t x = 7158,05, y = 456,60). Lohkare löytyi matalahkon KUHMO, KARHUJARVI OUTOKUMPU Oy Malminetsintä RAPORTTI MAAPERÄGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA

Transkriptio

1 OUTOKUMPU Oy Malminetsintä RAPORTTI MAAPERÄGEOLOGISESTA KUHMO, KARHUJARVI Tutkimusalueen sijainti TUTKIMUKSESTA Tutkimusalue sijaitsee Kuhmosta pohjoiseen n. 50 km päässä kirkonkylästä peruskarttalehtien ja alueella, Tutkimusalueen eteläosaa halkoo Kostamus -rata. Tutkimuksen tarkoitus ja suoritus Tulosten tarkastelua Aiheen maaperägeologisille tutkimuksille antoivat Iivantiirasta aikaisemmin löydetyt kaksi Zn- Pb- lohkaret ta (kgn, afb). Tarkoituksena oli selvitellä lohkareiden lähtökohtaa. Tutkimusmonttu ja kaivet- tiin 9 kpl. Lisäksi kahdesta drumlinileikkauksesta Kostamus -radan työmaalla otettiin sarja geokemialli- sia moreeninäytteitä. Suuntauslaskuja tehtiin 6 kpl geokemian näytteitä. otettiin 151 kpl ja maalajinäyt- teitä 9 kpl. Tutkimuksen kenttätyöt suoritti työ- ryhmä LuK Martti Damsten (rj) ja geol.yo:t Heikki Nurminen ja Arto Koskiahde. Kenttätyöt tehtiin Yleista Lohkare-etsinnän alueella adistyessa tarkemmat maa- perätutkimukset keskitettiin karttalehdelle Karhujärven ja Matalanjärven pohjoispuolelle. Maa- peräryhmä löysi alueelta hyvannäköisen "he~osenpään~~ kokoisen, särmilltään pyöristyneen malmilohkareen jonkinlainen KA-KVT), jossa FEK, CUK, PBH ja ZNS t x = 7158,05, y = 456,60). Lohkare löytyi matalahkon drumlinin distaaliosasta rnoreenin pintaosista niten, että r~ieni kulma siitä oli pal jastuneena, D11cixm1ini.l.n kaivettiin nei. ja tutkimus0 jaa.. Kolrne ojista (MS, M4, ~ 5)ulottuivat kallioon, Oja M6 kaivettiin n. 4 m syryiseksi, eikä kalliota vielakaan tavoitettu, ts. maapeitteen paksuus näyttää voimakkaasti kasvavan drumlinin distaalipäähän ( w N w ~ E s E)~ ~ Ojien M3 ja M4 kohdalla kallioperan kivilaji on amfiboliittia. 0 jan MS kallioperä on koillispaässä kvartsiittia ja lounaispäässä amfiboliittia. Maaston suuntaus alueella (pitkänomaiset drumliniselänteet)näyttäa olevan yleisimmin , eli se vastaa hyvin jäätikön viimeistä liikuntosuuntaa alueella. Moreenin stratigrafia ja suuntaus Tutkimusalueella voidaan erottaa maanpinnasta lukien ylimpänä moreenipat jana harmaa, pienikivinen hietamo- reeni, jonka kivet ovat melko pyöristyneitä. Tutki-

2 O U Y O K U M P U Oy Malminet sinta musojissa MS ja M6 tämän rnoreenin alla n. 1,5 rn syvyydellä maanpinnasta lukien, tulee vihertävä3 melko tiivistä hietamoreenia. Vihertävä väri il- meisesti johtuu alla olevasta kallioperästa, mikä on amfiboliittia. Vihertävä moreeni lieneekin hieman paikallisempaa kuin ylin harmaa moreeni, Ainoastaan montussa M7 tavataan jonkin verran komplisoidumpi stratigrafia. Siinä on ensin maan- ninnasta lukien 1,4 rn paksulti harmaata hietamoreenia, mistä alin 30 cm on erittäin runsaskivistä. Sen alla on 2,l m syvyyteen saakka ruskeaa vähäkivistä moreenia, Tämän alla taas on 3,5 m syvyyteen asti silttiä ja savea. Tämän lajittuneen kerroksen alla tulee 4,2 m syvyyteen saakka ruskeaa, vähäkivistä, ruosteista, hiekkaista hietamoreenia, mikä sisältää runsaasti rapautuneita lohkareita. Moreenin alla tulee jälleen silttiä ja savea aina 4,7 rn kaivusyvyyteen asti. Siitä alaspäin ei ole havaintoja. Näin vähäisten stratigrafiatietojen perusteella ei voida tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mxtta varmaa kuitenkin on, että alueella on vähintaan 2-3 eri moreenipatjaa. Moreenin kivet ovat yleensä selvästi suuntautuneet ja niiden suuntausmaksimit edustavat hyvin mannerjäätikön liikesuuntaa. Eri moreenipat jo jen suuntauksessa ei merkittäviä eroja näytä olevan. Saadut suuntausmaksimit vaihtelevat o0 välillä. Laskettaessa kaikille mitatuille suunnille yhdistelmäsuuntausdiagrammi- saadaan selvä, elliptinen jakaantuma. Ellipsin pitempi halkaisija, 2950, edustaa keskimääraistä jäätikön virtaussuuntaa alueella ja on siis malmi- Lohkareiden kannalta tärkein suunta. Moreenin rakeisuus Moreeni on rakeisuudeltaan keskimäkirin hieman hienorakeisempaa kuin yleensä Suomen moresnit. Useimmat näytteet ovat hietamoreenia = 0,074-0,35 mm; pl< 0,074 mm = $). Eri moreenipat jat eivat eroa toisistaan rakeisuudeltaan. Moreenin geokemia Näytteista on analysoitu Cu, Zn, Ni, Co, Pb ja Ag. a Tulokset voidaan esittää seuraavan taulukon muodossa, missä on kullekin metallille eri horisonteissa sen minimi- ja maksimipitoisuus, aritmeettinen keskiarvo (X) ja rnediaani (~d)ppm:nä. Hurnusnäytteiden analyy- situlokset eivät kuitenkaan ehtineet tahän raporttiin. Hopeaa ei ole taulukkoon otettu mukaan, koska sen pitoisuudet ovat mitättömiä.

3 OUTOKUMPU Oy Malmi.net s inta B-horisontti Harmaa MR-pat ja ~uskea/vihrea MR-pat ja min rnax f Md min rnax X Mci min rnax X Md Cu II Zn ' Ni Co Pb Yhteenveto Kunkin metallin pitoisuudet ovat melko alhaisia ja nii- den hajonta pieni. Mitään selviä anomaalisia pitoisuuk- sia ei voida havaita missään näytteissä eikä montuissa. Ainoa merkittävämpi Cu-pitoisuus (102 ppm) esiintyy ojassa N3 moreenin rikasturnishorisontissa. Moreenin hivenmetallipitoisuudet eivät viittaa siihen, että loh- kareen lähtökohta olisi kovin lähellä. Tosin tutki- musmontut ovat melko harvassa, Taulukosta voidaan havaita, että kunkin metallin pi- toisuudet alemmassa ruskeassa tai vihreassti moreeni- patjassa ovat n. kaksinkertaisia verrattuina ylemmän harmaan moreenipatjan pitoisuuksiin. Lisäksi havai- taan sinkin, nikkelin, koboltin ja lyijyn rikastuneen maannoksen rikastumis- 1. B-horisont tiin verrattuna muuttumattomaan harmaaseen moreeniin. Kuparin suhteen ei vastaavaa ole tapahtunut. Alueell-a esiintyy 2-3 moreenipatjaa, Tärkein jaatikön liike näyttää ta ahtuneen länsiluoteesta, kes- kimäärin suunnasta 295 B. Tutkimusmonttujen moreeninäytteiden metallipitoisuudet eivat viittaisi kovin lähella sijaitsevaan mineralisaatioon. Tutkimusten alkuvaiheessa löytynyt malmilohkare vaikuttaa kuiter~ kin jatkotutkimusten arvoiselta. Rovaniemi LI1TTEET!Putkimusalueen sijainti 1: valokuvaa Monttuprofiilit (7 kpl) Moreenin yhdistelmäsuuntausdiagrammi Moreenin suuntausanalyysikartta 1 : Moreeninaytteenottolinjat 1: JAKELU Rouhunkoski - Kokkola - arkisto Sarikkola - Kurki Peuraniemi

4

5 O U T O K U M P U Oy Malminet s intl Kuva 1. Sopasenahon drumlini. Kuva 2. Tutkimusmonttu M6. PSä11ä harmaa MR-pat ja, alla vihertavän ruskea MR-patja.

6 O U T O K U M P U 0)?Ta1minetsintä V Peuraniemi/MN Kuva 3. Tutkimusoja MS. Etualalla kalliopera kvartsiittia, taaempana amfiboliittia.

7 O U T O K U M P U Oy Malminetsintä V Peuraniemi/MN Lisäys Humusn2ytteiden analyysitulokset Humuksesta analysoitiin 23 näytetta. Cu-pitoisuus vaihtelee 5-21 pprn keskiarvon ollessa 7 ppm. Maksimikuparipitoisuus, 21 ppm, esiintyy montun M8 humuksessa. Zn-pitoisuus vaihtelee pprn keskiarvon ollessa 73 pprn. Maksimipitoisuus, 271 ppm, esiintyy montun M8 humuk~essa~ Montun M9 hu- muksessa esiintyy pitoisuus 105 pprn. Ni-pitoisuus vaihtelee 5-24 ppm, keskiarvon ollessa 8 ppm. Maksimipitoisuus, 24 ppm, esiintyy samoin montun M8 humuksessa, Co-pitoisuus vaihtelee 1-5 pprn keskiarvon ollessa 1 ppm. Pb-pitoisuus vaihtelee ppm, keskiarvon ollessa 28 pprn. Maksimipitoisuus, 68 ppm, esiintyy montun M8 humuksessa, &-pitoisuudet ovat mitättömiä. Merkittävimmaltä siis näytti% monttujen M8 ja M9 tienoo anornaalisten Cu-, Zn-, Ni- ja Pb-pitoisuuk- sien vuoksi. Kyseiset montut sijaitsevat likimain kuljetussuunnaasa jäätikön tulosuunnan puolella n. 3 km päässä CUK-ZNS-PBH-lohkareesta.

8

9

10

11

12 ~~~AL!PERA-;UBK~?J~US i I A L LI E : Karhu järvi

13

14

15 - -- i- -7 I KIAP,?ER~.TI!TKI~IUS TEHTAVA : HAVAINTO: IJ19 - HAVA:N-~ONU>AEHOT: AL U E :Karhujärvi KARTTALEHTI:,4412 l KUSTA :Kuhmo x Y 453,63!

16

17

18