TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

2 TUTKIMUSTEN TAUSTA Lumpeisen esiintymä sijaitsee Juvan kunnassa noin 15 km Juvan kirkonkylästä länteen. Geologinen tutkimuslaitos suoritti Lumpeisen alueella malmitutkimuksia useaan otteeseen vuosina Tutkimukset saivat alkunsa H. Karvosen löydettyä vuonna 1961 Ni-Cu-lohkareen (K/3440) Enoveden rannalta n. 17 km Lumpeisesta kaakkoon. Vuonna 1964 H. Karvonen löysi toisen vastaavanlaisen lohkareen (K/4437). Kivilajiltaan lohkareet ovat osittain serpentiiniytyneitä peridotiitteja ja arvometallipitoisuudet niissä ovat merkittävät : Ni % Cu % Co % S K/ K/ Geologinen tutkimuslaitos suoritti vuosien aikana lohkareiden lähtöpaikan selvittämiseksi mm. lohkare-etsintää, geofysikaalisia maastomittauksia, kallioperäkartoitusta, moreeninäytteenottoa ja syväkairausta. Lumpeisen alueen (Lumpeinen - Kangasjärvi - Luikujärvi) ja Enoveden-Luonterin väliselle alueelle saatiin lohkare-etsinnässä esille peridotiitti-serpentiniittilohkareista koostuva n. 30 km pitkä lohkareviuhka, johon kuuluvat myös malmilohkareet K/3440 ja K/4437 (liite 1). Malmilohkareiden lähtöpaikka ei selvinnyt, mutta kävi ilmi, että Lumpeisen alueella on useita erllisiä peridotiitti-intruusioita, joista peridotiitti-serpentiiniittilohkareet ovat peräisin. Lumpeisen peridotiitti-serpentiniittiesiintymään kairattiin vuonna 1978 yksi syväkairausreikä (R333). Geologinen tutkimuslaitos aloitti malmitutkimukset Juvan alueella uudelleen vuonna 1979 mm. Lumpeisen aiheen selvittämiseksi. Lokakuussa 1982 tehtiin valtaus Lumpeinen 1 (liite 2). Tutkimusten yleisjohdosta vastasi vuosina FT Jouko Talvitie ja kenttätöistä geologi Elias Ekdahl. Vuosina tutkimusten yleisjohdosta vastasi FL Elias Ekdahl ja kenttätöistä geologi Hannu Makkonen.

3 SUORITETUT TUTKIMUKSET Koska peridotiitti-serpentiniittilohkareviuhka päättyy Lumpeisen lammen etelärannalle ja lammen kohdalla tiedettiin aikaisempien tutkimusten perusteella olevan peridotiitti-serpentiniittiesiintymän, kohdistettiin malmitutkimukset tähän esiintymään. Tutkimuskaivannot Syksyllä 1979 tehtiin traktorikaivurilla tutkimusmonttuja lohkareviuhkan kärkeen, Lumpeisen esiintymän eteläpuolelle. Montuista löytyi runsaasti peridotiitti-serpentiniittilohkareita, jotka eivät kuitenkaan olleet malmipitoisia. Geokemialliset tutkimukset Talvella 1983 tehtiin Lumpeisen esiintymän ja myös lähellä sijaitsevan Luikujärven alueella moreeninäytteenottoa Cobra-kalustolla. Näytteenottoa haittasi paksu maapeite eivätkä näytteistä tehdyt analyysit ole näin ollen keskenään täysin vertailukelpoisia ; osa näytteistä on pohjamoreenista, osa ylemmistä kerroksista. Merkittäviä yhtenäisiä Ni- tai Cu-anomalioita ei saatu esille, mutta paikoin Ni-pitoisuus kohosi selvästi. (liitteet 4 ja 5). Luikujärven kohdalla paljastui moreeninäytteenoton yhteydessä serpentiniittiesiintymä, josta saaduissa näytteissä ei kuitenkaan ollut kiisuja. Lumpeisen esiintymästä saatiin Cobra-kalustolla kallionäytteitä, joista tehtiin mikroanalysaattorilla oliviinianalyysit (Ni ja Fe). Esiintymän oliviini vastaa koostumukseltaan malmilohkareiden K/3440 ja K/4437 oliviinia. Geofysikaaliset maastomittaukset Aikaisempien tutkimusten yhteydessä on alueella suoritettu magneettinen, Slingram- ja gravimetrinen mittaus. Koska lohkare K/4437 on magneettinen ja johde, suoritettiin Lumpeisen lammen kohdalla tarkennettuja geofysikaalisia mittauksia : Talvella 1981 monitaajuus-slingram-mittaus ja talvella 1983 detaljimagnetometraus (liite 3). Mittaustulokset eivät kuitenkaan antaneet selviä viitteitä malmilohkareiden 1ähtöpaikasta.

4 Syväkairaus Lumpeisen esiintymään liittyvien magneettisten anomalioiden selvittämiseksi kairattiin kolme reikää keväällä 1984 (liite 3). Rei'issä tavattiin vastaavanlaista peridotiittia- serpentiniittiä kuin malmilohkareiden K/4437 ja K/3440 isäntäkivi. Vastaavanlaista kiisuuntumaa ei kuitenkaan tavattu. Peridotiitin pohjakontaktissa esiintyy heikkoa magneettikiisupirotetta, mutta Ni-pitoisuus siinä on < 0.1 %. Aiheen arviointi Edellä esitettyjen tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, ettei Lumpeisen peridotiitti-serpentiniittiesiintymään liity taloudellista malmiesiintymää. Näin ollen valtauksesta luovuttiin syksyllä Hannu Makkonen geologi LIITTEET 1. Lohkarekartta 2. Valtausalueen sijaintikartta 3. Magneettinen kartta 4. Geokemiallinen kartta Ni 5. Geokemiallinen kartta Cu 6. Luettelo syväkairausrei'istä

5

6 liite 2 a GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Malm iosast o 1 :10000 Kartta LUMPEINEN 1 nimisestä valtausalueesta Juvan kunnan Hyötysen, Maivalon, R.emojärven ja Tuhkalan kylissä Mikkelin läänissä

7

8

9

10 liite 6 Valtausalueelle tehdyt syväkairausreiät R X Y suunta/kaltevuus pituus (m) / / / m