2 tutkittu alue n. 3 km

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "2 tutkittu alue n. 3 km"

Kaija Sala
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19, liitteenä olevan ehdotuksen mukaisesti. Työn tarkoituksena oli selvittää alustavasti kysymys säteilynanomalioiden olemassaolosta Korsnäsin kaivoksen ympäristössä silmälläpitäen mahdollisia radonmittauksia. Työn tarkoituksena oli edelleen kokeilla radioaktiivisten lohkareiden etsintää. Työn suoritus Badiometrinen haravointi tehtiin 10.1, välisenä aikana. Työn suoritti kaksi miestä käyttäen uraaninetsinnässä kehitettyä menetelmää. Työn yhteydessa osoittautui tarkoituksenmukaiseksi jakaa alue työn tarkkuuden puolesta kahteen osaan, Nämä alueet on esitetty karttaliitteessä (liite 2). Tutkittu alue on kokonaisuudessaan n. 20 km 2 ja yksityiskohtaisesti tutkittu alue n. 3 km 2. Tutkittu alue peittaa suunnilleen sen osan Korsnäsin ympäristöstä, mistä aikaisemmin on löydetty malmilohkareita ja/tai malminuodostuman kivilajeja. Yksityiskohtaisesti tutkittu alue sijaitsee kaivoksen lähiympäristössä ja peittaa sen alueen, jossa säteilynanomalioita esiintyy. Tulokset Radioaktiivista maata löydettiin 27:stä paikasta. Kuten ohei-... sesta taulukosta (liite la) selviää, esiintyvät anomaliat yleensä alaltaan vähäisinä ja intensiteetiltään vaihtelevina. Anomalioille on säännöllisesti luonteenomaista ns. "tuuletusefektil1, ts. senjälkeen kun anomalian päältä poistetaan lumi ja jäässä oleva maa rikotaan, anomalia vähitellen lakkaa. Tällainen vaikutus aiheutuu maassa olevasta radonista.

Työn tarkoituksena oli selvittää alustavasti kysymys säteilynanomalioiden olemassaolosta Korsnäsin kaivoksen ympäristössä silmälläpitäen mahdollisia radonmittauksia.

2 Radioaktiivista... vettä (liite lb) tavattiin kahdesta paikasta. Kummassakin tapauksessa on ilmeisesti kysymys lähteestä, jossa vesi toimii radonin ja radiumin kuljettajana. Radioaktiivisia... lohkareita (liite lb) löydettiin 5 kpl. Nämä lohkareet ovat lyijymalmia. Jos tarkastellaan anomalioiden sijaintia (karttaliite 3), havaitaan ensinnäkin kaikkien anomalioiden olevan yksityiskohtaisesti tutkitulla alueella Korsnäsin kaivoksen lähiympäristössä ja toiseksi, että anomaliat liittyvat melko selvästi alueen ns. painovoimaminimeihin. Sama koskee myös lähteitä. Lohkareet löydettiin yhdestä "ryppäästatl ja liittyvat ns. Poikelbäckin indikaatioon. Jos säteilynanomalioita tarkastellaan erikseen, havaitaan osan selittyvän kaivoksen kontaminaatiosta ympäristöönsä (n:ot 1(?), 2(?), 6 ja 7). Näihin anomalioihin liittyy myös jätealtaankaakkoispuolella olevan ojan radioaktiivisuus. Muita anomalioita sensijaan on ilmeisesti pidettävä primäärisinä ja l ~ ~ ~ ~ n ~ l ~ johtuvina. ~ ~ h t e i ~ t a Ennenkuin lähdetään tekemään enemmälti johtopäätöksiä anomalioiden merkityksestä, on tutkimus syytä verifioida radonmittauksilla. Se, että säteilynanomaliat liittyvat painovoimaminimeihin, viittaa siihen, että näillä molemmilla on yhteinen syynsä. Radiometrinen haravointi osoittaa, että Korsnäsin alueella tavataan melko runsaasti, intensiteetiltään selviä säteilynanomalioita, jotka luonteensa perusteella on katsottu radonista johtuviksi. Tämän perusteella ja kuvan selventämiseksi ehdotetaan, että kaivoksen ympäristessä, koordinaattien 8200 x, 1500 y x, 3100 y x, 3100 y x, 1500 y rajoittamalla alueella suoritetaan systemaattinen radonmittaus. Mittaus ehdotetaan aloitettavaksi linjoilla 8200 x, 7800 x ja 7400 x pistevälein 50 m. Tulosten osoittamalla tavalla jatketaan mittausta ja y~o. alue tutkitaan systemaattisesti 50 m:n verkkoon. Satumaisuuksien vähentämiseksi ehdotetaan naytteenotossa käytettäväksi ns. "kaksipistemenetelmäätf.

Jos tarkastellaan anomalioiden sijaintia (karttaliite 3), havaitaan ensinnäkin kaikkien anomalioiden olevan yksityiskohtaisesti tutkitulla alueella Korsnäsin kaivoksen lähiympäristössä ja toiseksi,

3 löydettiin lyijymalmilohkareita, on syytä. tarkoin harkita kannattaako lohkare-etsintä& tätä tietä jatkaa. On nimitt otettava huomioon, että lyfjyhohteen ja radioaktiivisten mineraalien yhteistii esiintymistä eivät näy s&&t lainalaiauudet, josta seuraa, että, radioaktii malmilohkareiden löytyminen on sattwnanvarais semmin on osoitettu, että Korsnasin alueella runsaasti lyijymalmilohkareita, olisi syyta muun, tarkoitukseen paremmin soveltuvan menetelmän kkiytt Outokunimussa 28.2,1962 %45--.z4 Wennemirta

lainalaiauudet, josta seuraa, että, radioaktii malmilohkareiden löytyminen on sattwnanvarais semmin on osoitettu, että

4 Outokumpu Oy Malminetsintä Käynti Korsnäsin kaivoksella tehtävänä tutustua kaivokseen ja sen ympäristöön radonmittausta ajatellen. Olosuhteet Kaivoksessa esiintyy intensiteetiltään vaihtelevaa radioaktiivisuutta (perien keskeltä mitattuna 0,05-0,5 IJLR/H). Radioaktiivisuus aiheutuu lähinnä malmivyöhykkeen kattoosaan kertyneistä radioaktiivisista mineraaleista, mutta saattaa osittain johtua myös radonin kiinteiden jälkeläisten kontaminaatiosta kaivoksessa. Kaivoskäytävien ilman radonpitoisuutta ei kuitenkaan tunneta. Maasto kaivoksen ympärillä on alavaa ja pohjaveden kierto todennäköisesti hidasta. Hadonin suoraa diffuusiota ei laajemmalti tapahtune ja mahdollinen konvektiovirtaus saattaa sekin olla vähäistä. Vaikka näytteitä maanilmasta yleensii tullaan saamaan, on siis epävarmaa, missä määrin kallioperästä tihkuvaa radonia pääsee maanilmaan sekoittumaan. Naalajien radiumpitoisuutta ei tunneta, mutta päätellen siitä, että pohjamoreenista löydetään lyijymalmilohkareita, lienee pidettävä todennäköisenä, että myös malmivyöhykkeen (-vyöhykkeiden) radioaktiivista materiaalia on sotkeutunut pohjamoreeniin. Radioaktiivisten lohkareiden systemaattista etsintää ei kuitenkaan ole suoritettu. Tutkimusohjelma Ennenkuin radonmittauksiin ryhdytään, pitäisi tehdä seuraavat esitutkimukset: a) Kaivoksen ilman radonpitoisuus pitäisi määrittää kaivoksen eri puolilla. Tällöin saataisiin selville malmivyöhykkeessä~ olevan radonin konsentraatiot. Tutkimuksella olisi sitäpaitsi merkitystä työturvallisuuden kannalta kaivoksessa.

Radioaktiivisuus aiheutuu lähinnä malmivyöhykkeen kattoosaan kertyneistä radioaktiivisista mineraaleista, mutta saattaa osittain johtua myös radonin kiinteiden jälkeläisten kontaminaatiosta

6 Liite la Radioakt. maata Pint -alar I Suuruus 5 1 luokittely 1 N: o m cpm 1 x tausta > ,000 I, I 1 j 2 i I + i

7 Liite 1b Radioakt. vettä i -ala 1 Suuruus luokittelu I I cpm x tausta I, >20 / Radioakt. lohkareet paino kg suuruus cpm

Samankaltaiset tiedostot

0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)

Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK 26.2.1986 2 (4) LOHKARE-ETSINTA KOTALAHDEN YMPARISTOSSA 1985 Yleistii Kotalahden kaivokselta kaakkoon, Sarkiniemessä,.on matalalentomittauksissa todettu