LUONNOS ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO xxxxx PÄIVÄTTY x.x.20xx Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 33. kaupunginosan (Kaarela, Kuninkaantammi) kortteleita 33314 ja 33319 ja lähivirkistysalueita (muodostuvat uudet korttelit 33414-33418) Kaavan nimi: Kuninkaantammen lammenranta Hankenumero: 0585_3 HEL 2012-012352 Laatija: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto Vireilletulosta ilmoittaminen: 18.9.2012 (Kaupunkisuunnittelulautakunta: Nähtävilläolo (MRL 65 ): Kaupunkisuunnittelulautakunta /-virasto: Hyväksyminen: kaupunginvaltuusto /kaupunginhallitus /kaupunkisuunnittelulautakunta Voimaantulo: ) Alueen sijainti: Alue sijaitsee Kuninkaantammessa Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen eteläpuolella, Hakuninmaan pohjoispuolella ja Keskuspuistosta länteen.
1 LUONNOS LIITTEET (Täydennetään myöhemmin) 1 Seurantalomake 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 Kuvat ja kartat Sijaintikartta Ilmakuva Asemakaavakartta (A4/A3-koossa) Havainnekuva Ote maakuntakaavasta Ote 2. vaihemaakuntakaavasta Ote Yleiskaava 2002:sta Ote Helsingin uudesta yleiskaavaehdotuksesta (Kslk:n esitys 10.11.2015) / Ote Xx:n osayleiskaavasta Ote voimassa olevista asemakaavoista Alueen yleiskuvaus -kartta Maanomistuskartta Asemakaavaluonnos/alueen yleissuunnitelma Erityissuunnitelmat Ympäristö-, tekniikka- ja taloussuunnitelmat ja muut selvitykset Liikennesuunnitelma Kuvaliite suojelukohteista 4 Viitesuunnitelma 5 Korttelikortit/Korjauskortit LUETTELO MUUSTA KAAVAA KOSKEVASTA MATERIAALISTA Vuorovaikutusraportti Kuninkaantammi, Lammenranta, Katujen ja vesihuollon yleissuunnitelma, Ramboll 2015 Kuninkaantammen sakka-altaat, Geo- ja puistosuunnittelun reunaehdot, Ramboll 2015 Kuninkaantammi, Lammenrannan alueen maaperän rakennettavuus ja pilaantuneisuus, Ramboll 2015 Kuninkaantammen sakka-altaat A ja C, Yhteenvetoraportti 6.11.2014, Vahanen 2014 Rakennettavuustarkastelu, Kuninkaantammi, Palettilammen ympäristö, suunnittelualueet 1 ja 2, Ramboll 2010 Pitkäkosken sakka-altaan kunnostuksen toteutettavuustarkastelu, Ramboll 2012
2 LUONNOS 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen sisältö Asemakaavan muutos mahdollistaa puukerrostalojen ja kaupunkipientalojen sekä virkistysalueen rakentamisen Kuninkaantammeen. Teollisuus- ja laitosaluetta muutetaan asumiseen ja virkistykseen. Kaavaalueelle on tulossa asuntoja noin 800 asukkaalle. Juomavedenpuhdistukseen aiemmin käytetty allas kunnostetaan virkistyskäyttöön ja sen ympärille varataan puisto- ja liikunta-alueita sekä uimaranta ja rakennusala ulkoilumajalle. Kuninkaantammen suunnittelussa painotetaan ekologisesti kestäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja muuttuviin ilmastoolosuhteisiin sopeutumisen eli resilienssin edistämiseksi. Rakennusten tulee olla energiatehokkaita ja myös tuottaa uusiutuvaa energiaa. Rakennusten pääasiallinen rakennusmateriaali on puu. Talousrakennukset ja katokset varustetaan viherkatolla. Hulevesiä viivytetään korttelialueilla ennen johtamista Hakuninmaanojan viivytysaltaaseen ja Vantaanjokeen. Kerrostalotonttien pysäköinti keskitetään pysäköintirakennukseen, joka sijaitsee alueella keskeisesti Kuninkaantammenkierron ja Paletinkierron kulmauksessa. Pysäköintilaitoksen katto hyödynnetään uusiutuvan energian tuottamiseen ja viherkattona. Alueen halki kulkee kaupungin vesihuollon kannalta merkittäviä vesiputkia, joiden toiminta turvataan. Asemakaavan muutoksen valmistelun vaiheet Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.
3 LUONNOS 2 LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Osayleiskaava Asemakaavan muutosta koskevat seuraavat erityistavoitteet: - Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä varmistettava tonttimaan riittävyys - Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle - Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankka sateisiin ja taajamatulviin. - Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet ja niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus. - Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyttämistä. Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Ympäristöministeriön 30.10.2014 vahvistamassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueen halki on osoitettu pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli. Laadittu asemakaavan muutos on maakuntakaavan ja 2. vaihemaakuntakaavan mukainen. Kuninkaantammen osayleiskaavassa (tullut voimaan 5.12.2008) alue on kaupunkipientalojen korttelialuetta johon saa rakentaa myös kerrostaloja ja asuinympäristöön sopivia liike- ja työtiloja, puistomaista virkistysaluetta sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta. Vesiallas on merkitty kunnostettavaksi virkistyskäyttöön. Laadittu asemakaavan muutos poikkeaa vähäisesti osayleiskaavasta siten, että osayleiskaavaan merkitty vesialtaan pohjoispuolinen korttelialue jää rakentamatta kaavataloudellisista syistä johtuen ja kyseinen
4 LUONNOS Asemakaavat Rakennusjärjestys Kiinteistörekisteri Rakennuskiellot Pohjakartta Maanomistus Alueen yleiskuvaus alue osoitetaan puistoksi. Vesialtaan länsipuolella osalla korttelialueista esitetään pienkerrostalojen rakentamista kaupunkipientalojen sijaan. Alueella on voimassa asemakaava nro 9360 (vahvistettu 26.5.1989). Kaavan mukaan alueella on teollisuus- ja varastoalueiden korttelialuetta sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta sekä lähivirkistysaluetta Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty 22.9.2010. Alue on merkitty Helsingin kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on laatinut pohjakartan, joka on tarkistettu x.x.200x. Kaupunki omistaa alueen. Alue sijaitsee Kuninkaantammen itäosassa. Kaava-alue rajautuu Pitkäkosken vesilaitokseen pohjoisessa, Kuninkaantammen keskustaan lännessä ja Keskuspuistoon idässä ja etelässä. Alueella on juomaveden puhdistukseen aiemmin käytetty tekoallas ja enimmäkseen täyttömaata. Osa alueesta on esirakennettu rakentamiskelpoiseksi viereisen joukkoliikennetunnelin rakentamisen tuottamalla kiviaineksella, vesialtaan pohjoispuolella on kaksi maa-aineksin täytettyä allasta. Luonnontilaista aluetta on vain vähän, metsikössä suunnittelualueen pohjoisimmassa osassa. Alueella ei ole rakennuksia. Alueen halki kulkee tärkeitä ulkoilureittejä sekä kaupungin vesihuollon kannalta merkittäviä vesiputkia.
5 LUONNOS Yhdyskuntatekninen huolto Kuninkaantammentien itäpäähän ja Paletinkierron eteläpäähän on rakennettu aluetta palvelevaa kunnallisteknistä verkostoa. Alueen nykyiset avo-ojat johtavat hulevesiä Vantaanjokeen laskevaan puroon. Kaava-alueen poikki vesilaitokselta Perhekunnantielle kulkee kaksi kaupungin vedenjakelun kannalta tärkeää 1000 mm päävesijohtoa, kaksi paineviemäriä sekä kaukolämmön ja sähköverkon johdot. Maan alla kalliossa alueen halki kulkee paineellinen raakavesitunneli. Raakavesitunnelin varoalueella, 50 metriä tunnelin keskilinjasta molempiin suuntiin, tulee noudattaa rakennusvalvontaviraston tärkeän pohjavesialueen rakentamistapaohjetta. Lisäksi tunnelin läheisyydessä tulee suunnittelussa ja rakentamisessa noudattaa HSY:n ohjetta vesihuoltoon liittyvien kunnallisteknisten tunneleiden päälle ja läheisyyteen rakentamisesta. Maaperä, kallioperä, pohjavesi sekä niiden pilaantuminen Kaava-alueen eteläreunalla on avokallioista kantavaa kalliomaastoa, muuten alue on savipehmeikköä. Saven paksuus alueella vaihtelee 1-11 metriin. Alueen itäosalla sijaitsee vedenpuhdistamotoimintaan liittyneitä altaita, joista alueen pohjoisreunalla olevat kaksi allasta (altaat A ja C) on täytetty sekalaisella täyttömaalla ja etelänpuoleinen allas (B) on nyt vedellä täyttynyt. Pohjoisissa altaissa savikerroksen päällä on täyttömaata enimmillään noin 7 metriä ja täytön alla savea noin 5-11 metriä. Altaiden reunapenkereet on rakennettu pääosin kuivakuorisavesta. Kaava-alueen länsiosalla, altaiden länsipuolella, lähes koko alueella on esikuormituspenger. Alueen halki kulkevien kahden d1000mm vesijohdon kohdalla ja läheisyydessä esikuormituspengertä ei ole. Savikerroksen paksuus länsiosalla on noin 1-5 metriä. Alueen eteläosalla kulkeva Jokeritunnelista tuleva katuyhteys, Kuninkaantammenkierto, on rakenteilla. Altaiden A ja C alueella Savikerroksen alapuolisen pohjaveden painetaso on tasolla n. +27,4 +28,3 ja altaita ympäröivän alueen maanpinta on tasolla n. +29,4 +31,3. Orsiveden pinta vaihtelee altaiden A ja C alueella merkittävästi. Altaissa on useita vesitaskuja, jotka eivät juuri ole yhteydessä toisiinsa. Koe-
6 LUONNOS 3 TAVOITTEET Ympäristöhäiriöt kaivannoista tehdyn pumppauskokeen perusteella vesitaskujen koko vaihtelee ja on arviolta <10 100 m3. Tutkimusten aikana orsivedenpinta on ollut seurantaputkista mitattuna välillä +30,9 +32,6, eli noin - 0,05-1,7 m altaiden maanpinnan tason alapuolella. Tarkkailuputkien kohdilla maanpinnan taso vaihtelee välillä +32,0 +32,7. Altaiden A ja C länsipuoleisella alueella pohjavedenpinta on havaittu tasovälillä +28.3...+29.7. Täytettyjen altaiden täyttöaineksen pilaantuneisuutta on tutkittu useaan otteeseen vuosina 2003-2013. Varsinaista pilaantunutta maata on alueella vain vähän ja se esiintyy pistemäisesti. Havaittuja haitta-aineita ovat alemman ja/tai ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina metallit ja öljyhiilivedyt sekä kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina yksittäiset PAH-yhdisteet. Pilaantuneen maan määräksi arvioidaan alle 10 000 m3ktr. Alueella tehtyjen ympäristötutkimusten yhteydessä täytössä on havaittu vedenpuhdistuslaitoksen sakan lisäksi jätejakeita kuten tiiltä, asfalttia, betonia, metallia ja lasia. Täytteen seassa on havaittu myös orgaanista ainesta kuten heinää, juuria, oksia, tukkeja, kantoja ja sammalta. Asemakaava-alue sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotien 22L lounaaseen lähtevät lentoreittien läheisyydessä, mutta jää selvästi nykyisen ja vuoden 2025 kehitysennustetta kuvaavaan lentomelualueen LDEN > 55 db ulkopuolelle. Alueen on tulkittu jäävän myös lentomelualueen LDEN > 50 db ulkopuolelle. Vedenpuhdistuslaitoksella käytetään toimialalle tyypillisiä prosessikemikaaleja ja pieniä määriä nestemäisiä polttoaineita. Alueella varastoidaan nesteytettyä typpeä 50 m3, happea 30 m3 ja hiilidioksidia 50 m3. Ammoniakkivettä varastoidaan 7 m3, ja kevyttä polttoöljyä noin 50 m3. Ferrisulfaattia on laitoksella varastoituna neljässä 75 m3 säiliössä. Lisäksi alueella on pulloissa nestekaasua ja asetyleeniä. Kemikaaleista ei arvioida aiheutuvan merkittävää vaaraa laitosalueen ulkopuolelle. OVA-ohjeiden mukaiset suurten vuotojen eristysalueet jäävät pääosin laitosalueelle. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Kuninkaantammen kaupunginosan täydentäminen ekologisesti kestävällä puurakentamisalueella
7 LUONNOS 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS ja vetovoimaisen asuinalueen synnyttäminen. Tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintä, rakentamiselta edellytetään hyvää energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian tuottamista. Puurakentaminen tuottaa selvästi tavanomaista rakentamista vähemmän rakentamisenaikaisia hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteena on myös urbaani resilienssi, eli ilmastonmuutoksesta johtuviin sään ääri-ilmiöihin varautuminen rakennetuilla alueilla. Tavoitteena on muodostaa virkistyksen kohokohta Keskuspuiston reunaan. Vesilaitokselta vapautunut tekoallas hyödynnetään virkistykseen ja varataan sen äärelle alue puistolle ja uimarantatoiminnoille sekä ulkoilumajalle. Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Asemakaavan muutoksessa muodostuu viisi uutta korttelia ja niitä palvelevat katualueet. Vedenkierto-kadun varrelle tulee pientalokortteli, Paletinkierron varrelle kolme kerrostalokorttelia ja Kuninkaantammenkierron eteläpuolelle yhdistetty pientalojen ja kerrostalojen kortteli. Pysäköintiä varten varataan tontti pysäköintitalolle. Rakennukset ovat pääosin puurakenteisia. Talousrakennuksissa ja katoksissa on viherkatto ja hulevesiä viivytetään korttelialueilla. Palettilammen äärelle rakennetaan uimaranta, ulkoilumaja ja puistoalueita. Muutosalueen pinta-ala on xx m 2, josta korttelialuetta xx ja viheralueita xx. Kaavan asuinrakennusoikeus on 33 700 k-m 2. Asuinrakennusten korttelialue (A) Korttelialueelle rakennetaan puukerrostaloja ja kaupunkipientaloja. Rakennusoikeus on 7 500 k-m 2. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Korttelialueelle rakennetaan puukerrostaloja 24 500 k-m 2. Asuinpientalojen korttelialue (AP)
8 LUONNOS Korttelialueelle rakennetaan townhouse-kaupunkirivitaloja. Rakennusoikeus on 1 700 k-m 2. Autopaikkojen korttelialue (LPA) Puisto (VP) Leikkipuisto (VK) Kaava-alueen autopaikat pientalokorttelia lukuun ottamatta keskitetään kolmekerroksiseen pysäköintilaitokseen. Rakennuksen katto hyödynnetään uusiutuvan energian tuotantoon sekä viherkattona hulevesien hallintaan. Ellen Thesleffin puisto toimii lähipuistona, palstaviljelyalueena, uimarantatoimintojen alueena sekä Keskuspuistoon maisemallisesti liittyvänä metsäalueena. Alueelle varataan tilaa myös ulkoilumajalle sekä pysäköintialueelle. Fanny Churbergin kallio jatkaa aiemmin kaavoitettua metsäistä puistoaluetta, jonka kautta kulkee tärkeä ulkoilutie Venny Soldanin polku. Vennynpuisto on puoliksi kaavoitettu jo Kuninkaantammen keskustan asemakaavassa. Koulun ja päiväkodin tontin viereen sijoittuvaan puistoon rakennetaan leikkipuisto. Vennynpuistosta on Kuninkaantammenkierron alikulun kautta yhteys pelikentälle ja Helene Schjerfbeckin puistoon. Ulkoilu- ja virkistyspalveluiden alue (VU) Vesialue (W) Liikenne Alue varataan Palettilammen uimarantatoimintoja ja ulkoilumajaa varten. Palettilampi kunnostetaan virkistykseen. Lammen on tarkoitus toimia sekä uimalampena että maisemallisena ja toiminnallisena kohokohtana retkeily- ja puistoalueille. Kaava-alueelle johdetaan Kuninkaantammenkierrolta uusi paikallinen kokoojakatu, Paletinkierto. Lisäksi alueelle jatketaan Kuninkaantammentieltä paikallinen kokoojakatu, Vedenkierto.
9 LUONNOS Pyöräily on ajoradalla kaikilla kaduilla. Vedenkierron päästä pyöräily johdetaan Keskuspuistoon yhdistetylle jalankulun ja pyöräilyn ulkoilutielle. Asemakaavan asuntojen osalta autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 120 k-m2. Vieras- ja asiointipaikat sijoitetaan katujen varsille. Kuninkaantammenkierrolle on suunniteltu ainakin kaksi bussilinjaa, joista toinen on poikittainen runkolinja 560. Runkolinja 560 kulkee Myyrmäestä Kuninkaantammen keskustan läpi Paloheinän joukkoliikennetunneliin ja jatkuu sieltä aina Vuosaareen asti. Huoltoliikenne tulee kaava-alueella olemaan vähäistä. Kortteleiden pihoille järjestetään huolto- sekä pelastusreitit. Palvelut Esteettömyys Luonnonympäristö Ekologinen kestävyys Pääosa alueen palveluista, kuten päiväkoti, koulu ja päivittäistavarakauppa järjestetään Kuninkaantammen keskustan alueella. Asuinrakennusten korttelialueelle, lähelle joukkoliikenteen runkolinjan pysäkkiä osoitetaan pääkadun varressa myymälätilaa rakennuksen pohjakerrokseen. Ellen Thesleffin puistoon osoitetaan rakennusala ulkoilumajaa varten. Asemakaava-alue on esteettömyyden kannalta perustason aluetta. Alueella ei ole paljoa säästettävää luonnontilaista aluetta, joten alueelle puistot tulee rakentaa. Tavoitteena on saada aikaan monimuotoista virkistysaluetta, johon kuuluu muun muassa niittyä, kosteikkoa ja metsikköä. Tekoallas, tuleva Palettilampi tarjoaa ympäristön vesikasvillisuudelle ja -eläimistölle. Kuninkaantammessa ekologinen kestävyys on asemakaavoituksen keskeisenä lähtökohtana. Alue toimii sekä uudenlaisten ratkaisujen pilottialueena että jo aiemmin koestettujen ratkaisujen jalkauttajana osaksi normaalirakentamista. Teemoja ovat mm energiatehokkuus, uusiutuvan energian tuottaminen, puurakentaminen ja viherkatot. Kunin-
10 LUONNOS kaantammi on Helsingin hulevesistrategian pilottialuetta ja erityisteemana on hulevesien luonnonmukainen käsittely ja viivytys. Alueella sovelletaan Helsingin viherkerrointa työkaluna riittävän vihertehokkuuden ja urbaanin resilienssin määrittelemiseksi. Yhdyskuntatekninen huolto Alueen alustavan kaavaluonnoksen pohjalta on laadittu katujen ja vesihuollon yleissuunnitelma. Paletinkierrolle rakennetaan kattava kunnallistekninen verkosto korvaamaan ja täydentämään uusien korttelialueiden alle jäävää vanhaa verkostoa. Myös alueen poikki kulkevat päävesijohdot uusitaan ja siirretään kulkemaan pohjoisosassa Paletinkierrolle ja korttelin 33417 itäpuolella puistoon. Korttelin 33415 jatkosuunnittelussa ja mahdollisissa tonttijaoissa tulee ottaa huomioon, että kortteli tulee liittää kunnallistekniseen verkostoon Paletinkierrolta. Korttelin jatkosuunnittelussa on syytä huomioida myös korttelialueelle hylättävät vanhat suurikokoiset päävesijohdot. Kaava-alueen jätevedet kootaan viettoviemäreillä Paletinkierron ja Kuninkaantammenkierron liittymän pohjoispuolelle sijoittuvalle pumppaamolle, jolle on esitetty kaavassa tilavaraus. Kaava-alue jakautuu kahteen valuma-alueeseen. Länsiosan hulevedet johdetaan viettoviemäriä pitkin Vennyn Puistoon ja liitetään rakennettuun 800 mm:n hulevesiviemäriin. Kaavaan on merkitty Paletinkierrolta Vennyn puistoon johtava johtokuja sekä tulvareitti. Kaava-alueen itäosan hulevedet johdetaan viettoviemärillä alueen koilliskulmasta lähtevään puroon, johon rakennetaan hulevesien hallintarakenne. Palettilammen länsipuolelle on puistoon esitetty rakennettavaksi viherpainanne, johon poikkeuksellisen rankkasateen aikana voi kerääntyä vettä, mutta muina aikoina alue olisi kuiva. Hulevesien hallintatoimilla pyritään pitämään virtaamaolosuhteet rakentamista edeltäneellä tasolla hidastamalla ja vähentämällä Vantaanjokeen purkautuvaa pintavaluntaa. Tavoitteena on myös huleveden mukana kulkeutuvan kiintoaineksen määrän vähentäminen. Päävesijohdoille on esitetty kaavassa 12 metrin johtokuja ja muille kunnallisteknisille johdoille 6 metrin johtokuja. Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi kiinnittää erityistä huomiota päävesijohtojen läheisyyteen rakennettaessa. Maaperän rakennettavuus, pohjarakentaminen ja pilaantuneisuuden kunnostaminen
11 LUONNOS Ympäristöhäiriöt Kaava-alueen eteläreunalla kallioinen moreenimaasto on rakennettavuudeltaan hyvää ja rakennukset ja rakenteet voidaan perustaa maantai kallionvaraisesti. Altaiden länsipuolella oleva esikuormitettu savialue vaatii rakennusten osalta pääosin paaluperustukset. Esikuormituspenger on tehty paalutuskelpoisesta täyttömateriaalista. Paletinkierto -katu voitaneen perustaa esikuormitetun saven varaan, mikäli esikuormitus ehtii vaikuttaa riittävän korkeana penkereenä riittävän kauan. Suunnittelualueen pohjoisosalla Vedenkierto -katu tulee perustettavaksi syvästabiloidun pohjamaan varaan. Kunnallistekniikan osalta perustaminen tulee tarkastella rakentamisvaiheessa kohdekohtaisesti. Altaiden A ja C alueelle suunniteltu puisto voidaan perustaa maanvaraisesti, mutta alueellisen vakavuuden varmistamiseksi tulee rakentaa vastapenkereet (maanpintaa nostaa) puiston länsi- ja itäpuolelle sekä putkittaa ojat puiston länsi-, itä- ja pohjoispuolella. Puiston eteläreunalla puiston vakavuuden varmistamiseksi tulee reunapengertä loiventaa ja rakentaa vastapenger lujitekankaan varaan Palettilammen (allas B) ranta-alueelle (n.25m). Puiston pohjoispuoleinen Vedenkiertokatu tulee syvästabiloitavaksi puiston alueellisen vakavuuden varmistamiseksi sekä kadun painumien hallitsemiseksi savialueella. Maaperän pilaantuneisuudesta tai täyttöaineksessa olevista sakasta ja rakennusjätejakeista ei arvioida olevan haittaa alueen tulevassa käytössä. x Pelastusturvallisuus x Rakennetekniikka Nimistö x Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan xx.xx.20xx esittää tulevien uusien katujen nimeksi Vedenkierto ja Paletinkierto. Vesialtaan nimeksi tulee Palettilampi. Leikkipuisto on nimeltään Vennynpuisto. Fanny Churbergin kallio laajenee myös tälle kaava-alueelle. Nimistötoimikun-
12 LUONNOS nan perusteluina ovat alueen ryhmänimet, jotka liittyvät vesilaitoksen toimintaan ja taidemaalarin ammattiin. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Kaavan toteuttaminen vaikuttaa kaupunkirakennetta täydentävästi, Kuninkaantammeen syntyy noin 800 asukkaan osa-alue joukkoliikenteen runkolinja 560:n varrelle. Lähivirkistysaluetta muuttuu rakentamisalueeksi, toisaalta teollisuus- ja laitosaluetta muuttuu virkistysalueeksi. Tekoaltaan kunnostaminen virkistykseen mahdollistaa rakentamisen sen länsipuolelle. Palettilampi ympäröivine puistoineen ja uimarantoineen muodostuu seudullisesti tärkeäksi virkistyksen kohokohdaksi, joka palvelee myös Keskuspuiston käyttäjiä. Puiston viljelypalstat antavat lähiruuan tuotannon lisäksi mahdollisuuden yhteisölliseen lähiharrastukseen. Pitkäkosken vesilaitoksen toiminnan kannalta keskeisten vesiputkien toiminta ja tarvittava uudelleenrakentaminen turvataan. Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaava vahvistaa runkolinjan 560 käyttäjämäärää. Alueen rakennuttua Paletinkierrolle on ennustettu noin 900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen Puurakentaminen hillitsee rakentamisaikaisia ilmastopäästöjä huomattavasti tavanomaiseen rakentamiseen verrattuna. Lähimmän vuosikymmenen aikaiset päästövähennykset ovat ratkaisevia maapallon lämpötilan nousun pysäyttämiseksi kahteen asteeseen. Energiatehokas rakentaminen vähentää rakennuksen käytön aikaisia ilmastopäästöjä tavanomaiseen rakentamiseen verrattuna. Viherkatot ja hulevesien viivyttäminen sekä korttelialueilla että viheralueilla ehkäisevät kaupunkitulvien syntymistä sään ääri-ilmiöiden yleistyessä ilmaston lämmetessä. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuvia kustannuksia täydennetään kaavaehdotukseen.
13 LUONNOS 7 SUUNNITTELUN VAIHEET Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 18.9.2012). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2013-2014 kaavoituskatsauksissa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 4.10.2012. Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa x.x. x.x.20xx. Esimerkkitekstiä: Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energia -liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n, pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, rakennusviraston, liikuntaviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston ja geoteknisen osaston, Turvatekniikan keskuksen sekä Uudenmaan elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Kuninkaantammen osayleiskaavan rakentamisaluevarauksen mukaisesti tutkittiin kaupunkipientalojen ja kaupunkirakenteeseen sopivien kerrostalojen rakentamista kaavaratkaisua laajemmalle alueelle. Tarkemmissa pohja- ja ympäristötutkimuksissa osa alueesta osoittautui kaavataloudelliselta kannalta liian haasteelliseksi rakentamiseen. Noin kaksi hehtaaria osayleiskaavassa korttelialueeksi varattua aluetta kaavoitetaan puistoksi. Toisaalta kaava-alueella säilyvillä korttelialueilla rakentamista painotetaan aiempaa enemmän kerrostalojen rakentamiseen. Alueen asukasmäärä vastaa alkuperäistä mitoitusta.
14 LUONNOS Esitetyt mielipiteet 8 KÄSITTELYVAIHEET Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse xx mielipidettä, joista x koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja x asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet kohdistuivat... Kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet kohdistuivat Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että... Asemakaavan muutosehdotus esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle x.x.20xx ja se päätti... Helsingissä