuin Muukon tuulivoimaloidenkin ympärillä on, mutta muutoin kulkemista ei rajoiteta. Tuulivoimalat voidaan varustaa jäätunnistimilla tai lämmitetyillä lavoilla, jolloin voimala pysähtyy jään muodostuessa. Ks. Vastine 3 d). d) Ks. Vastine 7 d). 16. Jarmo Kannela a) Tuulimyllyt on suunniteltu liian lähelle asuinpaikkaamme. b) Perheessä kärsitään kuulo-, valo- ja välkeherkkyydestä. Vastine 16. a) Ks. Vastine 3 b) ja 5 a). b) Ks. vastineet 3 b), 4 h) ja 5 a).

17. Riikka Lalu ja Matti Naukkarinen a) En kannata uusien isompien voimaloiden rakentamista, jotka tulevat liian lähelle asutusta. b) Matalan puuston takia melu- ja välkehaittoja tulee lisää. c) Talon myyntiarvo tulee kärsimään. Vastine 17. a) Ks. Vastineet 3 b) ja 5 a). b) Ks. Vastineet 3 b), 4 h), 5 a) ja 6 c). c) Ks. Vastine 3 c). 18. Ismo ja Marja Hämäläinen a) Voimaloiden sijoittaminen näin lähelle asutusta aiheuttaa melu- ja välkehaittoja b) Maakuntakaavan mukaan voimaloita ei voi sijoittaa haettuihin paikkoihin. c) Rakentaminen estää alueen tulevan rakentamisen Kuusiston alueen suunniteltu laajennus ulottuu meluvyöhykkeelle. d) Vaikutuksia luontoon ja ympäristöön. Suunniteltu huoltotie tuhoaisi Kuusiston puoleisen ulkoilureitin. e) Voimalan siivistä lentävät jäät ovat vaarallisia ja voimalan vikatilanteet vaaraksi asutukselle. f) Merkittävää haittaa alueen linnustolle, kuten sääkselle, muuttolinnuille ja kurjille. g) Ilmoitus (yleisötilaisuuden järjestämisestä) Lappeenrannan Uutiset-lehdessä jäi monelta huomioimatta. Oikea tapa olisi ollut tiedottaa Joutseno-lehdessä tai suoraan kirjeellä kaikille jota hanke koskee 2 km:n säteellä. Vastine 18: a) Ks. Vastineet 3 b), 4 h) ja 5 a). b) Ks. Vastine 7 d). c) Voimassa olevassa Joutsenon keskustaajaman osayleiskaavassa Kuusiston asuinalueen laajennus sijaitsee alueella, jossa voimaloiden melumallinnuksen mukaan äänitasot ovat alle tuulivoimarakentamiselle annettun vakituisen asutuksen yöaikaisen suunnitteluohjearvon 40 db. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei vaikuta Kuusiston alueen rakentamismahdollisuuteen. d) Ks. Vastineet 3 d) ja 12 m). e) Ks. vastine 15 c). Ympäristöministeriön oppaan 4/2012 mukaan liikkumista tuulivoimalan läheisyydessä ei ole tarpeen jään taikka muiden turvallisuussyiden nojalla rajoittaa. f) Tehdyn luontoselvityksen mukaan pohjoisempi kahdesta haetusta voimalasta (WTG K1) sijaitsee sääksen saalistuslentoreittien suunnassa. Nuorten, lentämään opettelevien poikasten riski törmätä voimaloiden siipiin on suurempi kuin aikuisten, väistämään oppivien yksilöiden. Sääksen pesärauhaa yli 500 metrin päässä pesästä sijaitsevat voimalat eivät todennäköisesti häiritse. Ks. Vastineet 12 c) ja 13 b).

g) Ks. Vastine 6 b). 19. Katja Kuukka ja Tero Maijanen a) Metsästysseuran maat pienenevät entisestään ja riistanhoito vaikeutuu. Lintujen pesintä ja muun riistan elämä häiriintyy. b) Lenkkipolku ja koirien ulkoiluttamismahdollisuus kärsii, talvella alueella ei välttämättä uskalla liikkua. c) Myllyistä kuuluu toisinaan kova humina, joka varmasti häiritsee lähiasukkaita. d) Pohjavesi vaarantuu vahinkotilanteessa. e) Etäisyys asutukseen ei ole STM:n suosituksen mukainen. Vastine 19. a) Ks. vastineet 8 c) ja 13 b). b) Ks. Vastineet 3 d) ja 15 c). c) Ks. vastineet 3 b) ja 5 a). d) Ks. Vastine 12 e). e) Ks. Vastine 5 a). 20. Timo Parkkinen ja Laura Lapakko a) Suunnitellut voimalat tulevat liian lähelle asutusta. b) Melu- ja välkehaitat tulevat lisääntymään merkittävästi. c) Tuulivoiman lisärakentaminen on ristiriidassa Kuusiston asuinalueen laajentamisen kanssa. d) Voimaloiden sijoitus ei ole maakuntakaavan melualueella vaan lähempänä asuinalueita. e) Talvella tuulimyllyn siivistä voi lentää jäälohkareita, mikä vaarantaa ympärivuotisen aktiivisen virkistyskäytön. Vastine 20. a) Ks. Vastineet 3 b) ja 5 a). b) Ks. Vastineet 3 b), 4 h) ja 5 a). c) Ks. Vastine 18 c). d) Ks. Vastine 4 e ja 7 d). e) Ks. Vastine 15 c). 21. Ritva ja Pertti Tiimo a) Tuulivoimaloista koituu lähiasutukselle ja virkistysalueen käytölle haittaa. b) Maakuntakaavan mukaan voimaloita ei saa sijoittaa ko. paikalle.

c) Rakentaminen tuhoaa Kuusiston puoleisen osan Haukilahden ulkoilureitistä. d) Voimaloiden siivistä lentävät jäät vaarantavat ulkoilureitillä liikkuvia henkilöitä ja eläimiä. e) Alueen luontoarvot, kuten kalasääsken pesä vaarantuvat. f) Toivoisin virkaihmisten lukevan suunnittelutarveratkaisun myöntämisen edellytykset MRL 137.1. ja 16.2. Vastine 21. a) Ks. Vastine 3 b), 3 d) ja 5 a). b) Ks. Vastine 7 d). c) Ks. Vastineet 3 d) ja 12 m). d) Ks. Vastine 15 c). e) Ks. Vastineet 3 d), 7 b), 13 b) ja 18 f). f) Ks. Vastine 1 a). 22. Antti ja Annukka Savolainen a) K1 turbiinin läheisyydessä oleva hirvien tärkeä oleskelualue vaarantuu ja K2:n vieressä on hirvien kulkureitti. K1 turbiinin läheisyydessä on riistapelto, joka on toiminut teerien soidinalueena. Teeri on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi. b) Voimalat ovat tulossa normaaleja suosituksia lähemmäs asutusta ja aikaisemman kaavoituksen vastaisesti. c) Tuulimuukon voimaloiden yhteydessä ei huomioitu näitä kahta uutta voimalaa, vaikka niiden tulo on ollut tiedossa. Vastine 22. a) Ks. Vastine 3 d) ja 7 b). b) Ks. Vastineet 3 b) ja 5 a). c) Muukon tuulipuistoon haettiin suunnittelutarveratkaisua yhdeksälle voimalayksikölle vuonna 2010. Niistä ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin seitsemän. 23. Markku Lattu a) Suunnitellut rakentamispaikat sijaitsevat Etelä- Karjalan maakuntakaavaan merkityn melualueen ulkopuolella, joka ei ole tarkoitettu melua aiheuttavaan rakentamiseen. b) Yöllä häiritsee matalataajuinen humahdus -ääni, kun siipi ohittaa maston. c) Voimaloiden rakentaminen estää Kuusiston asuinalueen laajenemisen. d) Käyttämäni ulkoilureitit alueella tuhoutuvat. e) Tuulivoimalat aiheuttavat häiriöitä radio-, tv- ja puhelin signaaleihin.

Vastine 23. a) Ks. Vastineet 4 e) ja 7 d). b) Ks. Vastineet 3 b), 5 a) ja 6 c). c) Ks. Vastine 17 c). d) Ks. Vastine 3 d) ja 12 m). e) Signaalihäiriöt eivät ole todennäköisiä kaupunkialueella, jossa on paljon mastoja ja hyvä kuuluvuus. 24. Heli Liutu a) Metsätiet menevät poikki. Mm. suvun metsämaille johtava tie katkeaa. b) Metsä ja luonto kärsivät. c) Kalasääsken pesä on liian lähellä. d) Alueen virkistyskäyttö loppuu. e) Haukilahden metsästysseura loppuu, kun ei ole alueita, millä liikkua. f) Asutus on liian lähellä. g) Kuusiston alueen uudisrakentaminen loppuu. h) Maakuntakaava estää alueelle rakentamisen. i) Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa, ettei 2 km lähemmäs asutusta rakennettaisi tuulivoimaloita. Vastine 24. a) Voimaloille on tarkoitus kulkea olemassa olevia teitä pitkin. Vain viimeisin tieosuus rakennetaan tilan RN:o 6:66 kautta. Uusi tielinjaus ei katkaise olemassa olevia teitä. b) Ks. Vastineet 3 d) ja 7 b). c) Ks. Vastineet 13 b) ja 18 f). d) Ks. Vastine 3 d). e) Ks. Vastine 8 c). f) Ks. Vastineet 3 b) ja 5 a). g) Ks. Vastineet 3 a) ja 18 c). h) Ks. Vastine 7 d). i) Suunnittelutarveratkaisun valmistelussa ja päätöksenteossa nojataan voimassa olevaan lainsäädäntöön. Ks. Vastineet 3 b) ja 5a).

25. Minna ja Mikko Kauria a) Emme halua ääni- ja esteettisiä haittoja näin lähelle kotiamme ja muuta asutusta. b) Asuntojen arvo ja haluttavuus laskee puiston toteutuessa. Vastine 25. a) Ks. Vastineet 3 b), 5 a) ja 7 c). b) Ks. Vastine 3 c). 26. Heli Hukkanen a) Asumme todella lähellä ko. aluetta ja käytän aluetta päivittäin lenkkeilyyn. b) Voimalat aiheuttavat melua ja välkettä. Vastine 26. a) Ks. Vastineet 3 d) ja 12 m). b) Ks. Vastineet 3 b), 5 a) ja 4 h). 27. Seija ja Matti Haikarainen a) Voimalat on suunniteltu liian lähelle asuinaluetta, jolloin koituu näkö- ja meluhaittoja. b) Rakentamisen jälkeen en pääsisi käyttämään ulkoilureittejä. c) Talvella alueella on vaaraa tippuvista jääpaloista. Vastine 27. a) Ks. Vastineet 3 b), 4 h) ja 5 a). b) Voimaloiden rakentaminen ei estä ulkoilureittien käyttämistä. Ks. Vastineet 3 d) ja 12 m). c) Ks. Vastine 15 c). 28. Mikko Niinimäki ja Marika Eteläpää a) Matka lähimpään asutukseen on vain 800 metriä. b) Merkittävä ulkoilureitti tuhoutuu mm. jäävaaran takia. c) Voimalat eivät sijaitse maakuntakaavan melualueella, eikä niitä voi sijoittaa maakuntakaavan mukaan haetulle paikalle. d) Häiritsevä vilkunta voi ulottua jopa kilometrien päähän. e) Tuulivoimalat aiheuttavat häiriöitä tv- signaaleihin.

f) Mm. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa 2 km etäisyyttä asutukseen. g) Voimaloiden kestoiän aikana metsä voidaan hakata pois, jolloin näkyvyys, melu ja varjostushaitat lisääntyvät. h) Haukilahden puolella ei ole katuvaloja, jolloin lennonestovalojen välkkyminen voi häiritä pimeän aikana. Vastine 28. a) Ks. Vastine 5 a). b) Ks. Vastine 3 d) ja 15 c). c) Ks. vastine 7 d). d) Ks. vastine 4 h). e) Ks. vastine 22 e). f) Ks. Vastineet 3 b), 4 a) ja 5 a). g) Hankkeen aikana tehdyssä meluselvityksessä ei ole huomioitu metsän melua vaimentavaa vaikutusta. Metsänhoidollisten syiden ja pirstoutuneen maanomistuksen perusteella on epätodennäköistä, että alueella tehtäisiin laajoja, yhtenäisiä avohakkuita samanaikaisesti. h) Lentovalojen haittavaikutuksia voi vähentää rakenteellisin ratkaisuin, esim. pimennysverhoin. Merkkivalojen öisen vilkunnan ei katsota olevan merkittävää yleisen asuinviihtyvyyden kannalta. 29. Risto ja Ritva Nyrkkö, Jari ja Riitta Ahonen a) Voimalat on suunniteltu liian lähelle asutusta. b) Asuinalueen laajeneminen estyy ja talojen arvo putoaa. c) Hyvät retkeily- ja ulkoilureitit tuhoutuvat ja tuulivoimaloiden siivistä lentävät jäät ovat vaaraksi. d) Voimaloista on välke- ja meluhaittaa. e) Asuinviihtyvyys kärsii, kun joutuu katselemaan pyöriviä siipiä. Vastine 29. a) Ks. Vastineet 3 b) ja 5 a). b) Ks. vastine 3 a), 3 c) ja 18 c). c) Ks. Vastine 3 d) ja 15 c). d) Ks. Vastineet 3 b), 4 h) ja 5 a). e) Tehtyjen selvitysten ja saatujen lausuntojen perusteella rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta asuinviihtyvyyteen. Ks. Vastine 4 h).

30. Pekka Lampinen a) Suunnitellut voimalat tulisivat liian lähelle, vajaan 1 km:n päähän. b) Kuusiston alueen laajentaminen muuttunee mahdottomaksi. c) Ulkoilu, sienestys ja marjastusmahdollisuudet häviävät hankkeen toteutuessa. Vastine 30. a) Ks. Vastineet 3 b) ja 5 a). b) Ks. vastine 3 a), 3 c) ja 18 c). c) Ks. Vastineet 3 d) ja 11 c). 31. Perttu Tanninen a) Voimaloiden aiheuttama äänihaitta kasvaa entisestään, kun uudet voimalat ovat lähempänä asutusta. b) Melumallinnus vaikuttaa kaunistellulta. Yhteismelun määrää ei ole selvitetty. c) Suosittu ulkoilualue muuttuu vaaralliseksi ja meluisaksi. d) Omaisuuteni arvo, terveyteni ja kotirauhani tärveltyvät. e) Uudet kaavoitetut tontit jäävät rakentumatta ja Joutsenon vetovoima vähenee. Vastine 31. a) Ks. Vastineet 3 b) ja 5 a). b) Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen ja Lappeenrannan Seudun ympäristötoimen lausuntojen mukaan melumallinnus on tehty asianmukaisesti ja noudattaa ympäristöministeriön antamaa ohjetta (Tuulivoimaloiden melun mallintaminen 2/2014). Ks. vastine 6 c). c) Ks. Vastine 3 d), 11 c) ja 15 c). d) Lappeenrannan kaupungin kaavoitus ei katso, että tuulivoimaloiden rakentaminen vaikuttaisi omaisuuden arvoon. Ks. lisäksi vastineet 3 b), 4 h) ja 5 a). e) Ks. vastine 3 a), 3 c) ja 18 c). 32. Mari Wallenius a) Tuulettomalla säällä nykyisistä voimaloista kantautuu ääntä kotipihaamme, nyt äänihaitta kasvaisi entisestään. b) Melumallinnus vaikuttaa kaunistellulta. c) Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnon mukaan suojaetäisyys asutukseen tulisi olla 2 km. d) Voimaloiden vilkkuvat valot häiritsevät unta.

e) Haukilahden suosittu ulkoilualue muuttuu vaaralliseksi ja meluisaksi. Koirani eivät uskalla lähestyä nykyisiäkään myllyjä. Vastine 32. a) Tuulettomalla säällä voimaloiden lavat eivät liiku ja äänihaitta on epätodennäköinen. Ks. lisäksi Vastineet 3 b) ja 5 a). b) Ks. Vastine 30 b). c) Ks. Vastineet 3 b), 4 a) ja 5 a). d) Lentovalojen haittavaikutuksia voi vähentää rakenteellisin ratkaisuin, esim. pimennysverhoin. Merkkivalojen öisen vilkunnan ei katsota olevan merkittävää yleisen asuinviihtyvyyden kannalta. e) Ks. Vastine 3 d) ja 11 c).

WindPRO version 2.9.207 Apr 2013 Project: Printed/Page Kaukkorpi 21.10.2014 12:25 / 1 Licensed user: Empower Oy Atomitie 2 C FI-00370 Helsinki +358 29 020 011 Maija Isoaho / maija.isoaho@empower.fi Calculated: 21.10.2014 12:14/2.9.207 SHADOW - Map Calculation: Kaukkorpi Hours per year, real case 5 Hours 8 Hours 20 Hours 0 250 500 750 1000m Map: Peruskarttarasteri, Print scale 1:20 000, Map center Finish TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 East: 576 450 North: 6 776 190 New WTG Shadow receptor Flicker map level: Height Contours WindPRO is developed by EMD International A/S, Niels Jernesvej 10, DK-9220 Aalborg Ø, Tel. +45 96 35 44 44, Fax +45 96 35 44 46, e-mail: windpro@emd.dk