KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN YMPÄRISTÖSSÄ, KL , 07, O8, , 03, JA 08 VUONNA 1992

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/2631/-93/2/82 (Liittyy 2633 ja 2732) Tervolan ympäristö Teollisuusmineraalit Antero Karvinen KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN YMPÄRISTÖSSÄ, KL , 07, O8, , 03, JA 08 VUONNA 1992

2 2 1. JOHDANTO Teollisuusmineraalihanke perustettiin talvella 1992 kartoittamaan ja inventoimaan PohjoisSuomen alueelta löydettäviä hyödynnettäviä ei-metallisia malmeja. Yhtenä aloitusvuoden kohteista oli Tervolan ympäristön mahdolliset kaoliiniaiheet. Alueen matalalentokartoilta oli paikannettu useita mielenkiintoisen näköisiä peitteisille alueille sijoittuvia sähköisiä anomalioita. Tutkimusalueet sijoittuivat Tervolan, Tornion Ylitornion ja Rovaniemen maalaiskunnan alueille peruskarttalehdille , 07, 08, ja 03, (kuva 1). Lisäksi samalla tarkastettiin karttalehdiltä (Äkäslompolo, Kolari) ja (Totovaara, Kittilä) osin jo aikaisemmin tunnetut anomaliat, (kuva 2). Kaoliinitutkimusten yhteydessä tehtiin tutkimusalueilta tavatuilta sulfidikohteilta (Jyröjoki ja Ylitornion raja) alustavia selvityksiä. Tutkimuksia oval hoitaneet geologic Risto Vartiainen ja Antero Karvinen ja tutkimuksia johti geologi Olavi Auranen. 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET 2.I. Maastomittaukset Matalalento- ja geologisilta kartoilta paikannettuihin kohteisiin suunniteltiin maastomittauslinjoja yhteensä noin 20 km. Kevättalvella 1992 alueille tehtiin painovoima-, VLF-R-optio ja magneettiset profiilimittaukset. Mittauslinjojen paikat selviävät kuvien 1 ja 2 kartoista. Näiltä kahdeksalta mittausprofiililta saadut tuloskartat kuuluvat tämän raportin liittyy-materiaaliin. Mittausten perusteella valittiin lupaavimmilta vaikuttavat anomaliat jatkotutkimuskohteiksi. Painovoima- ja sähköisen tulkinnan perusteella kaoliinin koetutkimuskohteeksi valittiin Tornion koilliskulmasta Sorvasjärven aloe, karttalehdet ja 08. Muualla mahdollisten rapaumien paksuudet tulkittiin sen verran ohuiksi, ettei niissä liene potentiaalisia kaoliiniesiintymämahdollisuuksia. Mittauksissa tuli päivän valoon myös pari mielenkiintoista sulfidimuodostumaa: Tornion Jyröjöki ( ) ja Ylitornion ja Rovaniemen mlk:n rajalla ( ) maantien poikki kulkeva voimakas sähköinen ja magneettinen anomalia. Viimemainitun kohteen tutkimukset päätettiin siirtää Geologian tutkimuskeskuksen Pohjois-Suomen aluetoimiston metallisten malmien tutkimuksista vastaaville hankkeille. (Kunhan ei pääsisi unohtumaan. Alueella on ainakin kolme kilometriä pitkä ja useita satoja metrejä leveä häiriöjakso, jossa magneettinen ja sähköinen anomalia ovat vierekkäin). Kyröjoen tutkimusten tulokset esitetään tässä raportissa Iskuporanäytteenotto Tehdyissä profiilimittauksissa ainoaksi mahdolliseksi kaoliinikohteeksi tulkittiin Sorvasjärven aloe. Se sijoittuu kvartsiitin ja emäksisen vulkaniitin kontaktivyöhykkeeseen, johon kallioperäkartoituksen (V.Perttunen) mukaan liittyy myös ruhje tai siirros. Rapauman olemassaoloon viittaa myös maastomittauksessa saatu negatiivinen painovoima-anomalia.

3

4

5 Sorvasjärven alueelle suunniteltiin 27 reiän iskuporanäytteenotto, joista toteutui 19 reikää. Syksyllä 1992 otettujen näytteenottopisteiden väli oli m. Näytteenottopisteiden paikat (R ) on esitetty kuvan 3 kartassa. Samassa kartassa näkyvät myös Jyröjoen sulfidianomaliaan suunnitellut iskuporanäytteenottopaikat R Kaoliininäytteet otettiin Illerkalustolla ja Jyröjoen kiisunäytteet Bomban alustalle rakennetulla porauskalustolla (PoKa) TUTKIMUSTULOKSET 3.1. Sorvasjärvi Kaoliininäytteenotto osoitti, ettei tutkitulla alueella ole kovin paksuja rapaumia. Syvimmillään päästiin 20 m: syvyydelle. Useissa paikoissa yritettiin useita kertoja päästä moreenin läpi, mutta päästiin vain 2,5-7 m:n syvyyteen. Vaaleaa rapaumaa saatiin rei'istä R301, 302, 307, 314 ja 323. Muutamasta muusta tavattiin punertavaa rapaumaa (R317 ja 319). Tehdyissä laboratoriotutkimuksissa näytteistä ei kuitenkaan tavattu kaoliniittia. Vaaleat mineraalit olivat röntgenajon perusteella kvartsia, kiillettä, plagioklaasia ja dolomiittia. Sorvasjärven Iller-kairauksista on niitä valvonut tutkimusavustaja Pertti Telkkälä tehnyt kairausraportit, jotka esitetään tämän raportin liitteissä Kairaukset ja näytteistä saadut tulokset osoittavat, ettei tutkitulta alueelta tavattu kaoliinipitoisia rapaumia. Yleensäkin rapaumaruhjeet olivat melko matalia, eikä tehtyjen tutkimusten perusteella Sorvasjärven alueelta näytä olevan juuri toiveita löytää kaoliiniesiintymiä, varsinkin kun analyyseissä ei edes tavattu kaoliniittia Jyröjoki Jyröjoen kohteelta Bomba-PoKa-kalustolla otetut kairausnäytteet osoittivat anomalian olevan grafiittipitoisessa vulkaniitissa. Eniten sulfideja, lähinnä rikkikiisua ja hieman magneettikiisua ja satunnaisesti kuparikiisua, tavattiin grafiittirikkaimmissa mustaliuskeissa. Heikompi tasainen kiisupirote oli osin myös emäksisessä vulkaniitissa. Jyröjoen kairausraportit rei'istä R esitetään liitteissä Kairansydämiä analysoitiin rei'istä R328, 329, 331 ja 336. Tulokset osoittivat, että anomaliat aiheutuivat lähinnä mustaliuskeisiin liittyvistä rautakiisuista, joiden arvometallipitoisuudet eivät ole merkittäviä. Paras lävistys oli reiässä R328, jossa 6:n metrin matkalla keskipitoisuudet olivat: Cu %, Ni 0.05 %, Zn 0.10 % ja Pd 0.05 ppm. Kultapitoisuus oli yleensä anomaliatarkkuuden rajoilla. Korkein tavattu Au-pitoisuus oli 0.16 ppm. Jyröjoen kairausten tulokset esitetään liitteessä 29. Jyröjoelle tehtyjen PoKa-kairausten ja niistä saatujen analyysitulosten perusteella ei anomaliaalueelta tavattu hyödyntämiskelpoista esiintymää Muut mittausalueet Geofysikaalisia profiilimittauksia tehtiin myös Tervolan Vaajängällä ( ), Tornion Koukkujärvellä ( ) ja Rantajärvellä ( ) sekä Kolarin Iso-Kaupinjärvellä ( )

6

7 7 ja Kittilän Totovaaralla ( ). Mittauksista tehtyjen tulkintojen perusteella voitiin päätellä, ettei kohteilla voi olla paksuja rapaumia. Anomaliat johtuvat allaolevista osin suoperäisistä paksuhkoista maakerroksista. Näiden kohteiden tutkimukset keskeytettiin geofysikaalisten mittaustulosten tulkintojen jälkeen. 4.YHTEENVETO Teollisuusmineraalihankkeen ensimmäinen yritys uuden kaoliiniesiintymän paikantamiseksi jäi laihaksi. Tutkimustulokset osoittivat, ettei mitatuilla alueilla ole paksuja rapaumia, joten tutkimukset Tervolan ympäristön alueilla on lopetettu. Luettelo tutkimusten yhteydessä tehdyistä Iller- ja PoKa-kairauspaikoista esitetään tämän raportin liitteessä 30. Ylitornion ja Rovaniemen maalaiskunnan rajalla maantien molemmin puolin sijoittuu voimakas sähköinen ja magneettinen anomalia (kl ). Vaikka se ilmeisesti liittyy alueelle tyypilliseen mustaliuskevyöhykkeeseen, pitäisi anomalian mahdolliset malmipitoisuudet selvittää muutamalla kairanreiällä. Potentiaalia kohteella joka tapauksessa on, sillä anomalialla on leveyttä ainakin pari sataa metriä ja pituutta useita kilometrejä.

8 8 Liitteet: Sorvasjärven kairausraportit R (Iller) Jyröjoen kairanreikäraportit M52.5/2631/92/R (PoKa). 29. Jyröjoen kairausten analyysitulokset. 30. Luettelo kairanrei'istä. Liittyy: Geofysikaaliset profiilimittauskartat: Gravimetrinen: Magneettinen: VLF-R-optio: Q21.1/ /92/1 Q22.23/ /92/1 Q24.32/ /9211 Q21.1/ /92/1 Q22.23/ /92/1 Q24.32/ /92/1 Q21.1/ /92/1 ja 2 Q22.23/ /92/1 ja 2 Q24.32/ /92/1 ja 2 Q21.1/ /92/1 Q22.23/ /92/1 Q24.32/ /92/1 Q21.1/ /92/1 Q22.23/ /92/1 Q24.32/ /92/1 Q21.1/ /92/1 Q22.23/ /92/1 Q24.32/ /92/1 Q21.1/ /92/1 Q22.23/ /92/1 Q24.32/ /92/1 Jyröjoen kairanreikäprofiilit: M52.7/2631/92/R (PoKa).

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41