Teollisuusmineraalitutkimukset

Transkriptio

1

2 MALMIOSASTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1982 ALKULAUSE MALMIOSASTON KERTOMUS VUODELTA 1982 TUTK IMU STOIMINTA Malminetsinta Etela-Suomi Puula-Paijanne projekti Vali-Suomi Pohjois-Suomi Syvakairaukset Kansannayte ja valistustoiminta Malmikoiratoiminta Malmiaihetiedosto Uraani- ja teollisuusmineraalitutkimukset Aeroradiometristen karttojen tulkinta Etela-Suomen uraanitutkimukset Vali-Suomen uraanitutkimukset Pohjois-Suomen uraanitutkimukset Teollisuusmineraalitutkimukset Perustutkimukset Geokemialliset tutkimukset Malmigeologiset moreenitutkimukset Hievalmistus Kotimainen yhteistyo Kansainvalinen yhteistyc

3 KIRJALLINEN TOIMINTA Julkaisut GTL:n sarjoissa Muut julkaisut ja kirjoitukset Malmiosaston raportit Opinnaytteet ja opetustoiminta KOULUTUS OSASTON KOKOUS JA EKSKURSIOT LUOTTAMUS- JA SIVUTOIMET HALLINTO JA TALOUS Osaston organisaatio ja henkil6kunta Toimitilat ja tukikohdat Rahoitus vastuualueittain

4

5

6

7

8

9 TUTK IMUSTOIMINTA Malminetsinta Etela-Suomi Etela-Suomen malminetsinnan alaryhma on jatkanut Seinajoen - Nurmon alueen tinapitoisten pegmatiittien tutkimista. Alueelta on loytynyt geokemiallisten anomalioiden indikoi- mina uusia tinapitoisia juonia, joiden lahempi selvitys tapahtuu kaivamalla ja kairaamalla. Alueelliset pegmatiittitutkimukset Seinajoen - Nurmon alueen ymparistossa ovat alkaneet ja naita tullaan jatkamaan oletetuille uusille tina- kriittisille alueille lahinna pegmatiittijuonien etsimisella ja alueellisella geokemiallisella tutkimuksella. Tarpeellista kohteellista raskasmineraalitutkimusta rajoittaa henkiloresurssien puute. Toisena tinakriittisena kohteena on tutkittu Luhangan Tammi- jarven liuskealuetta. Tinaa on tavattu jo aikaisemmin tunnettujen scheeliitti-arseenikiisumineralisaatioiden lisaksi uutena tyyppina kuparikiisupitoisissa kvartsilohkareissa, joiden oletettuja lahtoalueita on etsitty geokemiallisin tutkimuksin. Porvoon alueella on jatkettu nk. Venjarven aiheen tutkimuksia ja kartoitettu kriittisina pidettyja kivilajialueita. Lohkaretutkimukset ovat my6s antaneet uusia mahdollisuuksia ko. lupaavan scheeliittilohkareen alkuperan selvittamiseksi. Savitaipaleelta loytyneiden scheeliittilohkareiden lahtokohdaksi todettiin Kuolimojarvessa sijaitseva mineralisaatio.

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS l4almiosasto Vastuualue e e., e. e e. e e e e e I Futkimusalue Karttalehti Paikkakunta I LEPPAVIRTA Koirusvesi KEITELE I Aihe tutkimukaiin Ic-oirusveden intruusio Kangas j arven Zn-mineralisaatio I YoOSIRAPORTTI AJALTA Tutkimukset Ni-ohjelma yhteisty8ssa 0KU:n kanssa. M19/3241/82/1/10. ~ito~eokemiallinen aureolitutkimus P.RehtijZrven johdolla jatkuu. 7 Tutki jat E. Ekdahl H.Makkonen J. Nikander P. Rehti j arvi PIHTIPUDAS- VI ITASAARI Aikaisemmat tutkimukset Aloitettiin vanhojen Zn-Pb-Cu-Au-aiheiden uudelleen arviointi. Kohteina ovat olleet Pihtiputaan Ritovuori, Tahkoniemi ja Saanijarvi seka Viitasaaren Makra, Viitajarvi ja Makkaralahti. KEITELE- PIELAVESI Teerimaen Zn- ja SKII-mineralisaatio Teerimaen in-malmitutkimukset lopetettiin. Malmia ei 1Sytynyt. Tutkimusten aikana kohteeseen kairattiin kolmessa eri kairausvaiheessa 30 syvakairausreikaii, yht.pit m. Seuraava tehtiiva on tulosten tarkastelu ja raportointi. J. Nikander I KEITELE Hamu 1 a PIELAVESI Sorosuo K/23317, Zn-~b-lohkare L5-JW-73, Zn-lohkare Selviteltiin Keiteleen Hamulan ja Koutajarven alueen moreenistratigrafiaa ja raskasmineraaleja yhteistysssa maapera- ja geokemianosastojen kanssa. Tutkimusaika Etsittiin lohkareen laht8paikkaa geofysikaalisista anomalioista Sorosuon ja Paskolammen alueilta Suomen Malmin Geotech-500 kallionaytteenottimella. Lahtgpaikkaa ei viela 18ytynyt. Tutkimusaika J. Nikander H. Hirvas M. Tenhola J. Nikander TERVO Vehkalampi CUKI-pit. paljastuma Kevattalvella -82 otettiin Vehkalammen tutkimuskohteella geokemianosastqn naytteenottoryhman toimesta syvamoreeninaytteet 242 qisteesta. Kesalla -82 tehtiin detaljikartoitus n. 0.5 km :n alueella. Talvella syviimoreeniniiytteenottoa tullaan jatkamaan yhteistygssii geokemian osaston kanssa.

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68

69

70

71

72

73

74

75

76

77

78

79

80

81

82

83

84

85

86

87

88

89

90

91

92

93

94

95

96

97

98

99

100

101

102

103

104

105

106

107

108

109

110

111

112

113

114

115

116

117

118