MYÖTÄTUNTOUUPUMUS LISÄMATERIAALIA
Ajattelen vain, antakaa jo olla. Miksi aina minun pitää auttaa? Aina, kun tapaan hänet, olen aivan puhki. Jotenkin se alakulo vain tarttuu, vaikka kuinka yritän ravistella sen irti. Kun vain tohtisin sanoa, että mene hoitoon. En ole mikään terapeutti, enkä jaksa sellaista esittää. En yksinkertaista suostu enää tähän.
HUOMIOI KEHOSI! Katso jokin sarja televisiosta ja kiinnitä huomiota, millaisia ilmaisuja lähdet jäljittelemään. (Asennolla, ilmeillä, hengitystavoilla) Pohdi, millaisia ilmaisuja jäljittelet asiakastyössäsi. Katso toinen jakso ja kiinnitä huomiota siihen, että et jäljittele niitä ilmaisuja, joihin aiemmin kiinnitit huomiota. Miten helppoa tai vaikeaa tämä on? Ota kontrolliin sitä, mikä tarttuu helposti.
MIETI HETKI Miten istut tai seisot ollessasi asiakkaittesi kanssa? Milloin omaksut asiakkaan asennon? Istutko jalat ristissä, tuolin reunalla, lysähdätkö tai hengitätkö asiakkaittesi tavoin? Oletko hidastanut hengitystäsi toivoen myös asiakkaan tekevän samoin ja rauhoittuvan? Kopioitko heidän ilmeitään yrittäessäsi kertoa, että pääset kiinni siihen, mitä asiakas tuntee?
PEILAUKSEN PURKUTAPOJA Istu suorana Nosta jalka toisen päälle tai päältä pois Muuta hengitystapaa Juo vettä Tee muistiinpanoja Venyttele Käy wc:ssä Jännitä joitakin lihasryhmiä Liiku Räpyttele silmiä Ilmeile Hengitä syvään Hengitä ulos
YKSINKERTAINEN KEHOTIETOISUUSHARJOITUS Rauhoitu ja rentoudu. Sulje silmät ja sukella mielikuvissasi johonkin miellyttävään muistoon. Palauta muisto aisteillasi: mitä näet, kuulet, haistat, maistat, tunnet iholla jne. Kiinnitä huomiota kehoon: mitä tapahtui sykkeessä, tavassasi hengittää, kasvoillasi, lihaksissasi jne? Palauta mieleesi joku kielteinen muisto. Käytä taas aistejasi. Kiinnitä uudelleen huomio kehoosi: millaisia muutoksia huomaat?
KUN SYMPAATTINEN HERMOSTO AKTIVOITUU Syke nousee Hengitys tihenee Veri virtaa lihaksiin päin Pupillit laajenee Veri virtaa lihaksiin päin Hikoilu lisääntyy Iho kylmenee, kalpenee Suu kuivuu
HARJOITUKSIA: KEHOTIETOISUUS ASIAKASTYÖN AIKANA Kun sinulla on kosketus oman kehon tiloihin, voit käyttää tätä asiakastyössä. Aloita asiakkaasta, jonka kanssa on suhteellisen helppo työskennellä. Aseta katseen ulottuville jokin muistuttaja, jonka nähtyäsi muistat kiinnittää huomiota omaan kehoosi. Kiinnitä 15 minuutin välein huomio kehoosi. Huomaatko sympaattisen hermoston aktivoitumisen merkkejä? Onko vireystilasi optimaalinen tilanteen vaatimuksiin nähden? Huomioi muutokset asiakastapaamisen aikana. (Rotschild & Rand 2010)
HARJOITUKSIA: ITSETIETOISUUS ASIAKASTYÖN AIKANA Syvennä edellistä harjoitusta. Kun kiinnität huomion kehoosi, huomioi samalla asiakas, hänen tapansa olla ja hengittää. Mitä samaa teissä on? Kuuntele nyt hetki oman mielesi liikkeitä. Millaisia ajatuksia ja tunteita on mielessäsi? Mikä on ehkä samaa kuin asiakkaalla? Arvioi, täytyykö sinun tehdä jotakin, jotta voit palata itseesi ja olla levollisesti läsnä. Tärkeä taito ihmissuhdetyöntekijälle kyky havainnoida samaan aikaan itseä ja toista.
HARJOITUKSIA: VIREYSTILATIETOISUUS JA -SÄÄTELY Katso jonkin jännittävä elokuva. Kiinnitä tietoisesti huomiota siihen, milloin vireystilasi lähtee nousuun. Mistä sen huomaat? Kokeile joitakin keinoja, joilla voit rajoittaa nousua. Mikä juuri nyt toimi parhaiten? Rauhallinen hengittäminen, eritoten palleahengitys Muuta asentoa Rentouta hartioita Hae lasi vettä Muistuta itsellesi, että tämä ei tapahdu nyt ja oikeasti Sulje silmät, kuvittele itsesi keskelle rauhallista maisemaa.
MYÖTÄTUNTOSTRESSIN ITSEHAVAINNOINTI Tunsin olevani emotionaalisesti turta, mikään ei tuntunut miltään. Sydämeni alkoi sykkiä nopeammin, kun ajattelin työtä asiakkaitteni kanssa. Tunsin kokevani asiakkaitteni traumaattisia kokemuksia yhä uudestaan. Minulla oli nukkumisongelmia. Tulevaisuus vaikutti masentavalta. Työstä muistuttavat asiat järkyttivät minua. En halunnut olla muiden ihmisten kanssa. Olin hermostunut.
En ollut niin aktiivinen kuin tavallisesti. Ajattelin työtä silloinkin, kun ei ollut tarkoitus ajatella. Minulla oli keskittymisvaikeuksia. Vältin ihmisiä, paikkoja ja asioita, jotka muistuttivat työstäni. Minulla oli työhön liittyviä painajaisia. Vältin työskentelyä tiettyjen asiakkaiden kanssa. Ärsyynnyin helposti. Odotin jotakin pahaa tapahtuvaksi. Minulla oli muistikatkoksia tilanteista asiakkaiden kanssa. Muita reaktioita millaisia? (Nissinen 2012)
SIJAISTRAUMATISOITUMINEN - ITSEHAVAINNOINTI Miten kuva itsestäni on muuttunut: kuka olen? Kuinka näin maailman ennen ja miten näen sen nyt? Ajattelen jonkin kannattelevan elämää ja sen jatkuvuutta myös vastoinkäymisissä. Mitä ajattelin näistä asioista ennen ja mitä ajattelen nyt? Miten tulevaisuuden ajatteleminen ja kokemus toivosta ovat muuttuneet? Miten tulen toimeen voimakkaiden tunteiden kanssa? Voinko ajatella rakkaitani ja olla tietoinen siitä, että he välittävät minusta? Tunneko olevani tarpeellinen, onnistunut ja toisten rakastama?
Käytänkö voimavarojani hyviin päätöksiin henkilökohtaisessa elämässä ja työssä? Miten suojelen itseäni ja huolehdin rajoista ihmissuhteissa ja työssä? Olenko pelkästään toisten käytettävissä? Käytänkö voimavarojani tunteakseni itseni paremmin, kehittääkseni oivalluskykyäni ja selvitäkseni kehityskriiseistä? Tunnenko olevani tarpeeksi turvassa? Uskonko rakkaitten olevan turvassa? Olenko ylpeä itsestäni? Ovatko toiset ihmiset kunnioitukseni arvoisia?
Voinko luottaa omaan arviointikykyyni? Voinko luottaa toisiin ja olla joskus heidän varassaan? Voinko kontrolloida elämääni? Ajattelenko voivani vaikuttaa toisten käyttäytymiseen myönteisessä mielessä? Voinko olla toisten myönteisen hallinnan tai tarkoituksenmukaisen vallankäytön kohde? Ajattelenko olevani hyvää seuraa itselleni? Voinko olla lähellä toisia ihmisiä? Syntyykö minulle väkisin ajatuksia, jotka liittyvät omaani tai toisten turvallisuuteen? Näenkö enemmän painajaisia kuin ennen tähän työhön ryhtymistä?
Tunkeutuuko mieleeni väkisin muistikuvia, liittyykö muistikuviin fyysisiä tuntemuksia? Laukaisevatko asiakkaiden kokemukset herkästi omia reaktioitani? Onko seksuaalinen tyytyväisyyteni tai kokemiseni muuttunut? Miten sukupuolikäyttäytymiseni on muuttunut? Tunkeutuuko mieleeni häiritseviä mielikuvia seksin aikana? Mitä fyysisiä stressireaktioita minulla on? Toimiiko kehoni eri tavalla kuin ennen? Miten? Olenko huomannut itselläni lisääntyvää fyysistä oireilua? (Nissinen 2012)
HENKILÖKOHTAINEN EMPATIATAIPUMUKSENI Kuvittelen säännöllisesti minulle mahdollisesti tapahtuvia asioita. Minulla on usein lämpimiä ja huolestuneita ajatuksia ihmisistä, joilla eivät ole asiat yhtä hyvin kuin minulla. Minun on joskus vaikea nähdä asioita toisen ihmisen näkökulmasta. En aina ole pahoillani ihmisten puolesta, joilla on ongelmia. Samastun voimakkaasti romaanihenkilöiden tilanteisiin. Hätätilanteissa olen hermostunut ja oloni tuntuu epämukavalta. Useimmiten olen niin objektiivinen katsoessani elokuvaa tai näytelmää, etten pääse syvälle juoneen mukaan.
Erimielisyyksissä yritän aina nähdä muiden näkökulmat ennen kuin teen omat päätökset. Jos huomaan jotakuta käytettävän hyväksi, olen häntä kohtaan suojeleva. Tunnen itseni avuttomaksi ollessani hyvin tunnepitoisessa tilanteessa. Yritän ymmärtää ystäviäni paremmin kuvittelemalla, miltä asiat näyttävät heidän näkökulmastaan. Pääsen harvoin syvästi mukaan hyvän kirjan tai elokuvan tunnelmaan. Nähdessäni jonkun loukkaantuvan pyrin olemaan rauhallinen. Toisten epäonni ei useinkaan horjuta minua mitenkään.
Katsottuani näytelmän tai elokuvan tunnen kuin olisin ollut yksi sen henkilöistä. Minua pelottaa olla tunneilmapiiriltään jännitteisessä tilanteessa. Kun näen jotakuta kohdeltavan huonosti, en tunnista myötätuntoa häntä kohtaan lainkaan. Olen yleensä tehokas hätätilanteiden hoitamisessa. Minua koskettavat monet asiat, joita näen tai kuulen. Uskon, että kaikissa asioissa on kaksi puolta ja yritän katsoa niitä molempia. Olen melko helläsydäminen ihminen.
Kun katson hyvää elokuvaa, voin helposti pistää itseni päähenkilön paikalle. Menetän hätätilanteissa kontrollin. Kun olen huolissani jostakin henkilöstä, yritän hetkeksi asettua hänen paikalleen. Lukiessani mielenkiintoista tarinaa tai kirjaa, kuvittelen, miten itse tuntisin, jos asia tapahtuisi minulle. Lamaannun nähdessäni jonkun tarvitsevan kipeästi apua hätätilanteessa. Ennen kuin arvostelen muita, yritän asettua heidän paikalleen ja kuvitella, miltä minusta tuntuisi.
Kerää kooste sinuun sopivista lauseista. Pohdi, mitkä kertovat kyvystäsi empatiaan? Entä kyvystäsi ottaa etäisyyttä? Miten empatiataipumuksesi vaikuttaa asiakastyössäsi sinuun, toiseen? Miten paljon elät kehollasi mukana toisen kokemuksessa? Asento, ilmeet, hengitystapa Syke, ihon lämpötila, lihasjänteys jne. Millaisia keinoja sinulla on suojata itseäsi? (Nissinen 2012)
MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN SEURAUKSIA Asiakasta vaarantava työtapa Muutokset työmoraalissa, ammattietikassa, arvomaailmassa. Hiljentäminen Työntekijä vaientaa asiakkaan esim. vaihtamalla puheenaiheen, välttelemällä tiettyä puheenaihetta, kyllä se siitä viesteillä, ikävystyy, estää keskustelun huumorilla, on turtunut ja tyhjä jo ennen tapaamista, näyttelee kiinnostusta jne Kyynisyys Uupumisreaktio, joskus elämänasenne, jossa paha, epäilyttävä, epämiellyttävä yleistetään koskemaan lähes kaikkea. Välinpitämättömyyttä, toisille ihmisille merkittävien asioiden kieltämistä
Kaikkien pelastaminen tai asiakkaiden välttely Tunteenpurkaukset tai tunteiden tukahduttaminen Empatian väheneminen Eristäytyminen Ylikontrollointi ihmissuhteissa Itsehoidon välttäminen Kehon ja mielen moninaiset reaktiot
ENNALTAEHKÄISYN NÄKÖKULMA Työntekijöille on tärkeää, että työyhteisössä saa uupua ja että uupumusta voi sekä ehkäistä että hoitaa. On tärkeää olla tietoinen siitä, että emotionaalisesti haastava työ raskaiden ja vastenmielisiin asioihin liittyvien tarinoiden kanssa voi uhata työntekijän elämänuskoa ja luottamusta hyvään mutta myös vahvistaa ammatillisesti. Siksi yhteisön on tiedostettava myötätuntostressin ja uupumisen vaikutukset työhön ja panostettava niiden käsittelyyn. Nissinen, 2012, 78
KYSY ITSELTÄSI ENNEN KUIN KERROT KOLLEGALLE Onko keskustelu Debriiffausta Tapauskonsultaatio? Lounaskeskustelu Pikkujoulukeskustelu Onko keskustelija Tietoinen, että aiot jakaa traumaattisen tilanteen yksityiskohtia Pystyykö hän kontrolloimaan sitä, mitä kerrot? Jos on kyse debriiffauksesta tai tapauskonsultaatiosta Tietääkö kuuntelija, mistä on kyse Oletko antanut varoituksen etukäteen? (Mathieu 2012)
TYÖN SISÄLTÖ Miksi organisaatio ja yksikkö ovat olemassa? Minkä tehtävän organisaatio on antanut yksikölle ja eri työntekijöille? Mitkä ovat työn tavoitteet? Millainen toiminta vie kohti tavoitteita? Mitkä ovat organisaation toimintaa ohjaavat arvot ja ideologia? Millainen myötätuntostressi liittyy perustehtävän hoitamiseen?
TYÖPAIKAN RAKENTEET Millainen työnjako ja työ- ja tehtäväkuvat työpaikalla on? Kuinka perehdytys on järjestetty? Miten vastuu jakautuu? Miten tiedonkulku yksikön ja organisaation sisällä toteutuu? Millaisia keskustelu- ja päätöksentekofoorumeita työpaikalla on? Onko työntekijöille vaikuttamismahdollisuuksia? Miten ongelmanratkaisu onnistuu? Osoitetaanko työyksikössä kiinnostusta työn kehittämistä sekä toisten työtapoja ja ammatillista taustaa kohtaan?
Miten yksikössä käytetään moniammatillista osaamista? Kysytäänkö kollegoilta neuvoja, mielipiteitä ja tukea? Ovatko kehityskeskustelut, työnohjaus, henkilöstö- ja täydennyskoulutus sekä kriittisten tilanteiden purku ajan tasalla ja käyttävätkö työntekijät niitä? Millaisin keinoin asiakastyössä kehittyvää henkistä kuormitusta säädellään, mitkä rakenteet suojaavat työntekijää henkiseltä uupumiselta?
VUOROVAIKUTUS Kuinka ammatillista vuorovaikutus on? Tukeeko vuorovaikutus perustehtävän toteutusta? Miten käsitellään ristiriitoja ja konflikteja? Miten annetaan ja vastaanotetaan erilaista palautetta? Puhutaanko ongelmista? Pystytäänkö ongelmat muuttamaan tavoitteiksi? Onko työpaikalla välinpitämättömyyttä? Pystytäänkö työpaikalla ottamaan puheeksi työntekijän tai esimiehen uupuminen? Ratkaistaanko loukkaantumiset? Vaalitaanko hyviä käytöstapoja?
MYÖTÄTUNTOSTRESSIN HALLINNAN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA Tuntevatko työyhteisön jäsenet voivansa hyvin? Pidetäänkö työpaikalla työn sisällöstä johtuvaa henkistä kuormittumista normaalina olotilana? Onko työyhteisöllä kykyä säädellä psyykkistä työkuormitusta ja huolehtia palautumisesta rasituksen jälkeen? Miten pitkälle henkistä rasitusta säädellään työpaikan sisäisin keinoin?
Missä tilanteissa tai ongelmissa tarvitaan ulkopuolista tukea? Mitkä ovat ne merkit työpaikalla ja työssä, jotka ilmaisevat, että henkinen rasitus joko häiritsee toimintaa tai että siihen on löydetty ratkaisuja? Oppiiko ja kehittyykö työyhteisö? Vallitseeko työyhteisössä onnistumisen halu vai epäonnistumisten välttely? Leimataanko henkinen kuormittuminen ammatilliseksi puutteeksi?
Sisältyykö työn arkeen kohokohtia, luovuutta ja juhlahetkiä? Viljelläänkö työpaikalla huumoria? Siedetäänkö työpaikalla ihmisten erilaisuutta? Toteutuvatko tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus? (Nissinen 2012)
ITSEHOIVA OMASSA ELÄMÄSSÄ Nukunko tarpeeksi? Syönkö joka päivä jotakin tuoretta ja prosessoimatonta? Sallinko itselleni viikoittain kosketuksen luontoon? Saanko tarpeeksi auringonvaloa? Käynkö lääkärilläni vähintään kerran vuodessa? Koenko säännöllisesti seksuaalista nautintoa?
Ilmaisenko säännöllisesti kielteisiä tunteita rakentavalla tavalla? Annanko itselleni anteeksi, jos teen virheen? Teenkö asioita, jotka antavat minulle iloa ja tarkoituksellisuutta? Onko elämässäni kauneutta? Annanko itselleni luvan olla kaunis ja tuoda kauneutta kotiin ja työhuoneeseeni?
Onko minulla aikaa olla yksin? Saanko päivittäin tai viikoittain hengellistä vahvistusta? Muistanko milloin itkin viimeksi niin, että lopulta nauroin? Hyväksynkö itseni sellaisena kuin olen?
ITSEHOIVA TYÖELÄMÄSSÄ Pidänkö päivittäin lounastauon ja teen jotakin, mikä ei liity työhön? Ovatko työpäiväni järkevän mittaisia? Kalenteroinko päivittäin itselleni hengitystilaa, jotta voin pysähtyä ja arvioida prioriteettejani. Onko toimistoni järjestyksessä? Onko minulla riittävä valaistus ja ilman vaihto?
Delegoinko koskaan tehtäviä oman työajan vapauttamiseksi? Kunnioittaako perheeni työaikaani? Jos ei, olenko kysynyt heiltä asiasta? Onko minulla työaikaa, joissa ei ole keskeytyksiä ja häiriötekijöitä? Onko minulla varattu-valo tai eisaahäiritä-kyltti? Olenko kalenteroinut aikaa puheluihin vastaamiseen ja sähköpostin tarkastamiseen?
Otanko enemmän töitä, mitä ehdin tekemään? Juonko riittävästi vettä työpäivän aikana? Onko minulla mukavat kengät töissä? Olenko pois töistä itsehoidollisista syistä? (lomat, sairaslomat) Onko minulla joku, jonka kanssa jutella ammatillisesta elämästäni? Onko minulla elementtejä työhuoneessani, jotka tekevät siitä miellyttävän? (tuoksut, taide, musiikki ja muut äänet) Sitoudunko tehtäviin/asioihin, joita myöhemmin kadun? (Figley 2004)
MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN JA SIJAISTRAUMATISOITUMISEN ENNALTAEHKÄISY Kuinka hallita myötätuntostressiä? Kuinka ennaltaehkäistä kokemusmaailmassa tapahtuvia muutoksia? (Pearlman & Saakvitne 1996)
STRESSI Itsestä huolehtiminen: tasapaino, rajat, terveelliset elämäntavat ja yhteys muihin Itsestä välittäminen: rentoutuminen, lempeys itseä kohtaan, mielihyvän ja mukavuuden tavoittelu, leikillisyys Pakeneminen: tekeminen, joka auttaa unohtamaan työn, unelmointi, tuskallisista tunteista irtipäästäminen Rotschild: stressinhallinta keskellä työn arkea!
KOKEMUSMAAILMA Etsi tarkoitusta Ota tarkoitus mukaan siihen, mitä teet Haasta kielteiset ajatuksesi (kyynisyys, nihilismi ja epätoivo) Etsi yhteisöllisiä aktiviteetteja
ENNALTAEHKÄISYN NÄKÖKULMIA Tietoisuus Yhteys omiin tarpeisiin, rajoihin, tunteisiin ja voimavaroihin Tietoisuustaidot ja hyväksyntä Keho, mieli, intuitio Tasapaino Työ, lepo ja huvi Sisäinen tasapaino: itsen eri puolet huomioon Yhteys Itseen Muihin Johonkin laajempaan
KASVO- JA ASENTOTIETOISUUS : HARJOITUKSIA Ilmejäljittelyn tiedostaminen asiakastyössä ASIAKKAAN KÄYNTIÄ EDELTÄVÄ ja ASIAKASKÄYNNIN AIKAINEN ARVIO Aloita asiakkaasta, jonka tunteet tarttuvat sinuun helposti Tee arvio tunnetilastasi ennen tapaamista. Katso peilistä todellista ilmettäsi ennen asiakkaan tapaamista. Tutki lihaksia otsasi, suusi, poskiesi ja silmiesi alueella sekä silmiesi ilmettä. Merkitse kaikki tämä muistiin. Sisällytä muistiinpanoihisi havaintoja asiakkaan tunteista ja ilmeistä useita kertoja asiakaskäynnin aikana. Tee nopeita arvioita tunteistasi ja ilmeistäsi vähintään kahdesti, mieluummin 3-4 kertaa asiakaskäynnin aikana. Merkitse muistiin. Merkitse muistiin asiakaskäynnin aikana myös huomiot omien ilmeidesi muutoksista. Tarkista samalla, onko myös asiakkaan ilme muuttunut.
KASVO- JA ASENTOTIETOISUUS: HARJOITUKSIA Ilmejäljittelyn tiedostaminen asiakastyössä ASIAKASKÄYNNIN JÄLKIARVIO Kirjoita välittömästi käynnin päätyttyä kuvaus omista jälkitunnelmistasi. Sisältyykö niihin tunteita, joita asiakas ilmaisi tai tukahdutti käynnin aikana? Seuraavaksi katso peilistä, miltä ilmeesi näyttää? Miten se eroaa vastaanottoa edeltävästä ilmeestä? Heijastaako se sinun vai asiakkaan mielialaa?
KASVO- JA ASENTOTIETOISUUS: HARJOITUKSIA Ilmejäljittelyn tiedostaminen asiakastyössä KÄYNNIN JÄLKEINEN INTERVENTIO Jos ilmeesi peilissä muistuttaa asiakkaasi ilmettä, vääntele naamaasi ja ilmeile itsellesi. Pane merkille, muuttaako se mielialaasi ja miten. Ajattele jotakin miellyttävää asiaa tai ihmistä ja huomioi, muuttuuko ilmeesi ja miten.
KASVO- JA ASENTOTIETOISUUS: HARJOITUKSIA Ilmejäljittelyn tiedostaminen asiakastyössä KÄYNNIN AIKAINEN INTERVENTIO Muuta tämän asiakkaasi kanssa seuraavan käynnin aikana ilmettäsi kolme kertaa erilaiseksi kuin hänen. (neutraali ilme)havainnoi mielialaasi käynnin aikana ja asiakkaan lähdettyä. Onko se erilainen vai samanlainen kuin asiakkaan? Jos tuntuu vaikealta muuttaa ilmettä asiakkaan läsnä ollessa, harjoittele ensin muissa yhteyksissä, vaikkapa ystävien tai perheen kesken. Kun onnistut säätelemään ilmeitäsi yhden asiakkaan kanssa, jotka tekemällä sama harjoitus alusta loppuun seuraavan asiakkaan kanssa. Muista, että voit aina omaksu asiakkaan ilmeen, jos arvioit sen olevan hänelle hyväksi ja jos se ei vaaranna kohtuuttomasti omaa hyvinvointiasi. Automaattisen ilmepeilauksen säätelyn oppiminen lisää valinnan mahdollisuuksiasi. Voit peilata tai jättää peilaamatta riippuen siitä, mikä on hyödyllisintä ja mikä edistää sekä sinun että asiakkaan hyvinvointia. (Rotschild & Rand)
HARJOITUS: HUOMION KIINNITTÄMINEN Kuvittele oma mielesi teatterin näyttämönä. Näyttämöllä on monenlaisia esityksiä ja näyttelijöitä riippuen päivästä ja hetkestä. Tärkeimmät näyttelijät ovat ajatuksesi, tunteesi, keholliset tuntemuksesi ja lukuisat ihmiset. Välillä tarvitset taitoa ohjailla sisäisen näyttämösi tapahtumia. Välillä ainoa vaihtoehto on hyväksyä sen tapahtumat. Pohdi, millainen on näyttämösi roolimiehitys juuri nyt. Millainen on tunnetilasi, mitä ajatuksia on päällimmäisenä mielessäsi, ketkä ihmiset ovat aktiivisessa tietoisuudessasi? Millaisista kehollisista tuntemuksista tulet tietoiseksi?
HARJOITUS: OHJAILU Ohjaa sisäiselle näyttämöllesi joku henkilö, josta et pidä. Ajattele häntä ja keskity ikäviin asioihin, joita hän tekee. Kun olet hetken aikaa tehnyt näin, siirrä huomiosi toisaalle ja tarkkaile, miltä kehossasi tuntuu. Onko se jännittynyt, levoton, rauhaton tai painava? Vaihda näyttelijää. Päästä näyttämölle joku, jota haluaisit rutistaa: rakastettu, ystävä, lapsi. Ajattele häntä. Kuulostele tuntojasi uudelleen. Voit ohjata näyttelijöitä sisäiselle näyttämöllesi! Huomiosi valonheittimenä ( Kåver & Nilsonne 2008)