MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3890/1)

2

3 AIKAISEMMISTA TUTKIMUKSISTA Geologinen tutkimulaitos teki Mäkrän alueella malmitutkimuksia jo vuosina Tuolloin tutkimuksen pääkohteena oli hieman kuparia sisältävä emäksinen vulkaniitti, paljastumat , liite 1. Kohteeseen mm. kairattiin 5 syväkairausreikää. Tutkimusten aikana löydettiin useita kymmeniä kultapitoisia intermediäärisiä vulkaniittilohkareita n. 4 ha alueelta paljastumien 139 ja 141 väliltä, liite 1. Lohkareiden kultapitoisuus oli 1-10 ppm. tutkimuksista on A.J. Laitakari laatinut raportin M 17/Vs-59/1. TUTKIMUKSET Elokuussa 1982 kaivettiin traktorikaivurilla 6 tutkimuskaivantoa, M 1-6. Kallio saatiin esiin kaivannoissa M 1 ja 5. Monttukalliot ja paljastumat kartoitettiin, havainnot VKR , , liite 1. Vuodenvaihteessa suoritettiin syvämoreeninäytteenottoa Cobrakalustolla kolmella linjalla, pisteet , , liite 1. Tammikuussa 1983 geofysiikan osasto teki 1.5 km 2 alueella magneettisen mittauksen protoni-magnetometrillä ja sähköisen mittauksen korkeajaksoslingramilla. Tammikuussa 1983 analysoitiin vanhoista kairarei'istä Co, Cu ja Au. Elokuussa 1986 kaivettiin traktorikaivurilla tutkimuskaivanto M 7 kultapitoiseen lohkareikkoon, liite 1. TUTKIMUSTULOKSET Mäkrän kultapitoisten lohkareiden kivilaji on intermediäärinen vulkaniitti. Kivi on hienorakeista ja raitaista. Arseenikiisu esiintyy heikkona pirotteena ja muutaman millin levyisinä yksittäisinä raitoina. Magneettikiisu esiintyy hienorakeisena heikkona pirotteena. Rikkikiisua on vähän rakosilauksina.

4 Lohkareiden tyyppistä kiveä on paljastumissa VKR , 139, 144, 145 ja kaivannossa M 7. Kaikissa näissä paljastumissa on heikkoa hienorakeista magneettikiisupirotetta, mutta niin vähän, ettei sitä havaita geofysikaalisissa mittauksissa. Arseenikiisua tavattiin vain monttupaljastuman 139 NW-päässä voimakkaasti rakkautuneessa kalliossa. Täälläkin havaittiin vain yksi 5 mm leveä arseenikiisu.raita. Sen kultapitoisuus yhdessä analyysissä oli 3.8 ppm. Alueen kivilajien kerroksellisuuden suunta on 130 /65 SW. Montuista M 4 ja M 6 löytyi kummastakin yksi tutkitun tyyppinen arseenikiisupitoinen lohkare, VKR ja 146. Analyysien mukaan niissä ei ollut kultaa. Metsäautotien ojasta löydettiin lisäksi tutkitun tyyppinen lohkare, jossa oli 0.1 ppm Au, TOS Syvämoreeninäytteenotossa kallion pintaan pääsyn esti erittäin lohkareikkoinen moreeni. Epämääräiseltä etäisyydeltä kallion pinnasta saaduista näytteistä oli vain yksi Au-pitoinen, /190 ppb Au. Vanhoista kairarei'istä analysoitiin kultaa n. 1 m pätkissä erityyppisistä kivilajeista ja niiden osista. Arseenikiisua tavattiin vain reiässä 10 kapeassa ruhjeessa. Tutkimuksen kannalta merkittäviä kultapitoisuuksia ei tavattu. Monttu 7 kaivettiin kultapitoiseen rakkamaiseen lohkareikkoon, liite 1. Montun tarkoituksena oli selvittää, oliko lohkareikko paikalleen rakkautunutta kalliota vai ei. Montutus osoitti, että arseenikiisupitoisia lohkareita on moree nissa 1.5 m syvyyteen asti. Moreenin paksuus oli pohjajosa oli erittäin kivistä. Lohkareikosta on 10-13, JKN , liite 2. Korkein Au-pitoisuus veässä kvartsi-arseenikiisujuonessa, 11.3 ppm/au. suurimmillaan 3 m. Moreenin analysoitu näytteet AKP-85- oli yksittäisessä 1 cm le- Yksittäisten juonien ulko puolella ei lohkareissa ole kultaa. Paljastumista mitatuista uurresuunnista voimakkaimman suunta on 300. Lisäksi havaittiin uurteita suunnissa 195 ja 240.

5 YHTEENVETO Lohkareista ja paljastumista tehdyt analyysit osoittivat, että kulta esiintyy ainoastaan arseenikiisuraidoissa. Arseenikiisupirotteisissa intermediäärisissä vulkaniiteissa tai muissa kivilajeissa kultaa ei havaittu. Kalliossa tavattiin vain yksi kultapitoinen arseenikiisuraita, montun 5 pohjalla. Kultapitoisten lohkareiden tarkka lähtöpaikka jäi selvittämättä. Tutkimukset kuitenkin osoittivat, että sitä tulisi etsiä välittömästi paljastuma-alueen luoteispuolelta kivien kerroksellisuuden kulun suunnasta. Koska lohkareiden keskimääräinen kultapitoisuus on varsin alhainen, päätettiin jatkotutkimuksista ja valtauksista kuitenkin luopua.

6

7

8 Liite 2 Montun 7 alueelta analysoidut lohkareet - AKP anal. n:o K Au ppm 0.6 As% JKN-86-1 K

9 VIITASAARI, Mäkrä D Liite 7 Syvämoreenin ;ytteenotto Kaivanto Paljastuma x Lohkare Kerroksellisuus Paljastumat VKR , Uurresuunta Lohkaree 0,5 km t VKR-82-