Janne Göös Toimitusjohtaja
|
|
- Juho-Matti Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä Projektin lyhytnimi: KEHAPA2 Projektinro: Versiohallinta: Versio Pvm Tila (Ehdotus/muutosehd./hyväksytty) Tekijä Hyväksytty Ykä Marjanen Huomautukset (tarjous/hakemuskatselmus, johtoryhmän hyväksyntä, muutosehdotuksen syy ja muutoskohteet)
2 Raportin nimi Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Valtiokonttori Asiakkaan viite Projektin nimi Projektin numero/lyhytnimi Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 KEHAPA2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä Raportin laatija(t) Sivujen/liitesivujen lukumäärä Ykä Marjanen / Avainsanat Raportin numero Kehotärinä, altistus, selkäkipu, terveys 1 Tiivistelmä Projektin tavoitteena oli kehotärinän hallinnan osaamista sekä teknisiä laitteita hyödyntämällä kehittää ja testata menetelmiä, jolla työntekijöitä voidaan kouluttamalla auttaa systemaattisesti vähentämään tärinälle altistumista työympäristössä. Projektin toisena tavoitteena oli syventää esikartoituksessa tehtyjä mittauksia valittuen työympäristöjen kohdalta sekä tehdä tärinäntorjuntaohjelmat. Projektissa syntyi tärinäntorjuntaohjelmat kuudelle työympäristölle. Rajavartiolaitokselle tärinäntorjuntaohjelmat tehtiin liittyen partiointiin moottorikelkalla sekä uudelle PV260 partiointiveneelle. Finavialle ohjelmat tehtiin lentokentän talvikunnossapitoon sekä kesällä ruohonleikkaukseen liittyen. Vastaavasti Merenkulkulaitokselta kohteina olivat luotsaus talvella sekä kesällä, että väylänhoito. Työympäristöjen tarkempi tarkastelu osoitti, että aikaisemman projektin (KEHAPA1) lyhytaikaiset mittaukset eivät suoraan osoittaneet todellisen tärinäaltistuksen suuruutta ja vaikutuksia. Esimerkiksi talvikunnossapidossa havaittiin suuria tärinäarvoja, mutta työaikojen lyhyydestä johtuen ei lainsäädännön rajat ylity usein. Vastaavasti luotsaus (hydrokopteri) ja partiointi (moottorikelkka) talvella ylittävät lainsäädännön rajat alle tunnissa, mutta koneiden vaimennuskykyä ei voida merkittävästi nykyisestä parantaa. Näin jäljelle jää altistusaikojen vähentäminen ja asian tiedostaminen. Veneiden käytössä tärkeimpiä tärinän aiheuttajia on aallokon suunta ja veneen nopeus, mutta tulosten perusteella suuriakin nopeuksia voidaan käyttää, jos aallokossa osataan luovia oikein. Työnantajien yhtenä velvollisuutena on opastaa työntekijöitä työvälineiden oikeaan ja turvalliseen käyttöön tärinälle altistumisen vähentämiseksi mahdollisimman alhaiselle tasolle (valtioneuvoston asetus 48/2005). Koulutus täytyy järjestää siten, että sen vaikutukset työympäristöön ovat pitkäaikaisia. Sen lisäksi tuloksia on voitava seurata, jotta nähdään niiden merkitys tärinän vähentämisessä. Tämän vuoksi projektissa kehitettiin myös sähköinen materiaali, jonka avulla tärinäaltistuksen vaikutusten ymmärrystä voidaan kouluttaa käyttäjille Luottamuksellisuus Julkinen OULU Allekirjoitukset Ykä Marjanen Projektipäällikkö Vibsolas Oy, Kiilakiventie 1, Oulu Janne Göös Toimitusjohtaja
3 Tiivistelmä Projektin tavoitteena oli kehotärinän hallinnan osaamista sekä teknisiä laitteita hyödyntämällä kehittää ja testata menetelmiä, jolla työntekijöitä voidaan kouluttamalla auttaa systemaattisesti vähentämään tärinälle altistumista työympäristössä. Projektin toisena tavoitteena oli syventää esikartoituksessa tehtyjä mittauksia valittuen työympäristöjen kohdalta sekä tehdä tärinäntorjuntaohjelmat. Projektissa syntyi tärinäntorjuntaohjelmat kuudelle työympäristölle. Rajavartiolaitokselle tärinäntorjuntaohjelmat tehtiin liittyen partiointiin moottorikelkalla sekä uudelle PV260 partiointiveneelle. Finavialle ohjelmat tehtiin lentokentän talvikunnossapitoon sekä kesällä ruohonleikkaukseen liittyen. Vastaavasti Merenkulkulaitokselta kohteina olivat luotsaus talvella sekä kesällä, että väylänhoito. Työympäristöjen tarkempi tarkastelu osoitti, että aikaisemman projektin (KEHAPA1) lyhytaikaiset mittaukset eivät suoraan osoittaneet todellisen tärinäaltistuksen suuruutta ja vaikutuksia. Esimerkiksi talvikunnossapidossa havaittiin suuria tärinäarvoja, mutta työaikojen lyhyydestä johtuen ei lainsäädännön rajat ylity usein. Vastaavasti luotsaus (hydrokopteri) ja partiointi (moottorikelkka) talvella ylittävät lainsäädännön rajat alle tunnissa, mutta koneiden vaimennuskykyä ei voida merkittävästi nykyisestä parantaa. Näin jäljelle jää altistusaikojen vähentäminen ja asian tiedostaminen. Veneiden käytössä tärkeimpiä tärinän aiheuttajia on aallokon suunta ja veneen nopeus, mutta tulosten perusteella suuriakin nopeuksia voidaan käyttää, jos aallokossa osataan luovia oikein. Työnantajien yhtenä velvollisuutena on opastaa työntekijöitä työvälineiden oikeaan ja turvalliseen käyttöön tärinälle altistumisen vähentämiseksi mahdollisimman alhaiselle tasolle (valtioneuvoston asetus 48/2005). Koulutus täytyy järjestää siten, että sen vaikutukset työympäristöön ovat pitkäaikaisia. Sen lisäksi tuloksia on voitava seurata, jotta nähdään niiden merkitys tärinän vähentämisessä. Tämän vuoksi projektissa kehitettiin myös sähköinen materiaali, jonka avulla tärinäaltistuksen vaikutusten ymmärrystä voidaan kouluttaa käyttäjille.
4 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 Sisällysluettelo... 4 Johdanto... 5 Projektin tavoitteet... 5 Aikataulu ja toteutus... 6 Tulokset... 8 Johtopäätökset... 10
5 Johdanto Tärinälle altistumisella on todettu olevan vaikutuksia terveyteen sekä työtehtävien hoitamiseen. Useat tutkimukset ovat todenneet erityisesti selkäsairauksien johtuvan osittain tärinälle altistumisesta ja että työkoneiden aiheuttama tärinä on merkittävää. Siitä huolimatta tutkimusten perusteella ei ole voitu selvästi osoittaa syy-yhteyttä tärinän ja esim. selkäkivun välille. Työnantajien yhtenä velvollisuutena on opastaa työntekijöitä työvälineiden oikeaan ja turvalliseen käyttöön tärinälle altistumisen vähentämiseksi mahdollisimman alhaiselle tasolle (valtioneuvoston asetus 48/2005). Koulutus täytyy järjestää siten, että sen vaikutukset työympäristöön ovat pitkäaikaisia. Sen lisäksi tuloksia on voitava seurata, jotta nähdään niiden merkitys tärinän vähentämisessä. Aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole kehitetty tai ehdotettu menetelmiä kouluttaa työntekijöitä käyttämään koneita oikein, jotta tärinätasot vähenisivät. Tärinää voidaan vaimentaa teknisesti eri menetelmin. Teknisen kehityksen merkitys on suuri, mutta tehokas ainoastaan jos henkilö on koulutettu hyödyntämään sitä oikein. Tehokastakin vaimennusratkaisua voidaan helposti väärinkäyttää ja siis jopa lisätä tärinäaltistuksen määrää. Vaimennusratkaisun avulla lisätään yleensä työkoneen nopeutta, jolloin myös aiheutetaan työkoneelle suurempi rasitus. Tämän vuoksi pelkästään teknisten ratkaisuiden avulla ei tärinää voida käytännössä vähentää työpaikoilla, vaan työntekijöiden koulutuksella on kriittinen merkitys. Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena oli kehotärinän hallinnan osaamista sekä teknisiä laitteita hyödyntämällä kehittää ja testata menetelmiä, jolla työntekijöitä voidaan kouluttamalla auttaa systemaattisesti vähentämään tärinälle altistumista työympäristössä. Tämä pyrittiin toteuttamaan siten, että tuloksien perusteella voitiin käytännössä tehdä muutoksia työympäristöissä. Jokaisen osallistuvan laitoksen kanssa yhteistyössä valitaan 2 pilottityöympäristöä, jotka mitataan ja analysoidaan tarkemmin. Tulosten pohjalta luodaan lainsäädännön vaatimukset täyttävä tärinäntorjuntaohjelma. Kolme valittua työympäristöä tulee edustaa talvella ja vastaavasti kolme kesällä tehtävää työtä. Mittauksiin ja työympäristön profilointiin varataan aikaa riittävästi, jonka aikana kehotärinän arvojen lisäksi dokumentoidaan muut tarvittavat muuttujat (esim. lämpötila, maasto, työntekijät, nopeudet, työkone, työaika, jne). Muuttujat sovitaan yhdessä laitosten edustajien kanssa tarkemmin. Projektin toisena tavoitteena on luoda sähköinen materiaali mittausten ja aikaisemman kokemuksen perusteella. Materiaali julkaistaan internetissä, jotta sen sisältämää tietoa voidaan levittää mahdollisimman laajasti.
6 Projektissa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon eri laitosten omaa kokemusta ja osaamista liittyen koulutukseen ja työkoneiden käyttöön. Väliraportti Loppuraportti Väliraportti Analysointi ja tulokset Koulutusmenetelmien kehitys Hallintajärjestelmän suunnittelu ja toteutus Koulutus Tärinän mittaukset Tärinän mittaukset 1. Vaihe 2. Vaihe 3. Vaihe Aika, hallinnan paraneminen Kuva 1. Projektin päätavoitteet, tehtävät ja vaiheet Projekti liittyy suurempaa kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on tärinän vaikutusten hallinta kokonaisuudessaan ja pysyvästi. Kuvassa 1 esitetään projektikokonaisuuden tavoitteet ja vaiheet. Ensimmäisen vaiheen tarkoituksena oli selvittää mitkä koneet ja työprosessit aiheuttavat eniten kehotärinää. Tämä tehtiin esiselvityksen jälkeen mittausten ja analysointien avulla. Ensimmäisen vaiheen lopputuloksena oli tarkennettua tietoa valittujen työympäristöjen tuottamasta kehotärinän altistuksesta ja miten niitä voidaan pienentää lyhyellä tähtäimellä. Vaiheen lopuksi tehtiin loppuraportti. Toisessa vaiheessa hyödynnetään mittauksista saatua tietoa koulutusmenetelmien kehitykseen. Samanaikaisesti jatketaan ja syvennetään tärinämittauksia valituissa työympäristöissä. Koulutusmenetelmien kehitys johtaa pilottikoulutukseen, joka suoritetaan toisen vaiheen lopuksi. Toisessa vaiheessa myös aloitetaan kehotärinän hallintajärjestelmän suunnittelu, jonka tarkoitus on olla työkaluna koulutuksen laajentamisessa muihin työpaikkoihin. Vaiheen lopuksi tehdään väliraportti. Kolmannessa vaiheessa jatketaan sekä mittausten, koulutuksen että hallintajärjestelmän kehittämistä rinnakkain. Kolmannen vaiheen pääpaino on hallintajärjestelmän kehittämisessä sekä pilottikoulutuksen tuoman tiedon hyödyntäminen. Kolmannen vaiheen lopussa tehdään loppuraportti koko hankkeesta ja analysoidaan kokonaisuus. Nyt raportoitava projekti käsittää toisen vaiheen määrittelemät tehtävät. Aikataulu ja toteutus Ensimmäisessä vaiheessa valittiin 2 työympäristöä jokaiselta laitokselta, joista yksi edusti talvella ja toinen kesällä tehtävää työtä. Valinnat tehtiin edellisen projektin mittaustulosten
7 perusteella, koska haluttiin selvittää vastasivatko mittaustulokset tärinän todellisia vaikutuksia. Valituille työympäristöille tehtiin tarkennettu työprofiilin analysointi sekä syvennetyt tärinämittaukset. Mittaukset suoritettiin ISO (1997) standardin mukaisesti. Mittauksiin valittiin eri henkilöitä ja työvaiheita mahdollisimman kattavasti. Samalla dokumentoitiin myös muut hyödylliset muuttujat (esim. sääolot, työkoneet, nopeudet, maasto, jne). Kuvassa 1 on esitetty Oulunsalon lentokentällä tehty seuranta liittyen kentän talvikunnossapitoon. Työtä tehdään hyvin satunnaisesti liittyen lumen määrään ja sääolosuhteisiin. Tämän vuoksi lyhyiden mittausten perusteella oli vaikea arvioida työntekijöiden todellisia altistuksia. Kuva 2. Talvikunnossapitoon liittyvää lumen linkousta Oulunsalon lentokentällä. Mittausten suorittamisen jälkeen laadittiin tärinäntorjuntaohjelmat jokaisesta työympäristöstä lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Tärinäntorjuntaohjelmissa (liitteet 1-6) tarkoituksena oli dokumentoida ja ohjeistaa sekä työnantajaa että työntekijöitä vähentämään tärinän suuruutta. Kerätyn tiedon perusteella päätettiin luoda sähköinen materiaali työntekijöiden kouluttamista sekä tulosten levittämistä varten. Materiaali luotiin hyödyntämällä käytössä olevia internettyökaluja, jotta materiaalin käyttäminen olisi mahdollisimman helppoa. Taulukossa 1 on kuvattu projektin tärkeimpien tehtävien aikataulu.
8 Taulukko 1. Projektin tehtyjen suoritusten aikataulu. Tehtävä Tavoite Aikataulu/deadline Projektin 1. johtoryhmä Tarkennetaan aikataulut ja tavoitteet, työympäristöt ja tulokset työympäristön Finavia/Oulunsalon lentokenttä työympäristön Rajavartiolaitos/Virpiniemi työympäristön Merenkulkulaitos/Hailuoto Talvimittausten tarkempi Dokumentoidaan talvimittausten tulokset analysointi ja raportointi Projektin 2. johtoryhmä Käydään läpi talvimittausten tulokset ja eri koulutustavat Valmistelut kesämittauksiin Käydään läpi talvimittaukset sekä niistä opitut asiat työympäristön Merenkulkulaitos/Toppilansaari työympäristön Finavia/Oulunsalon lentokenttä Kesämittausten tarkempi Dokumentoidaan kesämittausten tulokset analysointi ja raportointi Projektin 3. johtoryhmä Käydään läpi kesämittausten tulokset ja eri koulutustavat sekä koko projektin aikana opit asiat 6. työympäristön Rajavartiolaitos Työympäristöjen jälkiseuranta ja tulosten raportointi Yhteistyössä laitosten kanssa käydään läpi mittausten ja koulutuksen hyödyt sekä tärinäntorjuntaohjelman toimivuus Projektin tulosten disseminaatio loppuseminaarissa Käydään yhdessä osallistujien ja kutsuttujen henkilöiden kanssa läpi projektin tulokset ja hyöty Tulokset Tärinäntorjuntaohjelmat luotiin mittausten perusteella. Ne osoittivat että työympäristöissä on tärinää, joka ylittää lainsäädännön rajat, mutta riippuen työprofiilista ja sääoloista voi rajat ylittyä joko usein tai harvoin. Joka tapauksessa ne tulevat jokaisessa työympäristössä joskus ylittymään. Eri koneiden tiedot ovat tarkemmin sähköisessä materiaalissa. Taulukossa 2 on yhteenveto talvella mitattujen työympäristöjen tärinätasoista ja koneista. Talvella käytettiin moottorikelkkaa, hydrokopteria, pyöräkuormaajaa, lumilinkoa ja tiehöylää eri työtilanteissa. Selvästi tärinää eniten aiheuttivat moottorikelkka sekä hydrokopteri, joita käytetään partioinnissa ja luotsauksessa. Molemmat laitteet ovat suhteellisen pieniä ja
9 nopeudet suuria. Näin ollen niiden vaimennuskyky ei riitä vähentämään maastosta johtuvaa tärinää merkittävästi. Molemmilla laitteilla tärinänaltistusarvot ylittyvät jo alle tunnin käytön jälkeen normaalissa tilanteessa. Taulukko 2. Talvella mitattujen työympäristöjen tiedot ja lainsäädännön ylittävä aika (keskimäärin). Laitos Työympäristö Työtehtävä Työkone Altistusaika toiminta arvon ylittämiseen Finavia Lentokenttä Lumen linkous Lumilinko < 5 tuntia Finavia Lentokenttä Lumen siirto Pyöräkuormaaja < 2,9 tuntia Finavia Lentokenttä Polanteen höyläys Tiehöylä < 6 tuntia Merenkulkulaitos Merenkurkku Luotsaus Hydrokopteri < 1 tunti Rajavartiolaitos Pohjois Suomi Partiointi Moottorikelkka < 1 tunti Taulukossa 3 on vastaavasti kesällä mitattujen työympäristöjen tiedot. Kesällä käytettiin työympäristöissä veneitä sekä monitoimikonetta. Veneiden tärinöihin vaikuttivat eniten meriolot sekä nopeus. Väylänhoitoa mitattaessa aallokko oli hyvin matala ja tuuli vähäistä. Tällöin tärinätasot jäivät hyvin mataliksi. Vastaavasti partiovenettä mitatessa nopeudet kasvoivat suuriksi (yli 60 km/h), jolloin tärinätasot ylittivät lainsäädännön rajat myös matalassa aallokossa. Pitkäaikaisen seurannan perusteella tärinätasot kuitenkin vaihtelivat merkittävästi riippuen tilanteesta. Taulukko 3. Kesällä mitattujen työympäristöjen tiedot ja lainsäädännön ylittävä aika (keskimäärin). Laitos Työympäristö Työtehtävä Työkone Altistusaika toiminta arvon ylittämiseen Finavia Lentokenttä Ruohonleikkaus Monitoimikone < 2 tuntia Merenkulkulaitos Merenkurkku Väylänhoito Väylänhoitovene < 10 tuntia Rajavartiolaitos Pohjois Suomi Partiointi Partiointivene < 3 tuntia Sähköinen materiaali tehtiin käyttäen hyväksi internet-työkaluja. Kuvassa 3 on materiaalin etusivu, josta voidaan interaktiivisesti etsiä tietoa liittyen tärinän vaikutuksiin. Materiaali sisältää videoita mittauksista, tärinäntorjuntaohjelmat, perustietoa tärinästä sekä riskinarviointi-demon. Materiaalia voidaan käyttää internetin kautta. Se tulee sijaitsemaan projektin päätyttyä osoitteessa
10 Johtopäätökset Kuva 3. Sähköisen materiaalin etusivu. Tärinäaltistusrajojen ylityksiä havaittiin työympäristöissä, mutta aikaisempien lyhytaikaisten mittausten perusteella tehdyt johtopäätökset eivät suoraan korreloineet todelliseen altistukseen, koska altistusaikoja ei arvioitu tarkemmin. Tässä projektissa tehtyjen arviointien perusteella osoittautui, että vaikka tärinätasot koneista ovat suuret, eivät ne usein tule ongelmaksi, koska varsinainen altistusaika jää lyhyeksi. Tämä havaitiin erityisesti Oulunsalon lentokentällä talvikunnossapidossa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää neljän tunnin päivittäistä altistusaikaa. Jos se ylittyy täytyy siihen kiinnittää tarkempaa huomiota. Toiminta-arvo ylittyy käytännössä jokaisessa työympäristössä riippuen työpäivän pituudesta sekä olosuhteista. Tärkein kysymys on kuitenkin, kuinka usein ylitys tapahtuu ja kuinka suuria ne voivat pahimmillaan olla. Lainsäädännön asettamia rajoja ei saisi ylittää yhtenäkään työpäivänä. Työnantajan on kuitenkin mahdotonta varmistaa tätä. Usein ylityksiä tapahtuu liittyen pidempiin työpäiviin, jotka voivat johtua esimerkiksi säätilanteesta (lumen sataminen). Standardissa eikä direktiivissä ole kuitenkaan annettu mitään menetelmää, jolla useiden päivien altistuksen vaihtelua voitaisiin arvioida. Projektin tuloksena syntyi laitosten ensimmäiset tärinäntorjuntaohjelmat valituille työympäristöille. Tärinäntorjuntaohjelmaan liitettiin perustiedot kehotärinän vaikutuksista, mutta lisäksi luotiin sähköinen materiaali, jota laitokset voivat hyödyntää. Projektissa kerätyn kokemuksen perusteella tärinän torjuntaan voidaan kehittää työkalu, joka mahdollistaa sen pitkäjänteisen vähentämisen ilman merkittäviä resursseja tai kustannuksia.
KEHAPA2-Projektin tulokset
KEHAPA2-Projektin tulokset www.tärinäntorjunta.fi www.vibsolas.com Sisältö KEHAPA-projekti Projektin 1. vaihe Tulokset ja johtopäätökset Projektin 2. vaihe Tavoitteet Suoritus Tulokset ja johtopäätökset
LisätiedotKehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen. - Loppuraportti
15.05.09 1(9) Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 3 työkalut tärinän altistuksen jatkuvaan hallintaan - Loppuraportti Projektin nimi: Projektin lyhenne: Projektinumero: Laatijan
LisätiedotKehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 1 työympäristöjen kartoitus
2.11.2005 1 (40) Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 1 työympäristöjen kartoitus LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen vaihe 1 työympäristöjen kartoitus
LisätiedotTärinäntorjuntaohjelma -
Tärinäntorjuntaohjelma - Lentokenttien talvikunnossapitoon käytetyn työkonekaluston tärinän aiheuttamat terveysriskit Finavia Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Alkusanat... 3 Johdanto... 4 Käsitteet...
LisätiedotKäsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä
Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä - Loppuraportti Suomen Tärinäntorjunta 1 Sisällysluettelo Tausta...
LisätiedotTärinäntorjuntaohjelma -
Tärinäntorjuntaohjelma - Lentokenttien ruohonleikkaukseen käytetyn työkonekaluston tärinän aiheuttamat terveysriskit Finavia Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Alkusanat... 3 Johdanto... 4 Käsitteet...
LisätiedotTärinäntorjuntaohjelma -
Tärinäntorjuntaohjelma - Rajavartiointiin käytettyjen moottorikelkkojen tärinän vaikutusten arviointi Rajavartiolaitos Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Alkusanat... 3 Johdanto... 4 Käsitteet... 4
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotIL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen
IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI
Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotOulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut
3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta
LisätiedotJHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä
LisätiedotJÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ
Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotLiuhtarin alueen (Kantatie 66) melumittaukset
Liuhtarin alueen (Kantatie 66) melumittaukset 1 Sisällys Sisällys... 2 1. JOHDANTO... 3 2. MELUN MITTAUKSET JA MALINNUS... 3 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VnP 993/1992)... 3 Kenttätyöt
LisätiedotDestia Oy Lemminkäinen Infra Oy Oy Göran Hagelberg Ab VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI ESITYS MELUSEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISTÄ
Destia Oy Infra Oy Oy Göran Hagelberg Ab VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI ESITYS MELUSEURANNAN JÄRJESTÄMISESTÄ YLEISTÄ Destia Oy, Infra Oy ja Oy Göran Hagelberg Ab ovat maa-aineslupa- ja
LisätiedotRAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA
RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu
LisätiedotPÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2012. Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta
Lappi PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2012 LAPELY/145/07.00/2012 07.00.03 2 pitää olla 8/2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta ILMOITUKSEN
LisätiedotOulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut
3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta
LisätiedotLAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017
LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,
LisätiedotJulkinen Teknisen sääntelyn vaikeus case komposiittijarruanturat
Teknisen sääntelyn vaikeus case komposiittijarruanturat RATA 2018 Tomi Kangas 23.1.2018 Esityksen sisältö Tausta Ongelmien analysointi ja toimenpiteet Miten tästä eteenpäin? 2 Tausta Rautatieliikenteestä
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI
Ympäristömelu Raportti PR3811 Y02 Sivu 1 (6) GrIFK Alpine ry Jussi Kattelus Turku 9.1.2017 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelumittaus 5.1.2017 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,
LisätiedotOppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011
Ympäristömelumittaus 1(6) Tilaaja: Tikalan Oy Tapio Tikka Kalmarintie 160 43270 Kalmari Käsittelijä: Jussi Kärtevä Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS
LisätiedotEMO. Espoon musiikkiopisto EMO EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA
EMO Espoon musiikkiopisto EMO EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA EMON MELUNTORJUNTAOHJELMA (MTO) PÄHKINÄNKUORESSA Tiivistelmä Yleistä MTO on tehty meluasetuksen VNA85/2006 perusteella ja
Lisätiedot1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4
Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet
LisätiedotTärinäntorjuntaohjelman laatiminen
Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen Tärinäntorjuntaohjelma on vapaamuotoinen asiakirja, jossa selvitetään syyt toiminta-arvojen ylittymiseen ja asetetaan tavoitteet sen aiheuttamien vaarojen poistamiseksi
LisätiedotSelvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä
Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,
LisätiedotTampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen
1 (5) Helsinki 17.03.2011 Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen Tiivistelmä Tampereelle suunnitellun monitoimiareenan ja kannen suunnitelmat
LisätiedotSWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA)
SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA) KÄYTTÖKOHTEET: mittaukset tiloissa, joissa on kova taustamelu mittaukset tiloissa, joissa ääni vaimenee voimakkaasti lyhyiden jälkikaiunta-aikojen
LisätiedotTYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA
TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus
LisätiedotSiirrettävien. ajonopeuksiin. Tutkiva opinnäytetyö. Mira Linna Kanta-Hämeen liikenneturvallisuusfoorumi
Siirrettävien nopeusnäyttötaulujen vaikutus ajonopeuksiin Tutkiva opinnäytetyö Mira Linna Kanta-Hämeen liikenneturvallisuusfoorumi 21.11.2017 Mitä tapahtuu näytön ohittamisen jälkeen? Tutkitaan miten pitkälle
LisätiedotTUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN
TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN VERTAILUA WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki tuukka.lyly@wspgroup.fi Tiivistelmä WSP Finland Oy on yhdessä WSP Akustik Göteborgin yksikön kanssa
LisätiedotVideotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi
Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla
LisätiedotTASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT
TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan
LisätiedotAURAUSNOPEUDET v. 1977
AURAUSNOPEUDET v. 1977 Aurausnopeudet olivat tutkimusaineiston mukaan: 1972 1977 (standardi) \ruosim. 73-76 Ym 65-66 Kaikki yht. K2-kapas. 42 48 39 4 K3-kapas. 37 37 30 36 Tutkimuksen mukaan aurauksen
LisätiedotBIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala
BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla
LisätiedotPELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA
PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ
LisätiedotPANK Neuvottelupäivä PANK-hyväksynnän kehittäminen
1 PANK Neuvottelupäivä 2010-11-11 PANK-hyväksynnän kehittäminen PANK-hyväksyntä lyhyesti PANK-hyväksyntä on päällystealan testausorganisaatioiden hyväksyntämenettely, jossa varmennetaan organisaation toimintajärjestelmä
LisätiedotPIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Savon ympäristötoimi PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYKSEN MELUMITTAUKSET Raportti 171905-P11889 30.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 30.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
Lisätiedot11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015
11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan
LisätiedotOHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3
OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen
LisätiedotKIVIAINEKSEN LOU- HINTA JA MURSKAUS, TOLKKINEN, PORVOO MELUN TARKKAILUOHJELMA
Vastaanottaja NCC Industry, Kiviaines Hanna Haukilahti Asiakirjatyyppi Tarkkailuohjelma Päivämäärä 21.2.2018 Viite 1510032705 KIVIAINEKSEN LOU- HINTA JA MURSKAUS, TOLKKINEN, PORVOO MELUN TARKKAILUOHJELMA
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA
Ympäristömelu Suunnitelma PR3698 TY01 Sivu 1 (6) Rudus Oy Liisa Suhonen Turku 10.2.2016 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA Soran murskaus Kunnioittavasti Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti
LisätiedotNavigointi/suunnistus
Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet
LisätiedotTURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS
LisätiedotPerhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015
Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 2 Mistä kaikki oikein alkoi? Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen ehdotti Ilmatieteen laitokselle ja Tielaitokselle kelitiedottamisen kehittämistä
LisätiedotJOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN
JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6
LisätiedotTyöturvallisuuskatsaus siltatekniikan päivät 27. - 28.1.2016 Vantaa. työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen, p. 0295 34 3966
Työturvallisuuskatsaus siltatekniikan päivät 27. - 28.1.2016 Vantaa työturvallisuuspäällikkö Risto Lappalainen, p. 0295 34 3966 Turvapuistohankkeista Esittelykontti Espooseen (valmis keväällä 2016) Radanrakentamisen
LisätiedotMobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015
Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 17.02.2015 Mbit/s Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015 Tiivistelmä Oy Omnitele Ab on DNA Oy:n tilauksesta suorittanut
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA
Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 4 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotFinnish Research Institute of Agricultural Engineering
Helsinki Rukkila VAKOLA Helsinki 43 41 61 PltäJänmökl VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1963 Koetusselostus 473 Test report WÄRTSILÄ-VÄKILANNOITTEENLEVITIN
Lisätiedotdf4sa dipl.-ing cornelius paul liebigstrasse 2-20 d-22113 hamburg info@spiderbeam.net www.spiderbeam.net
Spiderbeam kehitettiin Dxpeditioihmisten unelma-antenniksi. Se on täysikokoinen, kevyt, kolmen taajuusalueen yagi joka on valmistettu lasikuidusta ja langasta. Koko antenni painaa ainoastaan kg, mikä tekee
LisätiedotRengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään. Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos
Rengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos Metsätehon tuloskalvosarja 14/2010 Tausta Metsäkoneiden kuljettajilla on tärinän aiheuttamia vaivoja
LisätiedotOulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut
28.7.217 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/216 7/217 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on kaksi siirrettävää nopeusnäyttötaulua, joilla annetaan palautetta autoilijoille
LisätiedotJuoksun ja pituushypyn matemaattinen mallintaminen
Koostanut: Juho Salminen, Elina Viro, Essi Rasimus Opettajalle Juoksun ja pituushypyn matemaattinen mallintaminen Kohderyhmä: Luokat 8-9 Esitiedot: Vertailuprosentti Taustalla oleva matematiikka: Suoran
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut
LisätiedotEristysvastuksen mittaus
Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta
Lisätiedott osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä
Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa
Lisätiedotja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe
Ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio,
LisätiedotTyö 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä
Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS
Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT
LisätiedotMatkanopeudet HSL-alueella 2011
Matkanopeudet HSL-alueella Matkanopeudet HSL-alueella HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta A PL HSL puhelin (9) 4 www.hsl.fi Lisätietoja: Marko Vihervuori puhelin 9
LisätiedotTyömarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.
TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.
LisätiedotPAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi
Mittausraportti_1196 /2012/OP 1(10) Tilaaja: Endomines Oy Henna Mutanen Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010 666 7818 olli.parjala@symo.fi PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012 Mittausaika:
LisätiedotNASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto
Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija
LisätiedotMobiiliverkkojen vertailumittaus Seinäjoki
Mobiiliverkkojen vertailumittaus Seinäjoki Joulukuu 2018 1. Tiivistelmä... 3 2. Johdanto... 4 3. Tulokset... 5 4. Menetelmä... 9 1. Tiivistelmä Syksyllä 2018 suoritetussa tutkimuksessa selvitettiin LTE-verkkojen
LisätiedotLiikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014
Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...
LisätiedotVICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN
&CO Helsinki Rukkila VAK LA Helsinki 43 41 61 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 496 Test report VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN
LisätiedotSairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki
Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä
Lisätiedot(9) Aalto-yliopisto AMI-keskus MAGNEETTIKUVAUSLAITTEEN MELUMITTAUKSET. 1 Tausta. 2 Mittaukset ja analyysi. akustiikka audiovisual melu
123065-01.1 1(9) DI Jukka Ahonen, DI Mika Hanski, DI Timo Peltonen 19.9.2012 Aalto-yliopisto AMI-keskus Tilaaja: Aalto-yliopisto Tilaus: 8.6.2012 Yhteyshenkilö: Ari Laiho MAGNEETTIKUVAUSLAITTEEN MELUMITTAUKSET
LisätiedotPELASTUSLAKI ÖLJY- JA KEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNTA. Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen
PELASTUSLAKI ÖLJY- JA KEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNTA Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen Pelastuslaki 1.1.2019 Ympäristönsuojelulaki ja asetus (527/2014, 713/2014, voimaan 1.9.2014) ÖLJYVAHINGOT: - viranomaistorjuntaa
LisätiedotTALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous
TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä Kunnossapito ja talous Kuntasektorin kalustovaatimukset Katujen kunnossapito Asemakaava-alueella kadun kunnossapito kuuluu kunnalle (Laki katujen ja eräiden yleisten alueiden
LisätiedotPäätös. Varausalueen sijainti: Oulu Varauksen nimi: Kultaselkä 2. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0194.
Päätös Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2013 1 (5) Lupatunnus Kiimingin Sora Oy Rouskutie 1 90650 Oulu VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 18.12.2012 kaivoslain (621/2011)
LisätiedotLiikenne ja viestintäministeriö
Liikenne ja viestintäministeriö Asia: Luotsauslain muutostyö Luotsiliiton saatua tilaisuuden kirjallisten huomautusten tekemiseen vireillä olevan luotsauslain muutosehdotusten johdosta, luotsiliitto kunnioittavasti
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
LisätiedotMittaukset: Sääolosuhteet mittausten aikana ( klo 14 17):
Speedwayradan melumittaukset 15.8.2015 Kohde: Kuusaankosken speedwayrata (Kuusaantie 26, Kuusankoski) Yhteystiedot: Kuusaankosken moottorimieskerho ry (http://www.kmmkry.net/alkusivu.htm). Toiminnan kuvaus:
Lisätiedot3G-verkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 2/2013
3G-verkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 2/2013 18. helmikuuta 2013 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.com
LisätiedotIISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS
Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2014 Viite 15110012046 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotMatkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin.
Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin. T e c h v o Oy V e s a O r p a n a A s e n t a j a n t i e 2 C 8 0 2 4 0 0 K i r k k o n u m m i
LisätiedotSivu 1 / 6. Konalantie välillä Pitäjänmäentie Kehä1 Pirjontie/Pirkkolantie välillä Metsäpurontie Pakilantie Tapaninvainiontie
Sivu 1 / 6 Hiljaisen päällysteen kokemukset Helsingissä. Hiljaista asfalttia on tehty viime vuosina koeluontoisina projekteina. Koeosuuksilla on haluttu testata hiljaisen päällysteen laadun nykytilaa ja
LisätiedotVäsymisanalyysi Case Reposaaren silta
Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta
LisätiedotTestaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana
Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.
LisätiedotHailuodon lautta Meluselvitys
Hailuodon lautta Meluselvitys 1.7.2009 Laatinut: Mikko Alanko Tarkastanut: Ilkka Niskanen Hailuodon lautan meluselvitys Meluselvitys 1.7.2009 Tilaaja Metsähallitus Laatumaa Erkki Kunnari Veteraanikatu
LisätiedotPUHTAAN ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN JA SAAVUTETUT
PUHTAAN ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN JA SAAVUTETUT TULOKSET Sisäilmastoseminaari 2013 13.3.2013, 3 Messukeskus, Helsinki 21.3.2013 Juha Takkunen, Tarja Andersson TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKOHTEET
LisätiedotOPINNÄYTETYÖ TOIMINTAOHJE 1 (7) opinnäytetyöryhmä. Hyväksyjä. Pertti Puusaari. Rehtori lähtien. Voimassa
1 (7) OPINNÄYTETYÖ Laatija Ylläpitäjä opinnäytetyöryhmä vararehtori Hyväksyjä Pertti Puusaari Rehtori Voimassa 1.9.2016 lähtien Organisaatio Toiminta HAMK x Koulutus x HAMI TKI-toiminta Yhteiset palvelut
LisätiedotTALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET
Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013
LisätiedotKorjausvelan laskentahanke II ja Ylläpidon kustannusvertailu. STKY 5-6.6.2014 Oulu
Korjausvelan laskentahanke II ja Ylläpidon kustannusvertailu STKY 5-6.6.2014 Oulu 2 1 Korjausvelan laskentahanke II 1.1 Taustaa Korjausvelan laskentahanke käynnistyi syyskuussa 2013. Laskentahanke oli
LisätiedotYlitalo Arto Kuntayhtymän johtaja
Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Muu, mikä? Mikä? * Laatustrategian
Lisätiedot7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen
7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN
LisätiedotKonepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit
Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi
LisätiedotTampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE
HAKIJA VVO Kodit Oy PL 40 00301 HELSINKI KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA
Lisätiedoteologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.
eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin
LisätiedotVapaa-aikapalvelukeskus Liikuntapaikat ja nuorisotilat Laitospäällikkö Ilkka Pellikka Pohjolankatu 14 74100 Iisalmi
Melumallinnus 367/2007 1(10) Tilaaja: Käsittelijä: Iisalmen kaupunki Vapaa-aikapalvelukeskus Liikuntapaikat ja nuorisotilat Laitospäällikkö Ilkka Pellikka Pohjolankatu 14 74100 Iisalmi Jussi Kärtevä Symo
LisätiedotHenna Nurminen Hankkeen esittely
Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori
LisätiedotOulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2014-7/2015. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet
Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2014-7/2015 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet Mittauspisteet MittausID Suuralue tai kunta Sijainti Tietoja 108 Haukipudas
LisätiedotHankinnan sopimuskausi on 1.7.2014 lukien toistaiseksi (sis 4 kk irtisanomisaika).
Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä peruspalvelulautakunta Mariankatu 16-20 67200 Kokkola Markkinaoikeus Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI markkinaoikeus@oikeus.fi Markkinaoikeus
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA
Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
Lisätiedot