Plagen-Puistovuori-Casino luontoselvitys 2011 Silvestris luontoselvitys oy 16.12.2011
Silvestris luontoselvitys oy Hangon kaupunki 2 (20) Sisältö 1. Luontoselvitykset tavoite ja menetelmät...3 2. Alueen luonnon ominaispiirteistä...3 3. Alueiden kuvaukset ja suositukset...4 4. Tulokset... 12 4.1. Lajisto...12 4.2. Rantakäärmeet Puistovuoren ja Furunäsin alueella... 13 4.3. Luontotyypit... 14 5. Lähteet... 15 Liite 1: Lajiluettelo Kansikuva: Puistovuoren niemen itärannalla on kallioiden lomassa pieniä hiekkarantoja, joille on leviämässä hiekkarantojen sitkeä rikkakasvi, kurtturuusu. (EV) Luontoselvityksen laatijan yhteystiedot: Esko Vuorinen Heikinkatu 4 10300 Karjaa gsm 050 538 0386 esko.vuorinen@silvestris.fi
Silvestris luontoselvitys oy Hangon kaupunki 3 (20) 1. Luontoselvitykset tavoite ja menetelmät Hangon kaupunki on valmistelemassa asemakaavamuutosta Casinon, Puistovuoren ja Plagenin alueelle. Suunnitellun kaava-alueen luontoarvojen selvittämiseksi tehtiin luontoselvityksiä Hangon kaupungin toimeksiannosta. Luontoselvityksiin sisältyvät elinympäristö- ja kasvillisuusselvitys sekä rantakäärme- ja lepakkoselvitykset Elinympäristö- ja kasvillisuusselvityksen maastokartoitukset tehtiin 29.7. ja 3.8.2011. Tällöin tarkastettiin selvitysalue kävellen. Maastossa havainnoitiin kasvillisuutta sekä luontotyyppejä. Havaittuun lajistoon sekä elinympäristöjen rakennepiirteisiin perustuen määriteltiin luontotyypit sekä arvioitiin niiden edustavuutta ja harvinaisuutta. Luonnonarvojen perusteella arvioitiin myös alueiden soveltuvuutta erilaiseen maankäyttöön. Rantavesien kasvillisuutta tutkittiin uiden ja rannalta käsin tähystäen. Kartoituksessa käytettiin karttaa (1:2500) ja GPS-paikanninta. Alueiden rajat piirrettiin osittain GPS-paikantimella määriteltyjen pisteiden mukaan, osittain pohjakartan perusteella. Elinympäristö- ja kasvillisuusselvityksen maastotyön teki ja raportin laati luontokartoittaja (eat) Esko Vuorinen Silvestris luontoselvitys oy:stä. Puistovuoren alueelta on tiedossa havaintoja, jotka viittaavat rantakäärmeiden talvehtimispaikkaan. Tämän vuoksi rantakäärmetilanne tarkastettiin keväällä huhti-toukokuussa. Samassa yhteydessä käytiin tarkastamassa Furunäsin alue, josta on myös tehty käärmehavaintoja. Rantakäärmeselvityksen teki luontokartoittaja Jorma Pennanen Silvestris luontoselvitys oy:stä. Selvityksen tulokset on esitelty tämän raportin luvussa 4. Puistovuoren ja sen ympäristön tiedettiin olevan lepakoille tärkeää aluetta ja sen takia alueelta tehtiin lepakkoselvitys. Sen laati FM Nina Hagner-Wahlsten, BatHouse. Lepakkoselvitys on erillisenä raporttina (Hangon Casinon ympäristön, Puistovuoren lähivirkistys- ja Plagenin alueen lepakkoselvitys 2011). 2. Alueen luonnon ominaispiirteistä Kohdealue sijaitsee Hankoniemen etelärannalla, lähellä Hangon keskustaa. Alueen eteläinen puolisko eli Puistovuoren alue, on pinnanmuodoiltaan pienipiirteistä, kuilujen ja notkojen rikkomaa kalliota, jossa kasvaa mäntyä ja kallionväliköissä myös lehtipuustoa. Pohjoispuolella Casinon ja Plagenin ympäristö on maastoltaan melko tasaista, osin puistoa tai sekametsäistä, osin rakennettua hiekkaaluetta. Alue rajautuu pohjoisessa katuun (Appelgrenintie) ja etelässä Suomenlahteen. Kallioperä koostuu happamasta granodioriitista. Maaperä on hiekkaa (GTK 2011). Aluetta käytetään aktiivisesti virkistykseen. Alueella kiertelee hyvä polkuverkosto.
Silvestris luontoselvitys oy Hangon kaupunki 4 (20) Lähin suojelualue on Kolavikenin luontotyyppirajaus idässä noin 800 metrin päässä. Lähimmät Natura 2000 -alueet sijaitsevat 2-2,5 km etäisyydellä idässä ja lännessä (Ympäristöhallinto 2011). Selvitysalue kuuluu hemiboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle (1b, Lounainen rannikkomaa). Alueen pinta-ala on noin 23 hehtaaria. 3. Alueiden kuvaukset ja suositukset Selvitysalue on tässä kuvattu yhtenätoista osa-alueena (kartta 1). Joka kuviosta on lyhyt kuvaus sekä luonnonarvoihin perustuva arvotus sekä maankäyttösuositus. Osa-alueiden arvottamisessa käytetty luokitus: 5 Kansallisesti arvokas. Kohteella on erityisiä luonnonarvoja. Kohteella esiintyy Luonnonsuojelulain 29 :n tarkoittamia luontotyyppejä, äärimmäisen uhanalaisia, erittäin uhanalaisia, vaarantuneita lajeja tai erityisesti suojeltavia lajeja (LSL 47 ). Valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävä kohde. 4 Maakunnallisesti arvokas. Kohteella on maakunnallisesti erityistä arvoa. Kohteella esiintyy maakunnalle harvinainen ja arvokas luontotyyppi ja/tai alueellisesti uhanalaista lajistoa. Luontoarvojen säilyttämiseksi voidaan perustaa suojelualue. 3 Paikallisesti erittäin arvokas. Ympäristöstään erottuva, luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen kohde, jolla voi esiintyä harvinaista lajistoa. Kohde voi olla metsälain 10 :n kriteerit täyttävä erityisen tärkeä elinympäristö. Luonnonarvojen säilyttäminen vaatii yleensä rajoituksia maankäyttöön. 2 Paikallisesti arvokas. Kohteessa on joitain luonnonarvoja, joiden säilyttäminen saattaa vaatia jonkinlaisia rajoituksia maankäyttöön. 1 Vähäiset luontoarvot. Tavanomaista luontoa. Kyseessä voi olla myös kohde, jonka luontoarvot ovat tuhoutuneet ja arvoluokitusta voidaan nostaa kun arvot ennallistuvat kohtuullisessa ajassa (n. 40 60 v.). Ei rajoituksia maankäyttöön. 0 Ei luontoarvoja. Kohteen luonnontila on merkittävästi heikentynyt ja luontoarvot menetetty. Osa-alueiden kuvauksissa on mainittu vain osa lajeista eli runsaimmat ja merkittävimmät lajit. Tarkemmin alueen kasvilajisto käy ilmi liitteestä 1.
Silvestris luontoselvitys oy Hangon kaupunki 5 (20) Kartta 1. Selvitysalue. Osa-alueet (1-11) rajattu sinisellä viivalla. Merkittävät kasviesiintymät on merkitty vihreällä ympyrällä: a = Elymus farctus x repens, b = Rosa sherardii (?). Osa-alueelle 9 merkityt c ja d ovat pienialaisia hiekkarantoja.
Silvestris luontoselvitys oy Hangon kaupunki 6 (20) Osa-alue 1 Casinon ranta 0,31 ha Avoin, kasvittomaksi hoidettu hiekkakenttä. Rantavedessäkään ei esiinny kasvillisuutta. Arvo: 0 Suositus: - Osa-alue 2 Casinon puisto ja tenniskentät 3,3 ha Harvaa mäntyvaltaista puustoa kasvava alue, jossa rakennuksia ja itäosassa tenniskenttiä. Puut ovat kookkaita. Casinon ympäristössä leikattuja nurmikenttiä ja koristekasvi-istutuksia. Tenniskenttien lähellä kenttäkerroksessa esiintyy myös vähemmän hoidettua heinikkoa, jossa mm. nurmirölliä, metsäapilaa ja hiirenvirnaa. Kasvillisuus on tavanomaista puistolajistoa rikkakasveineen. Arvo: 1 Suositus: - Osa-alue 3 Appelgrenintien lehto (kuva 1) 0,62 ha Lehtoa ja lehtomaista kangasta, jossa ylispuuston muodostavat kookkaat männyt. Seassa on muutamia kuusia ja hieskoivuja sekä istutettuja, kookkaita douglaskuusia. Alueen länsinurkassa douglaskuuset ovat valtapuina. Alemman latvuskerroksen muodostavat vaahterat, pihlajat harmaapihdat ja palsamipihdat. Vierasperäiset havupuut ovat tuottaneet siementaimia. Kenttäkerroksessa huomiota herättävää on sinivuokkojen runsaus. Muuta lajistoa on mm. ojakärsämö, vuohenputki, ahomansikka, haisukurjenpolvi, kyläkellukka, ahokeltano, linnunkaali, nuokkuhelmikkä, tesma, lehtonurmikka, puna-ailakki, aitovirna ja metsäorvokki. Puutarhakarkulaisia ovat mm. sormustinkukka, kaljukultasade ja puistolemmikki. Arvo: 1 Suositus: -
Silvestris luontoselvitys oy Hangon kaupunki 7 (20) Kuva 1. Lehdon (alue 3) aluskasvillisuus on tyypillisen rehevää. (EV) Osa-alue 4 Harva männikkö (kuva 2) 1,9 ha Kilpikaarnaisten, vankkojen mäntyjen muodostama väljä, hiekkapohjainen mäntymetsä. Pensaskerros on monilajisuudestaan huolimatta harva ja pensaat ovat pienikokoisia. Läheisistä puutarhoista alueelle ovat levinneet isotuomipihlaja, siperianhernepensas, aitaorapihlaja, ruotsinpihlaja ja punalehtiruusu. Muutamat vuorimännyt lienevät istutettuja. Pensaskerroksessa esiintyy myös katajia. Pohjakasvillisuus on aukkoista, lajeina mm. siankärsämö, hietakastikka, kissankello, jänönsara, nurmihärkki, metsälauha, rantajuolavehnä, lampaannata, hietikkonata, ahomansikka, paimenmatara, haisukurjenpolvi, sarjakeltano, särmäkuisma, syysmaitiainen, huopakeltano, hoikkanurmikka, hopeahanhikki, ahosuolaheinä, heinätähtimö, pietaryrtti ja rohtotädyke. Merkittävin laji on merivehnän ja juolavehnän risteymä (Elymus farctus x repens), joka on harvinainen, Suomessa nimenomaan Hankoniemen rannoilla esiintyvä kasvi. Sen esiintymä on laajuudeltaan vajaa kaksi neliömetriä. Se sijaitsee osa-alueen eteläpäässä, rantapengermällä (kartta 1, piste a). Arvo: 2
Silvestris luontoselvitys oy Hangon kaupunki 8 (20) Hiekkainen, hakamainen männikkö, jossa ketokasvillisuutta. Edustaa Hankoniemelle tyypillistä rannanläheistä mäntymetsätyyppiä, joka on usein myös hyönteislajistoltaan arvokasta. Suositus: Alueen luontotyyppi kestää hyvin tallausta ja kulutus onkin sille jopa hyödyksi. Pohjakerrosta ei pidä muuttaa leikatuksi nurmikoksi. Hoidoksi riittää mahdollinen keväinen haravointi ja tarvittaessa niitto myöhemmin kesällä. Kuva 2. Hietikkonata (Festuca polesica) viihtyy avoimilla paikoilla mäntyjen tuntumassa. Pieni tallaus ei sitä haittaa. (EV) Osa-alue 5 Plagenin uimaranta 0,71 ha Avoin uimaranta. Ranta ja rantavesi ovat kasvittomia. Arvo: 0 Suositus: - Osa-alue 6 0,56 ha Kallioinen ja hiekkainen niemi Mäntyjä kasvava niemi, jossa silokallioita ja niiden välissä osittain heinittyneitä hietikkoaloja. Kasvillisuus samanlaista kuin alueella 4. Yhdessä kohtaa kasvaa hiukan nuokkukohokki. Piha-alueeseen
Silvestris luontoselvitys oy Hangon kaupunki 9 (20) rajautuvalla sivulla kasvaa puutarhasta karannutta kaukasianmaksaruohoa. Maasto on osittain tallauksen kuluttama. Arvo: 1 Suositus: - Osa-alue 7 Vieraspuulajeja kasvava lehto 0,57 ha Varsin tiivispuustoinen lehtometsikkö, jossa kasvaa mäntyjen ja kuusten ohella runsaasti istutettuja puita, lajeina harmaapihta, vaahtera, euroopanlehtikuusi, serbiankuusi, douglaskuusi ja tammi. Pensaskerroksessa on puiden taimia, paatsamaa ja pohjanpunaherukkaa. Pohjakerroksessa esiintyy tyypillistä lehtolajistoa, kuten vuohenputki, valkovuokko, hiirenporras, tesma, lehtoarho ja käenkaali. Saksankirveli ja pehmytmesiheinä ovat harvinaisempia viljelyjäänteitä. Arvo: 1 Suositus: - Osa-alue 8 Lehtomainen kangasmetsä 2,8 ha Lehtomaisella kankaalla eri-ikäiset männyt ovat valtapuina. Osa männyistä on yli 150-vuotiaita petäjiä, osalla alasta on 35-40-vuotiasta nuormännikköä. Haapoja esiintyy siellä täällä. Kuusta kasvaa paikoin runsaana alikasvoksena. Kenttäkerroksessa vallitsee osalla alueesta mustikanvarvikko, osalla nurmiröllin dominoima ruohokasvillisuus. Ruotsinpihlaja ja terttuselja ovat levinneet paikalle lintujen tuomana. Aluskasvillisuus koostuu hyvin tavanomaisesta metsälajistosta. Arvo: 1 Suositus: - Osa-alue 9 Puistovuori (kansikuva) 11,4 ha Kallioinen niemi, joka on pinnanmuodoiltaan vaihteleva ja rikkonainen. Kalliolla kasvaa mäntyjä ja katajia, kalliovälikköjen notkelmissa ja kuiluissa paljon myös lehtipuita ja -pensaita. Kalliolajeista mainittavia ovat mm. jäykkärölli, mäkikattara, piikkiohdake ja ahdekaunokki.
Silvestris luontoselvitys oy Hangon kaupunki 10 (20) Kallionraoissa ja notkoissa on rehevämpää kasvillisuutta, mm. pensaikkotatar, syyläjuuri, kalliovillakko, koiranheisi, pohjanpunaherukka, mustaherukka ja heleäorjanruusu. Alueelle levinneitä puutarhakasveja ovat aitaorapihlaja, japaninhappomarja ja puutarhamansikka. Rannanläheisillä kallioilla esiintyy monilajista ruohovartista kasvillisuutta halkeamissa ja raoissa. Merkittävimmät lajit ovat kallioallikoissa viihtyvä vesikuusi ja melko harvinainen idänpiukkasara (Carex elata ssp. omskiana). Merkittävin kesällä 2011 tehty kasvilöytö oli kalliotasanteella kasvanut okaruusu (Rosa sherardii). Laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN). Se on lounainen saaristolaji, joka vaikuttaa levinneen Puistovuorelle spontaanisti esim. lintujen tuomana. Paikalla kasvanut yksilö oli varsin pieni, n. 20 cm korkea. Okaruusun kasvupaikka on merkitty liitekarttaan (kartta 1, b). Alueella sijaitsevien bunkkerinraunioiden ympärillä on murentuneen betonin kalkitsemaa hiekkaketoa, jossa viihtyvät mm. litteänurmikka, keltamatara, haisukurjenpolvi, mäkiarho, ketomaruna, idänkattara, ketokeltto, mäkikuisma, ukontulikukka ja mäkivirvilä. Monet näistä ovat ns. polemokoreja eli sotatulokkaita. Alueen rannat ovat kallioisia tai paikoin lohkareisia. Alueen 4 rajalla on hiekkarantaa, joka on lähes kokonaan kurtturuusun valtaama. Puistovuoren itärannalla on kallioiden lomassa myös muutamia pieniä hiekkapoukamia, joihin on myös leviämässä kurtturuusuja (kansikuva). Alueen länsirannalla (kartta 1, piste d) on hiekkapohjainen poukama, jossa ei esiinny kurtturuusua ja lajisto on melko runsasta. Vesialueella esiintyy leviä, mutta putkilokasveja ei havaittu. Arvo: 3 Runsas ja monipuolinen lajisto. Suositus: Alueen annetaan kehittyä mahdollisimman luonnontilaisena. Kulutuksen ohjaamiseksi on tärkeää pitää polkuverkko kunnossa.
Silvestris luontoselvitys oy Hangon kaupunki 11 (20) Kuva 3. Puistovuoren sydämessä on suojainen lehto. (EV) Osa-alue 10 Haapanotkelma (kuva 3) 0,58 ha Puistovuoren keskiosassa sijaitseva kallioiden suojaama notkelma on haavikkoista lehtoa. Pohjoispäässä on myös karumpaa hieskoivikkoa. Lajisto on kuivahkolle lehdolle tyypillistä: kataja, kivikkoalvejuuri, koiranheisi, hietakastikka, tesma, kyläkellukka, nuokkuhelmikkä, lehtonurmikka, kalvassara, kielo, jänönsalaatti, metsäruusu ja lillukka. Haapalahopuuta on kohtalaisen runsaasti sekä pystypökkelöinä, että maassa makaavina liekoina. Haavoissa on myös tikankoloja. Arvo: 3 Puistovuoren luontokokonaisuutta rikastuttava lehtojuotti. Edustaa metsälain 10 :n mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä (pienialainen lehto). Suositus: Annetaan kehittyä luonnontilassa. Lahopuuta ja tuulenkaatoja ei viedä pois alueelta, vaan tarvittaessa siirretään sivuun polun päältä.
Silvestris luontoselvitys oy Hangon kaupunki 12 (20) Osa-alue 11 Leppäkorpi 0,04 ha Pienialainen, mutta luonnontilainen tervaleppää ja hieskoivua kasvava korpi. Kookkaat puut kasvavat mättäillä tyvillään metsäalvejuurta ja isoalvejuurta. Mättäiden välinen allikko on märkää saraikkoa, lajeina jokapaikansara, luhtasara ja korpikaisla. Lahopuuta on kohtalaisesti. Arvo: 3 Osa Puistovuoren kokonaisuutta. Suositus: Annetaan kehittyä luonnontilassa. 4. Tulokset 4.1. Lajisto Selvitysalueella tavattiin 298 putkilokasvilajia, mikä on korkea lajimäärä tämänlaajuiselle alueelle. Lajimäärää lisäävät alueen runsas ruderaatti- ja merenrantalajisto sekä istutetut ja luontoon levinneet viljelykasvit. Alueelta havaittiin viisi uhanalaista kasvilajia (kartta 3): - okaruusu (Rosa sherardii) erittäin uhanalainen (EN), ilmeisesti luontaisesti levinneenä osa-alueella 9, määritys kuitenkin jonkin verran epävarma kasviyksilön pienen koon takia - hietikkonata (Festuca polesica) silmälläpidettävä (NT), Hankoniemellä yleinen heinälaji, jota esiintyy osa-alueella 4 - keltamatara (Galium verum) vaarantunut (VU), uhanalaisuuden syynä geneettinen saastuminen eli risteytyminen uuden tulokkaan eli paimenmataran kanssa, merenrannoilla kuitenkin vielä varsin yleinen ja puhtaana esiintyvä; keltamataraa esiintyy alueella mm. alueilla 6 ja 9 - ruotsinpihlaja (Sorbus intermedia) ja vuorijalava (Ulmus glabra) molemmat vaarantuneita (VU), ovat levinneet alueelle läheisistä puistoista ja puutarhoista, esiintyvät alueella vain taimina (alueella 2, 4 ja 8). Lisäksi on mainittava merivehnän ja juolavehnän risteymä (Elymus farctus x repens), joka esiintyy osa-alueella 4. Puistovuoren alueella on merkitystä pesimä- ja ruokailualueena tikkalinnuille ja tikankoloja käyttäville linnuille. Vesilintupoikueilla on tapana levähtää Puistovuoren suojaisella etelärannalla, jossa rikkonainen kallioranta ja louhikko luovat linnuille turvapaikkoja. Alueelta ei havaittu luonnonsuojelulain 47 :n mukaisia erityissuojeltavia lajeja eikä EU:n luontodirektiivin tiukasti suojelemia lajeja (luonnonsuojelulaki 49).
Silvestris luontoselvitys oy Hangon kaupunki 13 (20) 4.2. Rantakäärmeet Puistovuoren ja Furunäsin alueella Tarhakäärmeiden kartoitukselle paras ajankohta on keväällä huhtikuun lopussa, jolloin käärmeet tulevat ulos talvehtimispesistään ja viipyvät päivisin pesäonkaloiden lähellä aurinkoisessa paikassa noin viikon kestävän parittelujakson ajan. Tarhakäärmekartoituksessa käytiin aurinkoisella, lämpimällä säällä kävellen läpi kartoitusalueet (Puistovuori ja Furunäset) etsien käärmeitä sopivista paikoista louhikoista ja lämpimien töyräiden lähettyviltä. Puistovuoren alue käytiin läpi yhteensä neljä kertaa (15.4., 24.4., 27.4. ja 7.5.). Alueelta ei havaittu rantakäärmeitä. Alueelta on aiempina vuosina tehty havaintoja, jotka viittaavat rantakäärmeiden talvehtimiseen. Kevään 2011 havaintojen perusteella on mahdollista, että käärmekanta on heikentynyt. Syynä voi olla Puistovuoren eristynyt sijainti kaupunkialueen kupeessa. Furunäsin alue käytiin läpi kahdesti (27.4. ja 9.5.). Sieltä löytyi talvehtimispesä (kartta 2). Pesä sijaitsee rantakivikon yläosassa, tervalepän vesojen ympäröimän isohkon kiven alla. Paikalla havaittiin 9.5. kuusi rantakäärmettä. Pesän koordinaatit ovat 6639466: 2445579 (KKJ) /6645738: 3277571 (YKJ). Rantakäärme on silmälläpidettävä (NT) ja rauhoitettu laji. Lajin yksilöt käyttävät samaa talvehtimispaikkaa vuodesta toiseen. Sen suojelemiseksi paikan lähistö tulee jättää luonnontilaan ja esim. polut johtaa sopivan etäältä paikan ohi (suojaetäisyys 15-25 metriä). Kartta 2. Furunäset rantakäärmeen talvehtimispesä.
Silvestris luontoselvitys oy Hangon kaupunki 14 (20) 4.3. Luontotyypit Metsälain 10 :n mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä alueella edustaa osa-alue 10 (pienialainen luonnontilainen lehto). Alueella ei esiinny suojeltuja luontotyyppejä (luonnonsuojelulaki 29, vesilaki 15a ja 17a ). Alueella ei esiinny uhanalaisluokiteltuja luontotyyppejä (Raunio ym. 2008). Kartta 3. Arvokartta ja uhanalaiset lajit. Arvoluokan 2 alueet sinisellä rasterilla, arvoluokan 3 alueet punaisella rasterilla. Gv = keltamatara.
Silvestris luontoselvitys oy Hangon kaupunki 15 (20) 5. Lähteet GTK (Geologian tutkimuskeskus) 2011: Geotieto (http://geomaps2.gtk.fi/geo/) [luettu 5.12.2011] Hämet-Ahti, L., Suominen J., Ulvinen T. & Uotila P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio, 4 p. - Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. 656 s. [liitteen 1 putkilokasvien nimistö] Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen Ympäristökeskus, Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen 8/2008. Suomen ympäristökeskus. 572 s. Ympäristöhallinto 2011: Hertta-ympäristötietojärjestelmä. (http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp) [viitattu 5.12.2011]
Silvestris luontoselvitys oy Hangon kaupunki 16 (20) LIITE 1- Lajiluettelo Liite 1. Lajiluettelo Putkilokasvit (228 lajia) 1 Tieteellinen nimi suom. nimi ruots. nimi Abies balsamea palsamipihta balsamgran Abies concolor harmaapihta coloradogran Acer platanoides vaahtera lönn Acer tataricum ssp. ginnala mongolianvaahtera ginnalalönn Acer tataricum ssp. tataricum tataarivaahtera rysk lönn Achillea millefolium siankärsämö rölleka Achillea ptarmica ojakärsämö nysört Aegopodium podagraria vuohenputki kirskål Agrostis capillaris nurmirölli rödven Agrostis stolonifera rönsyrölli krypven Agrostis vinealis jäykkärölli bergven Allium schoenoprasum ruoholaukka, ruohosipuli gräslök Alnus glutinosa tervaleppä klibbal Alopecurus geniculatus polvipuntarpää kärrkavle Amelancier spicata isotuomipihlaja blåhägg, häggmispel Anemone nemorosa valkovuokko vitsippa Angelica sylvestris karhunputki strätta, skogspipa Anthriscus sylvestris koiranputki hundkäx Arctostaphylos uva-ursi sianpuolukka mjölon Arenaria serpyllifolia mäkiarho sandnarv Artemisia campestris ketomaruna fältmalört Artemisia vulgaris pujo gråbo Athyrium filix-femina hiirenporras majbräken Atriplex littoralis merimaltsa strandmålla Atriplex prostrata isomaltsa spjutmålla Barbarea stricta rantakanankaali strandgyllen Berberis thunbergii japaninhappomarja häckberberis Berberis x ottawensis 'Suberba' hurmehappomarja holländsk blodberberis Betula pendula rauduskoivu vårtbjörk Betula pubescens hieskoivu glasbjörk Bidens tripartita tummarusokki brunskära Bolboschoenus maritimus merikaisla havssäv Bromus hordeaceus mäkikattara luddlosta Bromus inermis idänkattara foderlosta Cakile maritima ssp. baltica merisinappi strandsenap, marviol Calamagrostis canescens viitakastikka grenrör Calamagrostis epigejos hietakastikka bergrör Calluna vulgaris kanerva ljung Campanula rotundifolia kissankello liten blåklocka Caragana arborescens siperianhernepensas sibirisk ärtbuske Carex canescens harmaasara gråstarr Carex elata ssp. omskiana idänpiukkasara östlig bunkestarr Carex leporina jänönsara harstarr Carex nigra ssp. juncella tupassara styltstarr 1 Hämet-Ahti, L., Suominen J., Ulvinen T. & Uotila P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio, 4 p. - Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki.
Silvestris luontoselvitys oy Hangon kaupunki 17 (20) LIITE 1- Lajiluettelo Tieteellinen nimi suom. nimi ruots. nimi Carex nigra ssp. nigra jokapaikansara hundstarr Carex pallescens kalvassara blekstarr Carex vesicaria luhtasara blåsstarr Carex viridula var. pulchella sirohernesara liten ärtstarr Centaurea jacea ahdekaunokki rödklint Cerastium fontanum nurmihärkki hönsarv Chenopodium album jauhosavikka svinmålla Cirsium arvense pelto-ohdake åkertistel Cirsium vulgare piikkiohdake vägtistel Comarum palustre kurjenjalka kråkklöver Convallaria majalis kielo liljekonvalj Conyza canadensis kanadankoiransilmä kanadabinka Crambe maritima merikaali strandkål Crataegus grayana aitaorapihlaja häckhagtorn Crepis tectorum ketokeltto klofibbla Dactylis glomerata koiranheinä hundäxing Deschampsia cespitosa nurmilauha tuvtåtel Deschampsia flexuosa metsälauha kruståtel Digitalis purpurea sormustinkukka fingerborgsblomma Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri skogsbräken Dryopteris expansa isoalvejuuri nordbräken Dryopteris filix-mas kivikkoalvejuuri träjon Eleocharis uniglumis meriluikka agnsäv Elymus farctus x repens Elymus repens ssp. arenosus rantajuolavehnä blågrå kvickrot Empetrum nigrum variksenmarja kråkbär, kråkris Epilobium adenocaulon amerikanhorsma amerikansk dunört Epilobium angustifolium maitohorsma mjölkört Equisetum arvense peltokorte åkerfräken Erigeron acer karvaskallioinen gråbinka Fallopia dumetorum pensaikkotatar lövbinda Festuca arundinacea ruokonata rörsvingel Festuca ovina lampaannata fårsvingel Festuca polesica hietikkonata sandsvingel Festuca rubra punanata rödsvingel Forsythia ovata koreanonnenpensas tidig forsythia Fragaria vesca ahomansikka smultron Fragaria x ananassa puutarhamansikka jordgubbe Galeopsis bifida peltopillike toppdån Galium album paimenmatara stormåra Galium palustre ssp. palustre pikkurantamatara vattenmåra Galium verum keltamatara gulmåra Geranium robertianum haisukurjenpolvi stinknäva Geum urbanum kyläkellukka nejlikrot Glaux maritima merirannikki strandkrypa Hepatica nobilis sinivuokko blåsippa Hieracium (Vulgata) ahokeltano hagfibbla Hieracium umbellatum sarjakeltano flockfibbla Hippuris vulgaris vesikuusi hästsvans
Silvestris luontoselvitys oy Hangon kaupunki 18 (20) LIITE 1- Lajiluettelo Tieteellinen nimi suom. nimi ruots. nimi Holcus mollis pehmytmesiheinä lentåtel Honckenya peploides suola-arho saltarv Hypericum maculatum särmäkuisma fyrkantig johannesört Hypericum perforatum mäkikuisma äkta johannesört Iris pseudacorus kurjenmiekka svärdslilja Juncus bufonius konnanvihvilä vägtåg Juncus compressus tannervihvilä stubbtåg Juncus effusus röyhyvihvilä veketåg Juncus gerardii suolavihvilä salttåg Juniperus communis kataja en Laburnum alpinum kaljukultasade alpgullregn Lapsana communis linnunkaali harkål, harfibbla Larix decidua euroopanlehtikuusi europeisk lärk Lathyrus japonicus ssp. maritimus merinätkelmä strandvial Lathyrus pratensis niittynätkelmä gulvial Leontodon autumnalis syysmaitiainen höstfibbla Leucanthemum vulgare päivänkakkara prästkrage Linaria vulgaris kannusruoho gulsporre Linnaea borealis vanamo linnea Luzula multiflora nurmipiippo ängsfryle Luzula pilosa kevätpiippo vårfryle Lycopus europaeus rantayrtti strandklo Lysimachia vulgaris ranta-alpi strandlysing Lythrum salicaria rantakukka fackelblomster Maianthemum bifolium oravanmarja ekorrbär Melampyrum pratense kangasmaitikka ängskovall Melica nutans nuokkuhelmikkä slokgräs, bergslok Milium effusum tesma hässlebrodd Moehringia trinervia lehtoarho skogsnarv Molinia caerulea siniheinä blåtåtel Monotropa hypopitys mäntykukka tallört Mycelis muralis jänönsalaatti skogssallat Myosotis sylvatica puistolemmikki skogsförgätmigej Myrrhis odorata saksankirveli körvel Orthilia secunda nuokkutalvikki björkpyrola Oxalis acetosella käenkaali harsyra Paris quadrifolia sudenmarja trollbär, ormbär Persicaria lapathifolia ukontatar pilört Phalaris arundinacea ruokohelpi rörflen Philadelphus x virginalis kameliajasmike kameliaschersmin Phleum pratense ssp. pratense timotei, nurmitähkiö timotej Phragmites australis järviruoko vass Picea abies kuusi gran Picea omorika serbiankuusi serbisk gran Pilosella officinarum huopakeltano gråfibbla Pinus mugo vuorimänty bergtall Pinus sylvestris mänty tall Plantago major ssp. intermedia rantapiharatamo strandgroblad Plantago major ssp. major kyläpiharatamo groblad
Silvestris luontoselvitys oy Hangon kaupunki 19 (20) LIITE 1- Lajiluettelo Tieteellinen nimi suom. nimi ruots. nimi Plantago maritima meriratamo gulkämpar Poa angustifolia hoikkanurmikka smalgröe Poa annua kylänurmikka vitgröe Poa compressa litteänurmikka berggröe Poa nemoralis lehtonurmikka lundgröe Poa pratensis niittynurmikka ängsgröe Polygonatum odoratum kalliokielo getrams Polygonum aviculare pihatatar trampgräs, trampört Polypodium vulgare kallioimarre stensöta Populus tremula haapa asp Potentilla anserina ketohanhikki gåsört Potentilla argentea var. argentea hopeahanhikki silverfingerört Potentilla argentea var. incanescens isohopeahanhikki stor femfingerört Prunella vulgaris niittyhumala brunört Prunus padus tuomi hägg Pseudotsuga menziesii douglaskuusi douglasgran Pteridium aquilinum sananjalka örnbräken Pyrola minor pikkutalvikki klotpyrola Quercus robur tammi ek Ranunculus acris niittyleinikki smörblomma Ranunculus repens rönsyleinikki revsmörblomma Rhamnus frangula paatsama brakved Rhinanthus angustifolius isolaukku höstskallra Ribes nigrum mustaherukka svart vinbär, tistron Ribes spicatum pohjanpunaherukka skogsvinbär Rorippa palustris rantanenätti sumpkrasse Rosa dumalis heleäorjanruusu kal nyponros Rosa glauca punalehtiruusu daggros Rosa majalis metsäruusu kanelros Rosa rugosa kurtturuusu vresros Rosa sherardii okaruusu luddros Rubus idaeus vadelma hallon Rubus saxatilis lillukka stenhallon, stenbär Rumex acetosa niittysuolaheinä ängssyra Rumex acetosella ahosuolaheinä bergsyra Rumex crispus poimuhierakka krusskräppa Rumex longifolius hevonhierakka gårdskräppa Sagina procumbens rentohaarikko krypnarv Salix alba x fragilis 'Sibirica' hopeasalava (hopeapaju) silverpil Salix aurita virpapaju bindvide Salix caprea raita sälg Sambucus racemosa terttuselja druvfläder Scirpus sylvaticus korpikaisla skogssäv Scrophularia nodosa syyläjuuri flenört Scutellaria galericulata luhtavuohennokka getnos, frossört Sedum acre keltamaksaruoho gul fetknopp Sedum spurium kaukasianmaksaruoho kaukasisk fetblad Sedum telephium isomaksaruoho käringkål, kärleksört Senecio sylvaticus kalliovillakko bergkorsört
Silvestris luontoselvitys oy Hangon kaupunki 20 (20) LIITE 1- Lajiluettelo Tieteellinen nimi suom. nimi ruots. nimi Senecio viscosus tahmavillakko klibbkorsört Senecio vulgaris peltovillakko korsört Silene dioica puna-ailakki rödblära, skogslyst Silene nutans nuokkukohokki backglim Silene vulgaris var. littoralis suomenlahdennurmikohokki finnglim Solanum dulcamara punakoiso besksöta Solidago virgaurea kultapiisku gullris Sonchus arvensis peltovalvatti mjölktistel, åkermolke Sorbus aucuparia ssp. aucuparia pihlaja rönn Sorbus intermedia ruotsinpihlaja oxel Stellaria graminea heinätähtimö grässtjärnblomma Stellaria media pihatähtimö natagräs Tanacetum vulgare pietaryrtti renfana Taraxacum sp. voikukka maskros Trientalis europaea metsätähti skogstjärna Trifolium medium metsäapila skogsklöver Trifolium pratense puna-apila rödklöver Trifolium repens valkoapila vitklöver Tripleurospermum inodorum peltosaunio baldersbrå Tripleurospermum maritimum merisaunio kustbaldersbrå Tussilago farfara leskenlehti hästhov Ulmus glabra vuorijalava alm Urtica dioica nokkonen brännässla Vaccinium myrtillus mustikka blåbär Vaccinium vitis-idaea puolukka lingon Valeriana sambucifolia ssp. salina merivirmajuuri strandvänderot Verbascum thapsus ukontulikukka kungsljus Veronica chamaedrys nurmitädyke teveronika Veronica longifolia rantatädyke strandveronika Veronica officinalis rohtotädyke ärenpris Viburnum opulus koiranheisi olvon Vicia cracca hiirenvirna kråkvicker Vicia sepium aitovirna häckvicker Vicia tetrasperma mäkivirvilä sparvvicker Viola canina ssp. canina pikkuaho-orvokki ängsviol Viola riviniana metsäorvokki skogsviol Viola tricolor keto-orvokki styvmorsviol