PENNALA, LETKUPOLUN ETELÄOSA

ORIMATTILAN KAUPUNKI 172 PENNALA, LETKUPOLUN ETELÄOSA ASEMAKAAVAMUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutos koskee kortteleita 26 ja 38, niihin liittyvää Mäkelänkujan katualuetta ja Letkupolun kevyen liikenteen väylää sekä maatalousaluetta. Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 26.3.2013 päivättyä asemakaavakarttaa. Vireilletulo Maankäytön johtajan päätöksellä 19.2.2013 Asemakaavaehdotuksen nähtäville asettaminen Maankäytön johtaja 26.3.2013 Nähtävillä 4.4 6.5.2013 Asemakaavamuutos hyväksytty Tekninen lautakunta (14.5.2013) Kaavan voimaantulosta kuulutettu Kaupungin ilmoitustaululla Orimattilan Sanomissa Orimattilan Aluelehdessä ORIMATTILAN KAUPUNKI, TEKNINEN PALVELUKESKUS, MAANKÄYTTÖ 26.3.2013 PIRKKO-LEENA JAKONEN MAANKÄYTÖN JOHTAJA TIINA HEIKKILÄ KAAVASUUNNITTELIJA

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaavamuutosalue sijaitsee Orimattilan kaupungin Pennalan kylässä noin 10 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Aluetta rajaavat pohjoisessa Lähteenmäentie sekä Letkupolun kevyen liikenteen väylä, idässä Pennalantie ja etelässä peltoalueet. Suunnittelualueella sijaitsee peltoalueita sekä paikallisesti arvokas Mäkelän maatilakeskus. Alueen pinta-ala on 30 242 m². Suunnittelualueen rajaus ilmakuvassa ( kevät 2011). 2. TIIVISTELMÄ 2.1. KAAVAPROSESSIN VAIHEET - Kirjallinen hakemus jätetty 10.2.2013. - Maankäytön johtaja päätti kaavamuutoksen vireilletulosta 19.2.2013. - Maankäytön johtaja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman 19.2.2013. - Kuulutus vireilletulosta viikolla 9/2013. - Maankäytön johtaja päätti kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta 26.3.2013. - Kaavaehdotus nähtävillä 4.4 6.5.2013. - Kaavaehdotus teknisen lautakunnan hyväksyttävänä (14.5.2013) 2.2. ASEMAKAAVA Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia voidaanko toteutumaton erillispientalojen korttelialue muuttaa asuinpientalojen korttelialueeksi ja lisätä korttelin rakennusoikeutta. Lisäksi tutkitaan voidaanko toteutumaton kevyen liikenteen väylä poistaa ja toista kevyen liikenteen väylää leventää. Samalla tarkistetaan koko kaavamuutosalueen kaavamerkinnät ja määräykset. Kaavamuutosta on hakenut alueelta määräalan omistava Lahden Rakennuspalvelu Oy. Muutosalueen pinta-ala on 30 242 m². 2

3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue on rakentamatonta pelto- ja niittyaluetta, jonka itäosassa sijaitsee paikallisesti arvokas Mäkelän maatilakeskus. Alue rajautuu pohjoisessa pääsääntöisesti 2000-luvun alussa rakentuneeseen omakotialueeseen. 3.1.2. Luonnonympäristö Kaavamuutosalueella ei sijaitse luonnontilaisia alueita eikä alue sijaitse pohjavesialueella. 3.1.3. Rakennettu ympäristö Taajamakuva ja rakennuskanta Kaavamuutosalue sijaitsee paikallisesti arvokkaassa Pennalan kulttuurimaisemassa ja alueella sijaitsee myös paikallisesti arvokas Mäkelän maatilakeskus. Uusrenessanssilaudoitettu päärakennus on valmistunut vuonna 1900. Puistomaisessa asuinpihassa on aitta-luhtiaitta rakennus vuodelta 1923 ja Pennalantien varrella maamerkkinä toimiva tiilinen säterikattoinen navetta vuodelta 1937. Lisäksi pihapiiristä löytyy sauna-asuinrakennus mahdollisesti 1890-luvulta ja suuri riihi ja lato 1800- luvun lopulta. Alueen pohjoispuolella sijaitseva omakotialue on rakentunut pääsääntöisesti 2000-luvun alussa. Palvelut Lähimmät kaupalliset palvelut löytyvät Lahden Renkomäestä noin 7 kilometrin päästä tai Orimattilan keskustasta noin 10 kilometrin päästä. Pennalan koulu sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä. Kylästä löytyy myös kioski. Liikenne Pennalantien kautta kulkee linja-auto kaksi kertaa tunnissa Orimattilan ja Lahden väliä. Lähteenmäentie toimii omakotialueen paikallisena kokoojakatuna. 3.1.4. Maanomistus Kaavamuutosta hakenut Lahden Rakennuspalvelu Oy omistaa voimassa olevan asemakaavan AO-korttelin tontit 3-5 sekä katualueet ja kevyen liikenteen alueet. Myös Orimattilan kaupunki omistaa osan kadusta. Mäkelän maatilakeskus on perikunnan omistuksessa. Asuintontit 1 ja 2 sekä peltoalueet ovat yksityisen maanomistajan omistuksessa. 3.2. SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1. Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistama 11.3.2008) alue sijaitsee Pennala-Pasinan taajamatoimintojen alueella (A125). Suunnittelumääräysten mukaan alueiden yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa lähtökohdaksi taajaman rakenteellinen eheyttäminen. Alueen itäpuolella kulkee yhdystie 11845 Pennala Renkomäki (yt85). 3

Ote maakuntakaavasta, jossa suunnittelualue sijaitsee tähden osoittamassa kohdassa. 3.2.2. Yleiskaava Alueella on voimassa Pennala-Pasinan oikeusvaikutteinen osayleiskaava (kaupunginvaltuuston hyväksymä 12.10.2009), jossa suunnittelualue sijaitsee pientalovaltaisella asuntoalueella (AP). Kaavamääräysten mukaan rakennusten tule väritykseltään, materiaaleiltaan ja mittasuhteiltaan sopeutua maisemaan ja kyläkuvaan. Alueen itäpuolella sijaitsee arvokas kulttuurihistoriallinen kohde tai miljöö (ku) ja eteläpuolella on arvokasta viljelyaluetta (MT). Alueella on vireillä osayleiskaavan muutos. Ote osayleiskaavasta. 3.2.3. Asemakaavat Alueella on voimassa asemakaava nro 105 Pennalan Mäkelän tilan asemakaava, joka on hyväksytty teknisessä lautakunnassa 5.10.2004. Asemakaavassa kortteli 26 on erillispientalojen korttelialuetta (AO), jonka pinta-ala on 9 089 m². Suurin sallittu kerrosluku on I, jonka 2/3 rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennusoikeutta on tehokkuusluvun e=0.20 mukaa yhteensä 1 818 k-m². Kortteli 38 on maatilojen talouskeskusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (AM/s). Korttelin pinta-ala on 13 335 m². Suurin sallittu kerrosluku on II ja tehokkuusluku on e=0.20. Rakennusoikeutta on 2 667 k-m². Alueen eteläosassa on maatalousalue (MT), jonka pinta-ala on 6 261 m². AO- ja AM-kortteleiden välissä kulkee Mäkelänpolun jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. AO-korttelin pohjoisosassa kulkee Mäkelänkujan katualue sekä Letkupolun jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla huoltoajo sallittu. AO-korttelin pohjoisrajalla kulkee johtoa varten varat- 4

tu alueen osa ja korttelia rajaa istutettava alueen osa. Luoteisosassa kulkee vaara-alue. Asemakaavassa on useita yleismääräyksiä liittyen alueen rakentamistapaan. Ote ajantasa-asemakaavasta. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia voidaanko toteutumaton erillispientalojen korttelialue muuttaa asuinpientalojen korttelialueeksi ja lisätä korttelin rakennusoikeutta. Lisäksi tutkitaan voidaanko toteutumaton kevyen liikenteen väylä poistaa ja toista kevyen liikenteen väylää leventää. Samalla tarkistetaan koko kaavamuutosalueen kaavamerkinnät ja määräykset. Samalla tutkitaan koko kaavamuutosalueen kaavamerkinnät ja määräykset. Kaavamuutosta on hakenut alueelta määräalan omistava Lahden Rakennuspalvelu Oy. Maankäytön johtaja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman 19.2.2013. 4.2. OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.2.1. Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 ) osallisia ovat ne maanomistajat, joiden omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen, sekä ne henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 5

Osallisia Letkupolun eteläosan asemakaavamuutoksessa ovat: kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat Orimattilan Vesi Oy Orimattilan Lämpö Oy Päijät-Hämeen pelastuslaitos Ympäristöterveyskeskus Kymenlaakson Sähkö Päijät-Hämeen maakuntamuseo / rakennuskulttuuriyksikkö Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset Muut itsensä osallisiksi mieltävät 4.2.2. Vireilletulo Maankäytön johtaja päätti asemakaavamuutoksen vireilletulosta ja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman 19.2.2013. Vireilletulosta kuulutettiin paikallislehdissä viikolla 9/2013. Osallistumisja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavoituksen kotisivuilla. 4.2.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot. Kaavan nähtävilläolosta kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kotisivuilla osoitteessa www.orimattila.fi sekä paikallislehdissä. Kaavaehdotus on nähtävillä teknisen palvelukeskuksen ilmoitustaululla sekä kaupungin kotisivuilla. Kaavaehdotuksen kaavakartta ja selostus toimitetaan postitse alueen maanomistajille. Tietoa kaavoituksen eri vaiheista saa soittamalla tai käymällä Orimattilan kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa kaupungintalolla, Erkontie 9, puh. (03) 888 111. 4.2.4. Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksesta pyydetään lausunnot Orimattilan Vedeltä, Orimattilan Lämmöltä, Päijät- Hämeen pelastuslaitokselta, Ympäristöterveyskeskukselta, Kymenlaakson sähköltä, Päijät- Hämeen maakuntamuseolta sekä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksilta. Orimattilan teknisen palvelukeskuksen sisällä varataan lausunnonanto- ja kommentointimahdollisuus yhdyskuntatekniikalle, rakennusvalvonnalle sekä ympäristönsuojelulle. 4.3. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.3.1. Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on mahdollistaa alueen ympäristöön sopiva asuminen, joka täydentää alueen nykyistä rakennuskantaa ja huomioi alueen ominaispiirteet. 4.3.2. Kaavamuutoksen hakijan asettamat tavoitteet Lahden Rakennuspalvelut Oy on hakenut muutosta omistamalleen määräalalle niin, että Mäkelänpolun varaus poistettaisiin, Letkupolkua levennettäisiin etelään, tehokkuusluku nostettaisiin lukuun e=0.30 ja erillispientalojen korttelialue muutettaisiin asuinpientalojen korttelialueeksi. 4.3.3. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualueen sijaitsee paikallisesti arvokkaassa Pennalan kulttuurimaisemassa ja alueen itäosassa sijaitsee paikallisesti arvokas Mäkelän tilakeskus. Kaavamuutoksen tavoitteena on näiden arvojen turvaaminen. 6

4.4. LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET KAAVAEHDOTUKSESTA Täydennetään myöhemmin. 4.5. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT Alueelle suunniteltu muutos on selkeä ja kaavamuutosalue varsin pieni. Näin ollen kaavamuutos ei edellytä varsinaisten vaihtoehtojen tutkimista. 4.6. VALMISTELUVAIHE Valmisteluvaiheessa tutkittiin Mäkelänkujan katualueen omistavan Lahden Rakennuspalvelu Oy:n kanssa kadun uudelleen sijoittamista sekä uusien ohjeellisten tonttirajojen paikoista. Mäkelänkujan katualuevarausta on siirretty, jotta uusista tonteista saataisiin toimivampia. Tonttien 1 ja 2 maanomistaja esitti erillispientalojen korttelialueen suoristamista maatalousalueen puoleiselta rajalta. Mikäli asuintontit rakennetaan, suora linja helpottaisi peltotöiden tekemistä. Lisäksi maanomistaja esitti maatilojen talouskeskuksen korttelialueen ja maatalousalueen rajan muuttamista olemassa olevan tilanteen mukaiseksi. Voimassa olevaa asemakaavaa on muutettu seuraavasti: AO-kortteli on muutettu AP-kortteliksi. Korttelin 26 tehokkuusluku on nostettu luvusta e=0.20 lukuun e=0.30. Mäkelänkujan katualuetta on muutettu. Mäkelänpolun kevyen liikenteen väylä on poistettu. AM-korttelin rajaus on muutettu olemassa olevan tilanteen mukaiseksi. Korttelin 26 eteläreuna on suoristettu. Vaara-alueen merkintä on poistettu ja korvattu maanalaista johtoa varten varatun alueen merkinnällä. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1.1. Mitoitus ALUEIDEN PINTA-ALAT voimassa oleva asemakaava (m²) kaavaehdotus (m²) muutos (m²) AO 9 089 - -9 089 AP - 9 148 +9 148 AM 13 335 11 937-1 398 MT 6 261 7 945 +1 684 kev. liik. 903 - -903 kadut 654 1 212 +558 yhteensä: 30 242 30 242 - RAKENNUSOIKEUDET voimassa oleva asemakaava (k-m²) kaavaehdotus (k-m²) muutos (k-m²) AP rak.oik. 1 818 2 744 +926 AM rak.oik. 2 667 2 387-280 yhteensä: 4 485 4 674 +189 7

5.1.2. Aluevaraukset Asuinpientalojen korttelialue AP Asemakaavassa on yksi asuinpientalojen korttelialue. Kortteliin voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja. Korttelin pinta-ala on 9 148 m². Tehokkuusluvun e=0.30 mukaan korttelilla on rakennusoikeutta yhteensä 2 744 k-m². Suurin sallittu kerrosluku on I ja rakennuksen suurimman kerroksen alasta 2/3 saa ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Etelässä korttelia rajaa istutettava alueen osa ja pohjoisessa maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Maatilojen talouskeskusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään AM/s Alueen itäosassa sijaitsee maatilojen talouskeskusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Korttelin suurin sallittu kerrosluku on II ja tehokkuusluku on e=0.20. Kaavamääräyksissä on määritelty korttelin rakentamistapa. Korttelin pinta-ala on 11 937 m² ja tehokkuusluvun e=0.20 mukaan rakennusoikeus on 2 387 k-m². Maatalousalue MT Alueen eteläosassa sijaitsee 7 945 m²:n suuruinen maatalousalue. 5.2. KAAVAN VAIKUTUKSET 5.2.1. Vaikutukset taajamakuvaan ja paikallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan Kaavamuutos lisää alueen rakennusoikeutta yhteensä 926 k-m². Korttelikohtaisilla ja yleisillä määräyksillä halutaan ohjata uutta rakentamista paikallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan sopivaksi. 5.2.2. Vaikutukset kevyen liikenteen verkostoon Toteutumattoman Mäkelänpolun kevyen liikenteen väylän poistamisella ei nähdä olevan negatiivisia vaikutuksia. Ottaen huomioon kuinka paljon läheistä peltoa voidaan käyttää virkistysalueena ja kuinka moni sitä käyttäisi, jää Mäkelänpolun mahdollinen käyttöaste erittäin vähäiseksi. Seuraava mahdollinen kulkuyhteys pellolle löytyy korttelin 26 länsipuolelta. 5.3. KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartalla. 5.4. NIMISTÖ Kaavassa ei ole uutta nimistöä. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamista ohjaavat kaava-asiakirjojen lisäksi Orimattilan kaupungin rakennusjärjestys. Asemakaavan muutoksen toteutumista seurataan Orimattilan kaupungin kaavoituksen, rakennusvalvonnan sekä yhdyskuntatekniikan kanssa. 8