TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Transkriptio

1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA Sijainti ja tutkimusaihe Valtausalue sijaitsee Kittilän kunnan pohjoisosassa. Se kuuluu osana Jalkajoen alueeksi kutsuttuun tutkimuskenttään (liite 1), jossa geologinen tutkimuslaitos on tehnyt malmitutkimuksia vuosina Geologisen tutkimuslaitoksen geokemian osaston Jalkajoesta ja siihen laskevasta pienestä Mustapakkulanojasta ottamista orgaanisista purosedimenttinäytteistä löydettiin talvella 1977 anomaalisia kupari- ja nikkelipitoisuuksia. Jalkajoen alueen tutkimuksilla on haluttu selvittää onko em. anomaalisilla kupari- ja nikkelipitoisuuksilla ekonomisia syöttölähteitä alueen kallioperässä. Tutkimustyöt ja tulokset Jalkajoen alueen tutkimukset tehtiin vuosina geologi Olavi Aurasen johdolla. Vuoden 1980 alusta lähtien tutkimuksista vastasi geologi Markku Rask. Kallioperäkartoitusta ja lohkare-etsintöjä tehtiin n. 250 km²:n suuruisella alueella. Niistä vastasi kentällä LuK Veikko Keinänen yhden apulaisen kanssa. Syksyllä 1977 Pekka Puhakka tutki malmikoira Cometin kanssa 21,5 km 2 suuruisen alueen Jalkajoen ympäristössä. Kallioperäkartoituksen tueksi kaivettiin vuosina kaikkiaan 18 tutkimusmonttua traktorikaivurilla (liite 2).

2 Geologisen tutkimuslaitoksen mittausryhmät tekivät sähköisiä ja magneettisia mittauksia 30 km 2 :n alueella kevättalvella 1978 ja 1979 (liite 3). Pedogeokemiallisia näytteitä otettiin talvella 1978/ pisteestä yhteensä 19 linjalta pistevälin ollessa joko 20 tai 50 m (liite 3). Näytteenotto suoritettiin täryporilla ja siitä vastasi GTL:n malmiosaston Pohjois-Suomen alayksikön maastomiehistö. Valtausalueella ja aivan sen pohjoispuolella kairattiin talvella 1979/1980 neljä syväkairausreikää yhteispituudeltaan m. Syväkairauksen suoritti geologisen tutkimuslaitoksen malmiosaston syväkairauksen alayksikkö. Syväkairausreikien sijainti maastossa näkyy liitteestä 3. Syväkairausreikien koordinaatit ja syvyydet on esitetty liitteessä 4. Valtausalueen koillispuolelle kairatuista rei'istä ensimmäinen (R301), kuten myös valtausalueelle kairatut reiät (R303, R304) suunnattiin geofysikaalisessa maastomittauksessa todettuun sähköiseen anomaliaan. Kaikista em. rei'istä tavattiin grafiitti-, magneettikiisu- ja rikkikiisupitoisia vyöhykkeitä. Arvometallipitoisuus jäi kuitenkin parhaimmissakin vyöhykkeissä kovin alhaiseksi, kuten taulukosta 1 selviää. Toinen valtausalueen koillispuolelle kairatuista rei'istä (R302) suunnattiin edessä n. 50 m:n päässä olevaan magneetti- ja kuparikiisua sisältävään paljastumaan (VJK-79-M39, liite 2). Paljastumassa esiintyvän tyyppistä mineralisaatiota ei reiästä kuitenkaan tavattu, vaan arvometallipitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin muissakin alueelle kairatuissa rei'issä (taulukko 1). Taulukko 1. Jalkajoen alueen syväkairausreikien parhaimmat arvometallipitoisuudet (%). Reikä Anal.väli m Cu Ni Co Zn N:o R R R R Tarkemmat tiedot lävistetyistä kivilajeista ja syväkairausprofiilit ja -analyysit sisältyvät Jalkajoen alueen tutkimuksia käsittelevään lehtijaon mukaiseen raporttiin M 19/3722/-81/1/10. Siinä on

3 myös kuvattu koko Jalkajoen tutkimusalueen kivilajit ja selostettu geokemiallisten ja geofysikaalisten tutkimusten tulokset. Arviointia Jalkajoen alueen malmitutkimuksissa saatuja tuloksia on pidettävä taloudelliselta kannalta heikkoina. Syväkairauksissa ja montutuksissa löydetyt, kooltaan pienet ja arvometallipitoisuuksiltaan vaatimattomat mineralisaatiot riittävät kuitenkin selittämään orgaanisissa purosedimenteissä tavatut Cu- ja Ni-anomaliat. Tutkimuksia ei ole katsottu aiheelliseksi, esim. syväkairaamalla jatkaa. Tutkimukset valtausalueella on lopetettu. geologi LIITTEET: 1. Jalkajoen tutkimusalueen sijaintikartta 2. Jalkajoen tutkimusalueen monttukartta 3. Jalkajoen tutkimusalueen toimenpidekartta 4. Luettelo syväkairausrei'istä Liittyy Raportti M 19/3722/-81/1/10 (säilytetään geologisen tutkimuslaitoksen arkistossa Espoossa)

4

5

6

7 Liite 4 LUETTELO SYVÄKAIRAUSREI'ISTÄ VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1 Reikä x y suunta/ syvyys, m N:o kaltevuus R / R / R / R / Yht