Hämeen liiton julkaisu 2014. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 ja talousarvio 2015

Hämeen liiton julkaisu 2014 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 ja talousarvio 2015

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 ja talousarvio 2015 Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna puhelin (03) 647 401 Kotisivu internetissä: www.hameenliitto.fi Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: etunimi.sukunimi@hame.fi Kannen kuva: Ville Salminen Muut kuvat: Anni Levonen Julk.nro IB 72 ISBN 978-952-7057-03-2 ISSN 1236-4703 Hämeenlinna 2014

SISÄLLYS MAAKUNTAJOHTAJAN SAATESANAT TOIMINTAVUODELLE 2015 4 A. HÄMEEN LIITTO 5 1. Johdanto 5 2. Maakunnan kehittämisen lähtökohdat 5 3. Maakunnan suunnittelujärjestelmä 6 4. Hämeen liiton strategia ja toiminta 6 5. Luottamushenkilöhallinto 8 5.1. Maakuntavaltuuston toiminta 8 5.2. Tarkastuslautakunnan toiminta 8 5.3 Maakuntahallituksen toiminta 8 6. Hämeen kesäyliopisto 8 B. HÄMEEN LIITON TOIMINTA JA TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE 2015 SEKÄ SUUNNITELMAVUOSILLE 2016 2017 9 1. Maakunnan yhteisen tahdon luominen 9 2. Vaikuttava edunvalvonta ja toteuttamisvoima 9 3. Ajantasainen ja mahdollistava maakuntakaavoitus sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu 10 4. Maakunnan vahvistuva vetovoima ja kansainvälisyys 10 5. Kesäyliopiston osaaminen vahvemmin käyttöön 11 6. Hämeen liiton voimavarat 11 C. TALOUSARVIO PERUSTELUINEEN VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 12 1. Talousarvion yleisperustelut ja sitovuusaste 12 2. Talousarvio vuodelle 2015 12 2.1. Käyttötalousosa 12 2.2. Investointiosa 14 2.3. Rahoitusosa 14 2.4. Tuloslaskelma 14 TALOUSARVIOTAULUKOT VUODELLE 2014 JA SUUNNITELMAVUOSILLE 2015 2016 15 Jäsenkuntien maksuosuudet 18 3 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 ja talousarvio 2015

4

MAAKUNTAJOHTAJAN SAATESANAT TOIMINTAVUODELLE 2015 Valmistautuneena vaalivuoteen Kevään 2015 eduskuntavaaleissa ja niiden pohjalta muotoutuvassa hallitusohjelmassa linjataan jälleen myös maakuntien tulevaisuutta sekä Kanta-Hämeen osalta että laajemmin. Tämä tehdään tilanteessa, jossa liikkumavaraa julkisten menojen osalta on lähinnä alaspäin ja talouskasvun ennakoidaan jatkuvan vaatimattomana. Olemme valmistautuneet vaalivuoteen hyvin muun muassa laatimalla Kanta-Hämeen kärkiasiat 2014+ -asiakirjan, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi jo toukokuussa 2014. Lisäpainoksissa emme ole tämän osalta säästelleet, vaan asiakirjaa on levitetty laajasti tavoitteena se, että maakuntamme näkemykset olisivat niin poliittisten toimijoiden kuin keskeisten virkamiestenkin tiedossa. Tässä edunvalvontaverkostomme on tehnyt osaltaan tärkeää työtä ja se jatkuu. Uuden hallituksen agendalla lienee jälleen myös aluehallinnon uudistaminen. Edellinen, historian toistaiseksi suurin, aluehallinnon reformihan tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Valmistelutyötä vaihtoehtoineen seuraavaa vaihetta varten on jo tehtykin niin sanotun VIRSU-hankkeen puitteissa. Myös maakunnat ovat antaneet työhön oman panoksensa. Nyt pitäisi uskaltaa ottaa selkeä askel eteenpäin niin, että alueeltaan mandaattinsa saavan aluehallinnon tehtäviä, toimivaltaa ja resursseja vahvistettaisiin. Samalla aluehallintoa, niin valtiollista kuin kuntaperusteista, olisi mahdollista selvästi selkeyttää ja siten parantaa sekä asiakkaiden palvelukykyä että kustannustehokkuutta. Tähänkin olemme valmiit. Samalla kun toimintaympäristö ja organisaatiot ovat muutoksessa, Hämeen liitossa meidän tulee kyetä keskittymään perustyöhömme maakuntamme kehittämiseksi. Häme-ohjelman toimeenpano pääsee vuonna 2015 liikkeelle täydellä vauhdilla, kun myös maaseutuohjelma sekä EU:n puite- ja interreg-ohjelmat käynnistyvän rahoitushakujenkin muodossa. Haasteemme on koota vaikuttavia hankkeita, joilla alueellemme saadaan myös tätä laajemmin kilpailtua rahoitusta. Viritämme omaa toimintaamme entisestään niin, että voimme tukea tässä alueemme toimijoita. Tavoitteenamme on, että 2. maakuntakaava hyväksyttäisiin maakuntavaltuustossa keväällä 2015. Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan osalta korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä odotamme myös alkavana vuonna. Se osaltaan ratkaisee, millä tavalla muun muassa Forssan seudun ekologistiikka-alueen osalta etenemme. Maakunnan elin- ja vetovoiman eteen on tehtävä työtä yhä enemmän, yhdessä ja olennaiseen keskittyen. Pyrimme vahvistamaan rooliamme näissä elinvoima-asioissa yhteistyössä elinkeinoelämän järjestöjen kanssa huomioiden myös muuttuvat seudulliset tarpeet. Olemme ylpeitä siitä, että Hämeen liiton toimintaa ohjaa uusi, vuonna 2014 valmisteltu strategia. Se on meille kartta ja kompassi, jonka voima tulee laajasta yhteisestä valmistelusta. Tarvitsemme leipää, mutta myös sirkushuveja. Kulttuuri on tärkeä alueen hyvinvoinnin ja vireyden lähde. Ensi vuonna saamme nauttia ainutlaatuisesta Sibeliuksen syntymän 150-juhlavuodesta. Se olkoon koko Hämeen juhlaa! Hämeenlinnassa 27.10.2014 Timo Reina maakuntajohtaja 5 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 ja talousarvio 2015

A. HÄMEEN LIITTO 1. JOHDANTO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 ja talousarvio 2015 noudattaa vuodeksi 2014 uudistettua rakennetta. Maakuntavaltuusto asettaa taloussäännön mukaisesti Hämeen liitolle mukaan luettuna Kesäyliopisto, tavoitteet suunnitelmakaudelle sekä hyväksyy määrärahat ja tuloarviot. Toiminnan onnistumista ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten maakuntavaltuusto hyväksyy mittarit / seurantatavat vuodelle 2015. Vuoden 2015 toiminnan painopisteet ja toiminnalle asetettavat tavoitteet määritellään Hämeen liiton strategian päämäärien mukaisesti. Kuntalain edellyttämä kolmen vuoden taloussuunnitelma sisältää tuloslaskelmaosan sekä investointi- ja rahoitusosan. Maakuntahallitus käsittelee ja päättää valtuuston päättämiin tavoitteisiin ja hyväksymään talousarvioon perustuvan työohjelman sekä talousarvion käyttötalous 1 -tasoisena. Maakuntahallitus seuraa toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumista vuoden aikana osavuosikatsauksissa. Maakuntavaltuustolle annetaan syysseminaarissa 2015 väliarvio valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisesta. 2. MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Vuotta 2015 suunnitellaan monien talouden epävarmuustekijöiden vallitessa. Suomen talouskasvu on ollut pysähdyksissä jo kolmatta vuotta eikä ennusteiden mukaan kasvua ole odotettavissa myöskään vuonna 2015. Julkinen sektori hakee keinoja kustannusten nousun katkaisemiseksi ja velkaantumisvauhdin hillitsemiseksi. Samalla kuitenkin pyritään tukemaan toimia, joilla voidaan päästä positiivisen kehittymisen uralle. Kansainvälisen, etenkin euroalueen, talouden kehitysnäkymät ovat epävakaat eikä euroalueen taloudessa kokonaisuutena ole odotettavissa merkittävää kasvua vuonna 2015. ja erityisesti Forssan seutua. Käsillä olevia haasteita ovat menestyminen kansainvälisessä ja kotimaisessa kilpailussa, väestön ikääntymisen aiheuttamat muutokset ja kuntatalouden vakauttaminen. Maakunnan palvelurakennetta erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa joudutaan tarkastelemaan valtakunnallisten linjausten perusteella. Mahdollisesti toteutuvat merkittävät kunta- ja palvelurakenteen muutokset Suomessa vaikuttavat mitä todennäköisimmin ennemmin tai myöhemmin myös maakuntien liittojen rooliin, tehtäviin ja aluejakoihin. Suunnittelukaudella erityisesti metropolihallinnon luominen nykyisen Uudenmaan alueelle saattaa heijastua myös Kanta-Hämeeseen ja Hämeen liittoon. Samoin sote-palveluiden järjestämisvastuun mahdollinen toteutuminen valtakunnallisesti viiteen sote-järjestämisalueeseen perustuvana ratkaisuna heijastuu myös maakunnalliseen toimintaan. Kanta-Hämeen kehitys nojaa vahvasti hyvään logistiseen sijaintiin sekä maakuntaa halkovien kasvukäytävien hyödyntämiseen. Aluekehitysrahoituksen supistuessa korostuu jatkossa aiempaa selkeämpien maakunnallisten kehittämisen painopisteiden valinta ja uusien rahoituskanavien löytäminen. Hämeen vetovoiman eteen on tehtävä aktiivisesti systemaattista työtä, jotta maakunta pärjää kilpailussa asukkaista, yrityksistä, investoinneista ja matkailijoista, sekä niiden mukanaan tuomista työpaikoista. Osaltaan tälle luo pohjaa käynnistyvä laaja Venäjän matkailumarkkinointi -hanke. Vuotta 2015 leimaa erityisesti eduskuntavaalit ja niiden seurauksena syntyvä uusi hallitus ja sen ohjelmalliset linjaukset. Hämeen liitto pyrkii vaikuttamaan tähän kokonaisuuteen siten, että maakuntavaltuuston hyväksymät maakunnan kärkiasiat tulevat otetuksi huomioon. Kanta-Hämeen maakunnan yleinen kehitys on moneen muuhun Suomen maakuntaan verrattuna ollut viime vuosina kuitenkin kohtuullista eikä poikkeuksellisen suurta notkahdusta ole tapahtunut. Talouden ja tuotannon voimakas rakennemuutos koettelee kuitenkin myös Kanta-Hämettä Tulevaisuutta ei voi tietää, siksi sitä on koko ajan tehtävä. Tulevaisuuden tekemisessä verkostoituminen ja toimiva yhteistyö ovat entistäkin tärkeämpiä, niin maakunnalle kuin Hämeen liitollekin. 6

3. MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ 4. HÄMEEN LIITON STRATEGIA JA TOIMINTA Hämeen liiton laatima maakuntasuunnitelma linjaa pitkän tähtäyksen strategiset tavoitteet. Maakuntaohjelmassa täsmennetään ja konkretisoidaan lähivuosina tarvittavat toimenpiteet. Suunnittelukaudelle valmistellussa Häme-ohjelmassa nämä asiakirjat on yhdistetty samaan kokonaisuuteen. Etelä- Suomen yhteistoiminta-alueen liittojen tulevaisuustyö antaa osaltaan perustan yhteisten pidemmän aikavälisen tavoitteiden asettamiselle. Maakunnan suunnittelujärjestelmää on uudistettu myös niin, että maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja maakunnan yhteistyöasiakirja on yhdistetty maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaksi, jonka maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) hyväksyy. Se kattaa sekä kansallisen että EU-rahoituksen suuntaamisen. Ensimmäinen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma on hyväksytty kahdeksi vuodeksi syksyllä 2014. Maakuntakaava määrittelee maankäytön kehittämisen suuntaviivat. Suunnittelujaksolla valmistellaan toista maakuntavaihekaavaa, jossa linjataan erityisesti luonnonvarojen käyttöä. Hämeen liiton strategia on uudistettu vuonna 2014. Strategia on valmisteltu liiton luottamushenkilöiden ja henkilöstön yhteistyönä tiiviissä vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmien kanssa. Se luo perustan ja viitekehyksen liiton toiminnan suuntaamiselle ja kehittämiselle. Hämeen liitto on kansanvaltaiseen päätöksentekoon ankkuroituva strateginen asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka jäsentää alueen kehittämistahdon, kokoaa toteuttamisvoimaa ja vaikuttaa aktiivisesti maakunnan menestymiseksi tiiviissä vuorovaikutuksessa kotimaisten ja kansainvälisten kumppaneidensa kanssa. Maakunnan kolminapaisuus ja kehittämisvoiman hajanaisuus korostavat liiton kokoavaa ja yhteen sovittavaa roolia. Toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä työohjelma vuosittain ovat keskeisin strategian toimeenpanon ja seurannan väline. Ne laaditaan strategian rakenteen ja otsikoinnin mukaisesti. HÄMEEN LIITON TOIMINNAN STRATEGIAPERUSTA: Arvopohja Tulevaisuus - Ennakoimme ja teemme tulevaisuutta kunnioittaen samalla perinteidemme parhaita puolia. Yhteistyö - Olemme yhteistyösuhteissamme aktiivisia, palvelevia ja luottamusta herättäviä. Tasapuolisuus - Toimimme tasapuolisesti ja vastuullisesti etsien kestävää, yhteistä hyvää. Asiantuntemus - Työmme perustuu jatkuvaan osaamisemme kehittämiseen sekä viimeisimpään tietoon ja uusiutumiskykyyn. Missio 2020 perustehtävämme ja olemassaolomme oikeutus: Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat ja voivat tehdä työtä, asua ja viihtyä Hämeessä. Visio 2020 tätä tavoittelemme Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! 7 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 ja talousarvio 2015

LIITON VIRASTON TOIMINNAN JA HENKILÖSTÖN ORGANISOITUMINEN Maakuntajohtaja Timo Reina Strategiaprosessi ja yleisjohto Edunvalvonta ja yhteistyö Kunta- ja aluehallinnon uudistaminen Maakuntien yhteistoiminta Henkilöstön ja organisaation kehittäminen ELINVOIMA Matti Lipsanen, kehittämisjohtaja Aluekehittämisen strategiatyö Aluekehittämisen ohjelmatyö Maakunnan kehittämisraha Aluekehittämishankkeet Maakunnallinen osaamis- ja koulutusyhteistyö Maakunnallinen elinkeinoyhteistyö Tilastot ja tietopalvelut Maakunnan vetovoima ja markkinointi Kansainväliset asiat Alueiden kehittämiseen liittyvät yhteistyöelimet ja -verkostot TOIMINTAYMPÄRISTÖT Heikki Pusa, suunnittelujohtaja Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Maakuntakaava Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikenne- ja infrahankkeet Luonnonvarat ja ympäristö Maankäyttö ja fyysinen ympäristö Luonnonsuojelu- ja kulttuuriympäristöt Asuminen Yhdyskuntatekniikka, energiahuolto sekä vesi- ja jätehuolto Tietoliikenne Virkistysalueyhdistys Vanajavesisäätiö-yhteistyö Liiton toimitilapalvelut YHTEYSPALVELUT Jouko Ylipaavalniemi, yhteysjohtaja Sidosryhmäyhteistyö ja yleinen edunvalvonta Viestintä Maakunnallinen palvelu- ja hallintoyhteistyö Hankemaksatukset ja -tarkastukset Kulttuuri- ja kotiseututoiminta Luottamushenkilöstöhallinto Taloushallinto Henkilöstöasiat Asiakirjahallinto Toimistopalvelut Tietohallinto KESÄYLIOPISTO Hilma Lehtonen, vs. rehtori Avoimen yliopisto opetuksen järjestäminen Ammatillissivistävän ja vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäminen Kehittämis- ja palvelutoiminta Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Pysyvät vastuualueiden yhteiset tiimit Hanketiimi Kansainvälisten asioiden tiimi Tulevaisuustiimi Viestintätiimi 8

5. LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO 5.1. Maakuntavaltuuston toiminta Hämeen liiton ylintä päätösvaltaa käyttää 54 -jäseninen maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuutetut ja varavaltuutetut ovat omien kuntiensa kunnanvaltuuston jäseniä. Jäsenkuntien edustajainkokous valitsi syksyn 2012 kunnallisvaalien tulokseen perustuen maakuntavaltuustoon kunnallisvaalikaudelle 2013-2016 jäsenkuntia edustavat jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. tehtävänä on valmistella ja tehdä esitykset valtuustolle kaikista keskeisistä strategisista suunnitelmista ja asiakirjoista, liiton toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja talousarviosta sekä muista valtuustokäsittelyyn menevistä asioista. Lisäksi maakuntahallitus vastaa valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi maakuntahallitus asettaa tavoitteet / antaa toimintalinjaukset liiton toiminnalle. Maakuntahallitus seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista kolmannesvuosittain osavuosi-katsauksissa. Maakuntavaltuuston keskeinen tehtävä on päättää maakunnan kehittämistä ohjaavista strategisista linjauksista, suunnitelmista, toimenpideohjelmista ja maankäytön alueellisista suunnitelmista. Maakuntavaltuusto käsittelee ja hyväksyy vuosittain liiton toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion ja asettaa talousarviovuoden toiminnalle tavoitteet. Valtuusto hyväksyy edellisen vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, jossa esitetään valtuuston hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen. 5.2. Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunta vastaa liiton hallinnon ja talouden tarkastuksesta ja sen järjestämisestä. Tarkastuslautakunta arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen ja seuraa, että kuntayhtymän tilintarkastus toteutetaan hyvän kunnallisen tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla. Maakuntavaltuusto valitsi tarkastuslautakunnan toimikaudekseen valtuusto-kauden ensimmäisessä kokouksessa keväällä 2013. Tarkastuslautakuntaan valittiin neljä jäsentä, joista puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat maakuntavaltuuston jäseniä. Tilintarkastusta toimittavaksi yhteisöksi on valtuustokaudelle 2013 2016 valittu BDO Oy. 5.3 Maakuntahallituksen toiminta Maakuntavaltuusto valitsi keväällä 2013 jäsenet yksitoistajäseniseen maa-kuntahallitukseen. Jäsenet valittiin maakunnan kolmelta seutukunnalta seutukuntien vuoden 2012 lopun väestömäärien suhteessa. Maakuntahallituksen muodostamisessa noudatettiin syksyn 2012 kunnallisvaalien poliittista äänijakaumaa maakunnassa. Hallituksen toimikausi on sama kuin valtuuston toimikausi. Maakuntahallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Maakuntahallituksen Maakuntahallitus hyväksyy vuosittain laadittavan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja käsittelee liiton osalta kehittämishankkeille Euroopan aluekehitysrahaston varoista myönnettäväksi tulevat kehittämistuet. 6. HÄMEEN KESÄYLIOPISTO Lukuvuosi 2015 on Hämeen kesäyliopiston 44. toimikausi. Kesäyliopisto on maakunnallinen Hämeen liiton organisaatiossa toimiva ja kuntayhtymän ylläpitämä vapaan sivistystyön ympäri vuoden toimiva oppilaitos. Kesäyliopiston olemassaolon, vaikuttavuuden ja kehittymisen edellytys on ajassa kiinni oleva, ensisijaisesti Kanta-Hämeen maakunnan aikuisväestön osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaava koulutustarjonta. Kesäyliopistotoimintaa tukevat Kanta-Hämeen 11 kuntaa. Lisäksi kesäyliopisto saa vapaan sivistystyön lain (632/1998) mukaista valtionosuutta. Suurin osa toimintarahoituksesta koostuu opiskelijoiden kurssimaksuista. Hämeen kesäyliopiston ydintehtävänä on kumppanuuksiin ja verkostoihin perustuvan avoimen korkeakouluopetuksen järjestäminen eli toimiminen maakunnan avoimena yliopistona. Yhteistyöyliopistot tuottavat avoimen yliopisto-opetuksen palvelut (opetuksen sisältö, vastaavuus, opettajat) ja kesäyliopisto järjestää opetuksen (opiskelijat, rahoitus, tilat, materiaali, neuvonta, tuutorointi, ohjaus ja muu tuki). Kesäyliopiston ohjelmassa on avoimen korkeakouluopetuksen lisäksi työelämässä tarvittavia taitoja ja osaamista kehittävää omaehtoista koulutusta sekä muuta vapaan sivistystyön lain mukaista koulutusta. Ylläpitämisluvan mukaisesti lukuvuoden 2015 koulutustarjonnassa painottuvat yhteiskunnalliset aineet, hallinnon ala, humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala sekä sosiaali- ja terveysala. Toimimme alueella, jossa ei ole omaa tiedeyliopistoa. Näin ollen kesäyliopistolla on merkitystä maakunnan avoimen korkeakouluopetuksen tarjoajana ja osaamistason nostajana. 9 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 ja talousarvio 2015

B. HÄMEEN LIITON TOIMINTA JA TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE 2015 SEKÄ SUUNNITELMAVUOSILLE 2016 2017 1. MAAKUNNAN YHTEISEN TAHDON LUOMINEN Hämeen liitto: 1.1. Toteuttaa aktiivisesti Häme-ohjelmaa huolehtien erityisesti siitä, että muodostuu riittävän suuria, vaikuttavia kehittämisen kokonaisuuksia liittyen kasvukäytäviin ja saavutettavuuteen, asumiseen, biotalouteen, valmistavaan teollisuuteen sekä kansainvälistymiseen ja vetovoimaisuuteen. Hankekokonaisuuksien taakse kootaan voimavarat kunnista, maakunnasta, valtiolta, Euroopan unionista sekä yrityksistä. Mittari / seurantatapa 2015: Häme-ohjelman toimenpanosuunnitelma ja seurantaraportti Häme-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden määrä, laatu ja koko (seurataan hanketyökalun avulla) Kyky rahoituskanavien tehokkaaseen hyödyntämiseen 1.2. Vahvistaa yhteistyötä ja verkostoja Kanta-Hämeessä, Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella, kasvukäytävillä, muiden naapurimaakuntien kanssa sekä kansainvälisesti. Mittari / seurantatapa 2015: Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella toteutetaan maakuntaohjelmiin kirjattuja yhteisiä hankekokonaisuuksia Päijät-Hämeen ja Uudenmaan kanssa Suomen kasvukäytävän (HHT) ja HFP-kehityskäytävän hankkeita on saatu käynnistymään Hämeen liiton yhteistyö Itämeren alueen maakuntahallintojen verkostossa (BSSSC) yhdessä puheenjohtajana toimivan Uudenmaan liiton kanssa HämePron aktiivinen toiminta Elinkeinoyhteistyö, maakunnan elinkeinopäivän järjestäminen Maakunnallisen järjestöfoorumin toiminnan käynnistäminen 2. VAIKUTTAVA EDUNVALVONTA JA TOTEUTTAMISVOIMA Hämeen liitto: 2.1. Toimii maakuntavaltuuston toukokuussa 2014 hyväksymien Kanta-Hämeen kärkiasiat 2014+ -tavoitteiden huomioon ottamiseksi seuraavan hallituksen ohjelmaa ja siitä seuraavia linjauksia, kuten liikennepoliittista selontekoa, laadittaessa. Mittari / seurantatapa 2015: Maakuntaan koottu edunvalvontaverkosto toimii säännöllisesti ja aktiivisesti. Maakunnan tavoitteet on tehty tunnetuksi hallitusohjelman valmistelijoille. Yhteistyö huhtikuun eduskuntavaaleissa valituiksi tulleiden vaalipiirin kansanedustajien kanssa on käynnistetty. 2.2. Vaikuttaa metropolihallinnon luomisessa erityisesti siihen, että Kanta-Hämeen toiminnallinen yhteistyö laajalla metropolialueella jatkuu luontevana ja toimii siten, että aluehallinnon uudistamisessa vahvistetaan aluelähtöisen, kansanvaltaisen hallinnon tehtäviä ja voimavaroja ja että maakunnallisten jaotusten mahdollisissa muutoksissa Kanta-Hämeen maakunnan alue pidetään samassa kokonaisuudessa. Mittari / seurantatapa 2015: Maakunnan näkemykset ovat oikea-aikaisesti ja selkeästi metropolihallinnon valmisteluprosessissa huomioon otettavissa. Metropolihallintoa sekä mahdollista laajempaa alue- ja maakuntahallinnon uudistamista koskevat kysymykset ovat tarpeen mukaan maakuntavaltuuston ja -hallituksen linjattavana. 10

3. AJANTASAINEN JA MAHDOLLISTAVA MAAKUNTAKAAVOITUS SEKÄ LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU Hämeen liitto: 3.1. Uudistaa ja ajantasaistaa maakuntakaavaa siten, että sillä luodaan kestävät edellytykset ihmisten asua, tehdä työtä ja viihtyä Hämeessä. 4. MAAKUNNAN VAHVISTUVA VETOVOIMA JA KANSAINVÄLISYYS Hämeen liitto: 4.1. Hyödyntää maakunnan muiden toimijoiden kanssa vuonna 2015 käynnistyviä alueellisen yhteistyön EU-ohjelmia ja muita kansainvälisiä rahoitusmahdollisuuksia. Mittari / seurantatapa 2015: Valmistellaan ehdotus 2. vaihemaakuntakaavaksi siten, että ehdotus voidaan viedä maakuntavaltuuston päätettäväksi 2015 kevätkokouksessa. Valmistellaan maakuntakaavan uudistamista siten, että maakuntavaltuusto voi syyskokouksessaan 2015 päättää maakuntakaavan uudistamisen suuntaviivoista Laaditaan maakuntavaltuuston käsittelyyn seurantaraportti maakuntakaavan toteutumisesta. Mittari / seurantatapa 2015: Central Baltic, Interreg Europe sekä Itämeren alueen ohjelmaan jätetyt hakemukset ja käynnistyvät hankkeet, joihin osallistuu kantahämäläisiä toimijoita. Muu kansainvälinen hanketoiminta. 4.2. Toimii osaltaan Kanta-Hämeen yrityksille tarjottavien Pietarin toimipisteen palveluiden vakiinnuttamiseksi ja maakunnallistamiseksi. 3.2. Edistää liikennejärjestelmän palvelutasoa kasvuja kehityskäytäviin perustuen, maakuntaa tasapuolisesti kehittäen. Mittari / seurantatapa 2015: Liikennejärjestelmäsuunnitelman seuranta ja toteutuminen ml. maakunnallisen ljs-työryhmän toiminnan käynnistyminen ja seurantaraportin laatiminen Suomen kasvukäytävän (HHT), Helsinki Forssa Pori-kehityskäytävän ja itä länsi-suuntaisten yhteyksien kehittämisen ohjelmointi ja toimenpiteiden jäsentyminen Mittari / seurantatapa 2015: Kanta-Hämeen Venäjän markkinoille suunnattujen yrityspalveluiden järjestämisestä on sovittu ja niiden rahoitus on järjestetty. 4.3. Huomioi toiminnassaan Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuoden Mittari / seurantatapa 2015: Hämeen liiton tapahtumissa ja muissa toiminnoissa tuodaan esille Sibeliuksen syntymän 150-juhlavuotta osana maakunnan markkinointia. 11 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 ja talousarvio 2015

5. KESÄYLIOPISTON OSAAMINEN VAHVEMMIN KÄYTTÖÖN Hämeen Kesäyliopisto: 5.1. Tuottaa monipuolista ja asiakaslähtöistä koulutusta ja kehittää kesäyliopistotoimintaa vapaan sivistystyön lainsäädännön ja ylläpitämisluvan mukaisesti. Kesäyliopiston asiantuntemusta ja verkostoja hyödynnetään Hämeen liiton toiminnassa ja maakunnan kehittämisessä vahvemmin. Mittarit / seurantatapa 2015: Kesäyliopiston koulutustarjonnan määrällinen ja laadullinen raportti: koulutustoiminnan kysyntä, tehokkuus ja taloudellisuus, voimavarat ja asiakastyytyväisyys (taulukko 1) Kesäyliopiston strategia ja kehittämisohjelma on päivitetty Kuntayhteistyömalli on otettu käyttöön maakunnan kuntien asiakkuuden ja yhteistyön vahvistamiseksi. Avoimen ammattikorkeakoulutoiminnan suhteen kehitetään ja parannetaan yhteistyön muotoja Taulukko 1. Kesäyliopiston koulutustoiminnan mittarit TA 2015 ja TS 2016 2017 ja vertailu vuoden 2014 talousarvioesitykseen ja vuoden 2013 toteutumaan. KESÄYLIOPISTOTOIMINTA - tavoitteet ja mittarit tp 2013 toteutuma TA 2014 tavoite TA 2015 tavoite TS 2016 TS 2017 Muutos % 2014-2015 KOULUTUSTOIMINNAN KYSYNTÄ Kurssien lukumäärä (lähiopetus ja muut) 230 200 190 185 185-5,0 Opetustunnit 5471 5400 5300 5300 5200-1,9 Opiskelijatunnit 80015 80000 78000 78000 77000-2,5 Opiskelijamäärä (netto) 4170 3750 3650 3600 3500-2,7 Kurssien osallistumismäärä (brutto) 6489 6050 6000 6000 6000-0,8 TEHOKKUUS JA TALOUDELLISUUS Opetustunnin hinta 219,0 211,1 217,8 219,4 225,8 3,2 Koulutustoiminnan menot/opiskelijatunti 10,8 10,5 11,1 10,7 10,9 5,9 Maksutulot/opiskelija 165,8 164,3 188,2 192,7 199,3 14,6 Toimintakulut/osanottaja 185,9 190,4 192,8 196,6 197,6 1,2 TOIMINNAN VOIMAVARAT Henkilötyövuodet (toimisto) 6,2 7,0 7,0 7,1 7,1 0,0 Opetushenkilökunnan lukumäärä kpl 459 440 420 430 430-4,5 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Koulutuksen arviointi, toiminnan laatu 4,31/5.00 4,15/5,00 4,15/5,00 4,15/5,00 4,15/5,00 0,0 6. HÄMEEN LIITON VOIMAVARAT: Hämeen liitto: 6.1. Kehittää ja suuntaa toimintaansa muuttuvan toimintaympäristön ja maakunnan tarpeiden mukaisesti ja huolehtii siitä, että liitossa on hyvä, tunnustettu asiantuntemus, joka yhdessä työyhteisön toimintakyvyn kanssa mahdollistaa liiton tehtävien tuloksellisen hoitamisen. Mittarit / seurantatapa 2015: Hämeen liitto on asiantuntijoita houkutteleva työpaikka Henkilöstöstrategian toimeenpano. 12

C. TALOUSARVIO PERUSTELUINEEN VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT JA SITOVUUSASTE Hämeen liiton talousarvio laaditaan kuntalain ja kirjanpitolain edellyttämällä tavalla. Toimintasuunnitelmassa esitetään toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi osoitetut henkilöstö- ja talousresurssit. Kuntalain mukaan kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota, johon on sisällytettävä käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion ja siihen tehtävät muutokset päättää valtuusto. Käyttötalousosassa maakuntavaltuusto hyväksyy sitovasti toimintakatteen seuraaville tulosalueille: Luottamushenkilöhallinto (valtuusto, tarkastuslautakunta ja hallitus) Hämeen liiton operatiivinen toiminta, Projektit, Kesäyliopiston johtokunta Kesäyliopistotoiminta. Hämeen liiton hallinnoimat projektit tukevat liiton tavoitteiden saavuttamista. Niiden talousarviot yhteensä esitetään erikseen ulkopuolisen rahoituksen ja projektikohtaisen talousseurannan vuoksi. 2. TALOUSARVIO VUODELLE 2015 Hämeen liiton toiminnan taloudellisen perustan muodostavat jäsenkuntien maksut liitolle. Maakuntahallitus linjasi kokouksessaan 16.6.2014 talousarvion valmistelun lähtökohdaksi jäsenkuntien maksuosuuksien 1,5 % korotuksen vuodelle 2015. Se on puoli prosenttiyksikköä aiempia suunnitelmia pienempi. Tämä taloudellinen resurssipohja asettaa raamit Hämeen liiton toiminnalle ja asetettaville tavoitteille. 2.1. Käyttötalousosa Käyttötalousosan toimintatuotoissa jäsenkuntien maksuosuudet vuonna 2015 ovat yhteensä 2.161.850. Maksuosuuksien korotus 1,5 %:lla vuodesta 2014 merkitsee 31.950 :n lisäystä Hämeen liiton toiminnan rahoitukseen vuonna 2015. Kuntien maksut käytetään luottamushenkilöhallinnon, operatiivisen toiminnan, kesäyliopiston johtokunnan ja kesäyliopistotoiminnan rahoittamiseen. Projektitoiminta rahoitetaan pääasiassa muulla rahoituksella. Jäsenkuntakuntakohtaiset maksuosuudet määräytyvät verovuoden 2013 kunnallis- ja yhteisöverokertymien suhteen mukaisesti. Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2015 -taulukko on sivulla 18. Taloussuunnitelmavuosina 2016 ja 2017 maksuosuuksia on suunniteltu korotettavaksi kahdella prosentilla, mutta yleinen kuntatalouden kehittyminen (erityisesti jäsenkunnissa) sekä liiton tehtävissä mahdollisesti tapahtuvat muutokset voivat vielä muuttaa suunniteltuja korotuksia. Käyttötalousosan yksityiskohtaiset perustelut Luottamushenkilöhallinto Luottamushenkilöhallinto sisältää maakuntavaltuuston, tarkastuslautakunnan ja maakuntahallituksen toimintatulot ja -menot. Talousarviossa on varauduttu luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioiden, matkakorvausten sekä muiden kokouskustannusten maksamiseen. Maakuntavaltuusto kokoontuu vuonna 2015 kahteen varsinaiseen kokoukseen, joiden lisäksi varaudutaan yhden valtuustoseminaarin kustannuksiin. Tarkastuslautakunta varautuu pitämään viisi kokousta. Lisäksi varaudutaan sopimuksen mukaisiin tilintarkastuspalkkioihin sekä lautakunnan jäsenten ajankohtaiskoulutukseen. Maakuntahallitus kokoontuu vuoden 2015 aikana yksitoista kertaa. Lisäksi hallitus varautuu Etelä-Suomen yhteistoimintaalueen hallitusten yhteiseen työseminaariin. Operatiivinen toiminta Liiton operatiivinen toiminta on organisoitu kolmelle vastuualueelle: Elinvoima, Toimintaympäristöt ja Yhteyspalvelut. 13 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 ja talousarvio 2015

Vastuualueiden määrärahat ovat yhteisiä. Myös toiminnallisesti työtä tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään merkittävässä määrin vastuualueiden rajat ylittävästi. Operatiivisen toiminnan toimintakuluihin on varattu 1.878.500, jossa on kasvua 6.750 / 0,0 % vuoden 2014 talousarviosta. Henkilöstökulut 1.256.200 muodostavat 66,9 % operatiivisen toiminnan kuluista. Operatiivisen toiminnan vuoden 2015 kuluihin sisältyy kahdeksantoista vakituisen henkilön palkkarahat. Liitossa asiantuntijuuden vahvistamisen tarve kohdistuu suunnitelmavuosina erityisesti liikenneasiantuntemuksen alaan. Palkkojen osalta on varauduttu vain pieniin ja kustannusvaikutuksiltaan vähäisiin korotuksiin vuosina 2015 ja 2016. Muissa kuin selkeästi projektiluonteisissa tehtävissä pyritään vakituisiin palvelussuhteisiin ja sitä kautta asiantuntemuksen kertymiseen Hämeen liittoon. Kuitenkin tarvittavia kapea-alaisia asiantuntijatarpeita varaudutaan täyttämään asiantuntijapalveluiden ostamisella. Ulkopuolisen asiantuntijuuden hankkimisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä liiton yhteistyökumppaneiden ja yhteistoiminta-alueen maakuntien ja muiden naapurimaakuntien liittojen kanssa, jolloin saavutettava etu on usein molemminpuolista. Palvelujen ostoihin on varattu 479.900 ja niiden osuus on 25,6 % opera-tiivisen toiminnan toimintakuluista. Palvelujen ostoihin sisältyvät muun muassa asiantuntija- ja konsulttipalvelusten hankinnat, ICT-palveluiden osto, talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden osto, painatusten ja ilmoitusten kustannukset, posti- ja telepalvelut, puhtaanapito, rakennusten ja koneiden kunnossapito sekä liiton yhteistoimintaosuuksien rahoitus. Asiantuntijapalvelujen hankkimista varten on varattu 148.000. Tällä summalla hankitaan mm. maakuntakaavan taustaselvityksiä, viestintäpalveluita ja muuta erityisasiantuntemusta. Yhteistoimintaosuuksiin on varattu 49.000, josta maksetaan Helsingin EU-toimiston kustannusten korvaamisen Brysselissä, Suomen Kuntaliitto ry:n palvelumaksu ja muut jäsenyysmaksut, joita ovat Suomen Kotiseutuliitto ry:n, Hämeen Kauppakamarin, Riihimäen Hyvinkään kauppakamarin, Suomen Tieyhdistys ry:n, Pro Rautatien, Pro Ysitien sekä Suomen Kylätoiminta ry:n jäsenmaksut. Hämeen liitto omistaa liiton toimiston käytössä olevat 792,5 neliön toimitilat ja Kesäyliopiston käytössä olevat 104 neliön toimitilat. Kesäyliopiston Hämeenlinnan Verkatehtaalla sijaitsevat luokkatilat ovat vuokratiloja. Liiton käytössä olevien tilojen yhtiövastikkeisiin on varattu 36.500 ja koneiden ja laitteiden vuokriin 28.700. Kesäyliopiston toimitilan yhtiövastikevaraus on sen omassa talousarviossa. Kiinteistössä toteutettujen kohtuullisen mittavien parannustöiden vuoksi rahoitusvastike on noussut. Operatiivisen toiminnan toimintatuotot ovat yhteensä 1.863.500, josta jäsenkuntien maksuosuudet 1.846.700 muodostavat 99,1 %. Operatiivisen toiminnan toimintakate on -15.000. 14

Liiton omat projektit Hämeen liitto toteuttaa itse projekteja, jotka ovat Hämeen liiton strategian mukaisia ja edistävät maakunnan kehittämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Vuonna 2015 liiton hallinnoimana toimii jo tehtyjen päätösten mukaan yksi projekti, jonka talousarvioissa on varauduttu yhden kokoaikaisen työntekijän palkkaan vuonna 2015. Maakuntahallitus päättää tarvittaessa uusien Hämeen liiton hallinnoitavaksi tulevien projektien käynnistämisestä toimintavuoden aikana. Projektien menot katetaan erillisellä projektirahoituksella eikä projekteilla ole vaikutusta jäsenkuntien maksuosuuksiin. Projektien hallinnointi edellyttää kuitenkin liitolta hyvää maksuvalmiutta, koska rahoitus on jälkikäteistä. Projektien toimintamenot ja -tulot vuonna 2015 ovat yhteensä 91.500 ja toimintakate 0 euroa. Hämeen kesäyliopisto Kesäyliopiston talousarvioesityksessä kuntien maksuosuuksia on korotettu 1,5 %:lla vuodesta 2014. Kurssimaksujen korotustarve vuodelle 2015 on 3-5%. Vuoden 2015 talousarviossa kesäyliopistotoiminnan tulot ovat 1.145.300 euroa (+2,3 %) ja menot 1.154.300 euroa (+1,3 %). Toimintakate on -9.000. Toimintakatteessa on otettu huomioon vuosien 2012 ja 2013 ylijäämät (31.000 ). Opiskelijoiden rahoitusosuus eli maksutulot ovat 59 % (kesäyliopistoissa keskimäärin 45,6 %), valtionosuus ja muut tuet tulorahoituksesta ovat 23 % (kesäyliopistoissa n. 31 %). Valtionosuus on arvioitu 3370 opetustunnin mukaan eli säilyvän lähes vuoden 2014 tasolla. Valtion avustuksissa on huomioitu opintoseteliavustukset, mutta ei mahdollisia laatu-, kehittämishanke- tai koulutushankeavustuksia. Jäsenkuntien maksuosuudet kaikista tuloista ovat 16 %:n tasolla. Henkilöstökulujen osuus kesäyliopistotoiminnan toimintamenoista on 50 % edellisvuoden 2014 tapaan. Välittömien opetuskulujen eli kouluttajien palkkojen, asiantuntijakorvausten (kouluttajat) ja matka- sekä majoituskustannusten osuus menoista on 43% (45% v. 2014). Kesäyliopistotoiminnan resursseina ovat toimiston kuuden vakinaisen opetuksen suunnittelusta ja kurssijärjestelyistä vastaavan henkilön ja 430 kouluttajan työpanos. Vuokrissa on huomioitu kesäyliopiston koulutustilat Verkatehtaalla. Opetus keskitetään omiin tiloihin, mutta lisätiloja vuokrataan tarpeen mukaan muilta Verkatehtaan toimijoilta, lähinnä Vanajaveden opistolta ja Suomen Yrittäjäopistolta. Kesäyliopisto käyttää edelleen myös Seminaarin koulun auditoriota ja eri hotellien koulutustiloja. Opetustilojen ja laitteiden vuokramenojen kasvun arvioidaan olevan 3,5 %. Kesäyliopistotoiminnan vuoden 2015 toimintakate on - 9 000 euroa. 2.2. Investointiosa Investointiosassa ei esitetä tehtäväksi uusia varauksia. Vuonna 2014 tehtyä 15.000 :n varausta liiton toimitilojen kunnostamiseen ei ole tarkoitus purkaa. 2.3. Rahoitusosa Toiminnan ja investointien rahavirran ja rahoituksen yhteen laskeminen osoittaa kuntayhtymän rahavirtojen muutoksen. Rahoitusosassa ei ole sitovia määrä-rahoja. Rahavarojen muutos on -22.200. 2.4. Tuloslaskelma Vuodelle 2015 laaditussa talousarvioesityksessä toimintatuottoja on yhteensä 3.247.050 (muutos -3,6 % vuoden 2014 talousarvioon verrattuna). Toimintatuotoista 66,6 % on jäsenkuntien maksuosuuksia, joita on laskettu kannettavan yhteensä 2.161.850. Tukien ja avustusten osuus toimintatuotoista on 364.000 (11,2 %) ja maksutulojen osuus 687.000 (21.2 %). Talousarvioesityksessä vuoden 2015 toimintakulut ovat 3.271.050 (-4,5 % vuoden 2014 talousarvioon verrattuna). Toimintakuluista henkilöstökulujen osuus on 1.972.550 eli 60,3 %. Henkilöstökuluihin sisältyy henkilökunnan palkkojen ja sivukulujen lisäksi luottamushenkilöiden ja kesäyliopiston luennoitsijoiden palkkiot sivukuluineen. Palvelujen ostojen osuus on 1.011.650 eli 30,9 % toimintakuluista. Toimintatuottojen ja -kulujen kokonaissumman pieneneminen johtuu lähes pelkästään projektien volyymin pienenemisestä 171.800 :lla / 65,3 %:lla vuoden 2014 talousarviosta. Vuoden 2015 tuloslaskelmassa toimintatuottojen ja -kulujen erotus, toimintakate, on -24.000 ja rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen vuosikate on -22.200. Vuoden 2015 tilikauden tulokseksi tulee suunnitelman mukaan -28.590. Poistoerojen vähennysten sekä tutkimus- ja kehittämisrahastosta tehtävien tuloutusten jälkeen vuosi 2015 päätyy talousarviossa lähelle nollatulosta, -7.246 :n alijäämään. 15 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 ja talousarvio 2015

TALOUSARVIOTAULUKOT VUODELLE 2014 JA SUUNNITELMAVUOSILLE 2015 2016 KÄYTTÖTALOUSOSA TP 2013 euro TALOUSARVIO TA 2014 euro Muutos-% 2015 euro TA 2015- TA 2014 TS 2016 euro TS 2017 euro LIITON TOIMISTO Luottamushenkilöhallinto Toimintatulot 135 000 137 100 134 300-2,0 138 400 139 800 Toimintamenot 104 754 137 100 134 300-2,0 138 400 139 800 Toimintakate 30 246 0 0 0 0 Operatiivinen toiminta Toimintatulot 1 812 800 1 836 400 1 863 500 1,5 1 899 000 1 939 200 Toimintamenot 1 752 342 1 871 750 1 878 500 0,4 1 920 350 1 941 450 Toimintakate 60 458-35 350-15 000-57,6-21 350-2 250 Projektit Toimintatulot 836 340 263 300 91 500-65,2 5 000 5 000 Toimintamenot 836 340 263 300 91 500-65,2 5 000 5 000 Toimintakate 0 0 0 0 0 KESÄYLIOPISTO Kesäyliopiston johtokunta Toimintatulot 12 100 12 300 12 450 1,2 12 700 13 000 Toimintamenot 8 191 12 300 12 450 1,2 12 700 13 000 Toimintakate 3 909 0 0 0 0 Kesäyliopistotoiminta Toimintatulot 1 200 780 1 119 700 1 145 300 2,3 1 150 000 1 156 300 Toimintamenot 1 197 991 1 139 700 1 154 300 1,3 1 150 000 1 156 300 Toimintakate 2 789-20 000-9 000-55,0 0 0 YHTEENSÄ Toimintatulot 3 997 020 3 368 800 3 247 050-3,6 3 205 100 3 253 300 Toimintamenot 3 899 618 3 424 150 3 271 050-4,5 3 226 450 3 255 550 Toimintakate 97 402-55 350-24 000-56,6-21 350-2 250 Valtuuston sitovuustaso tummennettu 16

TULOSLASKELMAOSA TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 2 105 187 2 147 000 2 174 050 2 217 400 2 261 800 MAKSUTUOTOT 691 242 616 000 687 000 691 700 698 000 TUET JA AVUSTUKSET 1 170 686 529 900 364 000 275 000 272 500 MUUT TOIMINTATUOTOT 29 905 21 500 22 000 21 000 21 000 TOIMINTATUOTOT 3 997 020 3 314 400 3 247 050 3 205 100 3 253 300 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT 2 262 950 2 033 700 1 972 550 1 944 850 1 959 000 PALVELUJEN OSTOT 1 272 921 1 023 975 1 011 650 997 200 1 018 650 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 94 862 60 395 58 300 59 800 61 100 MUUT TOIMINTAKULUT 268 885 251 680 228 550 224 600 216 800 TOIMINTAKULUT 3 899 618 3 369 750 3 271 050 3 226 450 3 255 550 TOIMINTAKATE 97 402-55 350-24 000-21 350-2 250 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 5 073 4 100 1 800 1 800 1 800 VUOSIKATE 102 475-51 250-22 200-19 550-450 SUUNNITELMANMUKAISET POISTOT -6 390-6 390-6 390-6 390-6 390 TILIKAUDEN TULOS 96 085-57 640-28 590-25 940-6 840 POISTOERON MUUTOS 6 344 6 344 6 344 6 344 6 344 VARAUSTEN MUUTOS -15 000 RAHASTOJEN MUUTOS -10 186 14 500 15 000 8 000 11 000 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 77 243-36 796-7 246-11 596 10 504 Investointiosa Toimielin: Maakuntahallitus Tehtävä: Operatiivinen toiminta Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma 2013 2014 2015 2016 2017 Menot 2 500,00 15 000,00 0,00 0,00 0,00 Tulot Nettomenot 2 500,00 15 000,00 0,00 0,00 0,00 17 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 ja talousarvio 2015

RAHOITUSOSA TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 102 476-51 250-22 200-19 550-450 Satunnaiset erät +/- Tulorahoituksen korjauserät +/- Investointien rahavirta Investointimenot - 2 500 15 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot - Toiminnan ja investointien rahavirta 99 976-66 250-22 200-19 550-450 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys - Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + Pitkäaikaisten lainojen vähennys - Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuksien muutokset -236 873 Rahoituksen rahavirta 0 0 0 0 0 Rahavarojen muutos -136 897-66 250-22 200-19 550-450 Lainakanta 31.12. - - - - - 18

JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET Jäsenkuntien maksuosuusarvio vuodelle 2015 Kunnallisverot 2013 euro Yhteisöverot 2013 euro Verot yhteensä euro % Liiton toimisto Kesäyliopisto Maksuosuus yhteensä 2015 Forssa 50 951 046 3 109 857 54 060 903 9,24 183 044 16 710 199 754 Hattula 32 121 339 1 024 109 33 145 448 5,66 112 125 10 236 122 361 Hausjärvi 28 270 072 1 157 473 29 427 545 5,03 99 644 9 097 108 741 Humppila 6 444 708 284 287 6 728 995 1,15 22 782 2 080 24 862 Hämeenlinna 220 541 864 13 021 294 233 563 158 39,89 790 221 72 141 862 362 Janakkala 53 705 170 1 876 020 55 581 190 9,49 187 997 17 163 205 160 Jokioinen 16 988 814 818 889 17 807 703 3,04 60 222 5 498 65 720 Loppi 23 562 004 1 125 625 24 687 629 4,22 83 598 7 632 91 230 Riihimäki 98 685 264 6 801 970 105 487 234 18,02 356 976 32 589 389 565 Tammela 16 931 965 1 167 568 18 099 533 3,09 61 213 5 588 66 801 Ypäjä 6 639 784 232 543 6 872 327 1,17 23 178 2 116 25 294 Yhteensä 554 842 030 30 619 635 585 461 665 100 1 981 000 180 850 2 161 850 Luottamushenkilöhallinto 134 300 Liiton operatiivinen toiminta 1 846 700 Projektit 0 Kesäyliopiston johtokunta 12 450 Kesäyliopistotoiminta 168 400 Yhteensä 2 161 850 Lähde: Verohallinto/Veronsaajien palvelut 28.10.2014 Taloussuunnitelmavuodet TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 + 2 % + 2 % + 1,5 % + 2 % + 2 % Liiton toimisto 1 913 300 1 951 700 1 981 000 2 020 600 2 061 000 Kesäyliopisto 174 800 178 200 180 850 184 500 188 200 Yhteensä 2 088 100 2 129 900 2 161 850 2 205 100 2 249 200 19 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 ja talousarvio 2015

Hämeen liitto Regional Council of Häme Niittykatu 5, FI-13100 Hämeenlinna tel +358 (0)3 647 401 email hameenliitto@hame.fi www.hameenliitto.fi