JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Transkriptio

1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

2 1 (3) TUTKIMUSTEN TAUSTA Suotlammen malmiaihe tuli esille Geologisen tutkimuslaitoksen suorittamissa alueellisissa malmitutkimuksissa 1960-luvulla, jolloin Suotlammen ympäristöstä löytyi kupari- ja nikkelipitoisia lohkareita luvun lopulla ja 1970-luvun alussa GTL suoritti alueella lohkare-etsintää, kallioperäkartoitusta ja syväkairausta. Lohkareiden lähtöpaikkaa ei kuitenkaan löydetty. Geologinen tutkimuslaitos aloitti uudelleen malmitutkimukset Suotlammen lohkareiden selvittämiseksi vuonna 1981 ja alueelle tehtiin maaliskuussa 1982 valtaus Suotlampi 1 (liite 1). Tutkimusten johdosta'vastasi vuonna 1981 FT Jouko Talvitie ja kenttätöistä geologi Elias Ekdahl. Vuonna 1982 tutkimusten johdosta vastasi FL Elias Ekdahl ja kenttätöistä geologi Hannu Makkonen. SUORITETUT TUTKIMUKSET Kallioperäkartoitus Kallioperäkartoitusta on suoritettu karttalehden alueella kesinä -81 ja -82. Suotlammen ympäristö kuuluu kiillegneissialueeseen, jossa esiintyy runsaasti pieniä sarvivälkerikkaita peridotiitti- ja gabropahkuja. Malmilohkareet (liite 2) ovat kivilajiltaan (hornblendiitti) samaa tyyppiä kuin nämä pahkut. Alueen kallioperää kuvataan tarkemmin myöhemmin valmistuvassa pro gradu -työssä (K. Pietikäinen, Turun yliopisto). Geofysikaaliset maastomittaukset Oletetulla lohkareiden lähtöalueella suoritettiin syksyllä 1981 detaljimagnetometrausta (liite 3). Magneettinen karttakuva tarkentui huomattavasti verrattuna aikaisempaan, harvemmalla linja- ja pistevälillä mitattuun magneettiseen karttaan.

3 2 Geokemialliset tutkimukset Saadut magneettiset anomaliat tarkistettiin syvämoreeninäytteenotolla (Cobra) vuoden 1981 lopussa. Mittausalueen pohjoispäässä on pyöreähkö, erillinen magneettinen anomalia. Tästä anomaliasta otetuissa moreeni- ja rapakallionäytteissä oli korkeita Cu-pitoisuuksia : paras Cu-pitoisuus 3,2 %, paras Ni-pitoisuus 1,7 % (liitteet 4 ja 5). Syväkairaus Valtausalueelle kairattiin viisi reikää (R ) keväällä Näistä neljä (R ) kairattiin syvämoreenitutkimuksissa todetun geokemiallisen anomalian selvittämisek- : si (liite 3). Kairauksissa (R ) tavattiin kiillegneissin ympäröimänä emäksinen syväkivi, joka koostuu hornblendiitista ja sarvivälkegabrosta ja vastaa näin ollen kivilajiltaan malmilohkareita. Moreenitulosten perusteella odotettiin kairauksissa löytyvän selvän kiisuuntuman. Kiisupirotetta esiintyy hornblendiitissa ja sarvivälkegabrossa kuitenkin vain hajannaisesti, eivätkä Cu- ja Ni-pitoisuudet ole merkittäviä. Parhaimmat yksittäiset pitoisuudet ovat : 1,1 m Cu=0,21 %, Ni=0,54 %, Co=0,03 % ja 1,0 m Cu=0,40 %, Ni=0,09 %. Tärkeimpinä sulfidimineraaleina esiintyvät magneettikiisu, kuparikiisu ja pentlandiitti. Kairansydämistä tehtiin suskeptiivisuusmittauksia ja todettiin, että suskeptiivisuus on merkittävästi korkeampi vain silloin, kun kivessä on magneettikiisupirote. Kiillegneissin ja kiisuttoman hornblendiitin tai gabron välillä ei ole suskeptiivisuuseroja. Pyöreä magneettinen anomalia kairauspaikalla johtuu siis pelkästään kiisupirotteesta. Magneettisen anomalian ja moreenitulosten perusteella kiisuuntuma on laajempi ja ehkä yhtenäisempi maanpinnan tasolla kuin alempana kairanreikien tasolla. Kairanrei - istä tehdyt magneettiset kolmikomponenttimittaukset tukevat tätä käsitystä.

4 3 Reikä 344 kairattiin peridotiitti-serpentiniittilohkareiden lähtöpaikan selvittämiseksi. Kyseisiä lohkareita esiintyy samoilla alueilla kuin malmilohkareita. Reiästä ei kuitenkaan tavattu peridotiittia tai serpentiniittiä, vaan se lävisti kiillegneissiä sekä kvartsidioriittia. Yhteenveto Syväkairauksissa tavattu kiisuuntuma on pieni ja arvometallipitoisuudet ovat alhaisia. Kiisuuntumalla ei ole taloudellista merkitystä ja näin ollen valtauksesta voitiin luopua syksyllä Hannu Makkonen geologi Liitteet 1. valtausalueen sijaintikartta 2. lohkarekartta 3. magneettinen detaljimittauskartta' 4. geokemiallinen kartta Cu 5. geokemiallinen kartta Ni 6. luettelo syväkairausrei"istä

5

6

7

8

9

10 Liite 6 Valtausalueella suoritetut syväkairaukset : R x suunta/kaltevuus syvyys / m / m / m / m / m yht m