Millaista kehittämistä nyt tarvitaan? 20.8.2013 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Hallinnonalan suuret linjat Julkisen talouden kestävyysvajeen hoito on pitkäaikainen prosessi. Valtiontalouden tervehdyttämistä jatketaan, säästöt kohdistuvat myös kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin. Alueiden erilaistuminen on haaste tasa-arvoisten palveluiden ylläpitämiseksi maanlaajuisesti. Tarve vahvistaa lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia korostuu ikäluokkien pienentyessä ja kansantalouden huoltosuhteen muuttuessa epäedullisemmaksi. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää kuntarakenteen ja kuntien palvelurakenteiden uudistamisen jatkamista. Opetushallinnon taholla on jatkettava rakenteellisia kehittämistoimia.
Toimintaympäristö opetushallinnon alueellisten kehittämissuunnitelmien taustalla Päivähoidon piirissä 1-6 -vuotiaista runsas 60 % (tilanne vuonna 2011). Hoitojärjestelmien muutos ja vanhempien työssäkäynti lisääntyvät. Päivähoidon kysyntä voi kasvaa. Peruskouluikäluokan kehityksessä suuria alueellisia eroja. Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvä ikäluokka pienenee. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei tapahdu olennaisia muutoksia. Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikilla koulutusasteilla.
Koulutus- ja tiedepolitiikassa isoja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita Korkea sivistystaso, toimivat päivähoitopalvelut sekä laadukas ja maksuton koulutus edelleen perusta hyvinvoinnin jatkumiselle. Vaatimus tasapuolisista mahdollisuuksista laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen - maanlaajuisesti. Toisen asteen koulutuksen palvelukyvyn edistäminen: Koulutustasoa kehitetään siten, että tavoite vuonna 2020 työikäisestä aikuisväestöstä 88 % on suorittanut perus-asteen jälkeisen tutkinnon - 30 % korkeakoulututkinnon. Vastaavasti 30-vuotiaista 94 % on suorittanut perusasteen jälkeisen - 42 % korkeakoulututkinnon.
KUVA: Opetushallitus, Olli Häkämies
Koulutus- ja tiedepolitiikassa isoja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita Koulutusjärjestelmään kohdentuvilla toimenpiteillä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja kohdennetaan koulutustarjontaa siten, että se vastaa työvoiman alakohtaiseen tarpeeseen. Tavoitteena on, että nuorten kokonaiskoulutuspolku on aikaisempaa lyhyempi ja että he kouluttautuvat aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Koulutuksen ala- ja aluekohtaista tarjontaa suunnataan uudelleen väestökehityksen ja työvoiman tarpeen mukaisesti. Suuntaa haetaan yhdessä, yhteistyössä koulutuksen järjestäjien, työelämän sekä paikallis- ja aluehallinnon kanssa. Isot tavoitteet on sidottava paikallisuuteen.
Työvoiman saatavuus ja ammatillinen koulutus Vaikka talous- ja työllisyystilanne on heikentynyt, on osaavan työvoiman saatavuudesta lähitulevaisuudessa alakohtaista pulaa (sosiaali- ja terveysala, tekniikka ja liikenne). Koulutustarjontaa on kohdennettava vastamaan työvoiman alakohtaista ja alueellista tarvetta väestökehityksen ja työvoimatarpeen mukaisesti. Työvoiman saatavuuteen vaikutetaan nuorten koulutuksen lisäksi aikuiskoulutuspalveluita kehittämällä. Tavoitteena on, että vuosittain 60 % aikuisista osallistuu koulutukseen ja aikuiskoulutuksen osallistumispohja laajenee. Maahanmuuttajien merkitys.
Nuorisotyöttömyys erityishaaste koulutus- ja nuorisopolitiikalle Nuorisotyöttömyys EU:n yhteinen ongelma. Pahin tilanne Kreikassa ja Espanjassa, mutta myös Italiassa, Bulgariassa ja Irlannissa joka neljäs alle 29-vuotias on EUN tilastojen mukaan kokonaan koulun ja työelämän ulko-puolella. Suomen tilanne eurooppalaisessa mittakaavassa parempi, mutta vakava. Kesäkuun 2013 lopussa (oppilaitosten lukukauden päätyttyä) alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli lähes 45 000. Ongelma on ratkaistava ensisijassa kotimaisin keinoin. Erityishaasteita koulutus- ja nuorisopolitiikalle.
KUVA: Opetushallitus, Olli Häkämies
Nuoriso- ja koulutustakuu, osaamisohjelma Nuorisotakuun avulla alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikka 3 kk sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuun toteuttamiseen suunnatulla määrärahalla varmistetaan ammatillisen peruskoulutuksen riittävä tarjonta koko maassa. Koulutustakuun kautta peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikka. Nuorten aikuisten osaamisohjelma vailla perusasteen koulutusta olevien 20-29 -vuotiaiden nuorten aikuisten oppilaitosmuotoisesti tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen sekä aikuisille suunnattujen ohjausja neuvontapalvelujen vahvistamiseen.
Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän alueellisen kehittämissuunnitelman tavoitteet Linjata valtakunnalliset painopistealueet Auttaa opetuksen järjestäjää sitomaan valtakunnalliset tavoitteet vahvemmin yhteen paikallisista tarpeista nousevien kehittämiskohteiden kanssa Pohdinnan tuloksena löydetään ne konkreettiset kehittämiskohteet, joihin paikallisesti tartutaan Nostaa koulutuksen asiat keskiöön ja keskusteluun kunnallisessa päätöksenteossa
KEHITTÄMISOHJAUS Keskeisten kansallisten keskeisten koulutuspoliittisten hankkeiden ja tavoitteiden toteutuminen OKM:n ja virastojen väliset tulossopimukset ja muu ohjaus Koulutuksen järjestäjien suuntaan vuorovaikutteisempi sekä tietoperusteisempi informaatioohjaus - Kehittämishankeohjaus - Resurssiohjaus Paikalliset koulutuksen kehittämissuunnitelmat osana ohjaussuhdetta ja rahoitusjärjestelmiä. Voimistuva sidosryhmäyhteistyö kaikilla tasoilla. Hallitusohjelma KESU OKM Opetushallitus Koulutuksen järjestäjät Koulut ja oppilaitokset KEHITTÄMISPOTENTIAALI Parannetaan ja lisätään valtakunnallisen ja paikallisen suunnittelun koheesiota, yhteismitallisuutta ja vuoropuhelua. KESU-konseptin rakenteistaminen ja sähköistäminen Paikalliset tulokset ja kokemukset jaetaan ja integroidaan koko opetustoimen eduksi. Koulutuksen järjestäjät aktiivisina toimijoina ja välittäjinä keskushallinnon sekä oppilaitosten välillä.
KUVA: Opetushallitus, Olli Häkämies
Kehittämistoiminnan uudistustarve Opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotetaan yleissivistävän, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen sekä opetustoimen henkilöstökoulutuksen kehittämisohjauksen ja rahoituksen kokonaisuudistusta. Valtakunnallisen ja paikallisen kehittämistoiminnan vastuita selkiytettävä. Valtakunnallinen kehittäminen koottava laajoiksi ohjelmiksi ja määrällisesti hallittaviksi kehittämiskokonaisuuksiksi. Ohjelmat perustetaan ja määritellään koulutuspoliittisesti. Valtakunnallisten ohjelmien rahoitus uudistettava ja irrotettava valtionavustusjärjestelmästä. Hankkeiden vaikuttavuutta arvioitava tehokkaammin.
Kiitos!