RISTINARKKU 5025-1 JA 5025-6, KUKKURAISENKATU 14 JA LAUTAMIEHENKATU 9, KAHDEN PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KAAVA NRO 8271. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 4.8.2008 päivättyä ja 1.10.2008 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8271. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Alue sijaitsee noin 5 km itään kaupungin keskustasta Ristinarkun kaupunginosassa. Alue on pientalovaltaista asuntoaluetta. Suunnittelualue sijaitsee Kukkuraisenkadun ja Lautamiehenkadun kulmauksessa ja rajautuu koillisessa ja kaakossa viereisiin pientalotontteihin. Alueen ympäristössä on erillispientaloja, viheraluetta sekä teollisuusrakennusten alue. Suunnittelualue käsittää tontit nro 5025-1 ja 6. Tontti nro 5025-1 muodostuu Takahuhdin kylän tilasta Rno 3:19 ja osittain katualueesta. Tontti nro 5025-6 muodostuu Takahuhdin kylän tilasta Rno 3:20. Tontin nro 5025-1 pinta-ala on 1569 m² ja sille on merkitty rakennusoikeutta 242 k-m². Tontilla sijaitsee 1920-luvulla rakennettu asuinrakennus sekä kaksi vanhaa talousrakennusta. Asuinrakennus on tarkoitus peruskorjata ja talousrakennukset purkaa. Tontin nro 5025-6 pinta-ala on 1509 m² ja rakennusoikeus 242 k-m². Tontilla sijaitsee 1920-luvulla rakennettu asuinrakennus sekä talousrakennus. Tontin nro 5025-6 rakennukset on tarkoitus purkaa. Kaavan tavoitteet Tonttien nro 5025-1 ja 6 asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt Takahuhdin kylän tilojen Rno 3:19 ja Rno 3:20 omistaja. Hakemuksen tavoitteena on tonttien nro 5025-1 ja 6 jakaminen sekä rakennusoikeuden lisääminen kolmea uutta asuinpientaloa varten. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille 17.07.2008, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 18.07 08.08.2008 väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Suunnitelmasta jätettiin yksi mielipide. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin tiedoksi aloitteen tekijälle. Saadut lausunnot eivät aiheuttaneet muutoksia asemakaavaan. Kaavamuutoksen hakija toivoi kuitenkin tontilla nro 5025-1 sijaitsevalle vanhalle asuinrakennukselle muodostuvalle tontille yhtä suuren rakennusoikeuden kuin muillakin tonteilla. Lopputuloksena päädyttiin lisäämään muodostuvalle tontille autonsäilytyspaikan ja talousrakennuksen yhteyteen asuintiloja. Tällä tavalla vanha asuinrakennus voidaan merkitä suojelumerkinnällä ja samalla kasvattaa rakennusoikeutta tontilla.
Asemakaava Asemakaavan muutoksella jaetaan tontit nro 5025-1 ja 6 yhteensä neljäksi pientalotontiksi. Tontin nro 5025-11 pinta-alaksi tulee 759 m² ja tehokkuusluvuksi e=0,30. Tontin nro 5025-12 pinta-alaksi tulee 730 m² ja tehokkuusluvuksi e=0,32. Tontin nro 5025-13 pinta-alaksi tulee 868 m² ja tehokkuusluvuksi e=0,26. Tontin nro 5025-14 pinta-alaksi tulee 720 m² ja tehokkuusluvuksi e=0,32. Tonteille nro 5025-11, 12 ja 14 osoitetaan rakennusoikeutta 230 k-m², josta 190 k-m² asuinrakennusta varten ja 40 k-m² auton säilytyspaikkaa ja talousrakennusta varten. Tontille nro 5025-13 osoitetaan rakennusoikeutta 230 k-m², josta 120 k- m² vanhaa asuinrakennusta varten, 70 k-m² uutta asuinrakennusta varten ja 40 k-m² auton säilytyspaikkaa ja talousrakennusta varten. Tonteilla nro 5025-1 ja 6 on tällä hetkellä rakennusoikeutta yhteensä 484 k-m². Muodostuville tonteille myönnetään rakennusoikeutta yhteensä 920 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 436 k-m². Tonttijaolla muodostuu kaksi uutta yksityisen omistamaa pientalotonttia. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Ristinarkun kaupunginosan korttelin nro 5025 tontteja nro 1 ja 6. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuvat Tampereen kaupungin Ristinarkun kaupunginosan korttelin nro 5025 tontit nro 11, 12, 13 ja 14. Kaavan laatija Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, suunnittelija Päivi Veijola, Jenni Mettälä. Dnro: TRE: 2422/10.02.01/2008 Kirjauspäivämäärä: 04.03.2008 Verkkonumero: 4014700 Vireille tulo: 17.07.2008 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin 5 km itään kaupungin keskustasta, Ristinarkun kaupunginosassa, osoitteessa Kukkuraisenkatu 14 ja Lautamiehenkatu 9. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
Ristinarkku-5025-1 ja 6, Kukkuraisenkatu 4 ja Lautamiehenkatu 9, Kahden pientalotontin jakaminen, kaava nro 8271. 1.4 Asiakirjat - Asemakaavan muutoshakemus 03.03.2008 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.07.2008 - Asemakaavan selostus 04.08.2008, tark. 1.10.2008 - Asemakaavakartta 04.08.2008, tark. 1.10.2008 ja poistettava asemakaava - Havainnepiirros 04.08.2008, tark. 1.10.2008 - Asemakaavan selostuksen liitelomake 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Tuominen, Tellervo. Takahuhti -Tampereen sydän, Tampereen kaupunginosat -julkaisusarja III. 1994. Ristinarkun omakotiyhdistys ry., Tampereen kaupunki. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Ristinarkun itäosassa on ollut kylämäistä pientaloasutusta ainakin 1800-luvun puolesta välistä alkaen, jolloin alueelle sijoittui Takahuhdin kylä. Pientaloalueen nykyisestä rakennuskannasta merkittävä osa on vanhaa, ennen 1900-luvun puoliväliä rakennettua. 1900-luvun puolenvälin jälkeinen rakentaminen on tiivistänyt alueen rakennetta. Ajallisesta kerrostuneisuudesta huolimatta alueen yleisilme on suhteellisen yhtenäinen. Suunnittelualue käsittää tontit nro 5025-1 ja 6. Tontti nro 5025-1 sijaitsee Kukkuraisenkadun ja Lautamiehenkadun kulmassa ja tontti nro 5025-6 sen vieressä Lautamiehenkadun varressa. Suunnittelualue rajautuu koillisessa ja kaakossa viereisiin pientalotontteihin. Alueen ympäristössä on eri ikäisiä, tyypillisesti 1 ½ -kerroksisia erillispientaloja sekä viheraluetta ja teollisuusrakennusten alue. 2.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on hoidettua piha-aluetta. Alue on maastoltaan tasaista. Hallitsevana maalajina on Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan hiesu. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Alueen alkuperäinen asemakaava on peräisin 1920-luvulta ja sen laati arkkitehti A. Eränen. Eräsen suunnitelmasta ovat peräisin alueen maastoa mukailevat tontit ja kadut. Myöhemmin alue on tiivistynyt täydennysrakentamisen johdosta, mutta sen alkuperäinen luonne on säilynyt hyvin. (Tuominen, 1994)
Suunnittelualueen lähiympäristön rakennukset ovat harjakattoisia erillispientaloja. Ympäristön rakennuksista vanhimmat ovat 1920-luvulta ja edustavat usein joko klassismin huvilatyyppisiä sovelluksia tai jugendvaikutteista nikkarityyliä. Rakennuksiin tehtyjen muutosten ja uudisrakentamisen johdosta alueen rakennuskanta on sekä iältään että tyyliltään vaihtelevaa. Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsee myös pienteollisuutta. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueen korttelin nro 5025 rakennusalat on sijoitettu kadun varteen, ja korttelin sisäosat on varattu piha-alueille talousrakennuksineen. Tontilla nro 5025-7 tästä suunnitteluperiaatteesta on luovuttu, mutta muutoin korttelin sisäosat ovat säilyneet yhtenäisenä. Suunnittelualueen tontti nro 5025-1 on pinta-alaltaan 1569 m 2. Tontilla sijaitsee n. 1920-luvulla rakennettu, 1 ½-kerroksinen asuinrakennus. Sen pohjan ala on pohjakartasta mitattuna 77 m 2. Asuinrakennus on tyyliltään klassismin sovellus ja se on säilyttänyt hyvin alkuperäisen luonteensa. Ulkoverhouksena on pystysuuntainen rimalaudoitus ja katteena on käytetty punaista tiiltä. Tontilla sijaitsee myös puinen talousrakennus sekä autotalli. Tontti nro 5025-6 on kooltaan 1509 m 2 ja sillä sijaitsee n. 1920-luvulla rakennettu 1 ½-kerroksinen asuinrakennus. Sen pohjan ala on pohjakartasta mitattuna 50 m 2. Asuinrakennus on puurakenteinen, ulkoverhouksena on käytetty peittomaalattua lautaa ja katteena vaaleaa peltiä. Rakennuksen alkuperäinen luonne on säilynyt hyvin. Tontilla sijaitsee myös vanha, puinen talousrakennus. Tontit on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Suunnittelualue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja paikalliset palvelut ovat saavutettavia. 2.1.4 Maanomistus Tontti nro 5025-1 muodostuu tilasta nro 3:19 ja osittain katualueesta ja tontti nro 5025-6 muodostuu tilasta nro 3:20. Tilojen nro 3:19 ja 3:20 omistaja on Seppo Nieminen. Katualueen omistaa Tampereen kaupunki. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 2.2.1.1 Maakuntakaava Pirkanmaan 29.3.2007 vahvistetun 1. maakuntakaavan mukaan kaavaalue on taajamatoimintojen aluetta. 2.2.1.2 Yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu 12.12.2000. Sen mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta.
2.2.1.3 Asemakaava Kaava-alueella on voimassa 23.06.1959 vahvistettu asemakaava nro 1297. Tonteille nro 5025-1 ja 6 on merkitty omakotirakennuksen ja talousrakennuksen rakennusala. Tonttien kadunpuoleiset reunat on määrätty istutettaviksi. Omakotirakennuksen räystäskorkeus saa olla enintään 5 metriä ja kattokaltevuuden tulee olla 1:1,5. Talousrakennuksen räystäskorkeus saa olla enintään 3,5 metriä ja kattokaltevuuden tulee olla 1:1,5. Tontille nro 5025-1 on osoitettu rakennusoikeutta 242 k-m 2 ja tehokkuusluku e=0,15. Tontille nro 5025-6 on osoitettu rakennusoikeutta 242 k-m 2 ja tehokkuusluku e=0,16. 2.2.1.4 Tonttijako Alueelle on vahvistettu 14.01.1960 tonttijako (tunnus 1921), mutta tonttien nro 5025-1 ja 6 kohdalla sitä ei ole rekisteröity. 2.2.1.5 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima, ja se on tarkistettu vuonna 2008. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Takahuhdin kylän tilojen nro 3:19 ja 3:20 omistaja on hakenut asemakaavan muutosta. Hakemuksen tavoitteena on tonttien nro 5025-1 ja 6 jakaminen yhteensä neljäksi pientalotontiksi. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan Takahuhdin kylän tilojen nro 3:19 ja 3:20 omistajan aloitteesta ja siitä peritään taksan mukaiset kulut. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Osallisia ovat kaavamuutoksen hakija, naapurikiinteistöt, Ristinarkun omakotiyhdistys ry, Kaupunkiympäristön kehittäminen (tilaaja), Kiinteistötoimi, Viranomaispalvelut, Aluepelastuslaitos, Museopalvelut, Kaupungin liikelaitokset, Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi, Pirkanmaan ympäristökeskus ja muut ilmoituksensa mukaan. 3.3.2 Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille 17.07.2008. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on ennakkoon kuullut naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin 17.07.2008 ja asetettiin nähtäville 18.07 08.08.2008 väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin kohdassa 3.3.1 mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi mielipide. Mielipiteessä toivottiin, että rakennusalan sijoituksessa huomioidaan koillispuoleisen naapurirakennuksen vähäinen etäisyys (n. 2 m) suunnittelualueen rajaan. Mielipiteessä otettiin myös kantaa rajalla kasvavaan puustoon. Mielipide ei aiheuttanut muutoksia asemakaavaluonnokseen, sillä rakennusalojen etäisyys naapurirakennuksiin on määräysten mukainen. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin tiedoksi aloitteen tekijälle. Määräaikaan mennessä saapuneissa lausunnoissa ainoastaan Pirkanmaan maakuntamuseo otti kantaa asemakaavaluonnokseen. Lausunnossa todettiin, että kaava-alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä arkeologisia irtolöytöjä, joten arkeologisen kulttuuriperinnön osalta museolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Suunnittelualueella sijaitsevat kaksi asuinrakennusta kuuluvat alueen alkuperäiseen rakennuskantaan. Tämän rakennusperinnön huomioonottaminen asemakaavassa edellyttää maakuntamuseon näkemyksen mukaan rakennusinventoinnin tekemistä. Inventoinnin perusteella voidaan määrittää rakennusten mahdollinen suojelumerkintä. Maakuntamuseon lausunnosta huolimatta tilaaja ei katsonut rakennusinventointia tarpeelliseksi suunnittelualueella. 3.4 Asemakaavan tavoitteet 3.4.1 Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tonttien nro 5025-1 ja 6 jakaminen. Tarkoituksena on muodostaa neljä uutta pientalotonttia. Tämä on vahvistetun yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteen mukaista. Asemakaavahakemuksen liiteaineistossa on esitetty ehdotus tonttien jakamisesta. Tontin nro 5025-1 koillisosasta muodostuisi n. 720 m 2 kokoinen tontti ja olemassa olevalle asuinrakennukselle jäisi n. 845 m 2 kokoinen tontti. Tontin nro 5025-6 kaakkoisosasta muodostuisi n. 770 m 2 kokoinen tontti ja luoteisosasta n. 735 m 2 kokoinen tontti. Ehdotuksessa tontin nro 5025-1 asuinrakennus on merkitty peruskorjattavaksi tai purettavaksi. Muut tonteilla sijaitsevat rakennukset on tarkoitus purkaa. Hakija ei ole esittänyt ehdotusta rakennusalan sijoituksesta tai rakennusoikeudesta. 3.4.2 Kaavan laatijan tavoitteet Kaavoittajan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus suunnittelualueella. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Uudisrakentaminen pyritään sovittamaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen.
3.4.3 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaluonnoksesta saadut lausunnot eivät aiheuttaneet muutoksia asemakaavaan. Kaavamuutoksen hakija toivoi kuitenkin tontilla nro 5025-1 sijaitsevalle vanhalle asuinrakennukselle muodostuvalle tontille yhtä suuren rakennusoikeuden kuin muillakin tonteilla. 3.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnittelualueen rakennukset kuuluvat alueen alkuperäiseen rakennuskantaan ja ovat säilyneet hyvin. Tontin nro 5025-1 asuinrakennus sijaitsee näkyvällä paikalla Kukkuraisenkadun ja Lautamiehenkadun risteyksessä. Rakennus ei sijoitu kadunsuuntaisesti vaan hieman viistoon, paikan alkuperäistä rakentamistapaa noudattaen. Tavoitteena on, että tontilla nro 5025-1 sijaitseva kaupunkikuvallisesti merkittävä asuinrakennus säilytetään ja peruskorjataan. Hyvä esimerkki peruskorjaamisesta on samassa korttelissa tontilla nro 5025-8 sijaitseva asuinrakennus, joka on peräisin samalta aikakaudelta. Tontilla nro 5025-6 sijaitsevan asuinrakennuksen säilyttäminen olisi mahdollista, jos tontti puolitettaisiin kaakko-luode suunnassa ja uusi asuinrakennus rakennettaisiin korttelin sisäosaan. Tämä on kuitenkin vastoin korttelin alkuperäistä suunnitteluperiaatetta, jonka mukaan asuinrakennukset sijaitsevat kadun varressa ja korttelin sisäosat on varattu piha-alueille talousrakennuksineen. Lisäksi tontin nro 5025-6 asuinrakennus on pinta-alaltaan pienempi kuin tontin nro 5025-1 asuinrakennus. Hakijan kanssa on keskusteltu rakennusoikeudesta ja vanhan asuinrakennuksen suojelusta. Keskustelun lopputuloksena päädyttiin lisäämään muodostuvalle tontille autonsäilytyspaikan ja talousrakennuksen yhteyteen asuintiloja. Tarkoitus on, että uuteen asuinrakennukseen voi rakentaa sivuasunnon, saunatilat tai työtilaa. Tällä tavalla vanha asuinrakennus voidaan merkitä suojelumerkinnällä ja samalla kasvattaa rakennusoikeutta. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueen pääkäyttötarkoitus ei muutu. 4.2 Aluevaraukset 4.2.1 Korttelialueet Korttelin 5025 tontista nro 1 syntyvät tontit nro 13 ja 14 sekä tontista nro 6 syntyvät tontit nro 11 ja 12 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi. Asuinrakennusten kerrosluvuksi merkitään II y 75%. Tonteille nro 5025-11, 12 ja 14 osoitetaan rakennusoikeutta 230 k-m², josta 190 k-m² asuinrakennusta varten ja 40 k-m² auton säilytyspaikkaa ja talousrakennusta varten. Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen
kerrosluvuksi merkitään I. Kaikille rakennuksille osoitetaan oma rakennusalansa. Tontilla nro 5025-13 sijaitsevalle vanhalle asuinrakennukselle osoitetaan oma rakennusalansa ja rakennusoikeutta 120 k-m². Tarkoitus on, että vanha asuinrakennus peruskorjataan ja kuisti on mahdollista rakentaa lämpimäksi tilaksi. Tontin kaakkoispuolelle osoitetaan rakennusoikeutta 70 k-m² uutta asuinrakennusta varten ja 40 k-m² auton säilytyspaikkaa ja talousrakennusta varten. Uuden asuinrakennuksen ja auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen kerrosluvuksi merkitään I. Tontille nro 5025-13 osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 230 k-m². Tontilla nro 5025-13 sijaitseva asuinrakennus merkitään kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakennukseksi. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavien korjausja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy (sr-3). Tonteilla nro 5025-11 ja 12 rakennusten kattokulman tulee olla 34 ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Tontilla nro 5025-14 rakennusten kattokulman tulee olla 34-45 ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Tontin nro 5025-13 uusien rakennusten kattokulman tulee olla 34 ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Rakennuksen julkisivujen tulee olla lautaverhottuja ja peittomaalattuja (ju-27). Uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota (ym-8). Rakennukset on rakennettava kiinni nuolen osoittamaan rakennusalan sivuun, eikä sen puoleiseen rakennuksen seinään saa sijoittaa rakennuksen pääsisäänkäyntiä eikä autotallin ovia (eo). Tonttien kadun puoleiselle rajalle on istutettava pensasaita ja rajalle merkittyjen osien kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Tonttien sisäosiin ei saa rakentaa piha-alueita erottavia rakenteellisia aitoja (ai-4). Tontin nro 5025-11 pinta-alaksi tulee 759 m² ja tehokkuusluvuksi e=0,30. Tontin nro 5025-12 pinta-alaksi tulee 730 m² ja tehokkuusluvuksi e=0,32. Tontin nro 5025-13 pinta-alaksi tulee 868 m² ja tehokkuusluvuksi e=0,26. Tontin nro 5025-14 pinta-alaksi tulee 720 m² ja tehokkuusluvuksi e=0,32. Tonteilla nro 5025-1 ja 6 on tällä hetkellä rakennusoikeutta yhteensä 484 k-m². Tonteille myönnetään rakennusoikeutta yhteensä 920 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 436 k-m². Tonttijaolla muodostuu kaksi uutta pientalotonttia. 4.3 Kaavan vaikutukset 4.3.1 Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Asemakaavalla täydennetään asuinaluetta kolmella uudella pientalolla. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan
laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta alueen viihtyisyyteen. 4.3.2 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos. Kaavamuutos ei juurikaan vaikuta Kukkuraisenkadun tai Lautamiehenkadun yleisilmeeseen. Täydennysrakentamisessa tulee huomioida rakennusten sopeuttaminen kaupunkikuvaan siten, että alueen luonne säilyy. Uusien rakennuksien tieltä puretaan vanhoja rakennuksia ja kaadetaan puita. Tontilla nro 5025-13 sijaitseva vanha asuinrakennus suojellaan kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeänä rakennuksena. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tontilla. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.