Selostus valtausalueella Kinnulansuo (kaivosrekisterinumero 8613/1) vuosina suoritetuista tutkimuksista.

Transkriptio

1 Selostus valtausalueella Kinnulansuo (kaivosrekisterinumero 8613/1) vuosina suoritetuista tutkimuksista. Pasi Talvitie

2 Selostus valtausalueella Kinnulansuo (kaivosrekisterinumero 8613/1) vuosina suoritetuista tutkimuksista. Taustaa Mondo Minerals B.V:n valtaus Kinnulansuo (kaiv.nro 8613/1) sijaitsee Polvijärven kunnan Martonvaaran sekä Juuan kunnan Timovaaran ja Nunnanlahden kylien alueella, peruskarttalehdellä Valtaus rajoittuu yhtiölle myönnettyyn varaukseen Kiskonjoki (kaiv.nro VA2013:0036). Yhtiön Lipasvaaran kaivos (kaiv.nro 2746) sijaitsee kahden kilometrin päässä Havulan valtauksen etelärajalta kaakkoon. Yhtiöllä on aikaisemmin ollut osittain samalla alueella Juttukankaan valtaus ( , kaiv.nro 6321/1). Työvoima- ja elinkeinoministeriö myönsi Mondo Minerals B.V.:lle valtauskirja valtaukselle Kinnulansuo (kaiv.nro 8613/1) Valtauksen pinta-ala on 96,70 ha. Valtaus raukesi kun yhtiö ei jättänyt alueelle jatkoaikahakemusta. Kinnulansuon lähialueilla Lipasvaarassa ja Miihkalin alueella on tehty melko runsaasti aikaisempaa malminetsintätyötä. Mondo Mineralsin lisäksi seudulla ovat tehneet tutkimustyötä mm. Outokumpu Oy, Myllykoski Oy sekä Rio Tinto Zinc Ltd. Kinnulansuon valtauksen alueella aikaisemmat työt koostuvat lähinnä Outokumpu Oy:n tekemistä geofysiikan maastomittauksista, joiden tulokset ovat saatavilla Geologian tutkimuskeskuksesta osana GEOMEX-projektin aineistoa. Outokumpu Oy:n kairaamia timanttikairareikiä löytyy valtausalueen rajalta mitattuna noin 1,5 3 km etäisyydeltä luoteesta, lännestä ja kaakosta yli kymmenen kappaletta. Myllykoski Oy on Lipasvaaran alueella noin 3 km päässä Kinnulansuon alueelta tehnyt runsaasti kallionpintanäytteenottoa kevyellä kairakalustolla. Geologisesti alue kuuluu Outokumpu-jaksoon, joka koostuu pääosin Kalevalaisista kiilleliuskeista, jotka ovat iältään varhaisproterotsooisia. Kiilleliuskeiden keskellä tavataan vaihtelevan paksuisia mustaliuskevälikerroksia, joihin liittyy paikoin linssimäisinä laattoina esiintyviä ofioliittisyntyisiä ultramafisia kiviä, ns. Outokumpu-assosiaation kiviä, jotka ovat metamorfoosissa vaihtelevasti muuttuneet reunoiltaan talkki-karbonaattikiviksi erityisesti linjan Perttilahti Miihkali itäpuolella. Laajimmillaan muuttuminen on läpikotaista, mutta yleensä ultramafiiteissa on jäljellä aikaisempaa muuttumisvaihetta edustava serpentiniitistä koostuva sydän. Ultramafiitteja reunustavat usein 1

3 kalsiumrikkaammat ja magnesiumköyhemmät karsikivet ja listwaeniitti - birbiriittimuuttuneet kvartsikivet, joiden ulkopuolelta tavataan mustaliuskeita ja kiilleliuskeita. Kinnulansuon valtaus sijaitsee Lipasvaaran talkkimalmivyöhykkeen luoteispuolella, sen jatkeella. Kinnulansuolla Outokumpu-assosiaation ultramafisia kiviä on tavattu yksittäisissä Cobra-reijissä aikaisempien tutkimusten yhteydessä, mutta kovin laaja-alaisia esiitymiä ei tunneta. Alueen luoteispuolella Miettilänsuolla talkkipitoisia kiviä on tavattu Outokumpu Oy:n kairareijistä. Tutkimusalueen maaperä koostuu pääosin moreenista ja turpeesta. Maapeitteiden paksuus vaihtelee 7 metristä 16 metriin. Kalliopaljastumia ei valtausalueelta tunneta; lähimmät paljastumat sijaitsevat noin 200 m alueen kaakkoispuolella. Valtausalue sijoittuu 9 tilan alueelle. Aluerajauksen sisään ei jää asuttuja kiinteistöjä. Lähin kiinteistö sijaitsee Lipaslammella noin 600 m valtauksen etelärajalta etelään, missä sijaitsee paikallisen metsästysseuran metsästysmaja. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin alueen eteläpuolella noin 800 m etäisyydellä valtauksen rajasta Lipasvaaran kylässä. Alueen pohjoispuolella lähimmät asuinkiinteistöt ovat noin 1400 m etäisyydellä valtauksen rajasta. Alue on kokonaisuudessaan metsätalouskäytössä. Kinnulansuon valtauksen tutkimukset ovat osa Polvijärvellä sijaitsevien kaivosten lähialueilla tehtyjä talkkimalmitutkimuksia. Talkin tuotanto Polvijärvellä on alkanut 1970-luvulla Lohja Oy:n Vasarakankaan kaivoksella, josta malmi kuljetettiin Outokummun Vuonokseen rikastettavaksi. Toiminta siirtyi Horsmanahoon 1980-luvun alussa, kun kylästä löytyi laaja yhtenäinen talkkiesiintymä. Samaan aikaan talkkia on louhittu Myllykoski Oy:n toimesta Polvijärven Solan ja Lipasvaaran kaivoksilta. Lisäksi talkkia on vuodesta 1967 tuotettu Sotkamon Lahnaslammella Yhtyneiden Paperitehtaiden omistaman Suomen Talkki Oy:n toimesta. Vuonna 1984 talkin tuotanto kaikilla edellä mainituilla kaivoksilla siirtyi Finnminerals Oy:n hallintaan, jonka pääomistajaksi tuli Yhtyneet paperitehtaat Oy. Tuotanto Polvijärven Lipasvaarassa pysäytettiin vuonna Tämän jälkeenkin kaivoksen ympäristökelpoisia sivukiviä on hyödynnetty mm. rakennuskivinä sekä tiesepelinä. Kaivoksella on voimassa oleva ympäristölupa, jonka puitteissa toiminta voidaan aloittaa uudelleen kohtuullisessa ajassa. Yhtiön nimi muuttui omistusjärjestelyjen myötä Mondo Mineralsiksi 1990-luvun lopulla. Tuotannollista toimintaa yhtiöllä on Suomessa Sotkamossa, Polvijärvellä ja Outokummussa, sekä Alan- 2

4 komaissa Amsterdamissa ja Katwijkissa, jotka toimivat yhtiön portteina manner-eurooppaan. Suuri osa tuotannosta menee vientiin. Yhtiön talkin tuotanto Suomessa v oli tonnia. Maailman talkintuotantotilastoissa Suomi on neljänneksi suurin tuottajamaa, Kiinan, Intian ja Yhdysvaltojen jälkeen. Suurin osa tuotannosta käytetään paperiteollisuudessa, mutta myös muovi- ja maaliteollisuus sekä erityissovellukset kuten tekninen keramiikka ovat tärkeitä asiakassegmenttejä. Talkin tuotannon sivutuotteena saadaan myös nikkelirikastetta. Suoritetut tutkimukset Alueella tehdyt tutkimukset on suoritettu kaivospäällikkö, FM Erkki Kurosen johdolla. Tässä raportissa kuvataan Mondo Mineralsin toimesta suoritetut tutkimukset, mutta aikaisemmin mainittujen muiden toimijoiden suorittamien tutkimusten raportoidut tulokset ovat olleet käytettävissä ja niiden tietoja on käytetty hyväksi kokonaiskuvan luomiseksi alueesta. Kinnulansuon valtausalueella tehdyt tutkimukset suunniteltiin pitkälti Outokumpu Oy:n tekemien tutkimusten pohjalta. Tutkimukset koostuivat lohkare-etsinnästä sekä käsin tehdystä moreeninäytteenotosta. Kymmenestä moreeninäytteestä yksi sisälsi talkkia, ja neljä sisälsi viitteitä talkista. Lohkare-etsinnässä alueelta ei tavoitettu merkittäviä lohkareviitteitä. Alueella ei tehty jatkotutkimuksia. Tutkimusten tulokset Tutkimusten perusteella alueen kallioperä koostuu pääosin kiilleliuskeesta ja sen keskellä kulkevasta mustaliuskesaumasta, johon saattaa liittyä pieniä Outokumpu-assosiaation kivien esiintymiä. Merkittäviä talkkiviitteitä alueelta ei kuitenkaan tavattu, mistä johtuen valtausalueelle ei nähty tarpeelliseksi hakea jatkoaikaa. Alueen geologinen kartta on liitteenä 1. 3

5 Outokummussa, Pasi Talvitie geologi Liitteet Liite 1. Havulan valtausalueen geologinen kartta ja kalliomurskenäytepisteiden sijainti. 4

6 Karttamerkkien selite Valtaukset Kaivospiirit Kaivospiirihakemukset Malminetsintälupahakemukset Varaukset GEOMEX kairareiät Paljastumahavainnot KIVILAJI ") Mustaliuske ") Epäpuhdas talkki-magnesiittikivi ") Kiilleliuske ") Kiille/mustaliuske ") Karsikivi ") Serpentiniitti ") Talkki-magnesiittikivi Geologia Kivilaji Talkki-magnesiittikivi Serpentoiniitti Karsikivi Kvartsikivi Gabro Kiilleliuske Mustaliuske Sulfidimalmi ") ") Metriä Kinnulansuo Geologinen kartta Pasi Talvitie Taustakartta Maanmittauslaitos 1: