KOSTEUS - JA RAKENNETEKNINEN SELVITYS TOUKOLA
Yhteenveto ja toimenpide-suositukset Vuonna 1953-54 rakennetussa kaksikerroksessa -rakennuksessa on selvitetty rakenteiden kosteusteknistä kuntoa. Alapohja-, ulkoseinä-, välipohja- ja yläpohjarakenteiden kosteustekninen kunto on arvioitu pääosin tyydyttäväksi. Rakenteiden pinnoilla ja rakenteiden sisäosissa ei ole havaittu aistinvaraisesti ja kosteusmittauksilla viitteitä kosteuden aiheuttamista vaurioista, paitsi kellarikerroksen alapohjarakenne AP1 on arvioitu märäksi. Kosteuden arvioidaan siirtyneen alapohjaan AP1 maaperästä ja alapohjalaatan kosteus on vaurioittanut lattiapäällysteitä. Alapohjan kosteuteen arvioidaan vaikuttavan mm. puutteet salaojajärjestelmässä ja ulkopuolisessa vedeneristyksessä, koska vettä oli havaittavissa alapohjalaatan alapinnan tasossa asti. Korjaustoimenpiteenä alapohja AP1 voidaan uusia kokonaan tai vaihtoehtoisesti sen kosteusteknistä toimivuutta parannetaan paremmin vesihöyryä läpäisevimmillä lattiapäällysteillä rakennuksen ulkopuolella tehtävien korjaustöiden lisäksi. Alapohja- ja välipohjarakenteiden rakennetekniseen kuntoon liittyy riskitekijöitä, jotka suositellaan huomioitavaksi tilojen käyttötarkoitusmuutostöissä. Alapohjarakenteessa AP2 ja kerrosten 1-2 välipohjan VP1 eristetäytöissä on käytetty orgaanista purueristettä. Orgaaninen eristetäyttö vaurioituu herkästi liiallisesta kosteudesta, jolloin sillä on suuri riski vaurioitua mm. märkätiloja vasten olevissa rakenteissa, vesiputkiläpivientien kohdilla ja mahdollisten vanhojen vesivuotojen alueella. Välipohjan täyttöjä on korjattu osittain vuonna 1992 suunnitellussa peruskorjauksessa, jolloin rakenteeseen on asennettu kevytsoraeriste. Hyvän sisäilman laadun varmistamiseksi riskittömämpi korjaustapa on purkaa ala- ja välipohjarakenteiden orgaaniset eristetäytöt kauttaaltaan alalaattapalkiston betonipintaan asti, asentaa uudet eristeet, ilmatiivis betonirakenteinen pintalaattarakenne ja tiivistää rakenneliittymät. Ehdotettu korjaustapa on suuritöinen. Vaihtoehtoinen korjaustapa on poistaa eristetäyttö vain arvioitujen kosteusriskien alueilta ja tiivistää nykyisen tasoitekerroksen liittymät ja läpiviennit. Orgaanisen eristetäytön jättäminen rakenteeseen on riski. Ulkoseinärakenteiden, alapohjarakenteiden ja välipohjarakenteiden liitokset ja läpiviennit eivät ole ilmatiiviitä. Rakenteiden ilmavuodot huoneilmaan heikentävät sisäilman laatua. Rakenteiden liittymäkohtien ilmatiiveyttä tulee parantaa. Yläpohjarakenteiden kosteustekninen kunto on arvioitu tyydyttäväksi. Vesikatolta ei ole todettu viime aikoina vesivuotoja, yläpohja tuulettuu riittävästi ja tutkitut rakenteet olivat kuivia. Vesikaton räystäille patoutunut lumi- ja jää ovat kuitenkin kastelleen tiilimuurattujen ulkoseinien yläosia asuntolan puolelta. Arvio nykyisen vesikaton ja ikkunarakenteiden käyttöiäksi on 15 vuotta. Yläpohjan eristekerroksien uusimista voidaan harkita, jos halutaan parantaa rakennuksen energiatehokkuutta nykyisten vaatimusten mukaiselle tasolle. Tehdyn selvityksen perusteella rakennuksen kunnon saattaminen nykyisten vaatimusten mukaiselle tasolle, hyvän sisäilman laadun ja rakennuksen jatkokäytön kannalta edellytetään suuria peruskorjausvaiheen töitä mm. välipohjarakenteiden korjausten, tiivistyskorjausten ja ilmanvaihtotekniikan osalta. Rakennuksessa on arvioitu tehtäväksi myös mm. vesikatto- ja ikkunakorjauksia noin 15 vuoden sisään. 2 (20)
Suositellut korjaustoimenpiteet ja talotekniikan uusiminen huomioiden korjauskustannukset voivat nousta hyvin lähelle samaa tasoa uudisrakentamisen kanssa. Toimenpide-ehdotukset: Ennen tilojen käyttötarkoitusmuutosta: - Kellarikerroksen AP1 alapohja puretaan ja uusitaan. - Sisäpintojen materiaalit uusitaan. Maanvastaisissa rakenteissa käytetään hyvin vesihöyryä läpäiseviä pintamateriaaleja. - Rakenteiden AP2 ja VP1 eristetäyttöjen uusiminen vähintään märkätilojen, putkiläpivientien ja vanhojen vesivuotojen lähellä. - Ulkoseinien, alapohjien, välipohjien, kantavien seinienja läpiviennit tiivistetään ilmatiiviiksi. - Tuulettuvan ryömintätilan rakenneliittymät tiivistetään ja ryömintätila alipaineistetaan - Ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen kokonaan koneelliseksi ja lämmitysjärjestelmän uusiminen suunniteltavien energiavaatimusten ja käyttötarkoituksen mukaiseksi Viimeistään peruskorjausvaiheessa: - Ikkunarakenteiden huoltokorjaus - Vesikattorakenteiden korjaustyöt - Märkätilojen vedeneristeiden uusiminen viimeistään peruskorjauksessa. - Julkisivurappausten paikkauskorjaus rapautuneilta osin.
Sisältö 1 LÄHTÖTIEDOT 2 2 ALAPOHJAT 4 2.1 RAKENNE... 4 2.2 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 5 2.3 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT.. 6 3 VÄLIPOHJAT 7 3.1 RAKENNE... 8 3.2 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 9 3.3 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 10 4 ULKOSEINÄT JA KANTAVAT VÄLISEINÄT 11 4.1 RAKENNE... 11 4.2 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 12 4.3 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 12 5 YLÄPOHJAT JA VESIKATTO 13 5.1 RAKENNE... 13 5.2 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 14 5.3 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 14 6 IKKUNAT 15 7 ILMANVAIHTO 15 7.1 YLEISTÄ... 15 7.2 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 15 8 SALAOJA-, VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTO 15 8.1 YLEISTÄ... 15 9 LIITTEET 16 1 (16)
RAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 1 LÄHTÖTIEDOT Tutkimuskohde: Tilaaja: Puustellinmäki 4-6, Espoo JM Suomi Oy Kalevi Kyhälä Sinimäentie 8 b 02630, Espoo kalevi.kyhala@jmoy.fi Lähtötiedot: Arlan kiinteistön sisäilmasto- ja kosteusteknisestä kunnosta on pyydetty tehtäväksi rakenneselvitys. Rakennus on valmistunut 1953-1954. Rakennuksessa on kaksi kerrostasoa, osittainen kellarikerros ja ullakkokerros. Ullakko 2. 1. kellarikerros Kuva 1. Poikkileikkaus B-B rakennuksesta. Rakennuksen ulkoseinärakenteet ovat massiivitiiliseiniä. Välipohjat ovat alalaattapalkistoja. Vesikattona on konesaumattu peltikate. Rakennukseen on tehty muutos- ja peruskorjaustöitä vuoden 1992 rakennusselityksen mukaan. Korjauksissa on uusittu kaikki pintamateriaalit (lattiamatot, laatoitukset, mosaiikkibetonipinnat, sisäkatot), kunnostettu ja maalattu sisäseinäpintoja, uusittu märkätilojen vedeneristeet, uusittu parveke, purettu vanhat hormit ja piiput, kunnostettu ja tiivistetty ikkunat, lisätty kaksi MSK-ikkunaa, 2 (16)
Tutkimusryhmä: Tutkimustavoite: Alun perin rakennuksessa on ollut painovoimainen ilmanvaihto hormirakenteiden ja korvausilma-aukkojen kautta. Peruskorjauksen yhteydessä rakennukseen on asennettu koneellinen poistoilmanvaihto. Tutkimuksen tekijöinä olivat Elisa Koskinen, Miika Virtanen, Markku Sillanpää ja Sanni Kietäväinen. Tutkimukset tehtiin 22.1 27.2.2015. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida koko rakennuksen rakenteiden kosteustekninen kunto, korjaustarve, korjaustöiden laajuus ja korjaustavat sisäilman laatuun vaikuttavien riskitekijöiden kannalta sekä arvioida tilojen soveltuvuutta sellaisenaan asunto- ja päiväkotikäyttöön. Korjaustarveselvitys toimii lähtötietona rakennuksen jatkokäytön arvioinnille. Kohteen rakenneteknistä kuntoa on arvioitu saatujen lähtötietojen, kosteusmittauksien, merkkiainekokeiden ja rakenneavauksien perusteella. Tutkitut rakennusmateriaalit on arvioitu aistinvaraisesti. Käytettävissä olleet asiakirjat: Rakennusselitys, v.1992 Arkkitehtitoimisto Pentti Lehtiluoto Rakennepiirustuksia, v. 1992 Arkkitehtitoimisto Pentti Lehtiluoto Sisäilmaselvitykset ja yhteenveto, Finnmap Consulting Oy, lausunto 20.12.2013 (51335.165) Kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitys, ark-byroo 6.6.2014 Tilannekatsaus (Arla) 3 (16)
2 ALAPOHJAT 2.1 RAKENNE Kuva 2. Maanvastaisten rakenteiden sijainti pohjakuvassa. AP1, alapohjarakenne yleensä 1. maali 2. pintabetoni 40 mm 3. kivihiiliterva- / bitumisively 5mm 4. alempi betonilaatta n. 70 mm 5. ilmaväli 20 mm 6. maatäyttö (hiekka) Kuva 3. Alapohjarakenne AP1 oli märkä ja kosteus on aiheuttanut lattian maali- ja muovipintojen vaurioitumista. Märkä maatäyttö on vajonnut / tiivistynyt alapohjalaatan alta ja aiheuttanut rakoja kellarin ja 1. kerroksen välisen välipohjan yläosissa laatan liittymäkohtiin. 4 (16)
AP2, Ryömintätila 1. muovimatto 2. tasoite 15 mm 3. eriste (arvio) 4. ylälaattapalkisto 5. ilmatila yli 2 m 6. soratäyttö Kuvat 4 ja 5. Ryömintätiloista todettiin ilmavuotoja ensimmäisen kerroksen tiloihin läpivientien kautta. Ryömintätila oli selvästi ylipaineinen ns. puhtaampiin tiloihin verrattuna. 2.2 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Alapohjarakenteet AP1 ja AP2 - alapohjarakenteen AP1 kosteustekninen kunto on heikko. Maanvarainen alapohja on laajoilla alueilla märkä. Vedenpinnan korkeus on ajoittain alapohjalaatan alapinnan tasossa. Alapohjan kivihiiliterva- /bitumisively ei ole estänyt riittävästi kosteuden siirtymistä maaperästä rakenteeseen. Maaperästä siirtyvä kosteus on tasaantunut alapohjan maali- ja muovimattopinnoitteiden alle ja vaurioittanut niitä. Kosteusmittaustulokset on esitetty liitteissä 1-1.3 - alapohjarakenteiden AP1 ja AP2 liittymät seinärakenteisiin ja läpivienteihin nähden eivät ole ilmatiiviitä. Ilmavirtaukset maatäytöstä huoneilmaan päin heikentävät sisäilman laatua. - ryömintätilassa ei havaittu aistinvaraisesti poikkeavaa hajua. Ryömintätilan läpivientikohtia on pyritty tiivistämään, mutta merkkiainekaasukokeen rakenteen ilmatiiveys on edelleen heikko. Ryömintätila oli tutkimusten aikana selvästi ylipaineinen ns. puhtaampiin tiloihin nähden, mikä mahdollistaa ryömintätilan ilman epäpuhtauksien 5 (16)
kulkeutumisen käytössä oleviin tiloihin. esitetty liitteessä 3.1. Merkkiainekoetulokset on 2.3 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT AP1 Alapohjarakenteen korjaustöiden yhteydessä tulee parantaa rakennuksen ulkopuolista lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa (vedeneristeet, routasuojaus, salaojajärjestelmä). Kosteusteknisesti riskittömämpi korjaustapa on purkaa maanvarainen alapohjalaatta AP1, uusia lämmöneristeet, valaa betonilaatta, tiivistää alapohjalaatan rakenneliittymät ja läpiviennit sekä asentaa vesihöyryä hyvin läpäisevät pintamateriaalit, kuten kuivapuristelaatta tai jättää betonipinnalle. Kosteusteknisesti minimikorjaustapa on poistaa vaurioituneet lattiapäällysteet ja tiivistää rakenneliittymät ilmatiiviiksi rakennuksen ulkopuolella tehtävien vedeneristys- ja salaojatöiden lisäksi. Maanvaraisten alapohjarakenteiden liittymien tiivistyksessä ulkoseiniin ja kantaviin seinärakenteisiin sekä läpivienteihin voidaan tehdä esim. Ardextiivistysmenetelmällä. Tiivistystoimenpiteet tehdään erillisen suunnitelman mukaan ja tiivistystyön laatu tarkastetaan merkkiainekaasukokeella. Tehdyt havainnot eivät edellytä kiireellisiä korjauksia tilojen nykyinen käyttötarkoitus huomioiden. Ehdotetut korjaustoimenpiteet suositellaan tehtäväksi ennen tilojen käyttötarkoitusmuutosta päiväkodiksi / asunnoksi. AP2 Ryömintätilan seinä- ja välipohjarakenteiden väliset liittymät ja läpivientikohdat tiivistetään ilmatiiviiksi. Lisäksi suositellaan, että alustatila alipaineistetaan koneellisesti ympärivuorokautisesti. Ryömintätilaa ei suositella pidettävän varastokäytössä. Ehdotetut korjaustoimenpiteet suositellaan tehtäväksi ennen tilojen käyttötarkoitusmuutosta. 6 (16)
3 VÄLIPOHJAT Kuvat 8 ja 9. Kerrosten 1-2 välipohjarakenteet yleensä pohjakuvassa. 7 (16)
3.1 RAKENNE VP1, välipohjarakenne, yleensä 1. muovimatto, liima 15 mm 2. betonilaatta 50-100 mm 3. muottilaudoitus 4. ilmaväli (purua, betonimursketta) 350 mm 5. alalaattapalkisto, betoni Kuvat 10-11. Välipohjan eristetäytöt ovat yleisesti orgaanista ainesta, kuten purua. Suihkutilaa vasten olevan tilan 120 kevytsoraeriste on mahdollisesti asennettu vuoden -92 jälkeisten korjaustöiden yhteydessä. Välipohjarakenteet olivat tutkituilta osin kuivia. Eristekerrokseen on asennettu putkiläpivientejä. Välipohjarakenteen tasoitekerroksen liittymät eivät ole ilmatiiviit. 8 (16)
VP2, märkätilat yleensä 1. laatta 2. tasoite, vedeneristeet 30 mm 3. muovi 4. betonilaatta 60 mm 5. rakennusjäte (tiili) 330 mm 6. betoni, alalaattapalkisto Kuva 12. Märkätilojen vedeneristykset on asennettu vuoden -92 rakennusselostuksen mukaan. Alapohja- ja välipohjarakenteiden osalta korjaus on ulottunut alalaattapalkiston lattiapintaan asti. Muutostyötä ennen märkätilojen vedeneristys on ollut puutteellinen. Vuonna 2011 tilan 125 suihkunurkkauksessa todettiin poikkeavaa kosteutta. 3.2 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET VP1, välipohjarakenne yleensä Muovimattopäällysteiden ja mosaiikkibetonipintojen kunto on tyydyttävä. Muovimatoilla arvioidaan olevan käyttöikää noin 5 vuotta jäljellä. Mosaiikkibetonipinnat tulee huoltaa noin 5 vuoden päästä. Välipohjarakenteen VP1 kosteustekninen kunto on tyydyttävä. Rakennepinnoilla ja rakenteissa ei havaittu aistinvaraisesti kosteuden aiheuttamia vaurioita. Välipohjan eristetäyttöön on asennettu vesiputkia. 9 (16)
Välipohjarakenteen orgaaninen eristetäyttö (mm. turve) vaurioituu herkästi liiallisesta kosteudesta. Lisäksi välipohjan liittymät seiniin ja läpivientireitit eivät ole ilmatiiviitä, jolloin välipohjan ilmavuodot voivat heikentää sisäilman laatua. Edellisessä peruskorjauksessa 1. kerroksen tilan 120 eristetäyttö on korvattu kevytsoralla märkätilan kohdalla. Märkätiloja vasten olevien tilojen purueristetäyttöjä ei ole kuitenkaan kokonaisuudessaan uusittu. Uusimattomilta osin orgaanisen eristemateriaalin (puu, puru) jättäminen rakenteeseen on sisäilman laadun kannalta riskitekijä. Orgaaninen eristetäyttö kastuu ja vaurioituu helposti mm. vesiputkien vierustoilla ja märkätiloja vasten olevissa tiloissa. Varmempi ja riskittömämpi korjaustapa on uusia rakenne alemman betonilaatan tasoon asti peruskorjausvaiheessa vähintään edellä mainituilla riskikohdilla. Tarvittaessa eristetäytön kuntoa voidaan arvioida materiaalien mikrobinäytteiden avulla. 1-2 kerrosten käytävätilojen kohdalla katon mustat maalipinnat ovat irronneet alustastaan / rapistuneet. Maalipinnan hilseily johtuu todennäköisesti siitä, että katto on maalattu huonosti puhdistetun pinnan päälle, vanhan maalipinnan päälle tai väärällä maalilla. 3.3 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT VP1, välipohjarakenne yleensä Ennen tilojen käyttötarkoitusmuutosta / noin 5 vuoden päästä suositeltavat korjaustoimenpiteet: - Välipohjarakenne VP1 suositellaan uusittavaksi alemman betonilaatan pintaan asti vähintään märkätilojen vierustoilta ja vesiputkien alueelta. Riskittömämpi korjaustapa on poistaa purueristetäyttö koko alueelta. Uutena eristeenä suositellaan käytettävän solumuovia, jonka päälle valetaan uusi betoninen pintalaatta. - Alapohjan rakenneliittymät ulkoseiniin ja kantaviin väliseiniin sekä läpiviennit tiivistetään ilmatiiviiksi, esim. Ardex- tiivistysmenetelmällä. - Lisäksi 1-2 kerroksen kattopinnan kunto ja sen ilmatiiveystaso suositellaan tarkastettavaksi kauttaaltaan seuraavassa peruskorjauksessa alakattorakenteiden uusimistyön yhteydessä. - Mosaiikkibetonipinnat huolto korjataan. Korjaustoimenpiteet ovat suositellussa laajuudessa laajoja ja kustannukset voivat olla suuret. VP2, märkätilat yleensä Märkätilojen vedeneristeillä on käyttöikää arviolta 20 vuotta ennen seuraavaa peruskorjausta. Silikonisaumat suositellaan uusittavaksi kiireellisesti. 10 (16)
4 ULKOSEINÄT JA KANTAVAT VÄLISEINÄT Kuva 13. Kerroksen 1 välipohjarakenteet pohjakuvassa. 4.1 RAKENNE Kuva 14. Kerroksen 2 välipohjarakenteet pohjakuvassa US1, Ulkoseinärakenne maanvastaiset seinät 1. maali, tasoite 20 mm 2. tiilimuuraus 120 mm 3. muurausväli 20-30 mm 4. kivihiiliterva-/ bitumisively, maanvastaisissa seinissä 5. sokkelibetoni / tiili 6. maatäyttö / kallio 500 mm 11 (16)
US2, Ulkoseinärakenne yleensä 1. maali, tasoite 20 mm 2. tiilimuuraus 450 mm 3. julkisivurappaus (3. krs), 25 mm 4.2 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET US1 ja US2 Ulkoseinärakenteiden sisämuuraukset olivat tutkituilta osin kuivia, eivätkä edellytä kiireellisiä korjauksia. Maanvastaisissa osissa ulkoseinän sokkelibetoni oli kostea, jonka arvioidaan johtuvan maaperästä. Kosteusmittaukset on esitetty liitteissä 1-1.2. Kellarikerroksessa tiilimuurattujen väliseinien alaosan ja alapohjalaatan liittymä rakoili, minkä arvioidaan johtuvan alapohjan maatäytön vajoamisesta. Ulkoseinärakenteiden ilmatiiveys on paikoin puutteellinen. Ulkoseinän sisäpintojen halkeamat ja läpiviennit sekä ulkoseinien liittymät ala- ja välipohjarakenteisiin eivät ole ilmatiiviitä. Ilmavuotojen kautta ulkoseinärakenteen sisäosista ja liitoskohdista sisäilmaan kulkeutuu ulkoseinärakenteen epäpuhtauksia, jotka heikentävät sisäilman laatua. Ulkoseinärakenteiden puutteellinen ilmatiiveys tulee huomioida korjaustoimenpiteiden suunnittelussa. Julkisivurappaukset ovat aistinvaraisesti arvioituna tyydyttävässä kunnossa. Rappauksessa havaittiin joitakin yksittäisiä halkeamia. Vesikatolle patoutunut lumi- ja jää on aiheuttanut asuntolan pääovien puolella ulkoseinän kastumista sekä aiheuttanut julkisivuun rappausvaurioita. Kantavissa tiilimuuratuissa väliseinärakenteissa voi olla vanhoja hormirakenteita, joita on käytetty painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän reitteinä sekä putkiläpivientien reitteinä. Ilmavuotojen estäminen vanhoista hormirakenteista edellyttää, että kaikki tiilimuuratut seinäpinnat on rapattu tai tasoitettu ennen maalipintaa. Vanhat hormien aukot tulee sulkea ilmatiiviisti. Asuntolapäädyn ja ryhmätilojen välisen ulkoseinän sisäpintoihin oli asennettu kipsilevyjä tiilimuurausta vasten. Rakenteen kosteustekninen kunto oli tutkituilta osin hyvä. 4.3 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT US1 ja US2 Ulkoseinien ja väliseinien sisäpintojen maalaukset uusitaan viimeistään peruskorjauksessa. Tiilimuurattuihin seinäpintoihin kiinnitetyt levyt ja mahdolliset ilmoitustaulut poistetaan ennen tilojen käyttötarkoitusmuutosta. 12 (16)
Ennen tilojen käyttöönottomuutosta maanvastaisissa rakenteissa muurattujen rakenteiden sisäpintoihin asennetaan kosteutta kestävä kuitutasoite. Uudet tasoitepinnat maalataan vesihöyryä läpäisevällä maalilla. Ennen tilojen käyttöönottomuutosta ulkoseinärakenteen sisäkuoren liittymät alapohjaan, ikkunarakenteisiin, kantaviin seiniin, pilareihin ja läpivienteihin tiivistetään ilmatiiviiksi. Halkeamat rapatussa sisäkuoressa korjataan. Vanhat käytöstä poistetut hormit muurataan ja saumakohdat vanhaan rakenteeseen tasoitetaan. Ulkoseinien ulkopinnan rappausvauriot paikkauskorjataan viimeistään peruskorjausvaiheessa. Julkisivurappausten kuntoa voidaan tarvittaessa tarkentaa erillisellä julkisivukuntotutkimuksella. 5 YLÄPOHJAT JA VESIKATTO 5.1 RAKENNE Kuva 16. Yläpohjarakenteiden sijainti pohjakuvassa YP1, yläpohjarakenne yleensä 1. peltikate 2. mahdollinen bitumikermi 3. tiheä aluslaudoitus 4. kattokannattimet 5. ilmatila 6. palopermantobetoni 30 mm 7. aluslaudoitus 8. purueriste 300-340 mm 9. alalaattapalkisto, betoni 10. sisäkattomaali 13 (16)
Kuvat 17-18. Ullakkotila oli kosteusteknisesti hyväkuntoinen. Ullakkotila tuulettuu riittävästi räystäiltä. Rakennepiirustuksesta poiketen yläpohjassa on ilmavälin sijasta turve-eriste. Asuntolan kohdalla vesikatolle räystäiden kohdalla on patoutunut lumia rakennuksen käyttöhistorian aikana ja ennen lumiesteiden asennustyötä. Toisen kerro 5.2 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Yläpohjarakenteen YP1 kosteustekninen kunto ja tuulettuvuus arvioidaan pääosin tyydyttäväksi. Vesikatteella arvioidaan olevan vielä teknistä käyttöikää noin 10-15 vuotta jäljellä säännöllisesti huollettuna. Vesikatteen kunto on tyydyttävä. Vesikatteen läpi ei ole havaittu vesivuotoja, mutta lunta ja jäätä on patoutunut vuonna 2011 tehdyn katselmuksen mukaan asuntolan pääovien alueelle. Jään patoutumiseen räystäälle on todennäköisesti vaikuttanut yläpohjarakenteen heikko lämmöneristys. Yläpohjarakenteen puurakenteet ovat kohteeseen tehdyn katselmuksen perusteella pääosin kunnossa. Yläpohjan eristekerroksesta on todettu ilmavuotoja 2. kerroksen tiloihin (liitteet 3.1-3.3). Yläpohjarakenteessa voi olla rakennuksen elinkaaren aikana tapahtuneiden vesivuototapausten yhteydessä rakenteen sisään jääneitä epäpuhtauksia tai muita sisäilmaston kannalta haitallisia materiaaleja (mm. PAH-yhdisteitä sisältäviä materiaaleja). Tämän takia ilmavirtaukset yläpohjarakenteesta alemman kerroksen tiloihin voivat heikentää sisäilman laatua ja ne tulee estää tiivistyskorjauksilla. Yläpohjan purueristys ei vastaa nykyisiä energiavaatimuksia. 5.3 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Vesikatto edellyttää säännöllistä huoltoa ja sillä on käyttöikää jäljellä arviolta 10-15 vuotta. Sadevesien ohjausjärjestelmä uusitaan vesikatteen uusimisen yhteydessä. Ennen tilojen käyttötarkoitusmuutosta toisen kerroksen tiloissa katon akustiikkalevyt ja maalipinnoitteet uusitaan. Mahdolliset katon halkeamien ja läpivientien tiivistystarve sisätilojen puolelta sekä tiivistystapa arvioidaan korjaustyön yhteydessä. Yläpohja ei edellytä kosteusteknisen toimivuuden kannalta lisälämmöneristämistä. Jos rakennuksen energiatehokkuutta halutaan parantaa nykyisten vaatimusten tasolle, on rakennus lisälämmöneristettävä. Lisälämmöneristyksessä tulee huomioida yläpohjan tuulettuminen sekä rakenteeseen mahdollisesti jätettävä vanha purueriste. 14 (16)
6 IKKUNAT 7 ILMANVAIHTO Puurakenteisten ikkunapuitteiden ulko-osat olivat välttävässä kunnossa ja ne suositellaan huollettavaksi noin 5 vuoden sisään. Puurakenteiset ikkunarakenteet huoltokorjataan (käynnin tarkastus, maalaus ja tiivistys) Ikkunapellitykset suositellaan uusittavaksi. Mahdolliset yksittäiset huonokuntoiset ikkunat tulee kuitenkin uusia. Ikkunoiden lämpötekniset ominaisuudet ovat kuitenkin heikot, minkä takia tulee harkita ikkunarakenteiden uusimista kokonaan. 7.1 YLEISTÄ Alun perin rakennuksessa on ollut painovoimainen ilmanvaihto hormirakenteiden ja korvausilma-aukkojen kautta. Edellisessä peruskorjauksessa rakennukseen on asennettu poistoilmanvaihtokone. Tilojen käyttötarkoitusmuutostyössä esimerkiksi päiväkotikäyttöön suositellaan ilmanvaihtojärjestelmän uusimista. Nykyisellään rakennuksen ilmanvaihtuvuuden arvioidaan olevan puutteellinen, jos käyttäjämäärät kasvavat nykyisestä. Ilmanvaihdon mitoituksessa tulee huomioida mahdollisesti käyttötarkoituksen muutoksesta tapahtuva kosteustuoton suureneminen sekä tilamuutokset. Vanhojen painovoimaisten ilmahormien kautta voi kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan, jos seinärakenteiden pinnat ja hormien liittymät välipohjiin eivät ole ilmatiiviitä. Rakenteiden tiivistäminen vaikuttaa koko rakennuksen ilmatiiveyteen ja siten myös rakennuksessa vallitseviin painesuhteisiin, mikä tulee ottaa huomioon rakennuksen korjaustöiden suunnittelussa ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksissa.. 7.2 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Ilmanvaihtojärjestelmä suositellaan uusittavan ja mitoitettavan tulevaan käyttötarkoitukseen sopivaksi ja nykyisten vaatimusten mukaiselle tasolle. 8 SALAOJA-, VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTO 8.1 YLEISTÄ Salaojien olemassaolosta tai sijainnista ei ole tietoa. Kohteessa tehtyjen kosteusmittausten perusteella rakennuksen kellarikerroksen maatäyttö, ulkoseinien alaosien ulkopinnat ovat kosteita, minkä takia suositellaan harkittavaksi peruskorjausvaiheessa salaojajärjestelmän ja ulkopuolisen vedeneristyksen uusimista. Muutoin maanvastaiset rakenteet olivat kuivia. Salaoja-, vesi- ja viemäriverkoston kunto suositellaan tarkastettavaksi ennen mahdollisten korjaustöiden suunnittelua. 15 (16)
Helsingissä, 13. maaliskuuta 2015 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Elisa Koskinen Miika Virtanen Ilkka Jerkku FM, RTA, RKM, DI, yksikönjohtaja, projektipäällikkö laadunvarmistuspäällikkö raportin tarkastaja 9 LIITTEET Liite 1-1.2 Liitteet 2.1-2.4 Liitteet 3.1-3.3 Liitteet 4.1-4.4 Kosteusmittaustulokset, mittauspisteet Rakenneavauspaikat pohjakuvissa Merkkiainekoetutkimukset Rakennetyyppien sijainti pohjakuvissa 16 (16)
MITTAUSTULOKSET, Puustellinmäki 4-6, Espoo Liite 1 1 Rakenteiden kosteudet, porareikämenetelmä Mittauspiste Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, porattiin rakenteiden suhteellisen ja absoluuttisen kosteuden määrittämiseksi reiät (16 mm). Reiät puhdistettiin ja tulpattiin. Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila mitattiin olosuhteiltaan tasaantuneissa rei issä. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI41-näyttölaitteet ja HMP44- mittapäät. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Kosteusmittausreiät porattiin 17.2.2015 ja mitattiin 20.2.2015. Mittapisteen sijainti Reiän syvyys, mm Rakenne Lämpötila Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus MP4 Sisäilma 20,2 34 6 Kellari Kerhotila 011 Reikätiili 50 US 17,4 35 5,2 Varaston seinästä 109 cm, lattiasta 100 cm Reikätiili 100 US 14,5 42 5,3 Varaston seinästä 120 cm, lattiasta 100 cm Betoniseinä 250 US 14,6 67 8,6 Varaston seinästä 130 cm, lattiasta 100 cm Ilmarako 150 US 14,4 51 6,3 Varaston seinästä 120 cm, lattiasta 66 cm Reikätiili 50 US 16,7 40 5,6 Varaston seinästä 114 cm, lattiasta 10 cm Reikätiili 100 US 15,4 43 5,6 Varaston seinästä 123 cm, lattiasta 10 cm Betoniseinä 250 US 11,6 95 9,9 Varaston seinästä 132 cm, lattiasta 10 cm Betonilaatta 30 AP 17,7 65 9,8 Varaston seinästä 152 cm, ulkoseinästä 30 cm Alapohjatäyttö laatan läpi 100 AP 14,6 92 11,5 Varaston seinästä 162 cm, ulkoseinästä 30 cm Betonilaatta 30 AP 18,9 60 9,7 Varaston seinästä 155 cm, ulkoseinästä 152 cm Betonilaatta 100 AP 18,4 87 13,7 Varaston seinästä 168 cm, ulkoseinästä 152 cm MP5 Sisäilma 21,4 31 5,7 Oleskelu 113 Reikätiili 50 US 19,2 26 4,3 Päätyseinästä 23 cm, lattiasta 9 cm Ilmarako 180 US 16,1 34 4,8 Päätyseinästä 33 cm, lattiasta 9 cm Reikätiili 250 US 14,2 39 4,8 Päätyseinästä 42 cm, lattiasta 9 cm MP6 Sisäilma 22,7 18 3,7 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
MITTAUSTULOKSET, Puustellinmäki 4-6, Espoo Liite 1 2 Lepo 120 Reikätiili 50 US 18,9 26 4,2 Seinästä 30 cm, lattiasta 10 cm Reikätiili 100 US 17,7 27 4,3 Seinästä 21 cm, lattiasta 10 cm Reikätiili 250 US 15 36 4,6 Seinästä 11 cm, lattiasta 10 cm MP7 Sisäilma 20,2 31 5,6 Pukuhuone 003 Betonilaatta 30 AP 20,2 99 17,2 Pesuhuoneen seinästä 28 cm, seinästä 197 cm Betonilaatta 100 AP 19,7 96 16,3 Pesuhuoneen seinästä 28 cm, seinästä 186 cm Alapohjatäyttö laatan läpi 150 AP 18,7 98 15,8 Pesuhuoneen seinästä 28 cm, seinästä 176 cm Pintailmaisimen käyttö rakennekosteuksien arvioinnissa Tutkittujen tilojen seinä ja lattiarakenteita tutkittiin pintailmaisimella Gann Hydromette UNI 1. Mittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot välillä 0-160. Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen kosteuslukuarvo on yli 90. Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta. Tutkitussa kohteessa ei todettu kohonneita kosteuslukuarvoja. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
Reikätiili 50 mm K07 35% MP4 Reikätiili 100 mm Betoni 250 mm K08 K09 42% 67% K10 51% Ilmarako 150 mm Reikätiili 50 mm K11 40% Reikätiili 100 mm K12 43% K14 65% Betoni 30 mm Betoni 250 mm K13 95% K15 92% Alapohjatäyttö 100 mm MP7 K16 60% Betoni 30 mm K17 87% Betoni 100 mm MERKINTÖJEN SELITYKSET: K 35% RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS < 70 % Betoni 30 mm Betoni 100 mm Alapohjatäyttö 150 mm K18 K19 K20 99% 96% 98% K K 76% 92% RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS 70 90 % RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS 91 100 % Puustellinmäki 4-6, Helsinki kellarikerros 3.3.2015 LIITE 1.1
MP5 K01 K02 K03 26% 34% 39% Reikätiili 50 mm Reikätiili 180 mm Reikätiili 250 mm MP6 MERKINTÖJEN SELITYKSET: K 35% RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS < 70 % Reikätiili 50 mm K04 26% K K 76% 92% RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS 70 90 % RAKENTEEN SUHTEELLINEN KOSTEUS 91 100 % Reikätiili 100 mm Reikätiili 250 mm K05 K06 27% 36% Puustellinmäki 4-6, Helsinki 1. kerros 3.3.2015 LIITE 1.2
MERKINTÖJEN SELITYKSET RAKENNEAVAUS RAK10 (arvio maanvarainen betonilaatta) Avaus lattiaan maatäyttöön asti, seinän vierustasta 300 mm, lieriö 200 mm RAK9 (arvio tiilimuurattu seinä) Avaus ulkoseinään, mahdolliseen muurausväliin, ikkunan alapuolelle, lieriö 200 mm Puustellinmäki 4-6, Helsinki kellarikerros 29.1.2015 LIITE 2.1
MERKINTÖJEN SELITYKSET RAKENNEAVAUS LASKETUN KATON AVAUS PORAREIKÄ 20 mm, ULKOSEINÄÄN MUURAUSVÄLIIN ASTI (arvioi porauksessa, onko eristettä), arvioitu paksuus 430 mm RAK11 Avaus lattiaan, suihkutilan ja ulkoseinän nurkkaukseen, kantavan laatan pintaan asti, koko 400*400 mm Puustellinmäki 4-6, Helsinki 1. kerros 29.1.2015 LIITE 2.2
MERKINTÖJEN SELITYKSET RAKENNEAVAUS LASKETUN KATON AVAUS PORAREIKÄ 20 mm, SEINÄÄN MUURAUSVÄLIIN ASTI (arvioi porauksessa, onko eristettä) RAK12 Avaus lattiaan, väliseinän ja ulkoseinän nurkkaukseen, kantavan laatan pintaan asti, koko 400*400 mm RAK14 Avaus seinän yläosaan, katon liittymän kohdalle, levyrakenteen avaus, koko 400*400 mm RAK13 Avaus seinän alaosaan, lattialiittymän kohdalle, levyrakenteen avaus, koko 400*400 mm Puustellinmäki 4-6, Helsinki 2. kerros 29.1.2015 LIITE 2.3
MERKINTÖJEN SELITYKSET RAKENNEAVAUS RAK15 Avaus lattiaan, räystään vierustaan, kantavan laatan pintaan asti, koko 400*400 mm RAK16 Avaus lattiaan, räystään vierustaan, kantavan laatan pintaan asti, koko 400*400 mm Puustellinmäki 4-6, Helsinki Ullakkokerros 29.1.2015 LIITE 2.4
Merkkiainekokeet 23.1.2015 18 Pa 2 2 2 2 8 Pa 2 2 MERKKIEN SELITYKSET: Merkkiaine kellarikerroksen ryömintätilaan MERKKIAINEHAVAINNOT: 2 Läpivienti (patteriputki, sähkörasia) 0-1 Pa Paine-ero ja ilmavirran suunta Puustellinmäki 4-6, Helsinki 1. kerros 29.1.2015 LIITE 3.1
Merkkiainekokeet 23.1.2015 1 18 Pa MERKKIEN SELITYKSET: Merkkiaine välipohjan eristekerrokseen MERKKIAINEHAVAINNOT: 1 Seinä- ja lattiarakenteen liittymä 8 Pa 0-1 Pa Paine-ero ja ilmavirran suunta Puustellinmäki 4-6, Helsinki 1. kerros 29.1.2015 LIITE 3.2
Merkkiainekokeet 23.1.2015 2 MERKKIEN SELITYKSET: Merkkiaine yläpohjan eristekerrokseen MERKKIAINEHAVAINNOT: 1 Yläpohjan läpiviennit 0-1 Pa Paine-ero ja ilmavirran suunta Puustellinmäki 4-6, Helsinki 2. kerros 29.1.2015 LIITE 3.3
MAANVASTAISTEN RAKENTEIDEN SIJAINTIKAAVIO, ARVIO MERKINTÖJEN SELITYKSET AP1 AP2 US1 Puustellinmäki 4-6, Helsinki kellarikerros 29.1.2015 LIITE 4.1
1. KERROKSEN VÄLIPOHJARAKENTEIDEN SIJAINTIKAAVIO, ARVIO MERKINTÖJEN SELITYKSET VP1 VP2 Lattia uusittu US2 kevytsoraeriste Puustellinmäki 4-6, Helsinki 1. kerros 29.1.2015 LIITE 4.2
2. KERROKSEN VÄLIPOHJARAKENTEIDEN SIJAINTIKAAVIO, ARVIO MERKINTÖJEN SELITYKSET VP1 VP2 US2 Puustellinmäki 4-6, Helsinki 2. kerros 29.1.2015 LIITE 4.3
MERKINTÖJEN SELITYKSET YLÄPOHJARAKENTEIDEN SIJAINTIKAAVIO, ARVIO YP1 Puustellinmäki 4-6, Helsinki Ullakkokerros 29.1.2015 LIITE 4.4