Toiminnalliset ryhmätyömenetelmät 18.-19.11. amok, Raija Erkkilä Mitä tarkoittavat aktivointi ja toiminnallisuus opetuksessa? Miten toiminnallisia ryhmätyömenetelmiä sovelletaan? Mitä ovat ohjaajan roolit toiminnallisissa ryhmätyömenetelmissä? Tehdään ja pohditaan Jaetaan ja tuotetaan kokemuksia Kerätään helmiä Miten sovellan? 1. Lähipäivä: Ryhmän muotoutuminen ja toiminnan edistäminen, erilaisia ryhmätyömenetelmiä 2. Ohjaajana kehittyminen, erilaisia ryhmätyömenetelmiä
Lähipäivät ja Oppimispäiväkirja = 3 op Oppimisen ja kehittymisen väline Omat vahvuudet ja kehittymisen tarpeet esiin Jäsentää oppimista ja ideoida sovelluksia Itsearviointia, esim. seuraavien kysymysten virittämänä: Mitä tiesin ennestään? Mitä uutta opin? Mitä koin? Mikä oli tärkeää ja miksi? Mitä kysymyksiä ja mietteitä heräsi? Mikä jäi askarruttamaan? Mitä voin hyödyntää tulevaisuudessa?
Lähipäivät ja Oppimispäiväkirja 3 op + Laajennus = 5 op Suunnittele ja toteuta toiminnallinen ryhmätyö omalle opiskelijaryhmällesi. Analysoi kirjallisesti valitsemasi menetelmän tarkoitusta ja toimivuutta Arvioi ryhmädynamiikkaa ja ryhmän oppimista Pohdi omaa rooliasi ryhmän ohjauksessa
Ryhmän aloitusvaihe ja ilmapiirin luominen Ilmapiirin luominen Esittäytyminen Sulattajat Lämmittelytehtävät
Ryhmän muotoutuminen ja ohjaaminen Ryhmän kuohuntavaihe Pelisääntöjen syntymisen vaihe Ryhmän Kypsän lopettamisvaihe ryhmätoiminnan vaihe Ryhmän muotoutumisvaihe
Miksi ryhmässä opitaan? Aktiivinen ryhmä tarjoaa sosiokognitiivisia ja toiminnallisia ristiriitoja Yksilö voi ylittää oman kehitystasonsa toiminta tai ajattelu siirtyy uudelle lähivyöhykkeelle, koska ihmiset tukevat toisiaan Yhteinen tavoite motivoi ja kannustaa jokaista tarvitaan onnistuneeseen lopputulokseen Emotionaalinen tuki oppimisessa Vaikeuksia on myös muilla
Rooleja ja draamaa Pedagoginen draama Käytetään draaman keinoja oppimisen välineenä Ei näyttelemistä eikä teatterin tekemistä Vaatii kuitenkin eläytymistä ja heittäytymistä Ei valmista käsikirjoitusta Roolin kautta saavutettu ymmärrys asiasta aiheet opettajalta tai opiskelijoilta Draaman lopetus ja purku
http://nexusskenarix.internetix.fi/fi/materiaalit/etusivu
Tulevaisuusverstastyöskentely, (Jungk, R. & Müllert, N.R. Tulevaisuusverstaat. 1987) Menetelmä jonka avulla ihmiset hahmottelevat erilaisia mahdollisuuksia ja toivottavia tulevaisuuksia. Lähtökohtana työskentelyssä on nykyhetken ongelmat, nykyisen tilanteen tarkastelu ja kyseenalaistaminen kohti uusien mahdollisuuksien ideointia. Menetelmä mahdollistaa demokraattisen dialogin, jossa jokainen osallistuu työskentelyyn vapaaehtoisesti ja omana itsenään, tasavertaisena sekä aidosti kuuntelee toisia. Tuottaa konkreettisia kehittämissuunnitelmia. Osallistaa kaikki toimijat
Tulevaisuusverstastyöskentely, (Jungk, R. & Müllert, N.R. Tulevaisuusverstaat. 1987) 1. Valmisteluvaihe Motivointi, innostaminen Aiheesta sopiminen ja tulevaisuusverstaan toimintaperiaatteiden esittely 1. Ongelmavaihe, menetelmänä aivoriihi Kriittinen ja monipuolinen asian puiminen Pettymysten, suuttumusten ja huolten purku Miksi jokin asia ei toimi? Kaikki kirjoittavat, ratkaisuja ei esitetä 2. Mielikuvitusvaihe, edellisiin ongelmiin vastaaminen omilla toiveilla Ongelmat käännetään ideoiksi Hiljaiset toiveet esiin, luovuus ja villit kuvitelmat Avoimuus muutoksille Toivemaailmojen luominen Ideoiden vieminen eteenpäin
Tulevaisuusverstastyöskentely, (Jungk, R. & Müllert, N.R. Tulevaisuusverstaat. 1987) 4. Todentamisvaihe Ideoiden arviointi ja peilaaminen realismiin Miten unelmat voidaan toteuttaa? Mitä se vaatii minulta? Mistä lähdetään liikkeelle? Valitaan joitakin asioita Ryhmiin jakautuminen Toimintasuunnitelmat 5. Jatkotyöskentelystä sopiminen Kuka? Mitä? Missä? Milloin?
2. Lähipäivä Ohjaajana kehittyminen Ohjaus osa ammatillisen opettajan työtä Oma persoona tärkeä työväline Itsetuntemus, omat arvot, itsetunto, vara kokeilla, vara erehtyä Vuorovaikutustaidot Ohjaajana kehittyy Oma ohjaaminen muuttuu Tilannekohtaisuus ohjauksessa Helakorpi, Aarnio & Majuri 2010. Ammattipedagogiikkaa uuteen oppimiskulttuuriin, Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu. Kalliola, et al. 2010. Matkalla uuteen ohjaajuuteen. Helsinki: Kirjapaja.
Kupias, Päivi 2007. Kouluttajana kehittyminen Ohjaajan asema ja ohjaustyylit Asiantuntijapositio Tasavertaisen positio Ei tietämisen positio
Kupias, Päivi 2007. Kouluttajana kehittyminen Ohjaajan asema ja ohjaustyylit 1. Hyväksyvä ohjaustyyli 2. Kartoittava, katalyyttinen tyyli Mitä? Miten? Millainen? Avoimet kysymykset 3. Ristiriitoja osoittava tyyli Ei sovi alkuvaiheeseen, luottamus 4. Ohjeita antava tyyli 5. Esimerkkien, kokemusten ja tarinoiden avulla ohjaaminen
Palaute opetustyössä Opiskelija tarvitsee tukea omaan oppimiseensa, hän ei osaa olla alussa itseohjautuva Palautteen perimmäinen tarkoitus: Oppimisen edistäminen Vastaanottaja voi korjata virheitä tai toimintaansa Motivoida ja kannustaa oppimaan Edellyttää: Molemminpuolista luottamusta Molemminpuolista arvostusta Molempien hyvää itsetuntoa ja itseluottamusta Palaute annetaan: Asioista, joihin on annettu valmiuksia Asioista, joihin voi vaikuttaa Nykyisyydestä, tämänhetkisestä tilanteesta Kehittymisestä