GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

2 TUTKIMUSTEN TAUSTA Rantalan malmiaihe sijaitsee Juvan kunnassa noin 15 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen. Ensimmäiset malmiviitteet aiheesta saatiin Geologisen tutkimuslaitoksen suorittaessa alueella malmitutkimuksia vuosina Tällöin löytyi Cu-Ni-lohkareita Rantalanimisen tilan ympäristöstä. Cu- ja Ni-pitoisuudet olivat parhaissa lohkareissa seuraavat : 0.76 % Cu, 0.40 % Ni, 0.03 % Co ja 0.28 Cu, 0.58 % Ni, 0.04 % Co. Kivilajiltaan lohkareet ovat oliviinitremoliittikiviä, tremoliittikiviä ja hornblendiitteja Lohkareetsinnöissä ei löydetty muualta vastaavia lohkareita. Geologinen tutkimuslaitos aloitti uudelleen malmitutkimukset Rantalan lohkareiden selvittämiseksi vuonna 1981 ja alueelle tehtiin lokakuussa 1982 valtaus Rantala 1 (liite 1). Tutkimusten johdosta vastasi vuonna 1981 FT Jouko Talvitie ja kenttätöistä geologi Elias Ekdahl. Vuosina tutkimusten johdosta vastasi FL Elias Ekdahl ja kenttätöistä geologi Hannu Makkonen. SUORITETUT TUTKIMUKSET Geofysikaaliset maastomittaukset Tutkimusalueella on suoritettu aikaisempien malmitutkimusten yhteydessä magnetometraus, Slingram-mittaus ja gravimetraus X-Y-linjoituksen mukaan. Kivilajien kulku tutkimusalueella on NW-SE ja sen johdosta tehtiin oletetulla lohkareiden lähtöalueella detaljimagnetometraus ja Slingram-mittaus K-L-linjoituksen mukaan (liite 2). Kesällä 1982 detaljimittausaluetta laajennettiin ja tarkennettiin vielä alueen itäreunasta. Geokemialliset tutkimukset, I vaihe Geofysikaalisesti mitatulta alueelta otettiin syvämoreeni- ja rapakallionäytteitä Cobra-kalustolla talvella Merkittäviä Cu-

3 tai Ni-pitoisuuksia ei tavattu.,kuitenkin erään linjan itäreunassa näytteenottopiste sattui lohkareeseen, jossa oli kiisupirote ja joka vastasi kivilajiltaan Rantalan malmilohkareita. Cu-pitoisuus näytteessä oli 820 ppm ja Ni-pitoisuus 1901 ppm. Lohkare-etsintä Tutkimusalue sijoittuu drumliinikentälle, jossa yleinen jäätikön liikesuunta on ollut ja tunnetut lohkareviuhkat ovat myös tässä suunnassa. Myös Rantalan Cu-Ni-lohkareiden oletettiin aluksi kulkeutuneen samassa suunnassa. Moreenilinjan itäreunassa tavatun saman tyyppisen lohkareen perusteella lohkare-etsintöjä jatkettiin kuitenkin keväällä 1982 normaalia pohjoisemman kuljetuksen tarkistamiseksi. Lukuisia uusia Cu-Ni-lohkareita löytyi alkuperäisistä lohkareista suuntaan 335. Cu- ja Ni-pitoisuudet alivat parhaissa lohkareissa seuraavat : HK % Cu, 0.09 % Co, 1.40 % Ni ; Hk % Cu, 0.06 % Co, 1.08 % Ni. Lohkareet muodostivat viuhkan, jonka suunta poikkesi selvästi drumliinikentän suunnasta. Lohkareiden länsipuolella on Huitukan harju ja on mahdollista, että jäätikön liikesuunta on kääntynyt harjun lähellä kohti sitä, mikä selittäisi poikkeavan kuljetussuunnan (liite 3). Lohkareviuhkan kärjessä on gravimetrinen anomalia ja siinä suoritettiin detaljimagnetometraus (5 m :n ruudukko), joka antoi tuloksia noin 50 m x 50 m :n suuruisen pyöreän anomalian (liite 2). Geokemialliset tutkimukset, II vaihe Lohkareviuhkan kärjessä todetusta magneettisesta anomaliasta otettu syvämoreeni- ja rapakallionäytteet. Jo näytteenottovaiheessa voitiin kiisunapeista todeta lohkareiden lähtöpaikan löytyneen. Cu- ja Ni-pitoisuudet näytteissä olivat korkeita (liitteet 4 ja 5).

4 Syväkairaus Valtausalueella kairattiin kuusi reikää talvella (liitteet 2 ja 6). Kairauksissa tavattiin kiillegneissin ympäröimänä gabroa ja vastaavia ultramafisia kivilajeja (oliviinitremoliittikiveä, tremolii.ttikiveä ja ho :rnblendiittia), joita malmilohkareet edustavat. Ultramafiitin ja kiillegneissin koilliskontaktissa on Cu-Ni-mineralisaatio, josta reiässä 360 saatiin paras lävistys. Parhaassa metrin analyysivälissä on 1.28 % Ni, 0.19 % Cu ja % Co. Nämä pitoisuudet ovat samaa luokkaa kuin parhaissa lohkareissa. Muissa kairanrei"issä kiisulävistykset jäivät huomattavasti heikommiksi : R m Ni ö Cu ö Co ( ) Suifidifaasin Ni-pitoisuus on keskimäärin 5.1 % (laskettu arvioimalla S-pitoisuus 36.5 % :ksi). Tärkeimpinä sulfidimineraaleina esiintyvät magneettikiisu, kuparikiisu pentlandiitti ja Co-pentlandiitti. Mineraalisaatio ulottuu kairausreikien perusteella noin 40 metrin syvyyteen ja kapenee syvemmällä huomattavasti. Kairausrei"istä tehdyt magneettiset kolmikomponentti- ja latauspotentiaalimittaukset antavat samanlaisen kuvan. Kallioperäkartoitus Kallioperäkartoitusta on suoritettu karttalehden 3231 il alueella kesinä -81 ja -82. Rantalan esiintymä kuuluu vyöhykkeeseen, jossa esiintyy kiillegneissin ympäröimänä gabrosta ja ultramafisista pinta- ja syväkivistä koostuvia pahkuja. Kokokivianalyysien perusteella kyseiset ultramafiitit ovat komatiitteja (MgO :,-18 ö). Alueen kallioperää kuvataan tarkemmin myöhemmin vaimistuvassa pro gradu-työssä (K. Pietikäinen, Turun yliopisto).

5 AIHEEN ARVIOINTI Syväkairauksissa tavattu mineralisaatio on pieni, eikä sillä ole taloudellista merkitystä. Näin ollen valtauksesta luovuttiin syksyllä Mineralisaatio on kuitenkin tärkeä osoitus siitä, että em. komatiittivyöhykkeessa on tapahtunut malminmuodostusta. <,ce Hannu Makkonen geologi LIITTEET valtausalueen sijaintikartta magneettinen kartta lohkarekartta geokemiallinen kartta Cu geokemiallinen kartta Ni luettelo syväkairausrei"istä

6

7

8

9

10

11 liite 6 Valtausalueella tehdyt syväkairausreiät R K suunta/kaltavuus pituus m / / / / / / yht m