ASEMAKAAVAN TARKISTAMINEN ASUINPIENTALON RAKENTAMISTA VARTEN. TAATALA-5319-5, SULKARINNE 13. KAAVA NRO 8272. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 7. päivä heinäkuuta 2008 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8272. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Kaava-alue sijaitsee noin 3,5 km etelään kaupungin keskustasta, Taatalan kaupunginosassa, osoitteessa Sulkarinne 13. Alueella on pääosin eri-ikäisiä erillispientaloja. Suunnittelualue käsittää tontin nro 5319-5, joka rajautuu viereisiin pientalotontteihin ja lounaiskulmassaan Sulkarinne-katuun. Tontin pinta-ala on 719 m² ja tontille on osoitettu rakennusoikeutta 194 k-m². Tontilla sijaitsee noin vuonna 1930 rakennettu, 1 ½ -kerroksinen asuinrakennus sekä vanha talousrakennus. Asuinrakennus on tarkoitus purkaa. Kaavan tavoitteet Tontin nro 5319-5 asemakaavan muutoshakemuksen ovat jättäneet tontin omistajat. Hakemuksen tavoitteena on asemakaavan tarkistaminen hakijan suunnitelmien mukaista uudisrakentamista varten. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille 12.6.2008, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 13.6. - 4.7. 2008 väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Suunnitelmasta jätettiin kaksi mielipidettä. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin tiedoksi aloitteen tekijöille. Saadut lausunnot eivät aiheuttaneet muutoksia asemakaavaan. Asemakaava Tontille nro 5319-5 osoitetaan rakennusoikeutta 240 k-m², josta 200 k- m² asuinrakennusta varten ja 40 k-m² auton säilytyspaikkaa ja talousrakennusta varten. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 46 k-m². Asuinrakennuksen kerrosluvuksi merkitään II y 70%. Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen kerrosluvuksi merkitään I. Tontin tehokkuusluvuksi muodostuu e=0,3. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Taatalan kaupunginosan korttelin nro 5319 tonttia nro 5. Kaavan laatija Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, suunnittelija Päivi Veijola. Dnro: TRE: 1037/10.02.01/2008 Kirjauspäivämäärä: 25.01.2008 Verkkonumero: 4014562 Vireille tulo: 12.6.2008 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin 3,5 km etelään kaupungin keskustasta, Taatalan kaupunginosassa osoitteessa Sulkarinne 13. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Taatala-5319-5, Sulkarinne 13, Asemakaavan tarkistaminen asuinpientalon rakentamista varten, kaava nro 8272. 1.4 Asiakirjat - Asemakaavan muutoshakemus 17.12.2007 - Osallistumis- ja arviontisuunnitelma 12.06.2008 - Asemakaavan selostus 07.07.2008 - Asemakaavakartta 07.07.2008 ja poistettava asemakaava - Havainnepiirros 07.07.2008 - Asemakaavan selostuksen liitelomake 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Rautaharkko, Taatala, Nekala, Lappi, alueraportti 1992 (Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto 9/1992) - Rautaharkko, Taatala, Nekala rakentamistapaohjeita (Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto 10/1992) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Taatalan pientaloalueella. Suunnittelun kohteena oleva tontti nro 5319-5 rajautuu viereisiin pientalotontteihin ja liittyy luoteiskulmassaan Sulkarinne-katuun. Lähivaikutusalueen rakennukset ovat eri-ikäisiä ja tyylisiä pientaloja. Suunnittelualueen ympäristössä on viheralueita ja päivittäistavarakaupan suuryksikkö.
2.1.2 Luonnonympäristö Tontin nro 5319-5 alue on rehevää piha-aluetta. Tontin puusto on vanhaa ja se koostuu männyistä ja omenapuista. Maanpinta viettää loivasti tontin luoteisosaa kohti. Maaperä tontilla on Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan hiekkamoreenia. Tontin korkeusasema vaihtelee +109,6 +111,3, kaakkoisosan ollessa korkeimpana. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Alueen ympäristön rakennuksista valtaosa on pientaloja. Taatalan alue on rakentunut ja täydentynyt pitkän ajan kuluessa. Suunnittelualueen läheisyydessä, Lempääläntie varrella sijaitseva päivittäistavarakaupan suuryksikkö poikkeaa alueen mittakaavasta. Taatalan alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja paikalliset palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Korttelin nro 5319 rakennukset ovat eri-ikäisiä ja edustavat eri tyylisuuntia. Korttelin keskellä olevan tontin nro 5319-5 lounaiskulma on Sulkarinne-kadun päätteenä, mutta muuten tontin näkyvyys katukuvassa on vähäinen. Tontti nro 5319-5 on pinta-alaltaan 719 m². Tontilla sijaitsee noin vuonna 1930 valmistunut puinen asuinrakennus. Sen kerrosluku on 1 ½ u ja käytetty kerrosala 65 k-m 2. Tontilla on myös 1-kerroksinen talousrakennus, jonka kerrosala on noin 28 k-m 2.Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Taatalan alueesta on laadittu alueraportti ja rakentamistapaohjeet vuonna 1992. Kyseiset asiakirjat eivät käsittele suunnittelualuetta, mutta kuvaavat hyvin Taatalan ominaispiirteitä ja rakentamistapaa. 2.1.4 Maanomistus Tontin nro 5319-5 omistajat ovat Ritva ja Jukka Ylisiurunen. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 2.2.1.1 Maakuntakaava Pirkanmaan 29.3.2007 vahvistetun 1. maakuntakaavan mukaan kaavaalue on taajamatoimintojen aluetta. 2.2.1.2 Yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu 12.12.2000. Sen mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta. 2.2.1.3 Asemakaava Kaava-alueella on voimassa 20.09.1961 vahvistettu asemakaava nro 1500. Sen mukaan tontti nro 5319-5 on omakotitalojen korttelialuetta. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta asuinrakennukselle 164 k-m² ja talousrakennukselle 30 k-m². Yhteenlaskettu rakennusoikeus on 194 k- m², jolloin tonttitehokkuudeksi muodostuu e=0,27. Määräysten mukaan asuinrakennuksen räystäskorkeus saa olla enintään 5 m ja kattokaltevuuden tulee olla 1:1,5. Asuinrakennuksen ullakon pinta-
alasta saadaan rakentaa asuinhuoneiksi enintään puolet. Talousrakennuksen räystäskorkeus saa olla enintään 3 m ja kattokaltevuus enintään 1:1,5. 2.2.1.4 Tonttijako Kaava-alueella on voimassa 30.11.1961 vahvistettu tonttijako (tunnus 2164). Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin 6.12.2006. 2.2.1.5 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima, ja se on tarkistettu vuonna 2008. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin omistajat ovat hakeneet asemakaavan muutosta. Hakemuksen tavoitteena on asemakaavan tarkistaminen hakijan suunnitelmien mukaista uudisrakentamista varten. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajien aloitteesta ja siitä peritään taksan mukaiset kulut. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Osallisia ovat kaavamuutoksen hakija, naapurikiinteistöt, Koivistonkylän omakotiyhdistys ry, Kaupunkiympäristön kehittäminen (tilaaja), Kiinteistötoimi, Viranomaispalvelut, Aluepelastuslaitos, Museopalvelut, Kaupungin liikelaitokset, Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi, Pirkanmaan ympäristökeskus ja muut ilmoituksensa mukaan. 3.3.2 Vireilletulo Kaavahanke tuli vireille 12.6.2008, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 13.6. - 4.7. 2008 väliseksi ajaksi. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on ennakkoon kuullut naapureitaan. Asemakaavamuutosta haetaan, koska pohjoispuolen kiinteistön omistaja ei hyväksynyt vähäisiä poikkeuksia, jotta rakennushanke olisi voitu toteuttaa rakennusluvalla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin 12.6.2008 ja asetettiin nähtäville 13.6.2008-4.7.2008 väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin kohdassa 3.3.1 mainituille osallisille. Suunnittelualueen länsipuoleisen tontin nro 5319-6 omistajaa ei tavoitettu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteen jättivät tontin nro 5319-8 omistajat sekä tontin nro 5319-9 omistaja. Molemmissa
mielipiteissä oltiin huolestuneita uudisrakennuksen vaikutuksesta naapuritalojen ja tonttien valoisuuteen ja ehdotettiin voimassa olevan asemakaavan säilyttämistä. Lisäksi toisessa mielipiteessä otettiin kantaa uudisrakennuksen korkeuteen, rakennusoikeuteen ja etäisyyteen naapurirakennuksista sekä auton säilytyspaikan kokoon ja sijaintiin. Mielipiteissä toivottiin myös alueen nykyisen väljyyden säilyttämistä asuinviihtyvyyden takaamiseksi. Mielipiteet eivät aiheuttaneet muutoksia asemakaavaluonnokseen, sillä uudisrakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista ja asuinrakennuksen rakennusalan etäisyys naapuritontteihin on määräysten mukainen. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin tiedoksi aloitteen tekijälle. Määräaikaan mennessä saapuneissa lausunnoissa ainoastaan Pirkanmaan maakuntamuseo otti kantaa asemakaavaluonnokseen. Maakuntamuseon lausunnossa todettiin, että tontin nro 5319-5 rakennukset ajoittuvat 1920-luvun lopun aikaiseen, vilkkaan rakentamisen aikaan Taatalassa. Kyseisen tontin rakennukset ovat säilyneet hyvin alkuperäisasussaan, mutta rakennuskanta kohteen ympärillä on pitkälti uusiutunut. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan kaavamuutos on siten perusteltavissa ympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Museo kuitenkin pahoittelee kaavamuutoksen edellytyksenä olevaa tontilla olemassa olevien rakennusten purkamista ja korostaa, että tuleva suunnittelu tulee toteuttaa alueen alkuperäisiä ominaispiirteitä kunnioittaen. Maakuntamuseon antama lausunto tukee asemakaavaluonnosta, eikä se aiheuttanut muutoksia kaavan sisältöön. 3.4 Asemakaavan tavoitteet 3.4.1 Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on asemakaavan tarkistaminen hakijan suunnitelmien mukaista uudisrakentamista varten. Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille uusi asuinrakennus sekä varasto ja auton säilytyspaikka, johon mahtuu kaksi autoa. Tontilla olemassa olevat rakennukset on tarkoitus purkaa. Asemakaavan muutoshakemuksessa asuinrakennus ja terassi ylittävät rakennusalan, talousrakennus sijaitsee korkeuttaan lähempänä tontin lounaisrajaa, 2. kerroksen kerrosala on enemmän kuin puolet 1. kerroksen kerrosalasta ja räystäskorkeus on yli 5 metriä. Asemakaavan muutoshakemuksen liiteaineistossa on esitetty hakijan suunnitelma uudesta asuinrakennuksesta sekä auton säilytyspaikasta ja talousrakennuksesta. 3.4.2 Kaavan laatijan tavoitteet Kaavoittajan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus suunnittelualueella. Asemakaavan muutos on yleiskaavallisen täydennysrakentamistavoitteen mukainen. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti
kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Uudisrakentaminen sovitetaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. 3.4.3 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Hakijan kanssa käydyssä keskustelussa ilmeni, että hakija toivoo mahdollisuutta säilyttää tontilla sijaitseva vanha talousrakennus, sillä se ei ole este hakijan suunnitelmien mukaiselle uudisrakentamiselle. Mikäli talousrakennus on mahdollista korjata, hakija haluaisi säilyttää sen osana pihapiiriä sekä palana tontin historiaa. Rakennusvalvonnan kanssa käydyn neuvottelun tuloksena talousrakennuksen säilyttäminen on mahdollista ilman, että se merkitään asemakaavaan. Talousrakennus voidaan tulkita ennen vuotta 2000 (vanha rakennuslaki) rakennetuksi kevytrakenteiseksi rakennelmaksi, joka ei kuluta rakennusoikeutta. Mikäli rakennus puretaan, ei sen paikalle saa rakentaa uutta rakennusta. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueen tontilla nro 5319-5 maankäyttö säilyy erillispientalojen korttelialueena (AO). 4.2 Aluevaraukset 4.2.1 Korttelialueet Tontille nro 5319-5 osoitetaan rakennusoikeutta 200 k-m² asuinrakennusta varten ja 40 k-m² auton säilytyspaikkaa ja talousrakennusta varten. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 46 k-m². Asuinrakennuksen kerrosluvuksi merkitään II y 70%. Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen kerrosluvuksi merkitään I. Kaikille rakennuksille osoitetaan oma rakennusalansa. Asuinrakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus ei saa ylittää 6 metriä. Asuinrakennuksen kattokulman tulee olla 34 ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen kattokulma saa olla enintään 34. Tontin nro 5319-5 lounaisrajalle on alueelle tyypillisesti istutettava pensasaita. Tontin nro 5319-5 pinta-ala on 719 m² ja tehokkuusluvuksi muodostuu e=0,3. Tontin nro 5319-5 rakennusalan etäisyys tontin koillisrajaan on 5 m ja kaakkoisrajaan 4 m. Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusalan etäisyys tontin lounaisrajaan on 1,5 m, minkä naapuritontin nro 5319-4 omistaja on hyväksynyt. Tontilla nro 5319-5 sijaitsevaa vanhaa talousrakennusta ei merkitä asemakaavaan. Tämä tarkoittaa, että talousrakennuksen saa säilyttää eikä sitä lasketa rakennusoikeutta kuluttavaksi. Mikäli rakennus puretaan, ei sen paikalle saa rakentaa uutta rakennusta.
4.3 Kaavan vaikutukset 4.3.1 Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Asemakaavan muutos mahdollistaa hakijan suunnitelmien mukaisen pientalon rakentamisen tontille. Suunnittelualueen tontilla sijaitseva vanha asuinrakennus ei vastaa nykyaikaisia asumisvaatimuksia ja sen peruskorjaus olisi kohtuuttoman vaikeaa. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Uudisrakennuksen etäisyys tontin rajoihin sekä naapurirakennusten pääikkunoihin on määräysten mukainen. Tontin käyttötarkoitus säilyy ennallaan. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta alueen viihtyisyyteen. 4.3.2 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, joka ei juurikaan vaikuta Sulkarinteen yleisilmeeseen. Suunnittelualueen tontin luoteisreuna on katukuvallisesti näkyvin osa tonttia, joten sille istutetaan alueelle tyypillisesti pensasaita. Uusien rakennuksien tieltä puretaan tontilla olemassa oleva asuinrakennus ja kaadetaan muutamia puita. Asemakaavan muutos mahdollistaa vanhan talousrakennuksen säilyttämisen. Uudisrakentamisessa tulee huomioida rakennusten sopeuttaminen kaupunkikuvaan siten, että alueen luonne säilyy. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tontilla. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.