Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle

Samankaltaiset tiedostot
Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen, kielen ja nielemisen häiriöt. Foniatria on ollut itsenäinen erikoisala Suomessa vuodesta 1948.

FONIATRIAN EVOLUUTIO

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 3577/ /2013

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Tasavertaisella ja toista kunnioittavalla tavalla luomme yhdessä luottamuksellisen ja lasta tukevan kasvatusilmapiirin.

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Puheen kehityksen ongelmat

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

Helsingin kaupunki Esityslista 35/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Kielellinen erityisvaikeus

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Stj/

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (7) Kaupunginvaltuusto Stj/

NELJÄVUOTIAAN LAPSEN KASVU JA KEHITYS. Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnointi- ja tiedonsiirtolomake

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

Joensuun Seudun Erilaiset oppijat ry/ OppiApu- hanke Koulukatu 24 B II krs JOENSUU

PALVELUOPAS. Mitä ovat neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia, psykoterapia ja musiikkiterapia?

Yksin ryhmässä - Aikaisemmat tutkimukset

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

PALAUTE KOULUSTA 1 (6)

OPPIMISEN JA KEHITYKSEN PULMAT

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

Lapsen vahvuudet 4-vuotiaana

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Klaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen

Kyselylomake vanhemmille lapsen vastaanottoa/tutkimusjaksoa varten

Logopedian tutkinto-ohjelma. Oulun yliopisto. Oulun yliopisto

Luottamuksellinen. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Henkilötunnus. KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne.

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät

ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE. Lapsen nimi:

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen puheeksi ottaminen

MS liitto Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

KASVUN, KEHITYKSEN JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista

Sisällys. Esipuhe Osa 1. Mitä ADHD on?

LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma

Mistä apua koulunkäyntiin?

KÄDEN TAITOJA KEHITTÄVÄÄ TOIMINTAA KÄSIEN YHTEISTYÖTÄ EDISTÄVÄT LEIKIT, (KOORDINAATIO)

Lasten ja nuorten kuntoutus Kanta-Hämeessä. Ayl, lastenneurologi Tuomo Balk Hämeenlinnan Terveyspalvelut

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Kukkulan koulu. Vararehtori Nea Porsanger-Rintala. Kukkulan koulu

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia Helena Launiainen

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

Kotihoidossa olevan 4- vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta- ja arviointilomake

Logopedian kandi- ja maisteriohjelmien esittely. Kaisa Launonen Logopedian yliopistonlehtori

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Tuen palvelupolku Kangasalan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. VIP-verkosto Hämeenlinna

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3577/ /2013

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

AIVOJUMPPA BRAIN GYM Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

LAPSEN /NUOREN KOULU/OPPILAITOS/VARHAISKASVATUSPAIKKA (nimi, ryhmä/lk, opettaja)

LASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

viittomat kommunikoinnissa

LAPE-muutosohjelma, LAPE Etelä-Savo Monitoimijainen arviointi ja monitoimijaiset rakenteet Etelä-Savossa

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA OMA KUVANI

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

Erityisopetuksen keinot lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisessa Oppimisverkosto Lapsen paras Yhdessä enemmän

ADHD:N HOITOMALLI OPISKELUTERVEYDEN- HUOLLOSSA. Essi Muinonen

Huoltaja: sähköposti: työ-/opiskelupaikka:

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

Transkriptio:

HYKS, Silmä-korvasairaala Pää- ja kaulakeskus Foniatrian poliklinikka Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle Foniatrian erikoisalan numero lähetettä tehdessä on 57. Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen, kielen ja nielemisen häiriöt. Foniatria on ollut itsenäinen erikoisala Suomessa vuodesta 1948. Sisällys 1. Alle kouluikäiset, joilla epäillään kielellistä erityisvaikeutta... 2 1.1 Minne lähettää?... 2 1.2 Milloin lähettää?... 2 1.3 Milloin psykologin arvio on tarpeen ennen lähettämistä?... 2 1.4 Milloin toimintaterapeutin arvio on tarpeen ennen lähettämistä?... 3 1.5 Foniatrian poliklinikan lähetteeseen tarvittavat tiedot... 4 2. Kouluikäiset, joilla epäillään lukivaikeutta tai kielellistä erityisvaikeutta... 5 2.1. Yleistä... 5 2.2. Foniatrian poliklinikan lähetteeseen tarvittavat tiedot... 5 3. Änkyttäjät... 6 4. Aikuiset ja nuoret äänipotilaat... 6 5. Käheät lapset... 6 6. Nielemispotilaat... 7 1

1. Alle kouluikäiset, joilla epäillään kielellistä erityisvaikeutta 1.1 Minne lähettää? Jos lapsi on muuten normaaliin tapaan kehittynyt, mutta puheen tuoton tai ymmärtämisen vaikeudet ovat vaikea-asteisia, lähete tehdään Foniatrian poliklinikalle; lievemmät tapaukset hoidetaan perusterveydenhuollossa. Jos lapsella on laaja-alaisia tai eteneviä vaikeuksia tai jos epäillään autismikirjon häiriötä, lähete tehdään lastenneurologialle. Jos lapsella on huomattavia keskittymisen, tarkkaavuuden säätelyn ja oman toiminnan ohjauksen vaikeuksia jotka eivät rajoitu kielellisiin tehtäviin, lähete tehdään lastenpsykiatrialle. 1.2 Milloin lähettää? Lähetteen voi tehdä kolme vuotta täyttäneelle lapselle. Kunnallisen puheterapeutin tutkimuksen jälkeen tarvitaan vähintään 5 10 kerran kunnallinen kuntoutus- tai ohjantajakso ennen lähetteen tekemistä Foniatrian poliklinikalle. Mahdollisesta lähetteen tekemisestä riippumatta tarvittava tuki (kuten puheterapia ja päivähoidon antama tuki) tulee aloittaa omassa kunnassa viipymättä ja sen tulee jatkua niin, ettei kuntoutukseen tule tarpeetonta katkosta. Mikäli vaikeus lievenee jonotusaikana olennaisesti, pyydämme ottamaan yhteyttä Foniatrian poliklinikkaan. 1.3 Milloin psykologin arvio on tarpeen ennen lähettämistä? Psykologin arvio perustasolla on tarpeen, jos ymmärtämisen vaikeudet ovat suuret tai epäillään laajaalaisempia vaikeuksia; tarvittaessa katso ensisijaisesti psykologien käyttöön laadittua ohjetta Neuropsykologiset tutkimukset erikoissairaanhoidossa: HYKS, Foniatrian poliklinikka. 2

1.4 Milloin toimintaterapeutin arvio on tarpeen ennen lähettämistä? Toimintaterapia-arvio perustasolla tulee tehdä, jos kotona, päiväkodissa tai neuvolassa herää huoli seuraavista asioista (2 tai useampi): lapsen liikkumisessa on kömpelyyttä tai joustamattomuutta (esim. lievä kömpelyys, joka näkyy taitojen laadussa tai hitaana kehittymisenä; lapsella on ikäodotusten mukaisia liikunnallisia taitoja, mutta hän suoriutuu niissä laadullisesti muita samanikäisiä heikommin.) käden taidoissa on hankaluutta (esim. kynän tai saksien käyttö, rakentelu, kätisyys on pitkään vakiintumaton, käsien välinen yhteistyö on haastavaa, vaikeutta erilaisissa otteissa tai voiman säätelyssä) leikin kehitys on jäljessä ikätovereista (esim. leikki on yksipuolista, mekaanista, iänmukainen yhteisleikki ei suju) keskittyminen ja oman toiminnan ohjailu on vaikeaa vaikeuksia näönvaraisissa toiminnoissa (mm. palapelit, rakentelu, muotolaudat, pukeminen ja riisuminen, suuntien ja tilan hahmottaminen) vaikeuksia oman kehon hahmottamisessa pulmia aistimusten käsittelyssä (esim. lapsi reagoi muita lapsia herkemmin tai heikommin aistikokemuksiin; lapsi reagoi voimakkaasti odottamattomaan kosketukseen, tunnustelee jatkuvasti toisia ihmisiä tai esineitä, pukeutumis- ja peseytymistilanteet ovat erittäin epämieluisia; lapsi ei uskalla kiipeillä tai keinua lainkaan) lisäksi on hyvä selvittää vanhemmilta, onko taitoja harjoiteltu eli voisiko kyse olla lähinnä harjaantumattomuudesta. 3

1.5 Foniatrian poliklinikan lähetteeseen tarvittavat tiedot varhaisvaiheet (raskaus, synnytys, kehitys) mahdolliset perussairaudet sukuanamneesi (puhe, kieli, oppiminen, muut kehitykselliset vaikeudet) kunnallisen puheterapeutin sekä tarvittaessa psykologin ja toimintaterapeutin tutkimustulokset (ks. yllä, milloin näitä tutkimuksia tarvitaan). Jos toimintaterapeutin tutkimuksia ei ole tehty, mainitse, että toimintaterapeutin tutkimuksia ei tarvita tai että lähete toimintaterapeutin tutkimuksiin on tehty. puheterapeutin antama ohjaus: käyntien määrä; kuvien ja viittomien käyttö kotona ja päivähoidossa miten puheterapeutin antama ohjaus tai kuntoutus on vaikuttanut? päivähoito ja mahdollinen lisätuki siellä tulos kuulontutkimuksesta (ainakin yli 5-vuotiailta) monikielisillä tieto tulkin tarpeesta, kieli monikielisillä äidinkielen taso ja miten se on tutkittu monikielisillä suomen tai ruotsin kielen altistuksen kesto ja tieto S2-opetuksesta. Olisi suotavaa, että lapsi olisi ollut suomen tai ruotsin kielen vaikutuspiirissä säännöllisesti vähintään 2 vuotta, esimerkiksi päivähoidossa vähintään kolmena päivänä viikossa. Jos äidinkielen kehityksestä on iso huoli, riittää lyhyempikin altistus suomen tai ruotsin kielelle. Poliklinikkakäynnille tarvitaan tuoreet lausunnot puheterapeutilta (jota pyydetään tekemään yhteenvetolausunto) ja päiväkodista. Jos lapsella on kontakteja muihin terapeutteihin tai psykologiin, tarvitaan lausunnot myös heiltä. Lausunnot lähetetään hyvissä ajoin ennen vastaanotolle saapumista osoitteella Foniatrian pkl, PL 220, 00029 HUS. 4

2. Kouluikäiset, joilla epäillään lukivaikeutta tai kielellistä erityisvaikeutta 2.1. Yleistä Kouluikäisen lapsen tuki järjestetään ensisijaisesti koulussa, tarvittaessa perusterveydenhuollon puheterapeuttia ja koulupsykologia konsultoiden. Foniatrian poliklinikalla hoidetaan vaikea-asteisia kielenkehityksen häiriöitä sekä vaikea-asteisia lukivaikeuksia. Lähetteen voi tehdä, jos (1) kommunikaation ja oppimisen vaikeudet ovat huomattavat koulun vahvoista tukitoimista (erityinen tuki tai vastaava) huolimatta ja (2) taustalla ei ole koulupsykologin tutkimusten perusteella laaja-alaisia kehityksen vaikeuksia. Tarvittaessa katso ensisijaisesti psykologien käyttöön laadittua ohjetta Neuropsykologiset tutkimukset erikoissairaanhoidossa: HYKS, Foniatrian poliklinikka. Kouluikäinen lapsi, jonka puhe on huomattavan epäselvää, saattaa tarvita perusterveydenhuollon tarjoamaa kuntoutusta tiiviimpää tukea. Lähetteen Foniatrian poliklinikalle voi tehdä kunnallisen puheterapiajakson jälkeen. 2.2. Foniatrian poliklinikan lähetteeseen tarvittavat tiedot varhaisvaiheet (raskaus, synnytys, kehitys) mahdolliset perussairaudet sukuanamneesi (puhe, kieli, oppiminen, muut kehitykselliset vaikeudet) oppimisen varhaisvaiheet aiempi kuntoutus nykytilanne koulupsykologin ja mahdollisesti puheterapeutin tutkimustulokset opettajan ja erityisopettajan lausunto; saatu tuki tarkasti ja sen vaikutukset jos suomi tai ruotsi on toinen kieli, tieto altistuksen kestosta toiselle kielelle jos suomi tai ruotsi on toinen kieli ja epäillään kielellistä erityisvaikeutta, tieto äidinkielen tasosta tieto tulkin tarpeesta, äidinkieli 5

3. Änkyttäjät Lasten änkytystä hoidetaan ensisijaisesti perusterveydenhuollossa. Mikäli lapsen änkytys on vaikeaasteinen ja haittaa lapsen arkea merkittävästi, tee lähete Foniatrian poliklinikalle. Lähetä änkyttävä aikuinen Foniatrian poliklinikalle, jos vaikea-asteinen änkytys haittaa työkykyä tai on huomattava sosiaalinen haitta. 4.Aikuiset ja nuoret äänipotilaat Tee lähete Foniatrian poliklinikalle (erikoisalanumero 57), jos potilaan ääniongelma on kestänyt yli 2 3 viikkoa ilman selvää syytä (kuten ylähengitystieinfektio) ja haittaa työkykyä, harrastuksia tai sosiaalista elämää. Selosta lähetteessä - oireet ja löydökset - sairaudet, lääkitys - tupakointi, alkoholin käyttö - löydökset peilitutkimuksessa, jos se on onnistunut Jos peilitutkimuksen jälkeen on vahva maligniteettiepäily, potilas lähetetään HUSin Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalle (erikoisalanumero 55). 5. Käheät lapset Jos käheys pysyy kuukausia suunnilleen samalla tasolla aaltoillen esim. flunssien tai reippaan äänenkäytön mukaan, tilannetta voi seurata avohoidossa. Jos käheys pahenee selittämättömästä syystä pidemmäksi aikaa, kannattaa tehdä lähete Foniatrian poliklinikalle. 6

6. Nielemispotilaat Lähetä Foniatrian poliklinikalle nuoret ja aikuispotilaat, joiden nielemishäiriö johtuu suun, nielun tai kurkunpään tason toiminnallisista tai rakenteellisista syistä. Jos nielemishäiriön epäillään johtuvan neurologisesta sairaudesta, potilaan hoito tapahtuu Neurologian poliklinikalla. Jos nielemisvaikeus vaikuttaa ruokatorviperäiseltä, lähete kannattaa tehdä gastroenterologian puolelle. Mainitse lähetteessä potilaan oireet, mahdolliset löydökset peilitutkimuksella, painon mahdolliset muutokset ja kuinka nopeasti nielemishäiriö on kehittynyt. 7