Nordanå-Lövbölen tuulivoimapuisto, Kemiönsaari

Transkriptio

1 Geologinen ja geotekninen selvitys Reijo Pitkäranta Kääntänyt suomeksi J. Loukonen (EFE Ab)

2 (8) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO MENETELMÄT TULOKSET Tielinjaukset (ja kaapelikaivannot) Voimalapaikat JOHTOPÄÄTÖKSET... 8 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Geologinen kartta projektialueesta Jatkotutkimusta tarvitsevat paikat Valokuvia

3 (8) 1 Johdanto 2 Menetelmät 3 Tulokset Tämän työn tarkoituksena oli selvittää kallio- ja maaperän laatu Nordanå-Lövbölen tuulivoima-alueella Kemiönsaaren kunnassa eteläisessä Suomessa. Myös maaperän paksuus kallioperän päällä arvioitiin siellä missä mahdollista, ja havaintoja topografiasta tehtiin. Tutkimukset keskitettiin alustaville turbiinipaikoille (ml. tukialueet rakentamista varten) sekä suunniteluille tai olemassa oleville tielinjoille (kaapelikaivannot). Tutkittujen tielinjojen kokonaispituus oli yli 21 km. Tulokset on esitetty tässä raportissa sisältäen valokuvat, kartat ja taulukot. On tärkeää tietää topografia, kallioperän laatu sekä maaperän paksuus ja laatu arvioitaessa voimaloiden ja teiden rakentamisen kustannuksia ja kaivettaessa sähkökaapeleita maahan. Jatkotutkimusten paikat (poraukset, koekaivaukset ym.) on osoitettu. Tämä työ perustuu maasto- ja geologisiin karttoihin, ilmakuviin ja kenttätyöhön. Kaikilla 29 turbiinipaikalla vierailtiin, ja kaikki olemassaolevat ja suunnitellut tielinjat käveltiin läpi. 1,5 m pitkää terästankoa käytettiin alustavasti arvioimaan pehmeiden sedimenttien paksuus (turve, savi, siltti, hieno hiekka). Maa- ja kallioperän tyyppi ja laatu selvitettiin. Havaintoja topografiasta ja hydrologisista olosuhteista tehtiin myös. Havainnot kerättiin GIS-ohjelmaan. Kartat valmisteltiin Mapinfo Professional GISohjelmistolla. Tielinjojen yhteydessä olevan maan tyyppi jaettiin neljään kategoriaan, jotka on esitetty taulukossa 1. Alustavia tielinjauksia koskeva data on esitetty taulukossa 1 ja kartoissa (liite 1). Alustavia turbiinipaikkoja koskeva data on esitetty taulukossa 2. Paikat, joissa lisätutkimuksia suositellaan on esitetty liitteen 2 kartoissa. Kuvia turbiinipaikoista ja projektialueen maastosta on esitetty liitteessä 3. Termiä moreeni käytetään siitä materiaalista, jota on moreenialueilla (suom. huom. engl. till / moraine saa eri merkityksen, maalaji vrt. muodostumat). Moreeni on tyypillisesti hiekkaista normaalilla kivisisällöllä. Isoja kiviä ei pääosin esiinny. Kaikki isommat kivet voidaan siirtää kaivinkoneella.

4 (8) 3.1 Tielinjaukset (ja kaapelikaivannot) Tielinjauksiin liittyvä data on tiivistetty taulukkoon 1 alla. Taulukko 1. Kuvaus maan tyypistä alustavien tielinjausten paikalla sekä suositeltu perustamistapa. Eri maatyyppien pituus on myös esitetty. Koodi Maatyyppi Kuvaus Perustamistapa Pituus 1 Kallioalue Paljas kallioperä tai kallioalue ohuella (~<1 m) maapeitteellä Kallion tasoittaminen räjäyttämällä ja louhimalla, tarvitsee tiheämmät tukikerrokset kuin karkearakeiset kivikerrokset m 2 Moreeni / kivilohkareet >1 1.5 m paksu moreenikerros, mahdollisesti kivilohkareita Tasoitus, humuskerroksen poisto, tukikerrokset suoraan paljastuneen mineraalikerroksen päälle m 3 Turve / savi / siltti / hieno hiekka Turvetta tai hienojakoisia sedimenttejä, yli 1 m paksu kerros Maaperän (käyttämällä kiviainesta) ylikuormittamalla massasiirto korvaaminen louhittua tai toteutettu m 4 Keskikarkea - karkeajakoin en hiekka, sora Karkeajaksoiset eriytyneet kerrokset, yli 1 m paksu kerros Tasoitus, humuskerroksen poisto, tukikerrokset suoraan paljastuneen mineraalikerroksen päälle m Yhteensä m 3.2 Voimalapaikat Kivialueet muodostavat 62 % alustavista tielinjoista, moreenialueet 12 %, hienojakoiset sedimentit 12 % ja hiekka ja sora 14 %. Teitä on helpointa rakentaa moreeni ja hiekka/sora-alueille. Kallioalueet ovat tukevia, joskin kallioperäalueille rakentaminen vaatii paljon louhimista ja tiheämmän tukikerroksen verrattuna moreenille tai karkeajakoisille kerroksille rakentaessa. Hienojakoiset sedimentit ja turve ovat huonoimmat pohjat tierakentamiselle. Lisäselvityksiä suositellaan tehtäväksi alueille, joilla on hienojakoisia sedimenttejä ja turvetta (liite 2) tielinjausten yhteydessä, jotta pehmeän kerroksen paksuus voidaan selvittää. Geologiset havainnot voimalapaikoilta on tiivistetty taulukossa 2 yhdessä suositeltujen perustustapojen kanssa. Jokainen alustava voimalapaikka tarkastettiin joidenkin kymmenien metrien säteellä kentällä. Valokuvia eri voimalapaikoilta on esitetty liitteessä 3.

5 (8) Voim alan nro Taulukko 2. Alustavien 29 voimalapaikan geologia, topografia ja mahdolliset perustustavat sekä suositukset lisäselvityksille Geologinen kuvaus Topografia Perustustapa Suositukset 1 Palljas kallioperä Kivilaji: amfiboliitti / kvartsimaasälpägneissi, harvasti halkeileva, (pääasialliset halkeamasuunnat 220/90 ja 170/90) Melko karkea, suhteelliset muutokset 2 5 m lähistöllä 2 Kallioperä paikoin paljas. Ohut turvekerros (<30 cm) ja moreenia kallioperän päällä. Kivilaji: amfiboliitti/gabbro, harvasti halkeillut, Maaperän (<1m) korvaaminen, paikoin räjäytyksiä; tai painovoimaperu stus. Kaivannot täyttyvät vedellä. Iskuporaukset voimalapaikalla maaperän paksuuden ja kiven laadun havaitsemiseksi. Testikaivaukset tai poraukset rakennusalueella. Voimalan paikkaa voisi myös siirtää joitain 10 metrejä avoimen kallion alueelle. 3 Ohut turve- ja hiekkamoreenikerros lähes täysin tasaisen kallion päällä. Turpeen paksuus lähistöllä 0,3 0,8 m. Kallio täysin paljas n. 20 m etelään voimalapaikasta. Kivilaji: gabbro, hieman murtunut, Maaperän (<1m) korvaaminen, paikoin räjäytyksiä; tai painovoimaperu stus. Kaivannot täyttyvät vedellä. Iskuporaukset voimalapaikalla maaperän paksuuden ja kiven laadun havaitsemiseksi. Testikaivaukset tai poraukset rakennusalueella. Voimalan paikkaa voisi myös siirtää joitain 10 metrejä etelään avoimen kallion alueelle. 4 Kallioperäalue. Moreeni peittää kallioperän voimala-alueen eteläpuolella. Kivilaji: gabbro, hieman murtunut (päämurtumasuunta 350/80), Lähes tasaisen kallioalueen reunalla, pudotus kalliolta moreenialueella alle 2 m. tai painovoimaperustus Moreenikerroksen paksuus etelässä kallion kohdalla tulisi arvioida (koekaivaus) jos rakentaminen yltää sinne. 6 Avokallion reunalla. Maaperä tod.näk. alle 0,5 m. Sähkölinja kulkee alueen poikki. Kivilaji: pyrokseenigneissi, hieman murtunut, Hieman kalteva metrejä etelään avokallion keskeisemmällä kohdalla.

6 (8) Voim alan nro Geologinen kuvaus Topografia Perustustapa Suositukset 7 Keskikarkeaa hiekkaa 1 m syvyydessä. Lähin avokallio n. 70 m etelään. Vettä ojassa (< 1 m alapuolella). 8 Karkeaa hiekkaa, syvyys ei tiedossa. Kallioperä mahdollisesti melko lähellä maanpintaa. Lähin avokallio 80 m koilliseen tai 120 m itään. 9 Avokallio Kivilaji: gabbro/amfiboliitti, hieman murtunut (päähalkeamasuunnat 130/70 ja 180/60), muuntumaton 10 Avokallio Kivilaji: gabbro/dioriitti, osittain liusketta (liuskeen osat 330/80, murtumat 70/70), suurimmaksi osaksi hieman murtunut, osittain paljon murtunut, muuntumaton 11 Avokallio Kivilaji: amphiboliitti, hieman murtunut (päämurtumasuunnat 190/60 ja 340/45), 12 Avokallio Kivilaji:: amphiboliitti, hieman murtunut (päämurtumasuunta 200/60), 13 Avokallio Kivilaji:: amphiboliitti, hieman murtunut (päämurtumasuunta 150/65), 14 Avokallio Kivilaji: amphiboliitti / metasedimentti, hieman murtunut, 15 Avokallio Kivilaji: dioriitti/gabbro, hieman murtunut (päämurtumasuunnat Lähes tasainen Melko epätasainen, korkeuserot n. 2 3 m. Lähes tasaisen kallioalueen reunalla Lähes tasaisen kallioalueen reunalla Lähes tasaisen kallioalueen reunalla Lähes tasainen, kahden kalliokukkulan välillä Painovoimaperu stus tai (jos kallioperä on lähellä maanpintaa); kaivaukset täyttyvät vedellä. Painovoimaperu stus tai (jos kallioperä on lähellä maanpintaa); kaivaukset täyttyvät vedellä. - maaperän korvaus rakennusalueell Maaperän paksuus ja kallioperän laatu tulisi selvittää (iskuporaukset ja/tai koekaivaus). On tärkeää selvittää, onko hiekan alla hienojakoisia sedimenttejä. Maaperän paksuus tulisi selvittää (iskuporaukset ja/tai koekaivaus). metrejä pohjoiseen, keskeisemmällä avokalliopaikalla. metrejä pohjoiseen, keskeisemmällä avokalliopaikalla. metrejä luoteeseen, keskeisemmällä avokalliopaikalla. olla 30 m etelään, avokallion korkeamalla osalla

7 (8) Voim alan nro Geologinen kuvaus Topografia Perustustapa Suositukset 80/60, 50/40, 340/30), a jolla pieni suo; kaivannot täyttyvät vedellä. 16 Avokallio Kivilaji: metasedimentti, hieman murtunut (päämurtumasuunnat 180/80 ja 100/80, liuskeisuus 350/50), 17 Avokallio Kivilaji: dioriitti/gabbro, hieman murtunut (murtumasuunta 340/80), 18 Avokallio Kivilaji: dioriitti/gabbro, hieman murtunut, 19 Avokallio Kivilaji: dioriitti/gabbro 20 Avokallio Kivilaji: dioriitti/gabbro metasedimentti, hieman murtunut, 21 Avokallio Kivilaji: gabbro, hieman murtunut (180/90, 140/90), 22 Avokallio Kivilaji: gabbro, hieman murtunut (220/90, 310/55, 280/90), 23 Avokallio Kivilaji: gabbro / kvartsi-maasälpä gneissi, hieman murtunut (260/90), 24 Avokallio Kivilaji: dioriitti / gabbro, hieman murtunut, 25 Avokallio Kivilaji: dioriitti / gabbro, hieman murtunut (10/80), Kapean kalliorinteen reunalla, kallion korkeus 3-4 m. Hieman kalteva, korkeuserot 2-5 m Melko pieni, 4-6 m korkea jyrkkäreunainen kalliokukkula Kapean kalliorinteen reunalla, kallion korkeus n. 5 m. Loivan kalliokukkulan reunalla, korkeuserot 2-5 m Kalliokukkulan reunalla, korkeuserot 1-4 m kalliorinteen reunalla, kallion korkeus n. 1-5 m Kapean kalliorinteen reunalla, kallion korkeus n. 4-8 m. Kalliokukkulan reunalla, jyrkkä yli 5 m pudotus olla n. 30 m pohjoiseen tasaisemmalla maastolla olla 30 m etelään, tasaisemmalla alueella metrejä kohti rinteen keskeisempiä osia. olla joitain metrejä itään tasaisemmalla alueella.

8 (8) Voim alan nro Geologinen kuvaus Topografia Perustustapa Suositukset 26 Avokallio Kivilaji: dioriitti / gabbro, hieman murtunut (10/80), 27 Avokallio Kivilaji: dioriitti / gabbro 28 Savea, syvyys tuntematon (tod. näk. vähintään 3 m) 29 Avokallio Kivilaji: dioriitti / gabbro / kvartsimaasälpäliuske tai gneissi 30 Aktiivisen sorakuopan / kivilouhoksen reunalla, sorakerroksen paksuus 3-4 m avoimessa kohdassa Kivilaji: gabbro lähimmässä kalliossa, hieman murtunut, Jyrkän kiviseinämän vieressä (5 m korkea), hieman kalteva Lähes tasainen Melko loiva Maaperän korvaaminen, mahdollisesti painovoimaperu stus. Kaivannot täyttyvät vedellä. Melko loiva Painovoima tai riippuen kallioperän syvyydestä voimalapaikalla olla joitain metrejä länteen tasaisemmalla alueella. Voimalapaikkaa tulisi siirtää joitain kymmeniä metrejä avokallioalueille joko suuntaan SE, N tai NW. Koekaivaukset alueilla, mahdollisesti myös iskuporaukset valitulla paikalla. Iskuporaus tai koekaivaus voimalapaikalla.

9 (8) 4 Johtopäätökset Koko projektialue sijaitsee suurella kohonneella kallioalueella, jossa irtonaiset kvartäärimineraalikerrokset ja turve peittävät kallioperää, joissain paikoissa suhteellisen ohuina kerroksina. Kallioperä koostuu suurimmaksi osaksi mafisista plutonisista kivistä ja metamorfonoituneesta sarvivälkeestä ja pyrokseenia sisältävistä gneisseistä. Nämä kivilajit ovat melko yleisiä Suomessa. Kallioperä on suureksi osaksi harvaanmurtunutta ja ta. Kallioperä on soveltuvaa rakentamiseen jokaisella alustavalla voimalapaikalla. Yhteensä 23 alustavaa voimalapaikkaa sijaitsevat avokalliolla, joilla ankkurointi kallioperään on suositeltu perustamistapa. Lopuilla kuudella paikalla irtonaiset mineraalikerrostumat tai turve, vähintään metrin syvyyteen, peittävät kallioperää. Näillä kuudella paikalla gravitaatioperustus on pääasiallinen perustamistapa, joskin myös on mahdollinen, koska kallioperä näillä paikoilla ei todennäköisesti ole kovin syvällä alla. On huomattava, että painovoimaperustus kallioalueella on myös mahdollinen ankkuroinnin sijaan. Tämä on mahdollista louhimalla suuri kolo kallioperään. Räjäytystöitä tulisi joka tapauksessa tehdä jokaisella voimalapaikalla, joka sijaitsee kalliolla, koska maasto voimalapaikoilla tulisi tasoittaa. Tielinjoista 62 % koostuu kalliosta ja % muuntyyppisistä maatyypeistä. Suosituksia siirtää joitain voimalapaikkoja sopivammille paikoille on annettu. Tämä koskee myös joitain tieosuuksia. Joillain alueilla maasto on epätasaista, mikä tarkoittaa suuria louhintatöitä ja täytemateriaaleja tienrakennuksessa. Alavilla alueilla kaivannot täyttyvät todennäköisesti vedestä, mikä tekee perustusten rakentamisesta vaikeaa. Vesi saattaa haitata rakentamista alustavilla voimalapaikoilla 2, 3, 7, 8, 15 ja 28. Jatkotutkimuksen tarve on suhteellisen pieni, kun otetaan huomioon projektialueen suuri koko. Yhteensä 81 koekaivausta, koeporausta tai iskuporausta on suositeltu. Maaperän paksuus on oletettavasti korkeintaan 3 metriä. Jatkotutkimuusten tarve voimalapaikoilla on esitetty taulukossa 2 ja liitteessä 2.