Outokumpu Miniug Oy:n kiii-inostus Lunastettujen tutkimusraporttien mukaan arvioitiin esiintymien hyödyntamismahdollisuuksia

Transkriptio

1

2 RAPORTTI LG11998 Leo Grundström Johdanto Kauppa- ja teollisuusministeriö on päättanyt 17 päivänä joulukuuta 1996 kaivoslain (503165) 13, 53 ja 54S:n nojalla merkitä kaivosrekisteriin valtausalueiden Niinimaki 1, 3 ja 4 valtausoikeuksia koskevat siirrot geologian tutkimuskeskukselta Outokumpu Mining Oy:lle (Aiemmin Outokumpu Finnmines Oy). Geologian tutkimuskeskus oli luopunut kyseisten alueiden tutkimuksista ja tehdyistä tutkimuksista on laadittu tutkimustyöselostukset Kauppa- ja teollisuusministeriöile: M /1/10. Juva Niinimaki 1, 3 ja 4. Hannu Makkonen, Heikki Forss Outokumpu Mining Oy:n Malminetsinnän tutkimuksia suoritettiin Outokummun aluetoimiston kautta. Tutkimuksia johti Leo Grundström. Geologian tutkimuskeskuksen tuloksista Niinimaen gabro-peridotiitti-intruusio sijaitsee Juvan kunnassa, n. 25 km kirkorikylasta etelään. Intruusio ja ensimmäiset siihen liittyvät malmiviitteet löytyivät Geologian tutkimuskeskuksen tekemissa malmitutkimuksissa kesällä Valtausalueilla Niinimaki 1, 3 ja 4 on tutkittu kahta nikkeliesiintymaa, laattamalmia ja pirotemalmia. Laattamalmi koostuu pirotteisista ja kompakteista sulfideista muuttuneessa gabrossa. Tärkein arvometal- Ii, nikkeli esiintyy pentlandiittina magneettikiisun yhteydessä. Lisaksi malmissa on kuparia kuparikiisussa seka kobolttia pentlandiitissa. Pirotemalrrii koostuu tasaisesta sulfidipirotteesta peridotiitissa. Nikkeli esiintyy siinä pääosin pentlandiitissa, mutta osin myös mackinawiitissa. Kupari on kuparikiisussa ja koboltti pentlandiitissa ja mackinawiitissa. GTK kairasi esiintymiin vuosien aikana 42 reikää, yhteensä m, joiden perusteella laattamalmi sisältää t malmia keskipitoisuudella 0.69% Ni, 0.19% Cu ja 0.045% Co ja pirotemalmi n. 2.4 mi1j.t malmia keskipitoisuudella 0.36% Ni, 0.13% Cu ja 0.016% Co. Tämä kuvauksen osa on suoraan otettu em. GTK:n tutkimustyöselostuksesta. Outokumpu Miniug Oy:n kiii-inostus Lunastettujen tutkimusraporttien mukaan arvioitiin esiintymien hyödyntamismahdollisuuksia ja alueiden malmipotentiaalia. Tunnetut neljä malmiaihetta, ympäristö mukaanlukien, eivät olleet taloudellisesti hyödynnettävissä arviointihetkella. Koska kuitenkin Niinimaen intruusio on kooltaan merkittävä ja mm. sen etelaiset jatkeet olivat GTK:n antamien tietojen mukaan gabroja, joihin oli kairattu vain yksi syväkairareikä Ylemmäinen järven etelärannalle, nairrime täällä jatkotutkimukset tarpeellisiksi. Lisaksi näillä alueilla oli selvittämättömiä

3 RAPORTTI lLGl1 998 Leo Grundström geofysiikan anomalioita. Kiinnostuksemme kohdistui intruusion mahdollisen differentiaation tutkimiseen ja ennenkaikkea uusien mineralisaatioiden löytämiseen. Erikoisesti kiinnitettiin huomiota rikkaampien malmien, ns. off setmalmien tutkimuksiin intruusion kontaktivyöhykkeistä. Uusien geofysiikan menetelmien avulla pyrittiin anomalioita selvittämään mahdollisimman pitkälle, ennen jatkokairauksia. Tutkimustoimenpiteet Geofysiikka Geologian tutkimuskeskukselta saatu tutkimusmateriaali muutettiin Outokumpu Mining Oy:n A-TK-ohjelmiin sopivaksi. Suomen Malmi Oy teki geofysikaalisia maanpintamittauksia, pulssi EM-mittauksia kahden viikon aikana tunnetun intruusion alueilla, pääosin järvien kohdilla. Maaripintaprofiileja mitattiin tässä vaiheessa kolmella eri silmukalla. Suomen Malmi Oy täydensi myöhen-iniin, näitä pulssi EM-mittauksia kahdessa eri kohteessa intruusion alueelta. Ensimmäinen kohde sijaitsi eteläisen gabron alueella ja toinen tunnetun mineralisaation kohdalla. Suoritettujen mittausten anti jäi heikoksi, sähköisiä johteita ei tavattu. Mittauksia yritettiin tehdä myös GTK:n tekemissä kairarei'issä. Reikien tukkoisuus esti kuitenkin mittaukset. Geokemia Kallioperäkartoitus Syvä kai rau kset Urakoitsija GeoUnion Oy otti pohjamoreeninäytteitä 9 profiililta yhteensä 92 kpl. Näytteet analysoitiin Geoanalyyttisessä laboratoriossa GAL:ssa ICP-menetelmällä. Kaikkiaan analysoitiin 17 alkuainetta. Kesäapulaisvoimin tehtiin revidoivaa kallioperäkartoitusta noin 3 kk:n ajan vuonna Tällöin kartoitettiin uudelleen GTK:n havainnoimat paljastumat. Erikoisesti kiinnitettiin huomiota mahdolliseen kivilajien differentioitumiseen ja rakennegeologiaan Ylemmäinen järven eteläpuolisilla alueilla. Kalliohavaintoja kartoitettiin 148 kpl. Paljastumista otettiin näytteitä geologikairan avulla 61 kpl. Näistä tehtiin GAL:ssa kokokivianalyysejä XRF MP 10-ohjelmalla. Urakoitsija Suomen Malmi Oy:n avulla kairattiin kohteessa 6 syvakairareikää välisenä aikana. Kairaustunnuksin JU/NM merkityt reiät näkyvät liitekartalla. Yhteensä kairattiin m.

4 RAPORTTI /LG11998 Leo Grundström Tutkimustulokset Geofysiikan avulla ei löydetty lähellä pintaa olevia johdeanomalioita. Eteläisen gabroalueen kohdalla olevaa painovoima anomaliaa pyrittiin selvittämään kairauksen avulla. Geologisen mallin mukaan gabroalueella voisi olla peridotiittisempi osa mahdollisine nikkelimalmeineen. Tärine kairattu syvin reikä, JUINM-7, syv m ei Iävistänyt peridotiittia, ainoastaan metanoriitteja ja metagabroja. Kokokivianalyysien mukaan kartoitusnäytteet voidaan jakaa neljään luokkaan: 1. metapyrokseniitti ja noriitti, 2. metanoriitti, 3. pyrokseenigabro ja 4. metagabro. Näissä MgO pitoisuudet vaihtelevat rajoissa 7-26%. Korkeimmat Ni-pitoisuudet ovat kivissä, joiden A1203 ja CaO ovat alhaisimmat. Yleisesti voidaan todeta, että analyysitulokset jäivät heikoiksi kaikissa kairatuissa rei'issä. Korkein Nipitoisuus, 3098 ppm on reiässä JVINM-8 syv ml tässä on S 3,55%. Isäntäkivi on metagabro. Reiässä JVINM-12 tavattiin välillä m nikkelipitoisuutta ppm. Kartoitusnäytteistä tehtiin lisäksi 19 kpl ohuthieitä GTK:n laboratoriossa Otaniemessä. Hieiden mikroskopointi osoitti, että Juvan Niinimäen gabrot ovat mineralogialtaan noriitteja, tosin voimakkaasti muuttuneita. Peridotiitit ovat useimmiten metapyrokseniitteja eivätkä sisällä oliviinia. Metamorfinen uudelleenkiteytyminen on joissakin näytteissä hyvin korkea. Pyrokseeriien ja amfibolien yrripärillä olevat reaktiokehät ovat yleisiä. Ylemmäinen järven eteläpuolelta löydettiin muutama uusi mineralisoitunut paljastuma. Näiden ja GTK:n Iöytämän rantapaljastuman väliä on noin 100 ml kohde näkyy liitekartalla. Paljastumista otetuista näytteistä saatiin seuraavia XRF-analyysituloksia: Näyte Anal.no Ni% Cu% S% SFNI 1-1 P-JAV ,27 0,IO 3,45 2,9 1-1 R-JAV ,24 0,07 2,OO 4, JAV ,19 0,07 2,86 2,5 Mineralisaation laatu on huono, alhaiset pitoisuudet. Geokemian pohjamoreeninäytteenoton tuloksissa ei tavattu yhtään nikkelimalmia indikoivaa anomaliaa. Moreenin rikkipitoisuudet osoittautuivat kohtalaisiksi, noin 42,4% näytteistä sisältää yli 400 ppm rikkiä.

5 RAPORTTI lLG11998 Leo Grundström Yhteenveto Juvan Niinimäen valtausalueilla suoritetut tutkimukset eivät tuoneet esiin viitteitä uusista Iähella pintaa olevista taloudellisesti huominarvoisista nikkelimalmi esiintymistä. Saadut malmiviitteet ovat vaatimattomia ja siksi Outokumpu Mining Oy luopui valtauksista Juva Niinimäki 1, 3, 4 ja 5 eikä alueita haeta kaivospiiriksi. OUTOKUMPU MINING OY Malminetsinta Leo ~runcktröm, vanhempi geologi LIITTEET 1. Sijaintikartta 1 : Kartta valtausalueista 3. EM-mittausprofiilien sijainti ja geokemian profiilit 4. Geologinen kartta 5. Kairausprofiili x= , reikä NM Kairausprofiili x= , reikä NM-7 7. Kairausprofiili x= , reikä NM Kairausprofiili x= , reikä NM-9 9. Kairausprofiili x= , reiät NM-8 ja NM-12

6

7

8

9

10

11

12 N'sF=3.2% I-aattamalmi /' / / X=6841 JUVA, NIINIMÄKI C,04B,05A Kartoitus: J. Vilen (JAV) 1997 GABRO GRANIITTI - PERIDOTIITTI 'MALMI' D KIILLEGNEISSII PLAKIOKLAASIBIOTIITTI- GNEISSI 0 GB I KGN- fragmentteja ~ GRANAATTI B I ~~ I KORDIERIITTI ~ SILLlMANIITTI f LlUSKEISUUS ~ RAKO..-r- ~20 / / VENYMÄ RUHJE D:\NIIJUVA\GEOLOO08.DSF LGIRAT 500m 1: 10000

13

14

15

16

17