16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus

Transkriptio

1 16.3T-1 Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus

2 2 (5) Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus Yleistä Tämä tutkimus liittyy vt:n 6 Taavetti - Lappeenranta tiesuunnitteluhankkeen. Hankkeen osana suunnitellaan Rantsilanmäen pohjavesialueelle eritasoliittymä ramppeineen. Nyt suoritettu maatutkaluotaus, josta päätettiin hankeryhmän kokouksessa , liittyy risteysalueen pohjavesisuojaustarpeen selvittämiseen. Suoritetut tutkimukset Rantsilanmäelle, vt:n 6 pohjoispuoliselle Salpausselän alueelle suunniteltiin 8 maatutkaluotauslinjaa. Linjat, joiden yhteispituus oli noin 4660 m, pyrittiin sijoittamaan niin, että ne kulkisivat mahdollisimman usein alueelle aikaisemmin asennettujen pohjavesiputkien kohdalta tai alkaisivat ja/tai päättyisivät putkien kohdilta. Maatutkaluotauksella pyrittiin selvittämään Salpausselkien rakennetta ja mahdollisten pohjavesivirtausta rajaavien kallio- ja moreenikynnysten olemassaoloa ja sijaintia reunamuodostuman sisässä. Luotauslinjojen sijoittuminen Rantsilanmäelle ilmenee kuvasta 1. Kuvan pohjakarttana on maaperäkartta. Maatutkaluotaus suoritettiin kesäkuun lopulla. Luotauskalustona oli SIR 3000 keskusyksikkö ja antennina 200 MHz:n maavasteantenni, jota vedettiin maastossa jalkapelillä. Vastaanottoaikana oli 330 ns, jolla saavutettiin harjuolosuhteissa noin 20 syvyysulottuvuus. Suunnitellut tutkalinjat merkittiin maastoon käsi GPS:n avulla 50 m:n välein. Koordinaatit saatiin maastomallista samoin korkeuskorjattuihin tutkaprofiileihin saatiin topografia maastomallista. Tutkimustulokset Tutkaprofiilien alustavassa tulkinnassa voitiin todeta, että selviä indikaatioita Salpausselkien sisäisistä moreeni- tai kalliokynnyksistä ei ollut havaittavissa. Tulkinnassa piirrettiin kuitenkin rajapinta sinne, missä Salpausselkien lajittuneiden, hiekkaisten tai soraisten kerrostumien selvähköt heijasteet loppuivat alaspäin mentäessä. Tämän rajan alapuolinen osa profiilia merkittiin tekstillä pääosin Mr/Ka -tekstillä, vaikkakin heijasteiden loppumisen syynä voi olla myös esim. muukin ei-kerroksellinen maalaji kuin moreeni tai tutkasignaalin vaimeneminen esim. maaperän suolapitoisuuden johdosta, kuten kohteella olevan kesäsuolattavan yksityistien kohdalla tai hienojakoisten maalajikerrosten johdosta. Tulkinnan toisessa vaiheessa osa em. rajapintatulkinnoista poistettiin piirtämällä ruksit tulkinnan päälle. Mahdollinen pohjavesipinta oli tulkittavissa vain paikoin pohjavesiputkien läheisyydessä. Tutkaprofiileihin tehtiin topografiakorjaus ja niihin lisättiin pohjavesiputkien asennuksen yhteydessä kairauksista saatu maaperätieto ja pohjavesiseurannan pohjavesipintahavainnot. Tutkaprofiilit on raportin liitteenä.

3 3 (5) Kuva 1. Maatutkaluotauslinjojen sijoittuminen Rantsilanmäen alueelle, Salpausselillä

4 4 (5) Luotauslinja 1. Linjan 1 plv:llä hiekkakerrosheijasteet loppuvat noin m:n syvyydessä. Kuitenkin pl:lla 0 sijaitsevan pv putken kohdalla kairausten mukaan olisi moreenipinta 22 m:n ja kallio 23 m:n syvyydessä. Luotauslinja 2. Linjan 2 plv:llä hiekkakerrosheijasteet loppuvat noin 15 m:n syvyydessä kuta kuinkin pohjavesipinnan tasossa. Luotauslinja 3. Linjan 3 plv:llä hiekkakerrosheijasteet loppuvat noin 12 m:n syvyydessä, jälleen kuta kuinkin pohjavesipinnan tasossa. Tällä alueella on tavattu korkeimmat pohjaveden suolapitoisuudet. Luotauslinja 4. Linjan 4 plv:llä hiekkakerrosheijasteet loppuvat noin m:n syvyydessä, ollen plv:llä on noin + 87 m:n tasolla, joka on noin 3 m korkeammalla kuin noin 470 paalun läheisyydessä sijaitsevassa pohjavesiputkessa havaittu pv pinnan korkeus. Tämä voisi merkitä moreenikynnystä em. kohdalla. Noin pl:lla 490 olevan yksityistien kohdalla tutkasignaali vaimenee 5 m:n matkalla, johtuen maaperän suolapitoisuudesta soratien alla. Luotauslinja 5.. Linjan 5 plv:llä hiekkakerrosheijasteet loppuvat noin 18 m:n syvyydessä kuta kuinkin pohjavesipinnan tasossa. Myös profiilin loppupäässä heijasteet loppuvat paikoin vastaavalla syvyydellä. Pl:lla 0 sijaitsevan pv putken kohdalla olisi kairausten mukaan kallio vasta 34 m:n syvyydessä, johon asti hiekkakerros ulottuisi. Luotauslinja 6. Linjan 6 plv:llä hiekkakerrosheijasteet loppuvat noin m:n syvyydessä eli noin +85 tason alapuolella kun pohjavesipinnan taso on profiilin alussa noin +87,6 m. Plv:llä hiekkakerrosheijasteet loppuvat noin 12 m:n syvyydessä eli noin +90 m:n tasolla. Tämä saattaisi merkitä pohjavesivirtauksia säätelevää moreeniselännettä hiekan alla. Plv:llä hiekkakerrosheijasteet loppuvat noin 10 m:n syvyydessä eli noin +85 tason alapuolella ja siitä eteenpäin profiilin loppua kohti hieman syvemmällä, m:n syvyydessä. Pohjavesi on tällä alueella noin 84 m:n tasolla. Luotauslinja 7. Linjan 7 alussa hiekkakerrosheijasteet loppuvat noin 12 m:n syvyydessä eli kuta kuinkin pohjavesipinnan tasossa. Eteenpäin mentäessä näyttäisi pohjaveden pinnan laskiessa myös syvemmältä saatavan heijasteita. Noin plv:llä ja sekä loppu heijasteet loppuvat m:n syvyydellä. Erityisesti plv:llä voisi kyseessä mahdollisesti olla pohjavesivirtauksia säätelevästä moreeniselänteestä hiekan alla.

5 5 (5) Luotauslinja 8.. Linja 8 lähtee tieleikkauksen päältä vt:n pohjoispuolelta. Alussa hiekkakerrosheijasteet loppuvat noin 12 m:n syvyydessä, mikä hyvin todennäköisesti merkitsee hiekan ja moreenin rajapintaa, joka painuu eteenpäin mentäessä kumpuilevasti alaspäin. Lyhyillä osuuksilla plv:llä 295, 420, , 640, 700 hiekkaheijasteet häipyvät m:n syvyydessä. Nämä kohdat saattaisivat edustaa pieniä moreeni- tai kalliokumpareita hiekan alla. Pohjavesiputken 121 kohdalta eteenpäin näyttäisi signaalin vaimeneminen jälleen olevan vahvasti kytköksissä pohjavesipinnan kanssa. Kuitenkin plv:llä kyse saattaisi olla myös moreenikynnyksestä. Yhteenveto Tutkimuksella saatiin joitain viitteitä sellaisten moreeni-/kallioselänteiden olemassaolosta Rantsilanmäen alueella, jotka saattaisivat olla vaikuttamassa pohjaveden virtaussuuntiin ja määriin. Kuitenkaan tutkimuksella ei voitu havaita sellaisen kynnyksen olemassaoloa, joka estäisi pohjaveden virtaamisen suunnitellulta Rantsilanmäen eritasoliittymäalueelta kohti pohjoista, lomakylän alueella sijaitsevaa vedenottamoa. Toisaalta tällaisen fyysisen kynnyksen olemassaolo ei ole välttämätöntäkään tässä suhteessa, sillä itälänsisuuntaisen Salpausselän eteläreunan pohjavedet virtaavat luonnon lakien mukaisesti kohti etelän huomattavasti alavampia alueita, vaikkakin Kärmevuoren alue jonkin moisen esteen kohdallansa tälle virtaukselle muodostaakin. Vasaassa Hannu Peltoniemi Geologi LIITTEET: 1. Topografiakorjatut tutkaprofiilit.