1.8.2015 1
SUOMISTARTTI OMAN POLUN LÖYTÄMINEN SUOMALAISEEN YHTEISKUNTAAN TOIMINTA- JA KOULUTUSSUUNNITELMA KOULUTUSPAIKKA: PUDASJÄRVI 1. TOIMINTA-AJATUS Jokainen maahanmuuttaja on aktiivinen osa Pudasjärven yhteisöä. Paikallisia toimijoita puolestaan rohkaistaan ottamaan uudet asukkaat mukaan yhteiskunnan ja yhteisöjen arkitoimintoihin: harrastuksiin, kouluihin, työpaikkoihin, vapaaehtoistöihin, tapahtumiin jne. Aktiivisen osallistumisen myötä maahan tulleiden kielitaito sekä yhteiskunta- ja kulttuuritietous kehittyvät nopeammin kuin perinteisessä luokkahuoneeseen sidotussa opiskelussa. Jokaiselle koulutukseen osallistujalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja etsitään tarvittavat palvelut tai jatkopolut, mikä voi tarkoittaa lisäopintoja, työelämään ja/tai ammatilliseen koulutukseen tutustumista, kieli- tai ammatillista koulutusta, työllistämismahdollisuuksia tai muuta ohjausta tai kuntoutusta. Suomistartti-koulutus yhdistää kaksi koulutuskokonaisuutta; suomen kielen ja alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan kokonaisuuden sekä suomalaisen työelämän ja yhteiskuntaosaamisen kokonaisuuden. Opiskelijat voivat osallistua koulutukseen oman elämäntilanteensa ja tavoitteidensa mukaan, 6-24 kuukautta. Yksilöllisyys ja joustavuus ovat koulutuksen läpäiseviä ajatuksia. Koulutuksessa pyritään vastaamaan mahdollisimman hyvin opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin ja ottamaan huomioon jokaisen maahanmuuttajan oma kotoutumispolku. Osallistujien taustaan liittyvät tekijät otetaan huomioon. Opiskelijoille pyritään järjestämään joustavasti oman tason mukaista kieliopetusta sekä muuta mielekästä, kotoutumista edistävää toimintaa, kuten käden taitojen harjoittelua sekä tietoa yhteiskunnasta ja elämästä Suomessa. Koulutukseen voi myös sisällyttää työkokeilua, ammatillisia opintoja tai muiden työllistymistä edistävien mahdollisuuksien selvittämistä. Koulutuksessa korostetaan suomen kielen oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä (erityisesti työympäristöissä moduulilla 2) ja kielen todellisissa käyttötilanteissa. Kaikille ei aseteta samoja tavoitteita vaan valmentamis-, koulutus- tai työllistymispolkuja muokataan sellaisiksi, että ne vastaavat osallistujien valmiuksia ja tarpeita. Joustavuus koskee myös koulutuksen hakuaikoja sekä opetusaikoja. Se tarkoittaa, että vasta maahan muuttanut henkilö voi hakeutua koulutukseen milloin tahansa, mutta myös jo edistynyt suomen kielen opiskelija hyötyy koulutuksesta, työelämään tutustumisesta ja yhteiskuntatiedosta. Työssäkäyvien ja kotiäitien on myös mahdollista osallistua koulutukseen. Suomen kielen opiskelua yhdistetään työelämään tai työkokeiluun. Suomen kielen oppiminen ja opettaminen on sidottu kaikkiin koulutuksen sisältöihin.
1.8.2015 Kotiäitien kanssa selvitetään heidän tilanteeseensa soveltuvia lastenhoitomahdollisuuksia yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa opiskelun mahdollistamiseksi, tai heidän kanssaan sovitaan joustavasta tai osa-aikaisesta opiskelusta. Koulutuksen voi keskeyttää perustelluista syistä, esimerkiksi, kun henkilökohtaisten tavoitteiden mukainen koulutus-tai työpaikka löytyy. Ohjaus, neuvonta ja muu osallistuva toiminta voi jatkua myös varsinaisen koulutusjakson päätyttyä ja sen ulkopuolella. Esimerkiksi työkokeiluun siirtyvä opiskelija voi saada tukea ja neuvoa koulutuksen järjestäjiltä työnhaussa, ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa ja mahdollisesti myös vapaamuotoisena kieliohjauksena esimerkiksi ammatillisen koulutuksen ohessa. Suomistarttiin osallistunut opiskelija tietää, että hän voi kääntyä kouluttajien puoleen, myös kurssin jälkeen jatkopolkujen suunnittelussa ja toteutuksessa. 2. KOHDERYHMÄ Vasta maahan muuttaneet, yli 17-vuotiaat henkilöt tai sellaiset aikuiset maahanmuuttajat, joilla on vain hyvin vähän tai ei lainkaan suomen kielen taitoa sekä aikuiset maahanmuuttajat, joilla on suomen kielen peruskielitaito. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisiin, joille suomalainen yhteiskunta ja arkielämä ovat vieraita. Koulutuksessa huomioidaan erityistukea tarvitsevat nuoret ja aikuiset (kotiäidit, luku- ja kirjoitustaidottomat) sekä myös nopeasti koulutuspolulla etenevät, joilla on hyvät opiskelu- ja työelämävalmiudet. 3. TAVOITTEET Koulutuksen päätavoitteena on antaa opiskelijalle sellaiset yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja työelämään liittyvät valmiudet, joiden avulla hän pystyy suunnittelemaan ja hallitsemaan omaa elämäänsä tavoitteellisesti. Opiskelijoille pyritään antamaan ajanmukainen kuva kielitaidon ja luku- ja kirjoitustaidon merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa, työ- ja koulumaailmassa sekä vanhemmuudessa ja arkielämässä. Yleisenä tavoitteena on edistää opiskelijan mahdollisuuksia osallistua itsenäisenä ja aktiivisena jäsenenä suomalaiseen yhteiskuntaan ja työllistyä. Oppimistaitojen osalta tavoitteena on, että oppija osaa asettaa itselleen realistisia tavoitteita ja arvioida omaa oppimistaan. Jatkosuunnitelmien osalta tavoitteena on, että opiskelija oppii etsimään itse tietoa suomalaisesta työelämästä ja koulutusmahdollisuuksista ja osaa hakeutua esimerkiksi jatkokoulutukseen tai työelämään. Koulutuksen yleisiä ja yksilöllisiä tavoitteita muokataan joustavasti opiskelijoiden taustan mukaan, niin että osallistujat saavat mahdollisimman hyvin juuri omiin tarpeisiinsa vastaavaa koulutusta. 3
4. KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN Suomistartti on toiminnallinen kielikoulutus, jonka kaikki opetussisällöt integroituvat toisiinsa. Lähtökohtana on toiminnallisuuden ja arjen taitojen sekä yhteiskuntatietouden ja työelämätaitojen yhdistäminen suomen kielen koulutukseen. Koulutuksen toiminnallisuus tukee oppimista, motivoi opiskelijaa ja edistää osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Oppimisessa vuorovaikutus ja tekeminen ovat tärkeitä, samoin motivaation vahvistaminen ja oman oppimisen pohtiminen oppimistaitojen kehittämiseksi. Toiminnallisuuden lisäksi koulutus perustuu arkielämänläheisyyteen ja aktiiviseen vuorovaikutukseen moniammatillisessa yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Koulutuksessa on kaksi kokonaisuutta; suomen kieli ja alkuvaiheen ohjaus ja neuvonta sekä suomalainen työelämä ja yhteiskuntatietous. Koulutuksen kesto riippuu opiskelijan tavoitteista ja tarpeista; yhteensä 6-24 kuukautta. 5. KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA LAAJUUS Koulutus järjestetään syyslukukaudella elokuusta joulukuuhun ja kevätlukukaudella tammikuusta toukokuuhun peruskoulun työpäivien mukaan. Syyslukukaudella on 90 työpäivää ja kevätlukukaudella 100 työpäivää. Syyslukukauteen sisältyy yhden viikon pituinen syysloma ja kevätlukukauteen sisältyy viikon pituinen talviloma. Koulutukseen kuuluu suomen kielen ja arjen taitojen opetusta, opittujen asioiden käyttöä erilaisissa tilanteissa, suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään tutustumista sekä toiminnallista työskentelyä yhteistyössä alueen kolmannen sektorin ja Pudasjärven kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Opetusta järjestetään 5 tuntia päivässä. Syyslukukaudella opetusta on yhteensä 450 ja kevätlukukaudella 500 tuntia. 1.1. KOULUTUKSEN SISÄLLÖN ERITTELY: Suomistartti: yhteensä (moduulit 1 ja 2) 1 900 tuntia = 54 opintoviikkoa Moduuli 1: Suomen kieli ja viestintä Arjen taidot Suomalainen yhteiskunta ja työelämä Ohjaus / yksilö- ja ryhmäohjaus / tukiopetus Muut yhteiset ja valinnaiset opinnot: kerhotoiminta tietotekniikka ja mediataidot 950 tuntia 550 tuntia 185 tuntia 105 tuntia 65 tuntia 45 tuntia
1.8.2015 käden taidot liikunta musiikki vapaaehtois- ja tapahtumatoiminta Moduuli 2: Suomen kieli ja viestintä Työelämään tutustuminen Arjen taidot Suomalainen yhteiskunta Työelämä Suomessa Ohjaus / yksilö- ja ryhmäohjaus / tukiopetus Muut yhteiset ja valinnaiset opinnot 950 tuntia 250 tuntia 245 tuntia 110 tuntia 100 tuntia 150 tuntia 50 tuntia 45 tuntia 6. MODUULIN 1 TARKEMPI SISÄLTÖ 6.1. SUOMEN KIELI JA VIESTINTÄ 6.1.1. Kieli- ja viestintäopintojen tavoite: Valmentaa koulutukseen osallistujia selviytymään jokapäiväisen arkielämän suullisista ja kirjallisista kielenkäyttötilanteista sekä oppia suomen kielen perusteet, jotka antavat valmiudet työkokeiluun tai jatkamaan seuraavalle opiskelutasolle suomen kielen koulutuksissa. Suomen kieltä opiskellaan teemoittain sekä luokassa että käytännön tilanteissa ja mahdollisuuksien mukaan yhteistoiminnassa paikallisten toimijoiden kanssa. Koulutuksessa pyritään saavuttamaan sellainen peruskielitaito, joka riittää itsenäiseen arkeen ja oman elämän hallintaan sekä omien jatkosuunnitelmien laadintaan ja toteuttamiseen. Suomen kielen opetuksessa huomioidaan kohderyhmä, opiskelijoiden taitotaso ja oppimisvalmiudet sekä kunkin opiskelijan yksilölliset oppimiseen mahdollisesti liittyvät ongelmat. 6.1.2. Kieli- ja viestintäopintojen keskeinen sisältö: Opetuksen sisältö mukailee OPH:n Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteita 2012 sekä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita 2012. puhuminen ja ymmärtäminen ääntäminen arkielämän sanasto ja fraasit itsestään, lähipiiristään ja tutuista asioista kertominen itseä ja arkea koskevien peruskysymysten ymmärtäminen 5
kysymysten, pyyntöjen ja toiveiden esittäminen ja asioista tiedusteleminen myönteisen ja kielteisen mielipiteen ilmaiseminen yksinkertaiset keskustelut puhekielen piirteitä mielipiteiden ilmaukset lukeminen äänne-kirjain -vastaavuus, suomen suur- ja pienaakkoset sanojen, lauseiden ja lyhyiden tekstien lukeminen lyhyiden ja yksinkertaisten tekstien ymmärtäminen pääkohdittain tarvittavan arkielämää käsittelevän tiedon löytäminen: säätiedotus, opasteet, esitteet, lehdet kirjoittaminen sanojen ja lauseiden kirjoittaminen sanelun mukaan sanojen täydentäminen sanelun mukaan, äännevastaavuuden harjoittelu sanojen, yksinkertaisten fraasien ja peruslauseiden kirjoittaminen pienten virallisten ja epävirallisten tekstien kirjoittaminen: henkilötietojen ja yksinkertaisten lomakkeiden täyttäminen, lyhyet viestit oman nimikirjoituksen kirjoittaminen käsialakirjoituksella rakenteet ja sanasto (alkeistaso) perusaikamuodot perusverbit ja verbityypit myönteiset ja kielteiset lauseet perustietoa suomen sijamuodoista persoonapronominit monikko ja partitiivi ajanilmauksia perusadjektiivit aihepiirit ja sanastoryhmät (alkeistaso) henkilötiedot, kotimaa, tervehdykset, numerot koulun ja luokan tilat ruokasanat ja ruokailuvälineet perhe viikonpäivät, vuorokausi, kuukaudet, vuodenajat kello ja kalenteri aikasanat (eilen, tänään, huomenna, usein, harvoin jne.) sää ruumiinosat, terveydentilasta kertominen, terveydenhoito värit vaatteet liikennevälineet talot ja kaupungit paikat (terveyskeskus, kauppa, apteekki, uimahalli, toimisto, kampaamo, jne.) asunto (huoneet, huonekalut)
1.8.2015 suuntasanat (oikea, vasen, ylös, alas, taakse jne.) työ (ammatit) 6.2. ARJEN TAIDOT 6.2.1. Tavoitteet: Opiskelija oppii hyödyntämään koulutuksessa opittuja asioita omassa elämässään, selviytyy arkielämän tilanteista ja saa apua ja opastusta asioiden hoitamisessa, virastoissa asioimisessa ja palveluiden löytämisessä. Hän osaa liikkua omalla paikkakunnallaan ja tuntee tärkeimmät julkisten palvelujen toimipisteet. Hän oppii tuntemaan suomalaisia aikataulumerkintöjä ja tuntee suomalaiset kellonaika- ja päivämääräilmaukset ja osaa suunnitella omaa arkeaan niiden mukaan. Suullista viestintää harjoitellaan erilaisilla tutustumiskäynneillä arkielämän kannalta tärkeisiin kohteisiin sekä dialogi- ja draamaharjoituksina koulutustiloissa. Tutustumiskäynnit ovat tärkeitä, kun opetellaan liikkumaan paikkakunnalla ja hoitamaan erilaisia asioita itsenäisesti. Samalla opetellaan todellisissa kielenkäyttötilanteissa arjen kannalta tärkeää sanastoa ja fraaseja. Tutustutaan myös joihinkin puhekielen piirteisiin. Koulutuksessa opitaan tunnistamaan Suomessa käytössä oleva setelit ja kolikot, tulkitsemaan hintamerkintöjä ja hallitsemaan itsenäisesti henkilökohtaista ja perheen taloutta. Opiskelija oppii elämään Suomessa itsenäisesti ottaen vastuun itsensä ja perheen arjesta sekä omista koulutus- tai työllistymissuunnitelmistaan. Hän oppii tuntemaan suomalaisen asumisen perustavat ja -säännöt, yleisissä tilanteissa käyttäytymisen sekä sään- ja tilanteenmukaisen pukeutumisen. Hän pystyy huolehtimaan omasta ja perheensä hyvinvoinnista ja terveydestä. 6.2.2. Sisältö: Arjen taitojen jaksoa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden pudasjärveläisten toimijoiden kanssa. suomalainen ruokakulttuuri kodin taidot: ruoanlaitto, kodinkoneiden käyttö, roskien hävittäminen ja kierrätys, jne. asuminen, siisteys, omat ja yhteiset tilat, järjestyssäännöt rahan käyttö ja oman talouden hallinta aikakäsitteiden tuntemus, ajanhallinta ja ajankäytön suunnittelu liikennekulttuuri: keskeiset jalankulun ja pyöräilyn liikennesäännöt, joukkoliikenne, autokoulun merkitys terveelliset elämäntavat, ravinto ja liikunta, uni ja lepo oma terveydentila ja hakeutuminen terveydenhoitopalvelujen pariin numeeriset ja matemaattiset taidot: numeromerkkien ja rahan tunnistaminen, hintojen vertailu, peruslaskutoimituksia asiointi virastoissa: Kela, kaupungintalo, TE-toimisto, terveyskeskus, verotoimisto, sosiaaliohjaajat asiointi muualla: kaupat, kirpputorit, torit, posti, pankki, apteekki, kirjasto, uimahalli, kuntosali, urheilukentät ja -seurat asiointi verkossa, sosiaalinen media oman asuinalueen palvelut, harrastukset, vapaa-ajanviettomahdollisuudet tutustuminen Pudasjärven kaupungin toimijoihin 7
tutustumiskäynnit: koulut ja oppilaitokset, työpaikat, museot ja näyttelyt, paikkakunnalla järjestettävät juhlat, tapahtumat retket lähiympäristöön 6.3. YHTEISKUNTATIETOUS JA KULTTUURINTUNTEMUS Tunneilla käsitellään yhteiskunnan palveluja ja käytänteitä sekä kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia. Yhteiskuntatietouteen sisältyvät yleiset tiedot ja taidot, joita Suomessa elämisessä tarvitaan, kuten yhteiskunnan perusrakenteiden ja -palvelujen tuntemusta. Oppisisällöissä otetaan huomioon ne käytännön tarpeet, joita opiskelijalla on eri elämätilanteissa sekä pyritään tukemaan opiskelijan omaa kulttuuri-identiteettiä. Tavoitteena on saavuttaa sellaiset perustiedot, että opiskelija pystyy toimimaan aktiivisena, tasa-arvoisena ja vastuullisena kansalaisena. suomalaista kulttuuria ja historiaa, juhlapyhät, tavat, uskonto ja uskonnonvapaus yhteiskuntatietous: keskeisiä osia yhteiskuntajärjestelmästä, paikallishallinnosta ja politiikasta maantieto: Suomen ja lähialueiden maantietoa sekä Suomen asema osana Pohjoismaita ja Eurooppaa perheen ja lapsen asema Suomessa naisen ja miehen tasa-arvo Suomessa perusoikeudet ja velvollisuudet peruspalvelut, keskeiset viranomaiset, julkiset palvelut perustietoa verotuksesta kansalaisuus ja vakituinen asuminen Suomessa omien vuorovaikutustaitojen kehittäminen eri kulttuureista tulleiden ihmisten kanssa, toimiminen monikulttuurisen yhteisön jäsenenä oman ja suomalaisen kulttuurin eri piirteiden, tapojen ja arvojen havainnointi ja pohdinta oman asuinpaikkakunnan toiminnot, elinkeinot ja luonto 6.4. HENKILÖKOHTAINEN OHJAUS Henkilökohtaisella, jatkuvalla ja tavoitteellisella ohjauksella on suuri merkitys koulutuksessa. Ohjauksessa otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti henkilön tavoitteet ja lähtötilanne sekä koulutustausta ja -tarpeet. Ohjaus on kouluttajien, muiden paikallisten toimijoiden ja opiskelijoiden tavoitteellista vuorovaikutusta, jossa pyritään tukemaan opiskelijan omia kykyjä ja etsimään sopivia jatkopolkuja. Ohjauksessa korostetaan opiskelijan omaa osallisuutta ja sitä, että vastuu ratkaisuista on aina opiskelijalla itsellään. Ohjaus keskittyy opiskelun ja oppimistaitojen tukemisen lisäksi oppilaan oman osaamisen kartoittamiseen ja henkilökohtaisten jatkosuunnitelmien laadintaan. Henkilökohtaiseen ohjaukseen liittyy myös mahdollisten tukitoimien tarpeen kartoittaminen ja järjestäminen sekä esimerkiksi erilaisten oppimista vaikeuttavien seikkojen tai muiden ongelmatilanteiden selvittäminen. Oppilaita tuetaan omien tavoitteiden ja tarpeiden tunnistamisessa ja toteutusmahdollisuuksien selvittämisessä.
1.8.2015 Ohjauksen tavoitteena on laatia opiskelijalle henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Koulutuksen alussa tarkastellaan jokaisen opiskelijan lähtötilannetta ja käydään arviointikeskusteluja. Alkukeskusteluissa selvitetään oppilaiden luku- ja kirjoitustaito latinalaisilla aakkosilla, kartoitetaan opiskelijan elämäntilanne ja muita taustatietoja sekä käydään läpi aiempi koulutus, työkokemus ja kielitaito. Ohjauksella tuetaan opiskelijoita selkeyttämään omia jatkosuunnitelmiaan ja tavoitteitaan, tuetaan heitä konkreettisten henkilökohtaisten tavoitteiden toteuttamisessa ja pyritään pitämään yllä opiskelumotivaatiota. Tarvittaessa oppilaalle haetaan asianmukaista tukea erilaisiin ongelmatilanteisiin. Ohjauksessa pyritään myös ehkäisemään ennalta mahdollisia oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Opiskelusuunnitelmaa päivitetään koulutuksen aikana. Opiskelun edistymistä seurataan koulutuksen aikana ja järjestetään tarvittaessa tukiopetusta. Koulutuksen päättyessä jokaiselle opiskelijalle laaditaan jatkoa varten henkilökohtainen koulutus- ja/tai työllistymissuunnitelma, joka pohjautuu päivitettyyn opiskelusuunnitelmaan. Hyvin vähän kieltä osaavien jatkopolku voi olla kielikoulutusta ja tarpeen mukaan luku- ja kirjoitustaidon opetusta, kun taas ammatillisesti suuntautuneille opiskelijoille pyritään löytämään työllistymistä edistäviä ratkaisuja. Jatkosuunnitelma voi olla kuntoutussuunnitelma, työnhakusuunnitelma, työllistymissuunnitelma tai koulutussuunnitelma. Koulutussuunnitelma voi sisältää luku- ja kirjoitustaidon kehittämistä, suomen kielen jatko-opiskelua, ammatillista koulutusta, koulutuskokeilua, oppisopimuskoulutusta tai kotimaassa hankitun tutkinnon täydentämistä, jotta se vastaisi suomalaisia tutkintovaatimuksia. Työllistymissuunnitelma voi sisältää työkokeilua, työpajatyötä, palkkatuetun työllistymisen mahdollisuuksien selvittämistä, kuntouttavan työtoiminnan palveluja tai itsenäistä työmarkkinoille hakeutumista. 6.5. OPISKELU- JA TYÖELÄMÄVALMIUDET Tavoitteena on, että opiskelija tuntee suomalaisen koulutuksen perusarvot, ymmärtää oppimisen merkityksen ja osaa asettaa tavoitteita omalle opiskelulle. Työelämävalmiuksien opinnoissa keskitytään sellaisiin yleisiin tietoihin ja taitoihin, joita työelämässä tarvitaan. Opiskelija saa tietoa erilaisista ammateista, suomalaisesta työelämästä ja työkulttuurista sekä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Opiskelijalle muodostuu realistinen kuva omista mahdollisuuksistaan työelämässä ja hän saa ajantasaisen kuvan suomalaisista työmarkkinoista ja ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista. Opiskelijalle annetaan henkilökohtaista tukea oman koulutus- tai työpolkunsa löytämisessä. opiskelukulttuuri ja opiskelumuodot Suomessa Suomen koulujärjestelmän perusteet, ammatillinen koulutus työkulttuuri ja työn merkitys, työmarkkinat Suomessa oma osaaminen ja kouluttautumismahdollisuudet Suomessa, koulutukseen hakeutuminen työelämän perusasioita: työkulttuuri ja työn merkitys, työelämän perussäännöt, muu työelämätietous erilaiset työn muodot työelämää koskevan lainsäädännön perusteet; työntekijän asema, oikeudet ja velvollisuudet (työaika, lomapäivät, sairauspoissaolot, jne.) työhallinnon www-sivut ja muut sähköiset työn- ja tiedonhakutavat kielitaidon merkitys työssä ja opiskelussa perusasioita työn hakemisesta ja työhaastattelusta, työnhaun asiakirjat vierailut koulutuslaitoksissa sekä työpaikoissa 9
6.6. VALINNAISET OPINNOT 6.6.1. Työkokeilu / vapaaehtoistoiminta / ammatilliseen koulutukseen tutustuminen Koulutukseen voi sisältyä työkokeilua tai vapaaehtoistoimintaa. Jokaisen opiskelijan työelämävalmiudet, tiedot ja taidot selvitetään ennen mahdollisen työkokeilujakson järjestämistä. Työkokeilujakson tavoitteena on tutustua suomalaiseen työelämään, kehittää omia työvalmiuksia ja kielellisiä viestintätaitoja sekä tukea opiskelijaa jatkosuunnitelmien laadinnassa. Jakson aikana opiskelija tutustuu suomalaiseen työelämään ja -kulttuuriin yhdessä tai useammassa työpaikassa. Hän tunnistaa, miten suomalainen työyhteisö toimii, ja osaa verrata sitä oman maansa käytäntöihin. Työelämän säännöt ja työntekijän rooli tulevat tutuiksi. Sen lisäksi opiskelija parantaa suomen kielen taitoaan, laajentaa alakohtaista sanavarastoa ja kehittää omaa ammatillista osaamistaan. Työelämäjakson aikana ohjausta antavat sekä työnantajan edustaja että koulutuksen järjestäjän edustaja. Työelämäjaksoon voidaan joustavasti yhdistää myös kieliopintoja koulutuksen järjestäjän tiloissa tai itsenäisinä etätehtävinä. Työkokeilu voidaan myös toteuttaa ammatilliseen koulutukseen tutustumisena. Jakson aikana työpaikkaohjaaja, kouluttaja ja opiskelijat seuraavat työkokeilun etenemistä ja arvioivat sitä yhdessä. Opiskelija saa palautetta sekä kouluttajalta että työpaikkaohjaajalta, ja harjoittelun lopussa käydään palautekeskustelu, jossa ovat mukana opiskelija, työpaikan edustaja ja koulutuksen järjestäjän edustaja. Työelämäjakson suorittamisesta opiskelija saa kirjallisen palautteen työtodistukseksi, ja/tai maininta työkokeilusta sisällytetään koulutustodistukseen. 6.6.2. Tietotekniikka Tavoitteena, on että opiskelija tutustuu tietotekniikan merkitykseen jokapäiväisessä elämässä ja tuntee sen mahdollisuudet opiskelussa, työssä ja vapaa-ajalla. tietokoneen käytön perusteet tekstinkäsittelyn perusteet suomen kielellä sähköpostin käyttö ja muu sähköinen viestintä internetin käyttö tiedonhankinnassa verkkopohjainen kielen opiskelu ryhmässä ja itsenäisesti 6.6.3. Muut valinnaiset opinnot Koulutukseen voi sisältyä muita valinnaisia opintoja työelämään tai jatko-opintoihin siirtymisen tai yleisesti kotoutumisen edistämiseksi. Opintojen tulee sopia opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelu- ja jatkosuunnitelmaan. Tällaisia opintoja voivat olla esimerkiksi oman ammattialan täydennyskoulutukset tai yrittäjyysopinnot. Valinnaisiin opintoihin voi sisältyä taiteen, käden taitojen, mediataitojen ja liikunnan opintoja, ohjattuja tutustumiskäyntejä oppilaitoksissa tai yrityksissä tai oman äidinkielen tai jonkin muun kielen opintoja. Suomistartti-koulutuksessa valinnaisilla opinnoilla on merkittävä osuus opintosuunnitelmissa, sillä koulutuksen perusajatuksena on henkilökohtaisuus ja joustavuus sekä toiminnallisuus ja kieliopetuksen sitominen ympäröivään yhteiskuntaan.
1.8.2015 6.6.4. Osallistava toiminta yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa Työllistymisen lisäksi muunlainen osallistuminen yhteiskuntaan on tärkeää. Yhteiskunnassa toimiminen mielekkäällä tavalla onkin olennaista sellaisten opiskelijoiden kohdalla, jotka tarvitsevat monipuolista tietoa ja tukea suomalaisessa yhteiskunnassa elämiseen. käden taidot (Kansalaisopisto, erilaiset hankkeet ja järjestöt, muut vapaaehtoiset) liikunta (liikuntatoimi, liikunta-alan hankkeet ja yhdistykset, muut vapaaehtoiset) työpajatoiminta (Karhupaja) toiminta järjestöissä (kolmannen sektorin toimintaan voidaan ohjata ne opiskelijat, jotka haluavat verkostoitua pudasjärveläisten kanssa ja oppia kieltä toimimalla yhdessä, esim. järjestämällä tapahtumia, osallistumalla tapahtumiin, keräyksiin jne.) 7. MODUULIN 2 TARKEMPI SISÄLTÖ 7.1. SUOMEN KIELI JA VIESTINTÄ 7.1.1. Tavoitteet Koulutus huomioi jokaisen opiskelijan henkilökohtaiset lähtökohdat, tavoitteet ja opiskeluvalmiudet. Moduulissa 2 pyritään nostamaan suomen kielen tasoa A2:lle, B1:lle ja B2:lle. Peruskielitaidon alkuvaihe ja kehittyvä peruskielitaito (A2): Kuullun ymmärtämisen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää hidasta ja selkeää puhetta sen verran, että pystyy tyydyttämän konkreetit tarpeensa. Puheessa opiskelija selviää suhteellisen hyvin tavanomaisista puhetilanteista ja pystyy osallistumaan melko aktiivisesti ennakoitavissa oleviin keskusteluihin. Opiskelija pystyy myös kertomaan oman elämänpiirinsä arkiasioista. Luetun ymmärtämisen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää lyhyitä, yksinkertaisia tekstejä, jotka käsittelevät tuttuja konkreetteja aiheita. Kirjoittamisen tavoitteena on, että opiskelija pystyy kirjoittamaan itselleen tarpeellisia tekstejä, joissa hän kuvaa myös paikallisia ja ajallisia siirtymiä Toimiva peruskielitaito (B1) Kuullun ymmärtämisen tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan selkeällä yleiskielellä esitettyä puhetta tai selostusta yleisistä asioista. Puheessa opiskelija kykenee osallistumaan aloitteellisesti itselleen tuttuja tai kiinnostavia aiheita käsittelevään keskusteluun ja ilmaisemaan niistä käsityksensä ja mielipiteensä. Luetun ymmärtämisen tavoitteena on, että opiskelija pystyy ymmärtämään pääasiat ja hakemaan tietoa itseään kiinnostavista tai omaan alaansa liittyvistä teksteistä. Kirjoittamisen tavoitteena on, että opiskelija kykenee kirjoittamaan yhtenäisen, ymmärrettävän asiatekstin ja välittämään siinä tietoa ja ajatuksia konkreettisista ja osin abstraktisemmistakin aiheista. 11
Toimiva itsenäinen peruskielitaito (B2) Opiskelija selviytyy tavallisissa suullisissa ja kirjallisissa kielenkäyttötilanteissa melko luontevasti sekä työssä että vapaa-aikana. Havaitsee eroja muodollisen ja epämuodollisen tekstin ja puheen välillä. Ymmärtää monenlaisia yleiskielisiä tekstejä pääosin. Pystyy lukemaan vaivatta yleisiä aihepiirejä käsitteleviä tekstejä. Pystyy tuottamaan jäsentynyttä tekstiä, esimerkiksi lyhyen esseevastauksen, ja perustelemaan mielipidettään. Hallitsee peruskieliopin hyvin ja osaan tehdä eron virallisen ja epävirallisen kielimuodon välillä. 7.1.2. Kieli- ja viestintäopintojen keskeinen sisältö: Opetuksen sisältö mukailee OPH:n Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteita 2012 sekä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita 2012. 7.2. TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN Opiskelija tutustuu erilaisiin ammatteihin ja suomalaiseen työkulttuuriin opiskelusuunnitelman mukaan. Tarkoituksena on lisätä työelämän tuntemusta ja tukea oman polun löytämistä työelämään. Työelämään tutustuminen toteutetaan osana muuta koulutuskokonaisuutta, 1-2 päivää viikossa. Työelämään tutustumisen aikana opiskelija tutustuu useiden eri työnantajien tiloissa tehtävään työhön. 7.3. ARJEN TAIDOT Kts. osa 6.2. 7.4. SUOMALAINEN YHTEISKUNTA Moduulin 1 sisällön syvällisempi ymmärtäminen: viranomaisasiointi Suomessa: muun muassa kansalaisuus- ja lupa-asiat, poliisin rooli, henkilöverotus Suomessa, Kelan yleiset etuudet, avioliiton esteiden tutkiminen ja ulkomaalaisten rekisteröintiasiat. arkielämä: muun muassa päivähoito- ja koulujärjestelmä, talvipukeutuminen, kirjaston ja kansalaisopiston palvelut, oman talouden hallinta, vakuutusasiat, asuminen, lastenkasvatus ja vanhemmuus. turvallisuus: muun muassa naisten/lasten turvallisuus ja oikeudet, liikenneturvallisuus, tasa-arvoisena Suomessa, paloturvallisuus. terveys: muun muassa päihteiden haittavaikutukset, terveellinen ravinto, seksuaalikasvatus, terveyspalvelut, raskaus ja synnytys Suomessa. 7.5. TYÖELÄMÄ SUOMESSA
1.8.2015 8.5.1. Opiskelu Suomessa Opiskelija saa tietoa ja ohjausta opiskeluun ja opintoihin hakemiseen liittyvistä asioista. Opintoihin hakeminen ja valintakoeprosessi, suomalaiset ammatit, opiskeleminen Suomessa, asuminen opintojen aikana, opiskeluun osoitetut tuet. 8.5.1. Yritysvierailut Opiskelijat tutustuvat eri ammatteihin ja työympäristöihin Pudasjärven, Koillismaan ja Oulun alueilla. Vierailuja eri ammattialoille ja osa vierailuista suunnitellaan opiskelijoiden kiinnostuksen mukaan. 8.5.2. Työelämä Suomessa Opiskelija tuntee suomalaisen työkulttuurin ja osaa työskennellä suomalaisessa työyhteisössä. Työelämätietous (työsuhde, työaika, vuosiloma, palkka, sosiaalietuudet, verot, työelämän säännöt ja velvollisuudet jne). 8.5.3. Työnhaku Suomessa Opiskelija osaa etsiä työtä, laatia ansioluettelon ja hakemuksen ja osaa valmistautua työhaastatteluun. 8.5.4. Hygieniapassi ja Ensiapu Suomalaisessa työelämässä työn tekeminen edellyttää usein erilaisten lyhytkurssien ja niiden kautta saatavan osaamisen osoittamista. Tällaisia kortteja ja passeja voivat olla esimerkiksi hygieniapassi, tulityökortti, ensiapukurssi, työturvallisuuskortti jne. Näiden kautta työnhakija voi osoittaa oman osaamisensa mahdolliselle tulevalle työnantajalle. Opiskelija ja kouluttaja yhdessä päättävät, mitkä lyhytkurssit sisällytetään osaksi opiskelijan opiskelusuunnitelmaa. 8.5.5. Yrittäjänä toimiminen suomessa Suomistartissa annetaan perustietoa yrityksen perustamisesta ja yrittäjänä toimimisesta Suomessa. 7.6. OHJAUS / YKSILÖ- JA RYHMÄOHJAUS / TUKIOPETUS Kts. osa 6.4. 7.7. MUUT YHTEISET JA VALINNAISET OPINNOT: Kts. osa 6.6.3. & 6.6.4. 13
8. PUDASJÄRVELÄISET TOIMIJAT /OSATOTEUTTAJAT 1. Kolmas sektori / järjestöt: Järjestöt, kyläyhdistykset ja -seurat antavat mahdollisuuksia erilaisten ihmisten kohtaamiseen tilaisuuksien, tapaamisten ja vapaa-ehtoistoiminnan muodossa. 2. Kansalaisopisto: Yhteistyössä Pudasjärven kansalaisopiston kanssa on mahdollista järjestää taide-, mediaja liikunta-aineiden ja käden taitojen opetusta sekä ohjata opiskelijoita hakemaan tietoa kansalaisopiston koulutustarjonnasta ja muista vapaa-ajan mahdollisuuksista. 3. Työpaja / Karhupaja ja siihen liittyvä toimintaympäristö mahdollistaa toiminnallisten menetelmien käyttämisen kieliopintojen tukena ja kotoutumisen edistämiseksi. Tavoitteena on tukea kielen oppimista käytännön toiminnalla, harjoitella kieli-taitoa käytännössä, oppia sanastoa ja edistää ammatillisia taitoja kielenopetuksen rinnalla. Opetus tapahtuu sille varatuissa työpajatiloissa. Ohjatussa työpajatyöskentelyssä käytetään työ-, yksilö- ja ryhmävalmennusta. 4. Muut projektit ja hankkeet: Yhteistyön hakeminen erilaisten projektien ja hankkeiden kanssa antaa tilaisuuksia vaihtelevaan toimintaan monilla eri aloilla. 5. Sosiaali- ja terveyspalvelut: Arjen taitoihin ja yhteiskuntatietouteen liittyviä informaatiotilaisuuksia, jotka järjestetään tarpeen mukaan tulkattuina, suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä paikallisten pakolaistyöntekijöiden, perhetyöntekijöiden, sosiaaliohjaajien ja terveyspalvelujen työntekijöiden kanssa. Yhteistyössä etsivän nuorisotyön kanssa on mahdollista järjestää nuorille opiskelijoille ikäryhmälle sopivia tapaamisia. 6. Työllisyyspalvelut: Yhteistyössä Pudasjärven kaupungin ja muiden työllisyyspalvelujen kanssa voidaan selvittää jatkopolkuja erityisesti nopean koulutuspolun opiskelijoiden osalta. Yhteistyö mahdollistaa työkokeilumahdollisuuksien, oppisopimuskoulutuksen ja palkkatuetun työllistymisen mahdollisuuksien selvittämistä opiskelijoiden jatkopolkujen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Yhteistyö TE-toimiston kanssa antaa mahdollisuudet selvittää jatkopolkuja työllistymisen, työkokeilun, työelämävalmennuksen, koulutuskokeilun, ammatillisen koulutuksen ja kielikoulutuksen suhteen. 9. ARVIOINTI Opiskelija saa koulutuksen aikana riittävästi palautetta edistymisestään, oppimisestaan ja työkokeilusta. Arvioinnin yleisimpänä tapana on opiskelijan toiminnan jatkuva havainnointi ja keskustelu opiskelijan kanssa. Muita välineitä ovat erilaiset tehtävät, harjoitukset ja testit, joita suoritetaan todellisissa kielenkäyttötilanteissa. Arvioinnin tarkoituksena on antaa kannustavaa palautetta taidoista, joita hän on oppinut, sekä selvittää, mitä täytyy vielä kehittää. Monipuolisen ja rakentavan palautteen ansiosta opiskelijalle kehittyy realistinen käsitys omasta itsestään oppijana ja hän osaa parantaa omia oppimistaitojaan. Arvioinnin yleisenä tavoitteena on tukea opiskelijan yksilöllistä oppimista.
1.8.2015 Arviointi jatkuu koko koulutuksen ajan, ja se kohdistuu oppimistuloksiin ja -prosessiin. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan tausta ja käytetään sellaisia joustavia menetelmiä, että jokainen voi osoittaa tasapuolisesti oman osaamisensa. Arvioinnissa huomioidaan kaikki kotoutumiskoulutuksen osa-alueet: kieli- ja viestintätaidot, työelämään tutustuminen, työelämä- ja yhteiskuntataidot ja valinnaiset opinnot. Kielen opiskelun alkuvaiheessa painotetaan enemmän edistymisen arviointia, ja se on tyypillisesti sanallista tai kuvailevaa. Pidemmälle ehtineitä voidaan arvioida sekä edistymisen että kielitaidon perusteella. Kielitaidon arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen, kielitaidon kuvausasteikkoon, joka on valtakunnallisesti vertailtavissa. Arvioinnin tulee olla tasapuolista, ja on varmistettava että opiskelija ymmärtää arvioinnin periaatteet, sen merkityksen ja arviointimenetelmät. Suoritetusta koulutuksesta annetaan koulutuksen lopuksi opiskelijalle osallistumistodistus. 15