(< 0,5 km2). Liite 1.

Transkriptio

1 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta RAPORTTI 060/ A/EAS, HAS-1977 Esa ~andberg/~eikki Saarnio/MMS (4) JARVISEDI~NTTI- PETROVAARASSA JA MOREENITUTKIMUS Tu tkhu salue Tutkimusalue sijaitsee Juuka-Luikonlahti -tien varressa, n. 20 km Juuan kirkolta. Tutkimusalue kasittaa Saarijarven pohjofsosan (< 0,5 km2). Liite 1. Tutkimusten lahtokohta ja tarkoitus Kasurin lohkareviuhkan ( liite I ) karjen jatkeella suoritettiin kesalla 1977 tehostettua lohkare-etsintaa ja lisaksi mon-, tutettiin. Uusia Kasurin tyyppisia lohkareita ei loydetty. Tasta syysta tutkimusten painopiste siirtyi Saarijarven N-osaan lahemmaksi viuhkan karkea. Tutkimusten tarkoituksena oli indikaatioiden saaminen alueella mahdollisesti olevasta mineralisaatiosta. - Jarvisedimenttitutkimus Naytelinjat ovat NE-Sfi -suuntaisia ( O ). Suunta m5aritettiin bussolilla, linjojen paikat kartan ja mittanarun mukaan ja pisteiden vali mittanarulla ja poijuilla. Linjojen vali on 100 m ja pisteiden vali 20 tai 50 m. Linjojen sijoitus ja numerointi nakyy esim, ka~tasta n:o 1. Na~tteenotto tapahtui laahusnaytteenottimella, joka otti 5 cm pintakerroksen liejusta. Liejua on paksulti, ehka paikoin jopa useita metreja Timonlahdessa. Naytteet tulivat nain varsin homogeenisiksi ja vertailukelpoislksi. Vain NW-asassa lahella rantaa oli joitakin hiekkapitoisia naytteita. Naytteita oli yhteensa 73 j a lisaksi 7 rinnakkaisnaytetta nayte- j a analyysikontrollina. Naytteista mitattiin pean naytteenoton jalkeen ph Beckmann H5- mittarilla. Mittaustulokset ovat kartassa 1 ja kuvassa 2. Huomattavia eroja syntyi linjojen 2 ja 4 SW-osan lahdekkeisiin. Tama voi johtua alla olevasta kalkkipitoisesta horisontista ja on pidettava mielessa muita tuloksia kasiteltaessa. Naytteet kuivattiin ja hehkutettiin geokemian laboratoriossa Outokummussa. Lasketut hehkutushaviot on esitetty prosentteina kartassa 3. Pienimmat arvot ilmaisevat hiekkapitoisia liejunaytteita, suurimmat arvot taas tilavuudeltaan lahes pelkkaa orgaanista ainetta. Analysoitavia alkuaineita olivat Cu, Zn, Pb ja h4n. Olarista saadut "raakatulokset" korjattiin nomaalisti hehkutushavion ja analyysiin punnitun ainesmaaran perusteella. Lisaksi tehtiin humuskorj aus, j oka perustuu orgaanisen aineksen kykyyn sitoa raskasmetalle j a. Siis keskimaarin raskasmetallipitoisuudet I

2 MF QRR snnn r 77 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta kasvavat orgaanisen aineksen maaran kasvaessa. Korj aus tehtiin korottamalla hehkutushavion mukaan laskettu korjauskerroin toi-, seen potenssiin. Siis esim. j os "normaali" korj auskerroin oli- sf 0,90 ( Hh = 10 % ) tai 0,50 ( Hh = 50 % ), niin kiiytetyt kor- jauskertoimet olivat 0,81 ja 0,25. Tasta havaitaan korjauksen olevan melkoinen suurilla hehkutushavioilla, Korjaus sopinee hyvin kuparille j a sinkille, huonommin lyi jylle j a mangaanille. Kontrollina olleet linjan 3 rinnakkaisnaytetta antoivat varsin yhtenevat tulokset, joten analyysit vaikuttavat luotettavilta. Korjatut tulokset on esitetty frekvenssijakaumina ( kuva 2 ). Kaytettyina anomalialuokkina ovat olleet: - yli 2 - i mediaaniarvo (merkittavasti anomaalinen) ( l,4 2 ) Md (anomaalinen) - (.0,7-1,4 ). Md (tausta-arvoja) - alle O,7 - Md (negatiivise s ti anomaalinen) Anomalialuokat ja rajat on merkitty xnyos frekvenssijakaumiin. Kupari o-n ainoa alkuaine, jolla on todella merkittavia anomaalisia pitoisuuksia ( kartta 4 ). Nama sijoittuvat kolmeen osaan: linjojen 2 ja 4 SN-paihin seka Sulkusaaren ymparistoon. Kaksi ensimmaista voisi indikoida mineralisoitunutta karsihorisonttia ( vrt. ph ) ja jalkimmainen mineralisoitunutta kiilleliusketta. Merkittavaa on myos pienempien arvojen sijoittuminen NW-rannan laheisyyteen. Vertailuna mainittakoon, etta suurimmat kuparipitoisuudet taustaan verrattuna ovat selvasti suurempia kuin Savian ja Riihilahden malmeissa ( malmien paalla ). Sinkki herkasti liikkuvana alkuaine'ena ei tassa anna merkittavia anomalioita ( Rartta 5 ). Linjan 5 NE-p5assa olevat anomaaliset pitoisuudet saattavat liittya vimpaimella todettuihin anomaalisiin pisteisiin. Sen sijaan muut korkeat pitoisuudet j ohtunevat korkeista Mn-pitoisuuksista ( vrt. kartta 6 ). Lyijy ( gartta 7 ) on analyysissa epatarkin, eika merkittavia anomaalisia pitoisuuksia ole. Suurimmat arvot si j oi t tuvat Timonlahden keskiosiin. Se voi j ohtua Pb-rikkaasta karsihorisontista, tai syy voi olla epaolennainen eli veden syvyys. Mangaani otettiin mukaan sedimentaatio-olosuhteiden kontrollin vuoksi ( vrt. sinkki ). Suurimmat arvot keskittyvat hapettavimille alueille, missa vesi liikkuu ja pienimmat suljettuun Timonlahden perukkaan. Jarvisedimenttitutkimuksen perusteella mielenkiintoisia alueita, on siis kolme: linj ojen 2 ja 4 SW-paiden horisontit seka Sulkusaaren StV-puoli. Naiden selvittamiseksi tehtiin myohemmin moreenitutkimus ( luku B 5 ).

3 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta Moreenitutkimus Moreeninaytteenotto suoritettiin lahinna jarvisedimenttianomalioiden selvittamiseksi. Naytteet otettiin mahdollisimman syvalta lapivirtausteralla Wacker-iskuporakonetta kayttaen, Yhteensa tehtiin vajaat 70 reikaa, Linjojen paikat ja suunnat maarattiin kuten jarvisedimenttilinjoissa. Pisteiden valit mitattiin rullamitalla. Tunkeutuvuus oli yleensa Bohtalaisen hyva j a usein sai vaikutelman teran pysiihtymisesta kallioon tai ainakin hyvin lahelle. Moreeniaines oli kaikkialla hiekkamoj ossa kallioperan vaihtelut ( lahinna kiilleliuske - nakyivat usein selvasti. karsi reeniaj Lopputarkastelua Naytteenottosyvyydet eri linjoilla ( A...G ) on esitetty kartassa 3a. Varsinaiset analyysi tulokset ovat jarvisediment tien kanssa samoissa kartoissa: 4 ( Cu ), 5 ( Zn.), 7 (-Pb ) seka f rekvenssi j akaumina kuvassa 2. Analyysit on tehty moreenin hienoaineksesta ( alle 100 mesh ). Kaytettyina anomalialuokkina ova olleet: - yli 3 mediaaniarvo (merkittavasti anomaalinen) - 1,7-3 ) Md (anomaalinen) - I - 0,6 - l,7 ) &Id (tausta-arvoja) - alle O,6 0 Md (negatiivise sti anomaalinen) Luokkarajat on valittu suuremmiksi kuin jarvisedimenteilla moreenin vahaisemman dispersion takia. Kokonaisuutena huippuanomaalisia, selvasti malmiin viittaavia arvoja ei ole ollenkaan. Kugarilla ainoa selvgsti anomaalinen alue on Kasurin tien paassa ( linja A ). Moreeniaines oli tassa karsivaltaista. Kuudes j a seitsemas piste Kasurista pain olivat kiilleliuskevaltaisia, kun taas yhdeksas ja kymmenes karsipitoisia. Suuremmat pitoisuudet lahella Kasurin pihaa ilmentavat ainakin jossain maarin mineralisoitunutta karsihorisonttia, Sinkin korkeimmat pitoisuudet sijoittuvat Surkuniemen karkeen ja Kasurin tien paahan. Surkuniemessa suurimmat arvot ovat - rannoilla. Tama voi johtua pohjaveden vaikutuksesta, koska niemen keskella olevat pisteet ovat pohjaveden pinnan ylapuolel-ta j a nain ollen rapa~tumisalttiimpia. Kaikissa pisteissa oli enemman tai vahemman runsaasti kiilleliusketta. Huomioitavaa on myos Sulkusaaren linja. Tassa Zn-pitoisuus ja my8s kiilleliuskepitoisuus naytteissa lisaantyy SW-suuntab. Lyi jy vastaa paljolti sinkkia j a suurimmat arvot si j oittuva-k vielg selvemmin Surkuniemen karkeen. Kasurin lohkareen lahtokohta on lahella tai viela laherl.ana, Vaikuttaa silta, etta Timonlahden perukan voisi jattaa pois laskuista johtuen paaosin moreenilin joj en B j a C "tyhjyydes-, t&il. Todennakoisempi paikka olisi Kasurin talon ja Timonlahden perukan valinen ruhje ( linj ojen A ja B - C valilla ) tai UE a?& znnn i 77

4 OUTOKUMPU Oy FJlalminetsinta jopa linjan A SE-puolella. Moreenin raskasmetallipitoisuudet ovat kuitenkin niin pienia, ettei niiden perusteella mitaan supermalmia voine toivoa. Moreenilinj at D, E, F, j a G ovat kaikki kiilleliuskerikasta ainesta, joten vaikuttaa silta, etta koko Sulkusaaren ymparist8. olisi kiilleliusketta. Seka j arvisedimenteissa etta moreenissa olevat anomaliat tai korkeammat pitoisuudet ilmentavat jonkinasteista mineralisoitumaa. Mutta Kasurin lohkare tuskin on taalta peraisin. Jos malmiutuminen liittyisi epigeneettisesti ruhjeeseen, niin voisivathan nama "karsimalmi" ja vkiilleliuskemalmi" liittyg kiinteasti yhteen...

5

6

7

8

9

10

11

12

13