Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.

Transkriptio

1 Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki rj:o /3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella Ahvenanmaalla tavataan paikoin runsaasti kalkkikivilohkareita moreenissa. Seismisella refraktioluotauksella pyrittiin paikanta- maan kalkkikivilohkareiden emakalliota. Maastotyöt tehtiin välisena aikana. Seismiset profiilit ylittävät lähes aukottomasti Saltviksfjardenin länsipuolella sijaitsevan laajan peltoalueen. Kuuden luotausprofiilin yhteispituus on 2900 m. Seismisten linjojen sijainti esitetään liitteella 1. Lumparnin alueen kalkkikiven seismiseksi nopeudeksi on arvioitu 3500 m/s (Geologigal Survey of Finland, Bulletin 317, Boris Winterhalter, 1982). Laskut osoittavat, että graniitin (V=5000 m/s) päällä oleva kalkkikivikerros (V13500 m/s) voidaan havaita seismisella refraktioluotauksella, jos sen paksuus on yli 50 % irtomaan vahvuudesta. Ahvenanmaalla käytettiin seismista luotausta kalkkikivitutkimuk- sissa myös v Luotauksista tehty raportti Q19/1012/87/23 loytyy GTK:n arkistosta. Luotausten toteutus Luotauksissa käytettiin GTK:n 12-kanavaista Abem Trio 5352 seismo- grafia. Kaikki mittaukset tehtiin 100 m:n vastakkaisluotauksina geofonivalin ollessa 5-10 m. Panokset rujaytettiin yleensä luotauslinjalla kohdissa -100, 0, 100 ja 200. Useimmat luotauksista tehtiin salaojitetuilla pelloilla. Vahinkojen välttämiseksi profiilien paikat valittiin siten, että panokset voi- tiin räjäyttää avo-ojissa. Tasta johtuen useille kaukopanoksille piti valita normaalikaaviosta poikkeava etäisyys. Tehdyt muutokset eivät ole häirinneet kallionopeuksien mäiirittämistä. Valtaosa kaukopanoksista rajaytettiin numero l:n lyhythidaste- nalleilla, joiden paloaika on noin 25 ms. Hidastenalleja käytettä- essä ei saada tarkkaa räjähdyshetkeä. Kaukopanosten rajahdyshetken epam5araisyys ei kuitenkaan huononna tulkinnan tarkkuutta. Tulosten tulkinta Luotnuksista saadut seismogrammit ovat hyvalaatuisia ja niistä on voitu luotettavasti määrittää ensimmäisen aallon kulkuaika. Yleensä irtomaakerros on kuitenkin niin ohut, ettei sille saada tarkkoja seismisiii nopeuksia. Tulkinnassa ensimmäisen kerroksen nopeudeksi on annettu m/s ja toisen kerroksen nopeudeksi 1500 m/s. Monet tulkinnoista on tehty 3-kerrosmallilla, vaikka ailcamatkaku- vaajassa niikyy vain kaksi kerrosta. Pohjaveden kyllästämä valiker- ros on siten oletettu piilokerrokseksi, jolle on laskettu maksimi- paksuus.

2 Useimmat panokset rajaytettiin 1-2 m syvissä ojissa. Suurta pariost.ussyvyytta ei ole huomioitu tulkinnassa. Se pienentää tulkittuja irtomaavahvuuksia m. Kerr-ospaksuudet on laskettu leikkausaikamenetelmalla luotausten päihin ja viivästysaikamenetelmälla geofonien alle. Kallionopeudet on maäritetty vastakkaisiin suuntiin mitattujen kulkiiaikojen erotusten avulla. Tulosten laskenta ja piirto on tehty PC-mikrotietokorieella ja DMP-40 plotterilla. Mittausprofiilien aikamatkakuvaajat, niista tulkitut kerrospaksuudet ja seismiset nopeudet esitetäkin liitteilla 2-6. Mittaustulosten tarkastelu t- Profiili alkaa osittain veden peittamalta rantaniitylta ja kulkee välin m n. 2 m syvän ojan penltalla. Linjan alkuun tulkittu pintakerroksen nopeus 1000 m/s kuvannee pehmeää liejua tai savea. Välin rn kuiva pintakerros on ohut, eikä sitä ole huomioitu tulkinnassa, joka on tehty 2-kerrosmallilla. Välillä rn tulkinnassa on siirrytty 3-kerrosmalliin. Profiilin loppuosa m nousee loivasti mäelle. Tulkinta on tehty 2-kerrosmallilla, koska pohjaveden kyllästämä maakerros on oletettu ohueksi, Täten irtomaalle tulkittu paksuus saattaa olla tode'llista pienempi. Frofiilin kaukopanoksista lasketut kallionopeudet ovat tyypillisiä ehjalle kivelle: Lahi- ja kaukopanoksista saatavat nopeudet ovat lahella toisiaa, joten kallio on pintaosiltaankin ehjaä. Liitteeseen 2 on inerkitty kohdat, joissa kallio saattaa olla ymparistöaan rikkonaisempaa. Profiili 2 (400 ml Profiili ylittää loivan maen. Tulkinta on tehty 2-kerrosmallilla ja mahdollinen pohjaveden kyllastarna kerros on jätetty huomiotta. Linjalla ei ole merkittavia hitaan kallionopeuden vyöhykkeita. Profiili 3 (600 m) Linjan alkuosa m ja loppuosa m on tulkittu 3-kerrosmallilla. Maellä olevalla linjan keskiosalla pohjaveden kyll5stams kerros on oletettu ohueksi ja tulkinta on tehty 2-lcerrosriiallilla. Profiililla ei havaita alhaisen Icallionopeuden vyöhykkeitä. Profiilit 4 ja 5 (200 t100 m) Profiilit 4 ja 5 ylittavat lähes yhtenäisenä luotauksena loiva.- piirteisen laakson. Profiilille on tulkittu luotausteii paksuinimat irtornaapeitteet n. 30 m ja poikkeavan alhaiset kallionopeudet. Kalliota peittää tiivis rnoreeni.

3

4

5

6

7

8

9