MÄNTYLÄ, VASKITIEN ALUE 159

Transkriptio

1 ORIMATTILAN KAUPUNKI MÄNTYLÄ, VASKITIEN ALUE 159 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee kortteleita , , 0426 ja sekä niihin liittyviä katuja viheralueita. Vireilletulo Kaavoituskatsaus 2010 ja kaavoitusohjelma Asemakaavaehdotuksen nähtäville asettaminen Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Nähtävillä ja Asemakaavamuutos hyväksytty Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaavan voimaantulosta kuulutettu Kaupungin ilmoitustaululla Orimattilan Sanomissa Orimattilan Aluelehdessä ORIMATTILAN KAUPUNKI, TEKNINEN PALVELUKESKUS, MAANKÄYTTÖ RAIMO IKÄHEIMONEN PIRKKO-LEENA JAKONEN TIINA HEIKKILÄ TEKNINEN JOHTAJA KAAVOITUSINSINÖÖRI KAAVASUUNNITTELIJA

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Mäntylän asuinalueella, josta on matkaa Orimattilan kaupungin keskustaan noin 1,5 kilometriä. Alueen pohjoisosa on käytössä olevaa peltoaluetta ja eteläosa Koulutuskeskus Salpauksen kiinteistöä. Suunnittelualuetta rajaavat pohjoisessa viheralue, idässä Opintie, etelässä Koulutuskeskus Salpauksen alue sekä lännessä Koulutie ja Vaskitie. Kaavamuutos koskee kortteleita , , 0426 ja Muutosalueen pinta-ala on noin 11,5 hehtaaria. Suunnittelualueen rajaus sekä ilmakuva. 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Asemakaava Kaavamuutoksen tarkoituksena on päivittää suunnittelualueen pohjoisosan toteutumaton ja vanhentunut asemakaava. Eteläosan eli Koulutuskeskus Salpauksen alueelle muutokset liittyvät ainoastaan kaavamerkintöjen ja määräysten sekä aluerajojen tarkistukseen. Kaavamuutoksen tarve on tullut esille maanhankinnan yhteydessä. Kaavan vaikutusalueeseen kuuluvat Vaskitien sekä Koulutuskeskus Salpauksen lähiympäristö. 2.2 Kaavaprosessin vaiheet - Vireilletulosta on päätetty kaavoituskatsauksen 2010 hyväksymisen yhteydessä Tekninen johtaja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman Kaavaehdotus teknisen lautakunnan käsittelyssä Kaavaehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä Kaavaehdotus nähtävillä ja Kaavaehdotus teknisen lautakunnan käsittelyssä xx.xx Kaavaehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx Kaavaehdotus kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä xx.xx LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Kaavamuutosalueen pohjoisosa on käytössä olevaa peltoaluetta ja eteläosa on maatilan talouskeskuksen ja Koulutuskeskus Salpauksen alueen männikköistä ympäristöä. Koulupuisto on niittyaluetta.

3 Pinnanmuodoiltaan suunnittelualue on melko tasaista (n. +70,8 +82,2). Muuta aluetta korkeammalle kohoavat maatilan talouskeskus ja Koulutien varren kaksi omakotitonttia. Omakotitonteiksi kaavaillun peltoalueen korkein kohta on noin +73,5 mpy ja matalin kohta noin +70,8 mpy. Maaperältään kaavamuutosalue on pääsääntöisesti savea. Maatilan talouskeskus, Koulutien varren kaksi omakotitonttia sekä kaistale Koulutuskeskus Salpauksen eteläosaa ovat maaperältään hiekkamoreenia. Kaavamuutosalue sijaitsee Ämmäntöyräs-Sikosuo-Tönnö-Untamon tärkeällä pohjavesialueella. Alueen pohjoisrajalla kulkee avo-oja, joka laskee aina Porvoonjokeen saakka Rakennettu ympäristö Koko kaavamuutosalueella sijaitsee neljä omakotitaloa, kaksi koulutien varrella ja kaksi maatilan talouskeskuksen yhteydessä sekä Koulutuskeskus Salpauksen koulurakennukset. Nämä rakennukset ovat pintamateriaaleiltaan, väritykseltään ja arkkitehtonisilta ominaisuuksiltaan täysin toisistaan poikkeavia. Vaskitien länsipuolelle on rakentunut lukujen aikana varsin yhtenäinen puutalojen kortteli. Suunnittelualueen liikennettä ohjaavat sorapintaiset Vaskitie sekä Opintie. Koulutien ja Opintien välillä kulkee nimetön tieyhteys. Suunnittelualue sijaitsee lähellä Lahdentietä, joten joukkoliikenneyhteydet sekä Lahden että Orimattilan keskustoihin ovat erinomaiset. Myös kevyenliikenteenyhteydet Orimattilan keskustaan ovat hyvät. Kaupallisia palveluita ei kaavamuutosalueen lähiympäristössä ole. Etäisyys kaupungin keskustaan ei kuitenkaan ole kuin 1,5 kilometriä. Lukio ja ammattikoulu sekä urheilutalo sijaitsevat alueen eteläpuolella. Maatilan talouskeskus ja omakotitonteiksi muutettava peltoalue Maanomistus ja asukkaat Koulutuskeskus Salpaus omistaa suuren alueen kaavamuutosalueen eteläosasta ja Koulutien varren kaksi omakotitalokiinteistöä ovat yksityisessä omistuksessa. Pohjoisosan maat ovat siirtyneet joulukuussa 2011 kaupungin omistukseen yksityiseltä maanomistajalta. Alueella on neljä omakotitaloa. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistama ) suunnittelualueen pohjoisosa sijaitsee Orivillen työpaikka-alueella (TP21) ja koulutuskeskus Salpauksen alue sijaitsee Orimattilan keskustatoimintojen alueella (C6). Lisäksi koko muutosalue kuuluu Orimattilan Palojoen keskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk1) ja Ämmäntöyräs-Sikosuo-Tönnö-Untamon tärkeään vedenhankintaan soveltuvaan pohjavesialueeseen (pv71).

4 Ote maakuntakaavasta, jossa suunnittelualue näkyy tähden osoittamassa kohdassa Yleiskaava Alueella on voimassa Keskusta-Virenojan osayleiskaava (kaupunginvaltuuston hyväksymä ), jossa suunnittelualueen pohjoisosa on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) ja eteläosa julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Pieni kaistale suunnittelualueen pohjoisosasta kuuluu lähivirkistysalueeseen (VL). Ote osayleiskaavasta Asemakaavat Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: 17. Mäntylä , , , , 0442, 0451, ja 0460, vahvistettu Mäntylä pohjoisosa (Hevoskylä), vahvistettu Suunnittelualueen seitsemästä erillispientalojoen korttelialueesta (AO) on jäänyt toteutumatta viisi ja seitsemästä kaduista kuusi. Tehokkuusluvuksi on kaikille kortteleille annettu e = Toteutumattomilla kortteleilla suurin sallittu kerrosluku on yksi, muilla kaksi. Alueen eteläosassa sijaitsee opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) eli Koulutuskeskus Salpaus, jonka tehokkuusluku on e = 0.40 ja suurin sallittu kerrosluku on neljä. Lisäksi kaavamuutosalueella sijaitsee yksi lähivirkistysalue (VL) sekä Koulupuiston puistoalue (P). Nykyinen, muutettava kaava on liitteenä (LIITE 1). 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja sitä koskevat päätökset Kaavan vireilletulosta on päätetty kaavoituskatsauksen 2010 ja kaavoitusohjelman hyväksymisen yhteydessä Tekninen johtaja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman

5 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (62 ) osallisia ovat ne maanomistajat, joiden omistamia alueita kuuluu kaavoitettavaan alueeseen, sekä ne henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavahanke saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia Vaskitien alueen asemakaavamuutoksessa ovat: kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat Orimattilan Vesi Oy Päijät-Hämeen pelastuslaitos Ympäristöterveyskeskus Kymenlaakson Sähkö Koulutuskeskus Salpaus Osallistuminen Kaavan nähtävilläolosta kuulutettiin kaupungin ilmoitustaululla, kotisivuilla osoitteessa sekä paikallislehdissä. Kaavaehdotus oli nähtävillä teknisen palvelukeskuksen ilmoitustaululla sekä kaupungin internetsivuilla. Kaavaehdotuksen kartta ja kaavaselostus toimitettiin kaava-alueen maanomistajille myös postitse. Tietoa kaavoituksen eri vaiheista saa soittamalla tai käymällä Orimattilan kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa kaupungintalolla, Erkontie 9, puh. (03) Kaavamuutoksesta keskusteltiin kaavamuutosalueen suurimaan maanomistajan kanssa useaan kertaan Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksesta pyydettiin lausunnot Orimattilan Vedeltä, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta, Ympäristöterveyskeskukselta, Kymenlaakson Sähköltä sekä Koulutuskeskus Salpaukselta. Orimattilan teknisen palvelukeskuksen sisällä varattiin lausunnonanto- ja kommentointimahdollisuus yhdyskuntatekniikalle, rakennusvalvonnalle sekä ympäristönsuojelulle. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen tarkoituksena on päivittää suunnittelualueen pohjoisosan toteutumaton ja vanhentunut asemakaava ja muuttaa se toimivammaksi. Tarkoituksena on vähentää katualueiden pinta-alaa ja lisätä asuin- ja viheralueita. Muutosalueen eteläosaan eli Koulutuskeskus Salpauksen alueelle muutokset liittyvät ainoastaan kaavamerkintöjen ja määräysten sekä aluerajojen tarkistukseen. Alue on vuosina 1976 ja 1984 vahvistetuissa asemakaavoissa osoitettu omakotitaloalueeksi, mutta kaava ei ole toteutunut. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on ajantasaistaa voimassa oleva asemakaava. Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin sen muuttamiseksi. Rakennuslupaa ei saa myöntää asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteutumatta (MRL 60 ). Rakennuslain aikaisten asema- ja rakennuskaavojen, kuten tässä tapauksessa, mainittu 13 vuoden määräaika lasketaan maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulosta eli lukien. Kyseisellä alueella voimassa olevanasemakaavan ajanmukaisuuden arviointi tulisi siis viimeistään ajankohtaiseksi Tuolloin rakennuslupaa ei saa myöntää, jos asemakaava on merkittävältä osaltaan edelleen toteutumatta. Asemakaavan tavoitteena on muodostaa alueelle asumisen aluekokonaisuus, joka sopeutuu ympäristöön ja täydentää alueen nykyistä rakennuskantaa. Tavoitteena on luoda edellytykset turvalliselle, terveelliselle ja viihtyisälle elinympäristölle.

6 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Kaavaehdotusta valmisteltaessa oli selvää, että asemakaavan suunnittelualueen pohjoisosa tulee säilymään erillispientaloalueena. Luonnosvaiheessa hahmoteltiin erilaisia korttelitiloja ja katuverkostoa. Tärkeänä nähtiin, ettei alueelle muodostu läpiajoliikennettä. 4.5 Lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksesta Kaavaehdotuksesta saatiin pyydetyinä lausunnot Ympäristöterveyskeskukselta sekä Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta. Lisäksi kiinteisteön 37:54 maanomistaja antoi suullista palautetta. Ympäristöterveyskeskus suositteli selvittämään mahdollisen maatalouskaluston liikenne maatilojen talouskeskuksen alueelta (AO) ja arvioida tarpeen mukaan sen liikenneturvallisuudelle asettamia erityisvaatimuksia. Vastineena todetaan, että maatilan talouskeskuksen omistuksessa on enää sangen vähän peltoja, joten maatalouskaluston koko ja liikenteen määrä on hyvin pientä. Päijät-Hämeen pelastuslaitos muistutti, että pelastuslain (379/2011) 30 :n mukaan kunta huolehtii alueellaan sammutusveden järjestämisestä pelastustoimen tarpeisiin. Päävesijohtoverkostoa suunniteltaessa ja rakennettaessa tulee pelastuslain vaatimus ottaa huomioon siten, että päävesijohtoihin rakennetaan riittävästi vesiasemia pelastustoimen sammutusvesitarpeisiin. Vastineena todetaan, että pelastuslaitoksen tarpeet otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. Kiinteistön 37:54 maanomistaja esitti ohjeellisen tonttirajan muuttamista maastollisista syistä pohjoisemmaksi. Vastineena todetaan, että ohjeellisen tonttirajan muuttamiseen ei nähty mitään ongelmaa ja se on siirretty maanomistajan esittämälle paikalle. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Erillispientalojen korttelialue AO Kaavaehdotuksessa on yhteensä kuusi erillispientalojen korttelia, joiden kaikkien tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on e=0.20. Rakennusoikeutta alueella on noin 5 800m². Muutosalueella on yhteensä 29 uutta erillispientalotonttia, joiden keskimääräinen tonttikoko on noin 1000m². Sarvelankujan pohjoispuolella sijaitsevien kortteleiden suurin sallittu kerrosluku on yksi, mutta 2/3 rakennuksen ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Sarvelankujan eteläpuoleisen korttelin suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Alueella voi rakentaa enintään 40 m²:n suuruisen talousrakennuksen tai autotallin kiinni tontinrajaan Maatilojen talouskeskusten korttelialue AM Kaavamuutosalueen keskellä sijaitsee maatilojen talouskeskusten korttelialue. Korttelin suurin sallittu kerrosluku on kaksi ja tehokkuusluku on e=0.25. Rakennusoikeutta alueella on noin 3 400m² Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue YO Alueen eteläosaa hallitsee opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Korttelin suurin sallittu kerrosluku on neljä ja tehokkuusluku on e= Puisto VP ja lähivirkistysalue VL Suunnittelualueeseen kuuluu lähivirkistysalue sekä Koulupuisto. Opintieltä on Sarvelankujalle ja Vaskitielle merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Lähivirkistysalueita pitkin alueelta pääsee koko kaupunkia kiertävälle ulkoilureitille. Opintieltä on ajoyhteys puistoalueen läpi maatilan talouskeskuksen itäkulmaan.

7 5.2 Mitoitus Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on m². Uusia omakotitontteja alueelle muodostuu 29, mikä tarkoittaa noin sataa uutta asukasta. Alla olevasta taulukosta nähdään kuinka eri alueiden pinta-alat ovat muuttuneet. ajantasakaava kaavaehdotus muutos AO m² m² m² AM 0m² m² m² YO m² m² m² VP 4 764m² 4 242m² -522m² VL 8 783m² m² 7 411m² kadut m² 9 330m² m² yhteensä m² m² 0m² 5.3 Kaavan vaikutukset Toteutuessaan asemakaava tuo alueelle 29 uutta omakotitonttia ja rakennusoikeutta noin kerrosalaneliömetriä. Rakentaminen tulee toteutuessaan muuttamaan oleellisesti alueen yhdyskuntarakennetta. Nykyinen rakentamaton peltoalue tulee muuttumaan tiiviisti rakennetuksi asuinalueeksi. Nykytilanteeseen nähden alueen maisemakuva muuttuu oleellisesti, kun käytössä olevat peltoalueet otetaan asuinkäyttöön. Suunnitelman mukainen pientalorakentaminen täydentää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja rakentamisen volyymi noudattelee ympäröivien alueiden mittakaavaa. Lähivirkistysalueet on sijoitettu niin, että niille on yhteys mahdollisimman monelta korttelialueelta ja että lähivirkistysalueet liittyvät aluetta ympäröiviin muihin lähivirkistysalueisiin. 29 uutta omakotitonttia tuo alueelle noin 100 uutta asukasta. Tämä tulee puolestaan lisäämään liikennettä Vaskitiellä ja Koulutiellä. Vaskitien ja Veistäjänkujan välinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu sekä Veistäjänkujan ja Opintien välinen lähivirkistysalue pitävät huolen siitä, ettei alueelle muodostu läpiajoliikennettä. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartalla. 5.5 Nimistö Voimassa olevassa asemakaavassa esitettyjen nimien inspiraationa on ollut orimattilalainen kuvanveistäjä Pentti Papinaho, joka asuin itsekin Vaskitien varrella. Nykyisen asemakaavan esitetyistä nimistä jäävät pois Sepäntie, Kipsitie sekä Savitie. Valajankaari ja Veistäjänkaari muutetaan Valajankujaksi ja Veistäjänkujaksi. Sarvelankuja on alueen ainut uusi kadunnimi. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaupunginvaltuusto on päättänyt ostaa alueen yksityisessä omistuksessa olevat maat Orimattilan kaupungille, joka näin ollen vastaa alueen toteuttamisesta. Toteutumisen ajankohtaan vaikuttaa asuntomarkkinatilanteen kehittyminen. Rakentamista ohjaavat kaava-asiakirjojen lisäksi Orimattilan kaupungin rakennusjärjestys. Asemakaavan muutoksen toteutumista seurataan Orimattilan kaupungin kaavoituksen, rakennusvalvonnan sekä yhdyskuntatekniikan kanssa.

8 LIITE 1. Nykyinen, muutettava asemakaava.