Lapsen vai aikuisen ongelma?



Samankaltaiset tiedostot
Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Lapsen haastava käyttäytyminen.

VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

IHMINEN ON KANNATETUN KASVATUKSEN LAJI

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki. Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN?

Tervetuloa nettiluennolle!

Haastava käyttäytyminen

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

Raahen kaupunki LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio

- Kohti myönteisen käyttäytymisen tukemista Osaava-hanke

erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki

Perhelähtöinen yhteistyö puhetta vai käytäntöjä?

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

MIKÄ ON VÄKIVALTAA KASVATUKSESSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot


Lapsiperheen arjen voimavarat

Strukturoitu ryhmätoimintamalli päivähoidon henkilökunnan osaamisen ja jaksamisen tukemiseksi

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Varhaista tukea lapselle: tuen tarve ja tukemisen tavat lapsiryhmässä

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Lapset puheeksi -menetelmä

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Lapsen puheeksi ottaminen

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT (ADHD) PERHE JA YMPÄRISTÖ. Sauli Suominen VTL, perheterapeutti, työnohjaaja

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Opiskelijatuutorikoulutus &

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

VARHAINEN PUUTTUMINEN

KAVERITAITOJA. Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseen. Vilja Laaksonen & Laura Repo

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

Neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen ja perheen arjen tuki. Perheet keskiöön!

Mitä diagnoosin jälkeen?

Transkriptio:

Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1

Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene, aikuisten on pääteltävä miksi, voidakseen olla avuksi Ongelmien syiden syvällinen selvittely ei kuulu päivähoidon perusammattitaitoon Tärkeintä on; kyky tunnistaa arjen tuen tarpeet ja vastata niihin kasvatuksen keinoin toimia moniammatillisessa yhteistyössä ja kasvatuskumppanuudessa pyrkiä vaikuttamaan myönteisesti lapsen kasvuolosuhteisiin 2

Käyttäytymishäiriöt Sisäänpäin suuntautunut ongelma Ulospäin suuntautunut ongelma Pedagogissosiaalinen ongelma AHDISTUNEISUUS AUTISMI DEPRESIIVISYYS KASTELU ANOREKSIA AGGRESSIIVISUUS HYPERAKTIIVISUUS KIUSAAMINEN TARKKAAVAISUUSONGELMAT OPPIMISVAIKEUDET ITSETUHOISUUS RIKOLLISUUS SOS. SOPEUTUMATTOMUUS Opittu toimintamalli Struktuurin puute, epävarmuus Mielekkään tekemisen puute Kommunikoinnin pulmia Vaikeus ymmärtää sosiaalisia tilanteita Oman toiminnan ohjaamisen vaikeus Turvattomuus Itsetunnon heikkous Tunteiden tunnistamisen ja käsittelyn vaikeudet Kipu, pelko, stressi 3

Mikä on missäkin ympäristössä ongelma? Vaatimukset ja säännöt ovat ympäristösidonnaisia Ympäristöön ja toisiin ihmisiin kohdistuvat eitoivottavan käyttäytymisen piirteet koetaan yleensä ongelmallisemmiksi kuin sisäänpäin kääntyneet ja vetäytyvät Tarve kontrolloida tapahtumia korostuu helposti Pelon tunteet vääristävät vuorovaikutussuhteita, kun kyseessä on väkivaltainen käyttäytyminen Lapsen kehityksen taantuminen ja oireilu jatkunut jo pitkään Lapsen vaikea ymmärtää toisen tunteita tai nauttii toisen hädästä Lapsella ei kykyä leikkiä Lapsen käytös vieroksuttaa muita lapsia Outoja ja tavallista suurempia pelkoja Lapsi elää eri maailmassa kuin muut Lapsen tunneilmaisu on poikkeavaa 4

Epäsuotuisa vanhemmuus ja epävakaa perheelämä - varhaisvuosien epävarmat kiintymyssuhteet / perheen negatiiviset ihmissuhteet - lapsen heikko itsearvostus, epäluuloinen ja kielteinen suhtautuminen muihin, epäsosiaalinen käyttäytyminen ja ahdistuneisuus Vanhempien vihamielinen / ankara kasvatus - lapsen aggressiivinen käytös Riskitekijöitä myös: epäjohdonmukaiset kasvatusmenetelmät sekä avuttomuus vanhempana Vanhempien parisuhdeongelmilla merkittävä yhteys lapsilla esiintyviin ongelmiin Vanhempien riitely lasten ollessa paikalla voimakas negatiivinen vaikutus lapseen 5

Parisuhteen toimivuuden puutteet, vanhempien epäsopu ja konfliktit näkyvät lapsissa mm. tunneelämän ongelmina, käyttäytymisongelmina, ongelmallisina kaverisuhteina ja kognitiivisen suoritustason laskuna Vanhempien parisuhdevaikeuksien kestoaika Eniten vaikeuksia lapsilla, jotka asuivat parisuhdeongelmia olevissa uusperheissä 24/34 perheestä oireet esiintyivät vain yhdellä lapsella Vanhempia tulisi kannustaa hakemaan apua parisuhdeongelmiinsa ja korostaa riitelyn negatiivista vaikutusta lapsiin Haastava käyttäytyminen herättää aina vahvoja tunteita Kaikkeen ei voida puuttua kerralla, joten ongelma tulee rajata. Mietitään yksi keskeinen asia, minkä toivottaisiin olevan toisin. Tämän pohjalta suunnitellaan riittävän realistinen tavoite ja toimintamalli. Selvitetään lapsen kokonaistilanne Rangaistuksilla joudutaan yleensä kielteisen kehityksen kehälle, palkkioilla taas myönteisen kehityksen kehälle. Katseella ja huomiolla valtava teho Opetetaan ja opitaan syy-seuraus-suhde Vähennetään EI-sanan käyttöä 6

MUOKKAAMMEKO -lasta sopimaan toimintaan vai toimintaa sopimaan lapselle? -tukea, jotta lapsi voi osallistua toimintaan vai toimintaa, jotta se tukisi lasta? Käytöshäiriöisten lasten ja antisosiaalisten nuorten hoito on taakka, jota kukaan ei mielellään ottaisi kannettavakseen Sinkkonen, J. 2005. 7

Erityiskasvatus varhaislapsuudessa. Pihlaja ym.2004. Erityistä tukea tarvitsevien lasten polut esiopetuksesta alkuopetukseen. Alijoki 2006. Johdatus erityiskasvatuksen käytäntöön. Ahvenainen ym. 2001. Lapsuus- erityinen elämänvaihe. Vilen ym. 2006. Isän ja äidin välissä. Karttunen 2010. Niilo Mäki Instituutin materiaalit. Tunnemuksu-materiaali Liisa Heinämäki 2006. Varhaista tukea lapselle työvälineenä kehittämisvalikko Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003 Stakes Pihlaja, Viitala 2004. Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Heinämäki 2004. Varhaiserityiskasvatus lapsen arjessa Happo 2006. Varhaiskasvattajan asiantuntijuus Sinkkonen Jari 2005. Elämäni poikana Eriksson & Arnkil 2007. Huoli puheeksi opas varhaisista dialogeista 8