Sahantien asemakaavan muutos

JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2017 P26375P001

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 1 (11) 17.5.2017 Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 3 2 Lähtökohdat... 3 2.1 Maisema ja luonto... 4 2.2 Kulttuuriympäristö ja rakennusperintö... 4 2.3 Muinaisjäännökset... 4 2.4 Asuminen ja väestö... 4 2.5 Palvelut... 4 2.6 Työpaikat ja elinkeinotoiminta... 4 2.7 Liikenne... 4 2.8 Maanomistus... 5 3 Suunnittelutilanne... 5 3.1 Maakuntakaava... 5 3.2 Yleiskaavat... 6 3.3 Asemakaavat... 6 3.4 Rakennusjärjestys... 7 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 7 4.1 Osallistuminen ja yhteistyö... 7 5 Asemakaavan tavoitteet... 7 5.1 Kunnan tavoitteet... 7 5.2 Osallisten tavoitteet... 7 5.3 Alueen yritysten tavoitteet... 7 6 Asemakaavan kuvaus... 8 6.1 Kaavaratkaisun kuvaus... 8 6.2 Kaavan rakenne... 8 6.3 Kaavamerkinnät ja määräykset... 8 6.4 Kaavan vaikutusten arviointi... 8 7 Asemakaavan toteutus... 10 8 Yhteystiedot... 11 Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Seurantalomake Liite 3 Kaavaehdotuksen vastineraportti (17.5.2017) Liite 4 Kaavamerkinnät ja määräykset (17.5.2017) Liite 5 Asemakaavakartan pienennös (17.5.2017)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 2 (11) 17.5.2017 Sahantien asemakaavan muutos 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos Asemakaava koskee: korttelia 57 ja 63, katualuetta (Koulutie) ja yleisen tien aluetta (Sahantie) Asemakaavalla muodostuu: korttelia 57, katualuetta ja yleisen tien aluetta Suunnitteluorganisaatio: Asemakaavan muutoksen laatii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Tampereen aluetoimisto projektipäällikkönään Mari Seppä. Juupajoen kunnan taholta työtä ohjaa tekninen Johtaja Pekka Maasilta Kaavasuunnittelu FCG: Mari Seppä, arkkitehti SAFA YKS-505 (työn aloitus: Helena Ylinen, arkkitehti SAFA YKS-305) Kaavakäsittelyt: Kaavoituspäätös 11.2.2015 Vireilletulokuulutus tammikuussa 2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville tammikuussa 2017 Asemakaavaehdotus nähtävillä alkuvuodesta 2017 Kaavan hyväksymiskäsittely keväällä 2017 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavamuutoksen suunnittelualue sijaitsee Juupajoen kunnassa noin 1,5 kilometrin etäisyydellä kunnan keskustaajamasta. Alueella toimii UPM-Kymmene konsernin sahalaitos lämpövoimaloineen sekä muita puunjalostukseen liittyviä yrityksiä. Suunnittelualue käsittää UPM-kymmenen omistamat alueet korttelissa 57 sekä Koulutien katualueen ja Sahantien tiealuetta. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 26 hehtaaria.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 3 (11) 17.5.2017 Kuva 1: Ortokuva Juupajoen keskustaajamasta ja saha-alueesta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on rengastettu punaisella. 1.3 Kaavan tarkoitus Tarkoituksena on muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa Sahantien alueelta siten, että katualueen, lämpölaitoksen ja tonttiliittymän sijainti tarkistetaan nykytilanteen tarpeita vastaavaksi. Uusi lämpölaitos Rakennettu meluvalli Tilapäisellä luvalla siirretty liittymä saha-alueelle Koulutie 2 Lähtökohdat Suunnittelualueen eteläosissa sijaitsee UPM-Kymmene konserniin kuuluva sahalaitos. Sahantien varrelle on rakennettu 2013 siihen liittyvä lämpölaitos, joka sijaitsee osittain tiealueeksi voimassa olevassa kaavassa määritellyllä alueella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 4 (11) 17.5.2017 2.1 Maisema ja luonto Alue on pääasiassa rakennettua teollisuusaluetta. Kasvillisuutta on alueen itäosissa Hirsimäen kukkulalla. Hiljattain istutettua kasvillisuutta on asemakaavan mukaisesti Koulutien varrella. Selvitysalueelle ei sijoitu Natura 2000 -verkostoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita eikä suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. 2.2 Kulttuuriympäristö ja rakennusperintö Korkeakosken sahan sahaustoiminta alkoi vuonna 1960. Saha tuhoutui 1981 tulipalossa, minkä jälkeen tuotanto käynnistyi uudestaan ja sahausmenetelmät modernisoituivat. Vuonna 2013 otettiin käyttöön uusi biolämpölaitos. (http://timber.upm.com). JPJ- Wood Oy:n toiminta alueen pohjoisosissa on alkanut vuonna 1994 (http://jpj-wood.fi ). Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). Lähin RKY-alue on Juupajoen keskustaajaman tuntumassa sijaitseva Korkeakosken tehdasyhdyskunta, joka sijaitsee lähimmillään noin kilometrin päässä suunnittelualueelta. 2.3 Muinaisjäännökset Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä kohteita. 2.4 Asuminen ja väestö 2.5 Palvelut Suunnittelualue on teollisuusaluetta, jolla voimassa oleva asemakaava mahdollistaa kiinteistön huoltohenkilökunnan asuintilojen sijoittamisen rakennusten yhteyteen. Sahantien varrella kaavamuutosalueen länsiosassa on ollut yksi asuttu omakotitalo joka on hiljattain purettu. Tällä hetkellä kaavamuutosalueella ei asuta. Teollisuuskorttelin länsiosassa asemakaavamuutoksen rajauksen ulkopuolisella alueella on kolme asuttua rakennusta. Korkeakosken kaupalliset ja julkiset palvelut sijoittuvat pääasiassa Koskitien varrelle suunnittelualueesta erillään olevaan eteläpuoliseen keskustaajamaan. Aivan suunnittelualueen kaakkoispuolella Sahantien varrella sijaitsee Juupajoen koulu ulkoilu- ja urheilutoimintoineen. Sahantien vastakkaisella puolella on Neste Oil kylmäasema. 2.6 Työpaikat ja elinkeinotoiminta 2.7 Liikenne Suunnittelualueen eteläosassa sijaitseva sahalaitos on kunnan suurin yksityinen työnantaja. UPM työllistää Juupajoella n. 80 henkilöä. Sahan tuotteet menevät pääasiassa suurille teollisille loppukäyttäjille puusepän- ja huonekaluteollisuuteen sekä rakentamiseen. Tuotantokapasiteetti on 330 000 m3/vuosi. Sahantien varrella on 2013 rakennettu biolämpövoimala, joka on keskeinen syy kaavamuutoksen tarpeeseen. Puuteollisuusalueelle kuljetaan idästä Pirttikankaantieltä Hirsimäen kukkulan eteläpuolitse etelästä Sahantieltä suorin liittymin sekä Tapulintien kautta sisäsyöttöisesti

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 5 (11) 17.5.2017 saha- ja puuteollisuus käyttää kuljetuksissaan myös rautatietä, josta kurottuu pistoraide Korttelin 57 läpi päättyen itäosiin UPM Kymmenen alueelle. 2.8 Maanomistus Sahateollisuuden käyttämä raskas tieliikenne käyttää kulkuväylinään Sahantietä ja jonkin verran myös Koskitietä aiheuttaen jossain määrin meluhaittoja lähialueille. Kaavoitettavalla alueella on maanomistusta UPM Kymmenellä. 3 Suunnittelutilanne 3.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa vuonna 2007 vahvistettu Pirkanmaan 1. maakuntakaava, jossa alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Teollisuus- ja varastoalue. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä teollisuustai varasto tai vastaavaan käyttöön osoitettuja alueita. Suunnittelumääräys: Alueen toetuttamisessa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen. Kuva 2: Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on rengastettu punaisella. Asemakaavan laatimisen kanssa samanaikaisesti on käynnissä Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatiminen. Maakuntakaava korvaa vahvistuessaan voimassa olevan edellä esitetyn 1. maakuntakaavan. Maakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu aiempaan maakuntakaavaan nähden teollisuus- ja varastoalueen laajennettavaksi vastaamaan vuoden 2009 asemakaavaa. Laajennus vastaa voimassa olevaa asemakaavatilannetta. Kuva 3: Ote Pirkanmaan maakuntakaavaehdotuksesta 2040. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on rengastettu punaisella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 6 (11) 17.5.2017 3.2 Yleiskaavat Aluetta koskeva vuonna 1987 valmistunut Korkeakosken osayleiskaava ei ole vahvistunut, joten oikeusvaikutteista yleiskaavaa ei alueella ole. Korkeakosken osayleiskaavassa alue on osoitettu teollisuuden käyttöön. Kuva 4: Korkeakosken yleiskaava vuodelta 1987 3.3 Asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa vuonna 2001 hyväksytty Korkeakosken asemakaava, jossa kaavoitettavalle alueelle on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten aluetta (T-1) sekä yleisen tien aluetta (LT). Kuva 5: Ote suunnittelualueella voimassa olevasta Korkeakosken asemakaavasta vuodelta 2001

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 7 (11) 17.5.2017 3.4 Rakennusjärjestys Juupajoen kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa 26.1.2009 ja se on tullut voiman 2.2.2009. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan sisältämän vähäisen muutoksen vuoksi kaava asetetaan suoraan ehdotuksena nähtäville mahdollisten lausuntojen ja muistutusten esittämistä varten. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan julkisesti. Samalla kuulutetaan kaava vireille ja asetetaan nähtäville Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallisilla on mahdollisuus esittää muistutuksensa kaavaehdotuksesta nähtävilläoloaikana. Muistutus on lähetettävä kirjallisena Juupajoen kunnalle ennen nähtävilläolon päättymistä. Ehdotusaineistosta pyydetään tarvittaessa lausunnot asianosaisilta viranomaisilta. Saatu palaute käsitellään ja siihen laaditaan kaavanlaatijan vastineet. Kaavaehdotus on nähtävillä alkuvuodesta 2017 4.1 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS asetetaan nähtäville kaavaehdotuksen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä 1. Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista asemakaavan laadintaprosessia. MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan nähtävilläoloaikana (30 vuorokautta) kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa. Kaavatyön käynnistymisestä, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta ja kaavan valmistelusta ilmoitetaan paikallislehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. 5 Asemakaavan tavoitteet 5.1 Kunnan tavoitteet Tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa Sahantien alueelta siten, että katualueen, lämpölaitoksen ja tonttiliittymän sijainti tarkistetaan nykytilanteen tarpeita vastaavaksi. 5.2 Osallisten tavoitteet Kaavaehdotus oli nähtävillä keväällä 2017. Saadun palautteen perusteella ei nähty tarpeellisena tehdä kaava-aineistoon päivityksiä. Ehdotusvaiheen vastineraportti on tämän selostuksen liitteenä 3. 5.3 Alueen yritysten tavoitteet UPM Kymmene on rakentanut lämpövoimalan ja siirtänyt tieliittymän väliaikaisilla luvilla. Tavoitteena on saattaa kaavoitustilanne ajan tasalle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 8 (11) 17.5.2017 6 Asemakaavan kuvaus 6.1 Kaavaratkaisun kuvaus 6.2 Kaavan rakenne Kaavassa osoitetaan valtaosa suunnittelualueesta Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena. Aluetehokkuus on aikaisempien asemakaavojen mukaisesti e=0,30, mikä mahdollistaa myös lisärakentamisen. Sahantien yleisen tien aluetta on rajattu uudestaan mahdollistamaan UPM Kymmenen lämpövoimalan sijoittuminen korttelialueelle. Lämpövoimalan Sahantien liittymän sijaintia on siirretty. Koulutien varrelle on lisätty kaavamääräys meluesteestä. Kaavaratkaisu noudattaa samoja pääperiaatteita kuin aiemmat asemakaavat jotka nyt tehtävä kaava korvaa. Käynti alueelle tapahtuu idästä Pirttikankaantieltä. Etelästä alueelle tullaan Sahantieltä suorin liittymin sekä Tapulintien kautta sisäsyöttöisesti. Sahantien varrella ja koulun lähistöllä ympäristön käsittelyyn tulee kiinnittää liittymän siirtymisen vuoksi tarkempaa huomiota, raskaimpaan teollisuuteen osoitettu alue on keskustaajaman suunnasta katsottuna perimmäisenä, rautatien kyljessä. Aluevaraus pinta-ala (ha) tehokkuus rakennettu km2 rakentamaton km2 T-1 24,8084 0,30 31260 43165,2 EN 0,3641 0,80 1600 1312,9 LT 1,2293 0 - - katualue 0,3384 0 - - 6.3 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat selostuksen liitteenä 4. Aluevarausmerkintöjen lisäksi on osoitettu mm. Pysäköimispaikat Kadun näkemäalueeksi varatut alueen osat Istutettavat/säilytettävä puurivi Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti Korttelin numero Ohjeellisen tontin / rakennuspaikan numero Kadun nimet Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin / rakennuspaikan pinta-alaan 6.4 Kaavan vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi kaavoituksessa perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä asetukseen MRL 9, MRA 1. Jotta kaavan vaikutuksia voitaisiin arvioida, tulee kaavan perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan ar-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 9 (11) 17.5.2017 vioida olevan olennaisia vaikutuksia. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Asemakaavan vaikutuksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota mm.: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Tässä asemakaavatyössä vaikutuksia arvioitaessa painopistealueita ovat mm.: liikenteelliset vaikutukset kaupunkikuvalliset vaikutukset Vaikutuksia arvioidaan koko kaavaprosessin aikana sen eri vaiheissa. Arviointi raportoidaan kaavaselostuksessa. Vaikutusten arviointi tapahtuu asiantuntijatyönä maastokäyntien, tutkimusten ja selvitysten pohjalta, osallisten palautteen ja viranomaisohjauksen perusteella. Vaikutukset yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja eheyteen Biolämpölaitos tukee yhdyskuntarakenteen eheyttä ja toimivuutta. Aiempien kaavojen mukaisesti osoitettu rakennusoikeus ja reitit mahdollistavat riittävästi puuteollisuuden toiminnan ja laajentumisen. Kaavassa osoitettavat pohjoisen alueen päivitykset mm. sähkölinjoille osoitettujen alueiden osalta mahdollistavat alueen toiminnallisen kehittämisen. Vaikutukset liikenteeseen Uuden biolämpölaitoksen myötä fossiilisten polttoaineen käyttö lämmöntuotannossa sekä siihen liittyvät kuljetukset loppuivat kokonaan. Myös sivutuote- ja jätekuljetusten tarve on pienentynyt merkittävästi. Lämpölaitoksesta aiheutuva liikenne on suurilta osin tontin sisäistä. Kaavan keskeiset haasteet koskevat liikenneturvallisuutta koulun ja kehittyvän aluekeskuksen ympäristössä. Teollisuuden käyttämä liittymä siirtyy lähemmäs Koulutietä, mikä heikentää ympäristön liikenneturvallisuutta ja edellyttää turvatoimia liittymän läheisyydessä. Kaavaratkaisussa liikenneturvallisuutta on pyritty tukemaan osoittamalla viistetty näkemäalue risteyksen läheisyyteen. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Biolämpölaitos parantaa UPM:n sahan energiatehokkuutta ympäristöystävällisellä tavalla hyödyntäen sahausprosessista ylijäävän puun kuoren lämmöntuotantoon. Lämpölaitos vähentää polttoainekuljetuksia ja tukee yhdyskunta- ja energiataloutta. Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Istutettavaksi osoitetut alueet pitävät maiseman eheänä kriittisimpiin suuntiin nähden. Taajamakuvallisesti haasteellisin kohta on Sahantien ja Koulutien risteyksessä, jossa toisaalta maisema tulee olla eheä ja toisaalta liikenneturvallisuuden vuoksi tulee jättää

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 10 (11) 17.5.2017 viistetty näkemäalue. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava mahdollistaa täydennysrakentamisen. Sahantien varrella ja koulun lähistöllä ympäristön käsittelyyn on edellytetty kiinnitettävän tarkempaa huomiota, raskaimpaan teollisuuteen osoitettu alue on keskustaajaman suunnasta katsottuna perimmäisenä, rautatien kyljessä. Vaikutukset kulttuuriperintöön ja suojeltavaan rakennusperintöön - Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin Puuteollisuusalueella Uuden biolämpölaitoksen myötä fossiilisten polttoaineen käyttö lämmöntuotannossa sekä siihen liittyvät kuljetukset loppuivat kokonaan. Vaikutukset virkistykseen - Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristön terveyteen ja viihtyisyyteen Uuden biolämpölaitoksen myötä fossiilisten polttoaineen käyttö lämmöntuotannossa sekä siihen liittyvät kuljetukset loppuivat kokonaan. Myös sivutuote- ja jätekuljetusten tarve on pienentynyt merkittävästi. 7 Asemakaavan toteutus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Aikaisemmin asemakaavoitetulla alueella maankäyttö on suurelta osin jo toteutunut ja kaavan toteuttaminen on lähinnä alueen maankäytön tehostamista mahdollisella täydennysrakentamisella. Uudisrakentamisen yhdyskuntatekninen huolto, kuten käyttöveden saanti ja jäteveden käsittely tulee kuitenkin ratkaista ennen asemakaavan toteuttamista.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 11 (11) 17.5.2017 8 Yhteystiedot Juupajoen kunta Pekka Maasilta tekninen johtaja Koskitie 50 35500 Korkeakoski Puh. 0400 131 174 e-mail. etunimi.sukunimi@juupajoki.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mari Seppä projektipäällikkö arkkitehti SAFA YKS-505 Puh. +358 50 5760 386 Pyhäjärvenkatu 1 33200 TAMPERE e-mail. etunimi.sukunimi@fcg.fi

JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet... 3 4 Suunnittelun lähtökohdat... 3 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 3 4.2 Maakuntakaava... 3 4.3 Yleiskaavat... 3 4.4 Asemakaavat... 3 4.5 Kulttuuriympäristö... 3 4.6 Muinaisjäännökset... 3 5 Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen... 4 6 Tavoiteaikataulu ja palautteen anto... 4 6.1 Vireille asettaminen... 4 6.2 Kaavaehdotus... 4 6.3 Hyväksymisvaihe... 4 7 Yhteystiedot... 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 (5) 9.12.2016 Liite 1 Sahantien asemakaavan muutos 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus 2 Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoituksena on selvittää asemakaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely sekä kaavan vaikutusten arviointi (MRL 63 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan kaavoituksen lähtökohdat, tarkoitus ja tavoitteet, suunnittelun eteneminen, alustava aikataulu ja osallistumismahdollisuudet. Lisäksi OAS:ssa kuvataan kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville kaava-aineiston kanssa. Osalliset voivat ilmaista mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Asemakaavamuutoksen suunnittelualue sijaitsee Juupajoen kunnassa Korkeakosken sahan alueella noin 1,5 kilometrin etäisyydellä kunnan keskustaajamasta. Alueella sijaitsee UPM-Kymmene konserniin kuuluva sahalaitos. Suunnittelualue käsittää UPM-kymmenen omistamat alueet korttelissa 57 sekä Koulutien katualueen ja Sahantien tiealuetta. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 26 hehtaaria. Kuva 1: Ortokuva Juupajoen keskustaajamasta ja saha-alueesta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 (5) 9.12.2016 Liite 2 3 Suunnittelun tavoitteet Tarkoituksena on muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa Sahantien alueelta siten, että katualueen, lämpölaitoksen ja tonttiliittymän sijainti tarkistetaan nykytilanteen tarpeita vastaavaksi. 4 Suunnittelun lähtökohdat 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 4.2 Maakuntakaava 4.3 Yleiskaavat 4.4 Asemakaavat Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on huomioitava alueidenkäytön suunnittelussa niin, että tavoitteiden toteutumista edistetään. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioiminen kuntien kaavoituksessa. Ne täsmentävät ja konkretisoivat maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on ympäristöministeriön internet-sivuilla: www.ymparisto.fi/vat. Suunnittelualueella on voimassa vuonna 2007 vahvistettu Pirkanmaan 1. maakuntakaava, jossa alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Myös Pirkanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 alueella on T-merkintä. Aluetta koskeva vuonna 1987 valmistunut Korkeakosken osayleiskaava ei ole vahvistunut, joten oikeusvaikutteista yleiskaavaa ei alueella ole. Korkeakosken osayleiskaavassa alue on osoitettu teollisuuden käyttöön. Alueella on voimassa vuonna 2001 hyväksytty Korkeakosken asemakaava, jossa kaavoitettavalle alueelle on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten aluetta (T-1) sekä yleisen tien aluetta (LT). 4.5 Kulttuuriympäristö Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). Lähin RKY-alue on Juupajoen keskustaajaman tuntumassa sijaitseva Korkeakosken tehdasyhdyskunta, joka sijaitsee lähimmillään noin kilometrin päässä suunnittelualueelta. 4.6 Muinaisjäännökset Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä kohteita.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 (5) 9.12.2016 Liite 1 5 Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista asemakaavan laadintaprosessia. MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus antaa muistutuksensa kaavan nähtävilläoloaikana (30 vuorokautta) kaavaehdotusvaiheessa. sahantien asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: lähialueen asukkaat ja maanomistajat Juupajoen kunta Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan pelastuslaitos UPM Kymmene Oyj Osallisten listaa voidaan täydentää tarvittaessa. 6 Tavoiteaikataulu ja palautteen anto 6.1 Vireille asettaminen 6.2 Kaavaehdotus 6.3 Hyväksymisvaihe Asemakaava asetetaan vireille tammikuussa 2017. Kaava-aineistosta asetetaan vireilletulon yhteydessä samanaikaisesti nähtäville osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaselostus ja kaavaehdotuskartta. Kaavan yksinkertaisuuden vuoksi tämä koetaan riittävänä toimintatapana eikä erillistä valmisteluvaiheen nähtävilläoloa katsota tarvittavan. Asemakaavan vireilletulosta ja kaava-aineistojen nähtävillä olosta ilmoitetaan paikallislehdessä Juupajoen kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla. Lähtöaineistojen ja suunnittelutavoitteiden pohjalta on laadittu kaavaehdotus. Ehdotusaineisto asetetaan nähtäville mahdollisten lausuntojen ja muistutusten esittämistä varten edellä kuvaillusti kaavan vireille tulon yhteydessä. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan julkisesti. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaehdotuksesta nähtävilläoloaikana alkuvuodesta 2017. Mielipide on lähetettävä kirjallisena Juupajoen kunnalle ennen nähtävilläolon päättymistä. Ehdotusaineistosta pyydetään lausunnot asianosaisilta viranomaisilta. Saatu palaute käsitellään ja siihen laaditaan kaavanlaatijan vastineet. Osallis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä kaavan hyväksymiskäsittelyyn saakka. Juupajoen kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan. kaavan hyväksymispäätöstä koskeva pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä. Nähtäville asettamisesta alkaa 30 päivän valitusaika, jolloin kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoin kaava saa lainvoiman valitusajan jälkeen, sinä päivänä kun sen hyväksymisestä on virallisesti kuulutettu.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 (5) 9.12.2016 Liite 2 7 Yhteystiedot Juupajoen kunta Pekka Maasilta tekninen johtaja Koskitie 50 35500 Korkeakoski Puh. 0400 131 174 e-mail. etunimi.sukunimi@juupajoki.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mari Seppä Projektipäällikkö arkkitehti SAFA YKS-505 Pyhäjärvenkatu 1 33200 TAMPERE Puh. 050 5760 386 e-mail. etunimi.sukunimi@fcg.fi

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 177 Juupajoki Täyttämispvm 19.01.2017 Kaavan nimi Sahatien asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 26,7402 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 26,7402 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 26,7402 100,0 77338 0,29 0,0000 3505 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 24,8084 92,8 74425 0,30-0,1455 592 V yhteensä R yhteensä L yhteensä 1,5677 5,9-0,1131 E yhteensä 0,3641 1,4 2913 0,80 0,3641 2913 S yhteensä M yhteensä -0,1055 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 26,7402 100,0 77338 0,29 0,0000 3505 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 24,8084 92,8 74425 0,30-0,1455 592 T 24,8084 100,0 74425 0,30-0,1455 592 V yhteensä R yhteensä L yhteensä 1,5677 5,9-0,1131 Kadut 0,3384 21,6 LT 1,2293 78,4-0,1131 E yhteensä 0,3641 1,4 2913 0,80 0,3641 2913 EN 0,3641 100,0 2913 0,80 0,3641 2913 S yhteensä M yhteensä -0,1055 M -0,1055 W yhteensä

Palauteraportti 1 (2) Seppä Mari 17.5.2017 Juupajoen Sahantien asemakaavan Palauteraportti Juupajoen Sahantien asemakaavan 15.2.2017 päivättyä muutosehdotusta pidettiin nähtävillä keväällä 2017 kuukauden ajan. Lausunnon kaavaehdotuksesta antoivat Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo ja Oriveden ympäristölautakunta, joilla ei ollut kaavasta huomautettavaa. Mielipiteitä ei kaavaehdotuksesta jätetty. Kirjallisten lausuntojen lisäksi kaavasta saatiin yksi sähköpostipalaute Pirkanmaan ELY-keskukselta 22.3. Palaute ja siihen kirjoitettu kaavanlaatijan vastine on alla: Olette pyytäneet lausuntoa Korkeakosken asemakaavasta (Sahatien alue, kortteli 57 ja 63 sekä LT-alue). Asemakaavamuutoksen suunnittelualue sijaitsee Juupajoen kunnassa Korkeakosken sahan alueella noin 1,5 kilometrin etäisyydellä kunnan keskustaajamasta. Alueella sijaitsee UPM-Kymmene konserniin kuuluva sahalaitos. Tarkoituksena on muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa Sahantien alueelta siten, että katualueen, lämpölaitoksen ja tonttiliittymän sijainti tarkistetaan nykytilanteen tarpeita vastaavaksi. Asemakaavamääräysten mukaan alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Rakennusten yhteyteen saa sijoittaa asuintiloja kiinteistön huoltohenkilökuntaa varten. ELYkeskuksen käsityksen mukaan alueelle mahdollisesti rakennettavien asuintilojen sijainti, asuntojen lukumäärä ja rakennusoikeus tulee merkitä kaavaan. Asuintilat tulee sijoittaa siten, ettei sahalaitoksen ja lämpölaitoksen toiminnasta aiheudu haittaa asumiselle. Asemakaava-alue sijaitsee maanteiden 3413 (Sahantien) ja 14293 (Pirttikankaantie) välisellä alueella. Molemmat maantiet tulee rajata mukaan asemakaava-alueeseen vähintään niiltä osin, missä kaavaalue sivuaa maanteitä. Sekä Sahantie että Pirttikankaantie tulee osoittaa asemakaavamuutoksessa katuna (MRL 83 4 mom). Maantie, joka on osoitettu asemakaavassa kaduksi, muuttuu hallinnollisesti kunnan kaduksi kunnan tekemällä kadunpitopäätöksellä (MRL 86 a ). Kadunpitopäätökset tulee tehdä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ottaen huomioon kunnossapidon vaatimukset ja maankäytön sekä tie- ja katuverkon toteutuminen. Pirkanmaan ELY-keskus ei näe tarpeen antaa kirjallista lausuntoa asemakaavasta. Kaavanlaatijan vastine: Juupajoen kunta ei näe tarkoituksellisena maanteiden 3413 ja 1429 muuttamista kaduiksi. Molemmat maantiet ovat tärkeitä reittejä sekä paikallisen että etenkin seudullisen liikkumisen näkökulmasta. Sahantie toimii Kantateitä 66 ja 58 yhdistävänä väylänä. Sekä Sahantie että Pirttikankaantie palvelevat asemakaava-alueella olevan sahan seudullisia ja edelleen valtakunnallisia kuljetustarpeita. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Palauteraportti 2 (2) Kaavaehdotuksesta 17.5.2017 15.2.2017 Teollisuusalueen huoltohenkilökunnan asuntojen määrälle ja sijainnille ei myöskään nähdä tarpeen esittää tarkempia kaavamääräyksiä. Majoittuvan huoltohenkilökunnan määrän voidaan alueella arvioida olevan erittäin vähäinen. Kaavaehdotuksessa esitetty asemakaavamääräys on linjassa Juupajoen muiden vastaavien teollisuusalueiden asemakaavamääräysten kanssa. Juupajoen Sahantien asemakaavan vastineraportti.docx

Liite 4: Kaavamerkinnät ja -määräykset (17.5.2017) T-1 LT EN Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Rakennusten yhteyteen saa sijoittaa asuintiloja kiinteistön huoltohenkilökuntaa varten. Yleisen tien alue. Energiahuollon alue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin/rakennuspaikan raja. 57 Korttelin numero. 2 Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan numero. KOULUTIE Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. e=0,30 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. p Pysäköimispaikka. Säilytettävä/istutettava puurivi. nä ajo Kadun näkemäalueeksi varattu alueen osa. Ajoyhteys. Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. Alueelle on rakennettava melueste. Meluesteelle on istutettava maisemoivaa kasvillisuutta.

Yleismääräykset: Tonttia kohti on osoitettava vähintään seuraavat autopaikat: - asunnot sekä lisäksi 1 ap/3 asuntoa vieraspaikaksi. - toimistot ja vastaavat - majoitustilat 1 ap/asunto 1 ap/80 k-m2 huoneistoalaa 1 ap/1,5 vierashuonetta 1 ap/2 istumapaikkaa - kokoontumistilat - teollisuuslaitokset 1 ap/2 työntekijää - liiketilat 1 ap/50 k-m2 Tontinrajat ovat ohjeellisia. Naapuritontin rajalle tai 4 metriä sitä lähemmäksi rakennettavan rakennuksen rajanpuoleiseen seinään ei saa tehdä muita aukkoja kuin ikkunoita, joiden on oltava vähintään 160 cm huoneen lattiatason yläpuolella. Asuinrakennusten suunnittelussa tulee ottaa huomioon se, että alueen maaperässä saattaa esiintyä radonkaasua. Rakenteellisin keinoin estetään radonkaasun ohjearvojen ylittyminen asuintiloissa. Maanpinnan alapuolella olevaa kellarikerrosta ei saa rakentaa.

Liite 5: Asemakaavan pienennös (17.5.2017) 57 T-1 e=0,30 ajo p 4 pp 57 T-1 e=0,30 p P TA E ITI UL p nä HA SA IE NT 8 1 jo a jo 1 T-1 I 2 57 T-1 e=0,20 e=0.30 2 57 T-1 3 3 e=0,30 12,0m 1ap/800k-m2 LTLT 77 57 T-1 e=0,30 AO I u3 4 e=0.80 IE UT 2 KO IE NT nä M/s AO 4 M 72 YO I VL 5 2 e=0,20 1ap/200m2 1 nä 3 nä e=0,20 3 65 AO VP Iu½ LT LT 2 e=0,20 1 IE ET NN RI AM 66 2 AR 72 TY-1 e=0,20 TIE 1 HA SA TY-1 L IEU UKTO UL VU AN EN e=0,15 4 NK A 2 TT IKA 63 TT-1 a PIR e=0,20 3 ajo 56 AO I u3 4 3