Yleista Tyo oli luonteeltaan malminetsintaan sovellettua kallioperakartoitusta. Jo olemassa olevien tietojen, kuten geofysiikan, kairausten, kartoitusten ym. tutkimusten runsaudesta huolimatta jaa laajoja peitteisia alueita, joiden kallioperasta haluttiin talla tavoin saada tarkennettu kuva. Tutkimuslinjojen valintaperusteista ei allekirjoittaneella ole enempaa tietoa, mutta tyon joustavan toteuttamisen kannalta linjat ali valittu valmiita tieuria, polkuja ja rajalinjoja pitkin liikkumisenklpottamiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Geologiset valintaperusteet lienevat olleen kivilajikontaktien tarkentaminen, seurattavissa olevat johteet eika varmasti vahimrnassa maarin mahdolliset malmiaiheet. Tyon toteutus Tyo suoritettiin Suomen idialmi 0y:n vimpaimella. Rnsirnrnainen porauspaiva oli 21.3.1980 Kuusivaarassa ( Liite 1. kl. 4311 11 A,C ). Kaytossa oli talloin SM0Y:n pienempi vimpain. Moreenin paksuus ja sitkeys osoittautuivat heti ylivoimaisiksi ko. koneelle. Pisteilta 1-11 saatiin vain moreeninaytteita. Linja keskeytettiin ja siirryttiin helpommalle alueelle Rauanjarven maastoon.( Liite 2. kl. 4313 03 A,C ). Talla alueella ( pisteet 19-54 ) katsottiin kallio tavoitetuksi n. 80$ pistemaarasta. Si'd1OY:n iso vimpain saatiin kayttoon 23.4 alkaen. Tyo aloitetiin uud.elleen Kuusivaarasta. 3yt saatiin jo kallio-
naytteita; tosin vaivalloisen ja hitaan porauksen tuloksena. I,loreenia on kauttaaltaan 15-30 m paksuudelta ja se on niin sitkeata, etta reijat jouduttiin avaamaan ensin ristipaateralla. Talla alueella naytteita saatiin vain 2-4 kpl paivassa. Tyon jouduttamiseksi pistevalia harvennettiin. Kevaan edistymisen myota suot muuttuivat niin pehmeiksi ja kantamattomiksi, etta osa suolinjoista jouduttiin jatta- ~1.43 I1 'ZC maan kesken. iuain kavi esimerkiksi pisteiden 55-68 ( Liite 3) 4311 11 D ja pisteiden 76-85 ( Liite 4 ). Aisusjoen alueella ( Liite3 ) naytteenotto sujui muuten normaalisti ilman suurempia vaikeuksia. Otravaarassa ja Otravaaran tien varressa jouduttiin jalleen - tekemisiin paksun ja sitkean moreenin kanssa ( Liitteet 4 ja (J 4%" " D, P ~ ). Yorauksessa siirryttiinkin vesihuuhteluun, joka helpotti moreenin lapaisya. Noreenin paksuus oli useilla pisteilla, yli 20 m, paikoin jopa lahes 40 m. Poraaminen oli ymmarrettavasti vaivalloista ja hidasta vesilinjojen rakentamisineen. Lisaksi liimpimat saat aiheuttivat koneeseen kayntihairioita ylikuumenemisen seurauksena. Mainittakoon, etta pisteella 140, jossa moreenia on 38 m, kului naytteen saamiseen aikaa 1% t. 431( (0 ( ~ l f 10 Seuraavat alueet K yrossa ( Liite 6 ), Ranhivaarassa (~iite 7) &22.12, 4Jb o ja Tikanvaarassa ( Lllte 8 sujuivat norrnaalin vaikeissa merkeissa. Sitkea ja paksu moreeni oli lapaistava ensin ristipaateralla. Tyo paattyi talta osin jo oikeastaan kesakuun loppuun mennessa. Heinakuussa ja elokuussa porattiin kahden viikon- lopun aikana linja Saa,ri-arven itapuolelle; pisteet 331 - lo 43,c [A 364 ( Liitteet 5 ja 9 ). Heina- ja elokuu omistettiin kesalomalle ja Kasurin mineralisaation porauksiin.
Tuloksia Koska tyon tarkoituksena oli saada naytteita kalliosta, tahan my6s pyrittiin. iiaikkiaan ehd-ittiin porata 204 pistetta, joista saatiin 196 kallionaytetta ja sivutuotteena 84 moreeni- ja/tai sekanaytetta. Isolla vimpaimella haettiin aina kallion3yte.100 $:sti. Saad.ut tulokset osoittavat, etta kivilajit pitavat jokseenkin paikkansa, mutta kivilajirajat siirtyvat joissakin tapauksissa huomattavasti; jopa niin, etta kontaktia ei tavoitettu tai linjaa jouduttiin jatkamaan huomattavasti. Ohuita btl-johteita tai KA-horisontteja tavattiin muutamia. Sen sijaan ainakaan silm%naaraisesti ei voitu todeta merkkeja malm~utumisista, joitakin SK ja FEK lukuunottamatta. Yhteenveto ja kommentteja Noin 3.5 kuukauden aikana suoritettiin Juuan ja Polvijarven kuntien alueella verrattain laaja malminetsintaa palveleva kallioperatutkimus. Tyo suoritettiin Suomen Malmi 0y:n iskuporakoneilla. Tarkoituksena oli saada konkreettista tietoa laajojen peitteisten alueiden kallioperasta tarkemman kuvan saamiseksi tassa mielessa. Yhteensa 204 eri pisteesta otettiin 196 kalliomurske- ja 84 moreeninaytetta. Tehdyt tutkimuslinjat osoittivat heti aikaisempien kallioperakarttojen puutteelisuuden luonnollisista syista. Vaikka isokin vimpain joutui todella lujille erittain paksuissa ja sitkeissa moreeneissa ja naytteensaanti oli hidasta, on tma kuitenkin toistaiseksi ainoa luotettava keino kallioperatietojen hankkimiseksi kalliosta alueilla, missa esimerkiksi syvakairaukseen ei ole edellytyksia. Tassa tyossa osoittautui, etta esimerkiksi nayteen haku 40 m paksun moreenipeitteen lapi onnistuu, jos vain annetaan
aikaa. Taoinkin on tietysti pyrittava optimointiin naytteen tarkeyden, pisteiden tiheyden ja mahdollisten kalustotappioiden suhteen.
Iiiite 10 Taulukko 1. Naytepisteluettelo karttalehdittain ja alueittain. Piste n:o Alue K1 n:o I - 11, 13, 15-18, 163-169 (23 k#?\ Kuusivaara 19-54 (34 ly~l\ Rauan j arvi 4313 03 69-75, Aisus joki 4311 12 94-106, 201 ( z I ~ \ 86-93 (g +Q) Otravaara 4311 I1 107, 113-140, 145, 150-162 (43 9) Otravaaran tie 4311 11, 4311' 12 181-194 (!44~) Hanhivaara 4311 10 195-200, 301-304, 315-318 p4v) Tikanvaara 4311 10, 4222 12 331-364 (34 q) Saarijarven ita- 4311 11, 4311 12 /---- --" ----.--- puoli