KARVIAN KUNTA KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS (Niskala) Kaavamuutos koskee Sarvelan kylän tiloja: NISKALA 230-411-4-98, SIIKA 230-411-19-1, RAHKORANTA 230-411-4-177, JAANALA 230-411-4-176, UMPIMÄHKÄ 230-411-35-0, HENKANRANTA 230-411-18-2, KESKINIISKALANRANTA 230-411-18-4, SANTERINRANTA 230-411-4-102, HAAPARANTA 230-411-4-104 -KESKIRANTA 230-411-4-105, RANTA-AHJO 230-411-4-107, RANTASARVELA III 230-411-4-99, RANTASARVELA II 230-411-4-81 KUNNAN KAAVATUNNUS 230YKAM12017 12.02.2017 Aluearkkitehti Ilmari Mattila
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN muutoksen selostus, joka koskee 12 päivänä helmikuuta 2017 päivättyä yleiskaavakarttaa Tiloja: NISKALA 230-411-4-98, SIIKA 230-411-19-1, RAHKORANTA 230-411-4-177, JAANALA 230-411-4-176, UMPIMÄHKÄ 230-411-35-0, HENKANRANTA 230-411-18-2, KESKINIISKALANRANTA 230-411-18-4, SANTERINRANTA 230-411-4-102, HAAPARANTA 230-411-4-104 -KESKIRANTA 230-411-4-105, RANTA-AHJO 230-411-4-107, RANTASARVELA III 230-411-4-99, RANTASARVELA II 230-411-4-81 Koko 4,9 ha Asemakaavan tunnus: 230YKAM12017 Asemakaavan päiväys: 5.11.2014 Kaavan laatija: Aluearkkitehtivastaava Ilmari Mattila puh. 044-5772726 Osoite: Kankaanpään kaupunki PL 36 38701 KANKAANPÄÄ
Kaava-alueen sijainti Yleiskaava-alue sijaitsee Karvian pohjoisosassa Karvainjärven eteläosassa sen länsirannalla lähellä Sarapohjantietä ja Sarvelan kyläkeskusta. Kaavan nimi ja tarkoitus Karvian rantayleiskaavan muutos Niskala. Muutos koskee varsinaisesti tiloja NISKALA 230-411-4-98, SIIKA 230-411-19-1, RAHKORANTA 230-411-4-177, JAANALA 230-411-4-176. Yleiskaavamuutoksen tarkoituksena on osoittaa kahden rakentamattoman lomarakennuspaikan sijaan yksi isompi lomarakennus. Lomarakennuspaikka siirretään etäämmäksi rannasta.
1.4 Liiteasiakirjat - Ote yleiskaavasta - Kaavakartta määräyksineen 2.TIIVISTELMÄ 2.1.Kaavaprosessin vaiheet Maanomistaja teki 2017 aloitteen kaavan muuttamiseksi. Karvian kunta totesi kaavamuutoksen tarpeelliseksi, minkä jälkeen kaavaa lähdettiin muuttamaan. Osayleiskaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 2.2. Yleiskaavamuutos Yleiskaavamuutoksella poistetaan kaavasta kaksi rakentamatonta lomarakennuspaikkaa ja osoitetaan etäämmälle rannasta yksi isommalla rakennusoikeudella oleva lomarakennuspaikka. Kaavateknisistä syistä kaavamuutosalue on laajennettu koskemaan myös muita saman lomarakennusalueen kiinteistöjä UMPIMÄHKÄ 230-411-35-0, HENKANRANTA 230-411-18-2, KESKINIISKALANRANTA 230-411-18-4, SANTERINRANTA 230-411-4-102, HAAPARANTA 230-411-4-104 -KESKIRANTA 230-411-4-105, RANTA-AHJO 230-411-4-107, RANTASARVELA III 230-411-4-99, RANTASARVELA II 230-411-4-81. Näiden tilojen osalta ei kaavassa tapahdu muutoksia.
3.LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1.Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Karvianjärven eteläosassa sen länsirannalla. Sarapohjan seututie 273 kulkee 300 metrin päässä rantaviivasta. Varsinaisen muutoksen alainen alue on nykyisellään viljelykäytössä olevaa peltoa. Sarapohjantien varressa on runsaasti vaikuista asutusta ja Sarvelan kyläkeskus sijaitsee 1,5 km etäisyydellä. 3.1.2.Luonnonympäristö Kaava-alue on viljeltyä peltoa ja rannan osalta ruopattua aluetta. Alueella ei ole huomioitavia luontoarvoja.
3.1.3.Rakennettu ympäristö Sarapohjantien varressa on runsaasti vakituisessa asuinkäytössä olevia omakotitaloja ja tilakeskuksia. Ranta-alueella eteläpuolella on seitsemän loma-asuntoa ja pohjoispuolella viisi loma-asuntoa. Rakennuskanta on hyvin vaihtelevaa eikä sillä ole sellaisia rakennushistoriallisia tai kulttuuriympäristöllisiä arvoja, että ne edellyttäisivät toimenpiteitä uudisrakentamisen osalta. Näkymä Sarapohjantieltä etelästä tultaessa. muutos alue sijoittuu valkoisen talon taakse. 3.3.4. Maisemalliset tekijät Kaava-alue on osa Karvianjärven laaksoalueen peltomaisemaa. Perinteisesti tässä maisemassa rakentaminen on sijoittunut Sarapohjantien varteen. Rantaan sijoittuva lomarakentaminen on uudempaa rakentamisen kerrostumaa. Muutoksen alaiselle rakennuspaikalle syntyy 115 metrin matkalta näkymä Sarapohjantieltä ajettaessa sitä pohjoisesta etelään. Maisema on näkyvissä 2,5 sekunnin ajan ajettaessa seututiellä normaalisti ajettavaa 80 km/ h nopeutta. Maiseman kannalta on olennaista sopeuttaa lomarakentamisen ranta-alueeseen lomarakennuksia ympäröivällä kasvillisuusvyöhykkeellä. Näin maiseman ilme pysyy rauhallisena ja rannassa oleva rakentaminen ei näy häiritsevästi Sarapohjantielle.
Näkymä Sarapohjantieltä pohjoisesta tultaessa Näkymä kaavamuutosalueelle Sarapohjantieltä pohjoisesta tultaessa 3.1.4.Maanomistus Kaava-alue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa.
3.2.Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueiden käyttöä suunniteltaessa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä lomaasumisen viihtyisyys Maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman 13.3.2013 korkeimman hallintooikeuden (KHO) päätöksellä. Maakuntakaavassa ei ole kaava-aluetta koskevia merkintöjä. Maakuntakaavassa on kaavamuutoksen alueelle merkintä MY
Karvian rantayleiskaava 29.4.1996 vahvistuneessa rantayleiskaavassa alueelle on osoitettu seuraavat merkinnät:
Alueella ei ole asemakaavaa
4. YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Yleiskaavan suunnittelun tarve Maanomistaja teki aloitteen kaavan muuttamiseksi ja kunta totesi muutoksen mahdolliseksi ja tarpeelliseksi. Suunnittelun käynnistäminen ja kaavan vaiheet Kunnanhallitus teki päätöksen kaavan muuttamiseksi. Suunnittelu ja varsinainen yleiskaavatyö käynnistyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella, joka oli nähtävillä.. Kaavaluonnos oli nähtävillä samanaikaisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa. Kunnanhallitus päättää asettaa yleiskaavamuutoksen nähtäville. Yleiskaavamuutos oli nähtävillä ehdotuksena.. Kunnanhallitus esittää valtuustolle kaavan hyväksymistä Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 4.2. Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1. Osalliset Varsinaisia osallisia kaavassa ovat kiinteistöjen omistajat ja naapurikiinteistöt. Viranomaisista Satakuntaliitto ja Ely-keskus. 4.2.2. Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoituksen alkamisesta ja luonnoksesta on kuulutettu lehti-ilmoituksella. Minkä lisäksi ulkopaikkakuntalaisia kiinteistöjen omistajia on informoitu kirjeitse. Kaava on ollut nähtävillä ehdotuksena, josta on kuulutettu. 4.2.3. Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksesta on käyty neuvottelu
4.3. Yleiskaavamuutoksenlähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohdat Kaavassa tilalle on osoitettu kaksi lomarakennuspaikkaa. Kiinteistön omistajat asuvat vakituisesti Ranskassa ja haluavat kyseiselle paikalle kaavassa osoitettua isomman lomarakennuksen, missä he viettäisivät kesiään. Kaava-alue on melko alavaa peltoa. Tavoitteet Tavoitteena on muuttaa rantayleiskaavaa siten, että kaksi kaavassa osoitettua lomarakennuspaikkaa yhdistetään yhdeksi lomarakennuspaikaksi ja se siirretään hieman etäämmälle rannasta. 4.5. Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavasta ei laadittu vaihtoehtoja. 5.YLEISKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus Kaavan rakennusoikeus Alkuperäisessä kaavassa on osoitettu kaksi lomarakennuspaikkaa, joiden kummankin rakennusoikeus on 100 k-m2 eli yhteensä 200 k-m2. Kaavaa muutetaan siten, että rannan ja lomarakennuspaikan väliin jää 50 metriä leveä maatalousalue (M). Koska lomarakennuspaikka on siirretty etäämmälle rannasta, eikä rakentamisen ole suoraan rantaan rajoittuvaa, on uuden lomarakennuksen rakennusoikeutta voitu hieman korottaa. Rakennusoikeutta on kahdesta lomarakennuspaikasta yhdistetylle rakennuspaikalle osoitettu lomarakennukselle 180 k-m2 ja talousrakennuksille 70 k-m2. 5.1.2. Palvelut Kaava-alue sijaitsee 1,5 kilometrin etäisyydellä Sarvelan kylän palveluista ja 6 kilometrin Karvian keskustaajamasta, jossa pääosa kunnan palveluista sijaitsee.
5.1.3. Tulvansuojelun asettamat vaatimukset Järven pinnan korkeus on 135,3m. Karvianjärven rannalla rakennusten tulvaherkkien rakenteiden alin perustamistaso tulee olla vähintään + 137,55 m N60.. Rakentamiskorkeus mitataan perustuksissa kapilaarisen nousun katkaisevan kerroksen alapuolelle. Rakennuspaikkaa on siirretty hieman etäämmälle rannasta, missä maanpinta on korkeudessa 138,5m. 5.1.4. Maisemalliset lähtökohdat ja muutokset Kaava-alue on osa Karvian järven laakson peltomaisemaa. Jotta maisema-alueen perinteinen rakenne säilyisi, tulee kaavamuutoksena alaiselle alueelle tapahtuva rakentaminen erottaa peltomaisemasta selvällä kasvillisuusvyöhykkeellä. Kasvillisuusvyöhyke sitoo uudisrakentamisen osaksi rannan kasvillisuutta. 5.1.5. Kaavan perustelut Kaavaratkaisulla mahdollistetaan kiinteistön omistajan tarve rakentaa riittävän kokoinen loma-asunto kesäaikaiseen asumiseen Karviassa. Lomarakennuspaikkojen määrän vähentäminen vähentää luonnonympäristöön ja maisemaan kohdistuvia vaikutuksia. 5.2. Aluevaraukset Alueen pohjoisosan loma-asuntoaluetta on muutettu. Ranta-alueen osalta on kaavaa muutettu vastaamaan olemassa olevaa tilannetta (vesialue on hieman laajentunut ruoppauksen seurauksena). 5.3. Kaavan vaikutukset 5.3.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella mahdollistetaan isomman lomarakennuksen rakentaminen. Toisaalta taas toinen lomarakennus jää kaavamuutoksella toteutumatta. Rakennuksen koko kasvaa, mutta rakennusten määrä vähenee. Kaavalla ei ole huomioitavia vaikutuksia rakennuskantaan. 5.3.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutosalue on peltoa, joten kaavamuutoksella ei suoranaisia vaikutuksia luontoon. Yhden rakennuspaikan poistaminen vähentää järveen kohdistuvaa kuormitusta, joten kaavamuutoksella voidaan katsoa olevan myönteinen vaikutus luonnonympäristöön.
5.3.3. Vaikutukset maisemaan Kaavamuutoksella poistetaan toinen rantaan sijoittuvista lomarakennuspaikoista, millä on positiivinen vaikutus maisemaan. Toisaalta rakennuskoon kasvaminen ja rakentamisen sijoittuminen hieman etäämmälle rannasta lisäävät vaikutuksia peltomaisemaan. Kaavamuutoksen alainen alue on näkyvissä 115 metrin matkalla Sarapohjantieltä, jolta on etäisyyttä muutosalueeseen 230 metriä. Maisemavaikutusten kannalta on olennaista että rakentamisen yhteydessä toteutetaan rakennuksia ympäröivä kasvillisuusvyöhyke, millä uudisrakentaminen saadaan sidotuksi osaksi rannan kasvillisuusaluetta. Vaikutuksia maisemaan ei voida pitää merkittävinä. 5.4. Ympäristön häiriötekijät Ei häiriötekijöitä 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset liitteenä 6. YLEISKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistaja toteuttaa kaavan sen voimaantulon jälkeen.
Liitteet Ote poistuvasta yleiskaavasta Kaavakartta, määräykset ja nimiö