RAPORTTI ,3732,3741. Lapin MalmiIE Korvuo. Jakelu GEOKEMIAN NAYTTEENOITO KEVA~ALVELLA 1997 VALTAUSALUEILLA HUUTAMOAAPA JA HAAPASELKÄ

Transkriptio

1 RAPORTTI ,3732,3741 /EKI97 Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kemin kai :~, : GEOKEMIAN NAYTTEENOITO KEVA~ALVELLA 1997 VALTAUSALUEILLA HUUTAMOAAPA JA HAAPASELKÄ Sodan kyla, Huutamoaapa ja Haapasel k2 kl , , 06, Sijainti 1 :

2 Lapin MalmiIE Korvuo RAPORTTI 062/3714,3732,3741/EKl97 1 Johdanto Outokumpu Steel Oy Kemin kaivoksen valtausalueet Huutamoaapa ja Haapaselkä sijaitsevat Sodankylän kunnassa noin 40 kilometriä kirkonkylästä koilliseen. Geologian tutkimuskeskuksen tekemän tulkinnan perusteella valtausalueet sijoittuvat geologisesti siten, että Koitelaisen kerrosintruusion yläosaan liittyvä ns. yläkromitiittihorisontti olisi Iöydettavissa valtausalueilta. Kemin kaivoksen tilaamana alueilla tehtiin tunnustelevaa geokemian näytteenottoa kevättalvella 1990 siten, että valtausalueille Huutamoaapa ja Haapaselkä tehtiin yksi kilometrin mittainen naytteenottolinja 20 metrin pistevalilla. Lisäksi tällöin tehtiin kaksi kilometrin mittaista linjaa Neitikäiskoskelle noin 15 kilometriä edellisistä kohteista itään. Naytteenoton urakoi Lenni Mäcklin Sodankylästä. Näytteenotto tehtiin Pikku-Polle merkkisellä hydraulisella porausyksiköllä käyttäen 35 mm Iäpivirtausterä kalustoa. Työn valvonnasta ja suunnittelusta vastasi Outokumpu Finnmines Oy Malminetsinnän Rovaniemen aluetoimisto Lapin Malmi. Näytteet ( ) toimitettiin Kemin kaivokselle, jossa niiden jatkokäsittelystä ja analysoinnista on vastannut Jorma Kujanpää. Kemin kaivoksen tilauksesta geokemian näytteenottoa jatkettiin kevättalvella 1997 valtausalueilla Huutamoaapa ja Haapaselkä. Naytteenoton urakoi Geologian tutkimuskeskus. Näytteenottokalustona oli hydraulivasaralla ja 46 mm Iäpivirtauskalustolla varustettu Iller merkkinen porausyksikkö. Näytteenotto-ohjelman sui~nnitteli Erkki Ilvonen Lapin Malmista ja linjojen maastoon merkkauksen ja työmaan valvonnan Lasse Nousiainen niin ikään Lapin Malmista. Näytteiden ( ) hienofraktiot (-0.074mm) on analysoitu Geoanalyyttisessä laboratoriossa Outokummussa ICP:IIä kokonaisliuotuksen jälkeen ohjelmalla MOTO. 2 Näytteenotto Huutamoaapa Vuoden 1990 näytteenottolinja löytyi maastosta vanhojen linjakeppien perusteella. Linjan koillispään koordinaatit mitattiin GPS:IIä ja uudet näytteenottolinjat, jotka sijoittuvat tasaisin 150 metrin välein vanhan linjan kaakkoispuolelle, sidottiin tähän aikaisempaan linjaan. Linjojen pituudet ovat 250 metriä ja näytteet otettiin 10 metrin pistevalilla. Naytteenoton edistyessä huomio kiinnittyi siihen, että näytteenottosyvyydet olivat selvästi matalampia kuin vuoden 1990 työssä. Tämän johdosta vanhalta linjalta otettiin kontrollimielessä viisi näytettä ( ), jotka sijoittuvat aikaisempien näytteenottopisteiden , 55005, 55007, ja viereen siten, että nayte vastaa näytettä jne. OUTOKUMPU MINING OY Malminetsinta

3 0 = outokumpu Lapin MalmiIE Korvuo 2.2 Haapasel kä Myös täällä vanha näytteenottolinja löytyi linjakeppien perusteella. Linjan koillispään koordinaatit mitattiin GPS:IIa ja uudet linjat, jotka sijoittuvat tasaisin 150 metrin välein vanhan linjan molemmin puolin, sidottiin tähän aikaisempaan linjaan. Linjojen pituudet ovat 300 metriä. Pisteväli laitimmaisilla linjoilla on 20 metria ja muualla 10 metria. 3 Näytteiden tarkastelu Rovaniemellä 4 Data käsittely ja tulostus 5 Havaintoja näytteenotosta 5.1 Huutamoaapa ja Haapaselka Näytteet on tarkastettu ennen analyysiin lähettämistä Lapin Malmin toimidolla Rovaniemellä. Tarkastuksessa on huomioitu, onko naytteenottajan näytteen laatua koskeva havainto oikea ja tarvittaessa korjattu. Samalla näytteistä on tehty kivilajihavainnot seka mitattu näytteiden suskeptibiliteetti. Havainnot on lisätty näytteenottajan tayttamille havaintokorteille. Koko geokemian data, mukaan lukien vuoden 1990 aineisto, on viety ATK:lle LOTUS-muodossa ja PCX-muodossa. Tätä varten aikaisemmille näytteenottopisteille on laskettu koordinaattien laskuohjelmalla jokaiselle pisteelle koordinaatit. Koordinaatteja laskettaessa Huutamoaavan ja Haapaselan kohteilla on huomioitu GPS:IIa tehty linjojen koillispäan sidonta. Neitikaiskosken linjoja ei ole uudelleen sidottu, vaan väli pisteiden koordinaatteja laskettaessa on käytetty aikaisempia paate pisteiden koordinaatteja. Analyysituloksista on tulostettu PCX:IIa kartoiksi ainoastaan Cr, Cu, Ni ja S. Tulosteet Huutamoaavan ja Haapaselän osalta ovat mittakaavassa 1 :4000 ja Neitikaiskosken osalta mittakaavassa 1 : Huutamoaavalla naytteenottosyvyydet ovat vaihdelleet metriin keskisyvyyden ollessa 7.0 m. Vanhalla linjalla tehdyissa kontrollipisteissä maapeitteen paksuus on samaa luokkaa kuin vuoden 1990 naytteenotossa. Haapaselassa naytteenottosyvyydet vaihtelevat metriin keskisyvyyden ollessa 4.6 metria. Maapeite molemmissa kohteissa on kivistä moreenia tai hie kkamoreenia. Moreenissa oleva kiviaines on valtaosin varsin paikallista ollen OUTOKUMPU MINING OY Malminetsinta

4 Lapin MalmiIE Korvuo 6 Havaintoja naytteiden analysoinnista 7 Näytteenoton tulokset koostumukseltaan paaasiassa erilaisia kerrosintruusion gabroja. Rapa kallionaytteita tai se kanaytteita, joiden alin osa on rapa kalliota, on varsin niukasti. Rapakallionaytteet ovat pääasiassa metagabroa, joukossa joku metapyrokseniitiksi tulkittu näyte. Näytteenottajien kertomuksen mukaan varsinainen rapakalliokerros puuttuisi alueilta Iahes täysin ja kova, Iahes rapautumaton kallio alkaisi välittömästi moreenikerroksen alla. Näytteenottoa valvottaessa oli tehty havainto, ett3 tan kokalustoa ylös nostettaessa usein alin osa, joka edustaisi mursketta joko irtokivesta tai parhaassa tapauksessa kalliosta, on karissut pois. Tämä tulee korostuneemmin esille käytettäessä 46 rrim Iapivirtausteraa kuin 35 mm naytteenotinta. Pienemmässä naytteenottimessa näytteen on todettu pysyvän paremmin. Ohuemman kaluston tunkeutuvuus on myös todettu monesti vaikeissa olosuhteissa paremmaksi kuin 46 mm kaluston. Näytteen karisemisen johdosta osa kivilajitiedoista on menetetty, mutta moreeniaines on kuitenkin varsin paikallista ja kuvastanee verrattain hyvin alueen kallioperaa. Vuoden 1997 naytteiden hienofraktiot ( mm) on analysoitu Geoanalyyttisessa laboratoriossa Outokummussa kokonaisliuotu ksen jälkeen ICP:IIa ohjelmalla MOTO. Aikaisemmin (v.1990) otetut näytteet on myös ilmeisesti Kemin kaivoksen toimesta analysoitu Geoanalyyttisessa laboratoriossa niin ikään 1CP:IIa. Kuitenkin, kun analyysituloksia vertaa, niissä on selvä tasoero siten, että vuoden 1997 analyyseissa pitoisuustaso on huomattavasti korkeampi ennen kaikkea seuraavien alkuaineiden osdlla: Na, Mg, Al, K, Ca, Mn, Fe. Onko vuoden 1990 näytteet analysoitu osittaisliuotukseila, vai onko analysoitava fraktio ollut eri kuin vuoden 1997 näytteissä? Kysymys jaa avoimeksi, koska kopiota analyysitilauksesta ei ole meidän kaytettavissamme. Joka tapauksessa tasoero on niin suuri, että alkuainekohtaisten karttojen tulostus kyseisten alkuaineiden osalta koko aineistoa koskien ei ole miele kasta. 7.1 Huutamoaapa Huutamoaavalla on kromin taso on selvästi anomaalinen. Kaksi voimakkaimmin anomaalista pistettä ovat linjalla 2 hiekkamoreenista analysoitu 660 ppm Cr ja luoteisimmalta linjalta vuoden 1990 naytteenotossa rapakallionaytteesta analysoitu 2420 ppm Cr. Samasta pisteestä 1.3 metriä ylempää saadun, hiekkamoreenia olevan kontrollinaytteen ( ) Cr-pitoisuus on 290 ppm. Tämä osoittaa, että OUTOKUMPU MINING OY Malmnetsinta

5 Lapin MalmilE Korvuo jotta kromitiittihorisontti olisi tarkkaan paikannettavissa, näytteet on saatava joko rapakalliosta tai moreenista mahdollisimman läheltä kallionpintaa. Ylemmissä moreenikerroksissa anomalia on levinnyt ja kromitiittihorisontin tarkkaa paikkaa ei voi määrittää. 7-2 Haapaselkä Haapaselässä kromitiittihorisontti on selvästi paikannettavissa geokemian tulosten perusteella. Voimakkain Cr-anomalia on linjalla 7, jossa yhdessä naytteessa (hiekkamoreeni) on 4900 ppm Cr. 7.3 Haapaselka, linja Haapaselän valtausalueen itäpuolelle 1990 tehdyn linjan pohjoispäässa kromin taso selvästi nousee, mutta mitä ilmeisemmin linjaa olisi ollut syytä jatkaa pitemmälle pohjoiseen, sillä olemassa oleva tulos ei anna varmuutta siitä, onko kromitiittihorisontti ylitetty. 7-4 Neitikaiskoski Neitikaiskosken näytteenottolinjoilla kromin taso on verrattain alhainen, maksimi 510 ppm Cr linjan 5 kaakkoispäässä. Linjojen paikantamisessa maastoon on ollut aikoinaan vaikeuksia ja näyttää silta, etta linjojen sijainti mahdolliseen kromitiittihorisonttiin nähden ei ole oikea. I>&, Erkki Korvuo <,f',d- LIITTEET Indeksikartta Geologinen kartta 1 : Topografinen kartta : Huutamoaapalgeokemian näytteenottolinjat Topografinen kartta : Haapaselkalgeokemian naytteenottolinjat Topografinen kartta : Neitikaiskoskilgeokemian näytteenottolinjat Geokemian tulosteet Cr,Ni,Cu,S Huutamoaapa 1 : Haapaselka 1 :4000 Haapaselka linja Neitikaiskoski 1 :4000 Disketti, jossa geokemian havaintokorttien tiedot seka analyysitulokset OUTOKUMPU MINING OY Malminetsinta

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26