Mistä apua koulunkäyntiin?

Transkriptio

1 Mistä apua koulunkäyntiin? Lasten ohjautuminen tutkimuksiin Keski-Suomessa vuosiluokilla 1-6 Oppimisvaikeuksien hoitokäytäntöjen kehittäminen -hanke Jyväskylän kaupungin perheneuvola, Lastentutkimusklinikka

2 Mistä apua koulunkäyntiin? Lasten ohjautuminen tutkimuksiin koulunkäynnissä ilmenneiden ongelmien vuoksi vuosiluokilla 1-6 2

3 Lasten ohjautuminen tutkimuksiin Keski-Suomessa vuosiluokilla 1-6 Johdanto Lasten koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyviä ongelmia havaitaan sekä kotona että koulussa. Keski-Suomessa tehdyn selvityksen mukaan ensimmäisten luokkien opettajat kertoivat peräti joka neljännellä lapsella olevan hankaluuksia, jotka vaikeuttavat koulunkäyntiä. Suurimpia pulmia ovat keskittymisen hankaluudet sekä kielelliset vaikeudet (Adenius-Jokivuori, 2001). Koska oppimiseen liittyviä ongelmia on paljon, on erittäin tärkeää löytää ne tahot, joissa voidaan parhaalla mahdollisella tavalla tukea lasta ja hänen perhettään. Oikean tahon löytyminen mahdollisimman varhain ja tarpeettomien tutkimusten välttäminen on lapsen, perheen sekä hoitojärjestelmän voimavarojen kannalta keskeistä. Keski-Suomessa on kehitetty mallia lasten koulunkäyntiin liittyvien ongelmien tutkimusten porrastamiseen. Se kuvaa erilaisia tutkimuspolkuja koulun tukitoimista kunnan perustason ja erityistason palveluun sekä erikoissairaanhoitoon. Keskeisenä tavoitteena on antaa eri tahojen työntekijöille tietoa siitä, millä perusteella lapsia ohjataan näihin palveluihin. Liitteessä 1 on esimerkkinä kahden eri kunnan tarjoamia peruspalveluita ja liitteissä 2-6 on kuvattu erityispalveluiden ja erikoissairaanhoidon toimintamuotoja liittyen koulunkäynnin ongelmien tutkimukseen. Porrastusmalli on saatavilla myös Niilo Mäki Instituutin internet sivulta ja Keski- Suomen keskussairaalan sivulta Porrastusmalli, Lasten ohjautuminen tutkimuksiin Keski-Suomessa vuosiluokilla 1-6, on toteutettu hankkeessa Oppimisvaikeukeuksien hoitokäytäntöjen kehittäminen, joka on rahoitettu sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä valtionavustuksella syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin vuosille Koulunkäyntiin liittyvien ongelmien taustalla olevia tekijöitä Kouluoppimiseen vaikuttavat monet tekijät. Kullakin lapsella, hänen perheellään sekä jokaisella koululla ja luokalla on ominaispiirteensä, jotka vaikuttavat lapseen kykyyn ja mahdollisuuksiin hyötyä opetuksesta. Ne muovaavat lapsen kokemusta oppimisesta, koulusta ja itsestään oppijana. Nämä kokemukset sekä lapsen tiedot ja taidot yhdessä ympäristön ominaisuuksien kanssa muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden, joka vaikuttaa lapsen mahdollisuuksiin oppia ja selviytyä koulun asettamista haasteista. Oppimisvaikeus on yksi keskeinen oppimista ja koulusuoriutumista hankaloittava tekijä. Sen taustalla on puutteita lapsen tiedoissa ja taidoissa. Oppimisvaikeus ilmenee toiminnan ja käyttäytymisen tasolla hitaana tai poikkeavana taitojen omaksumisena. Vaikeudet voivat näkyä kouluiässä taitojen heikkoutena lukemisessa, kirjoittamisessa, luetun ymmärtämisessä, matematiikassa, ongelmanratkaisussa tai tarkkaavaisuudessa. Kehityksellisiin häiriöihin (esim. dysfasia), neurologisiin vammoihin ja sairauksiin liittyy usein ongelmia oppimisessa. Merkittävänä oppimisvaikeuden kriteerinä pidetään sitä, että heikkoudet kognitiivisissa toiminnoissa estävät ikäryhmälle asetettujen oppimistavoitteiden saavuttamisen riittävästä 3

4 Mistä apua koulunkäyntiin? opetuksesta huolimatta. Oppilaan tulisi siis saada riittävää opetusta, mikä tarkoittaa hitaamman oppijan kohdalla aina myös erityisopetusta. Oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvien ongelmien taustalla voi oppimisvaikeuden ohella olla myös erilaisia lapsen ympäristöä, sosiaalisia suhteita ja vuorovaikutusta sekä motivaatiota koskevia asioita. Tällaisia ns. lapsen elämänpiiriin liittyviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi lapsen tunne-elämän ongelmat, lapseen kohdistuva väkivalta, kodin tai koulun jäsentymätön arki ja vähäinen tuki. Myös liian vähäisen unen sekä ravinnon määrä ja laatu vaikuttavat oppimiseen. Lapsen elämänpiiriin liittyviä tekijöitä, jotka välillisesti vaikuttavat koulunkäyntiin, ovat esimerkiksi perheiden elämänmuutokset ja kriisit, kuten useat muutot, työttömyys, avioero, vakavat sairastumiset, onnettomuudet ja kuolemantapaukset. Myös perheenjäsenen tunne-elämän ongelmat, perheenjäseneen kohdistuva väkivalta ja perheen sosiaaliset ongelmat voivat välillisesti vaikuttaa koulunkäyntiin. Aina ei ole mahdollista erotella koulunkäynnin ongelmien taustalla olevia oppimisvaikeuksia ja elämänpiiriin liittyviä tekijöitä. Miten tutkimuspolku etenee? Kun vanhemmat tai luokanopettaja havaitsevat lapsen koulunkäynnissä ongelmia, heidän on tärkeää ottaa asia avoimesti esille ja pyrkiä yhteistyössä miettimään lapsen koulunkäyntiä ja oppimista. Mikäli luokanopettaja huolestuu lapsen oppimisesta tai koulunkäynnistä, hän ottaa vanhempien ohella yhteyttä erityisopettajaan, joka arvioi tarkemmin lapsen koulunkäynnin ongelmia. Myös vanhemmat voivat olla myös suoraan yhteydessä erityisopettajaan ja pyytää häntä tekemään arviota lapsen oppimistilanteesta. Vanhemmat ja opettajat suunnittelevat lapsen luokassa, erityisopetuksessa sekä kotona tarvitsemia tukitoimia (kaavio 1). Oppilashuoltoryhmät ovat hyvin toimiessaan tärkeä tuki opettajille ja mahdollisesti myös vanhemmille pohdittaessa lapsen oppimisen ja koulunkäynnin pulmia. Oppilashuoltoryhmissä arvioidaan moniammatillisesti lapsen oppimistilannetta, tukitoimia ja mahdollista tutkimustarvetta. Suositeltavaa on, että opettajat pyrkisivät hyödyntämään oppilashuoltoryhmän asiantuntemusta ennen lapsen lähettämistä tutkimuksiin. Jos koulun omien selvitysten ja oppilashuoltotyöryhmässä käydyn pohdinnan jälkeenkin koulunkäynnin ongelmien arviointiin ja tukitoimien suunnitteluun kaivataan ulkopuolista apua, lapsi voidaan ohjata tutkimuksiin. Tutkimuspaikka vaihtelee kuntakohtaisesti. Tutkimustahoja, joihin vanhemmat tai opettajat voivat ottaa yhteyttä, ovat koulupsykologi tai koulukuraattori, perheneuvola tai terveyskeskus. Tämän jälkeen vanhemmat, opettajat ja psykologi, kuraattori tai lääkäri yhdessä arvioivat koulunkäyntiin liittyviä ongelmia, tarvittavia tukitoimia ja mahdollisen psykologisen tai muun tutkimuksen tarvetta. Tutkimukset ovat tarpeellisia silloin, kun lapsi ei ahkerasta työskentelystä ja erityisopetuksesta huolimatta opi odotusten mukaisesti, 4

5 Lasten ohjautuminen tutkimuksiin Keski-Suomessa vuosiluokilla 1-6 koulun omat selvitykset eivät tunnu riittäviltä (on esimerkiksi epäily laajasta ongelmasta, jonka arviointiin erityisopettajan menetelmät eivät riitä), koulu toivoo apua tukitoimien suunnitteluun, koulu toivoo tukea koulun ja kodin ristiriitojen selvittämiseen, perhe, opettajat tai lapsi ovat huolissaan lapsen oppimisessa tapahtuneesta muutoksesta, lapsen taidoissa on tapahtunut selvää taantumista, toivotaan selvitystä koulun ulkopuolisten tuki- ja kuntoutuspalveluiden tarpeesta. Kaavio 1. Lasten ohjautuminen perustutkimuksiin koulunkäynnissä ilmenneiden ongelmien vuoksi vuosiluokilla 1-6 Toisinaan perustasolla tehtyjen tutkimusten jälkeen halutaan selvittää tarkemmin koulunkäyntiin liittyviä ongelmia ja lapsen tarvitsemaa tukea, kuten tukitoimien kohdentamista tai koulun ulkopuolisen terapian tai kuntoutuksen tarvetta (kaavio 2). Kun tutkimuksissa on todettu, että koulunkäynnin ongelmien taustalla on lapsen tunne-elämään tai perhetilanteeseen liittyviä syitä, perhe ohjataan tarvittaessa varaamaan aikaa alueen perheneuvolasta (liite 2). Mikäli psykologisissa tutkimuksissa todettuihin oppimisvaikeuksiin, tarvitaan tarkennusta tai kuntoutusta, neuvotellaan vanhempien kanssa lähetteen tekemisestä Lastentutkimusklinikalle (liite 3). Perheneuvolan ja Lastentutkimusklinikan palvelut ovat osa kunnan erityispalvelua. Lapsi ja perhe voidaan ohjata jatkotutkimuksiin myös erikoissairaanhoitoon, mikäli koulunkäyntiin liittyvien ongelmien taustalla epäillään olevan sellaisia syitä, jotka edellyttävät erikoissairaanhoidossa tehtäviä tutkimuksia tai hoitoa. Jos tutkimusten perusteella herää epäily dysfasiasta tai kuulo-ongelmista, lapsi ohjataan foniatrian poliklinikalle (liite 4). Lastenneurologian poliklinikalle lapsi ohjataan silloin, jos on todettu esimerkiksi lapsen neurologisen statuksen olevan poikkeava, lapsen kokonais- 5

6 Mistä apua koulunkäyntiin? kehitys on selvästi viivästynyt tai lapsella on vaikea tarkkaavaisuushäiriö (liite 5). Lapsi ohjataan lastenpsykiatrian poliklinikalle, mikäli tutkimuksissa on todettu vaikeaasteisia käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia tai diagnostinen arvio vaatii tarkennusta. Lastenpsykiatrian poliklinikalla tehdään myös lastenpsykiatrisen hoidon tarpeen arviointia ja hoidon suunnittelua (liite 6). Valtaosalle lapsista, joiden koulunkäynnissä tai oppimisessa on ongelmia, koulun tarjoamat tuki- ja erityisopetus antavat riittävän tuen. Mikäli koulussa tehdyistä arvioinneista ja tukitoimista huolimatta lapsen ongelmat tarvitsevat koulun ulkopuolisia tutkimuksia, toivomme edellä kuvatun porrastus-mallin jäsentävän ohjaamiskäytäntöjä. Jotta tehdyt tutkimukset hyödyttävät lapsen koulunkäyntiä parhaalla mahdollisella tavalla, on jokaisessa kunnassa tärkeä nimetä perustasolle työryhmä, joka systemaattisesti kokoaa kouluikäisten lasten tutkimuksista saadut tiedot ja huolehtii tarvittavien hoito- ja kuntoutustoimien toteutumisesta sekä seurannasta. Tällaisena työryhmänä voi toimia esimerkiksi oppilashuoltoryhmä tai terveyskeskuksen kuntoutustyöryhmä. Työryhmää nimettäessä on tärkeää huolehtia, että ryhmässä on riittävä pedagoginen, lääketieteellinen ja psykososiaalinen asiantuntemus. Kaavio 2. Lasten ohjautuminen jatkotutkimuksiin koulunkäyntiin liittyvien ongelmien vuoksi vuosiluokilla 1-6 6

7 Lasten ohjautuminen tutkimuksiin Keski-Suomessa vuosiluokilla 1-6 Kiitämme Jyväskylän koulupsykologeja, Saarijärven perheneuvolan psykologia sekä Pihtiputaan terveyskeskuspsykologia arvokkaista tiedoista ja kommenteista. Jyväskylässä Työryhmä: Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän perheneuvolan Lastentutkimusklinikka / neuropsykologi Nina Kultti-Lavikainen, psykologi Mika Paananen ja psykologi Johanna Katajamäki Keski-Suomen keskussairaala foniatria / foniatri Liisa Kukkola Keski-Suomen keskussairaala lastenneurologia / lastenneurologi Reija Alen Keski-Suomen keskussairaala lastenpsykiatria / lastenpsykiatri Sinikka Korvenmaa Jyväskylän perheneuvola / lastenpsykiatri Hannele Antikainen ja lastenlääkäri Tuula Kylmälahti Jakelu: Keski-Suomen alueen terveyskeskusten ylilääkärit ja terveyskeskuspsykologit Keski-Suomen keskussairaalan lastenneurologia, foniatria ja lastenpsykiatria Keski-Suomen alueen perheneuvolat Keski-Suomen alueella toimivat koulupsykologit Keski-Suomen alueen kuntien koulutoimen johtajat 7

8 Mistä apua koulunkäyntiin? Liite 1. Jyväskylä Lasten koulunkäyntiin liittyvien ongelmien perustutkimukset tehdään koulupsykologin ja kuraattorin toimesta. Koulupsykologin ja -kuraattorin palvelut kuuluvat Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja ovat osa koulun oppilashuoltotyötä. Koulupsykologi tekee perustason kartoitukset oppimisvaikeuksien, tunne-elämän ja sosiaalisten taitojen osalta. Jonkin verran annetaan oppimisvaikeuksien kuntoutusta. Opettajille ja erityisopettajille annetaan neuvontaa ja ohjausta. Lähete Vanhemmat tai lapsi voivat varata ajan itse tai he voivat ilmoittautua asiakkaaksi opettajan, erityisopettajan, terveydenhoitajan, lääkärin, sosiaalityöntekijän tai oppilashuoltoryhmän lähetteellä. Myös koulun ulkopuolelta voidaan ohjata vastaanotolle (esimerkiksi keskussairaala, perheneuvola). Ammattiryhmät Koulupsykologi, koulukuraattori Yhteystiedot Jyväskylän kaupungissa on viisi koulupsykologia ja viisi koulukuraattoria. Oman alueen työntekijät ja heidän yhteystiedot on löydettävissä tai kaupungin puhelinvaihteesta Saarijärvi Lasten koulunkäynnin ongelmiin liittyvät perustutkimukset tehdään Saarijärven perheneuvolassa. Perheneuvolassa tehdään myös tarvittavia tunne-elämään, perheen vuorovaikutukseen ja lasten sosiaalisiin taitoihin liittyviä tutkimuksia ja annetaan hoitoa. Lähete Vanhemmat voivat itse varata ajan soittamalla perheneuvolaan. Asiakkaaksi voi ilmoittautua myös kouluterveydenhoitajan, lääkärin, opettajan tai muiden yhteistyötahojen ohjaamana kirjallisella tai suullisella lähetteellä. Ammattiryhmät Psykologi, sosiaalityöntekijä, lääkäri Yhteystiedot puh käynti- ja postiosoite: Saarijärven perheneuvola, Veikontie 4, Saarijärvi 8

9 Lasten ohjautuminen tutkimuksiin Keski-Suomessa vuosiluokilla 1-6 Liite 2. Jyväskylän perheneuvola Jyväskylän perheneuvola on sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluva erityispalveluyksikkö. Perheneuvola järjestää tutkimus-, hoito ja ohjauspalveluja lapsiperheille lapsen kehitykseen ja perheen vuorovaikutukseen liittyvissä ongelmissa sekä asiantuntijapalveluja yhteistyökumppaneille. Lähete Perheneuvolaan ei tarvita erillistä lähetettä, vaan vanhemmat voivat itse varata ajan soittamalla perheneuvolan päivystykseen. Toimintamuodot Perheneuvolassa tehtävät lasten tutkimukset liittyvät lapsen kehitystason, oppimisvaikeuksien ja tunne-elämän (pelot, traumat, ahdistuneisuus, masentuneisuus ja käyttäytymisen ongelmat) arviointeihin. Lapsen tutkimukseen kuuluu vanhempien ja lapsen haastatteleminen. Osana lapsen tutkimusta kartoitetaan lapsen ja perheen kehityshistoriaa, perheenjäsenten keskinäistä vuorovaikutusta sekä lapsen ja perheen lähiverkostoa. Lapsen psykologisessa tutkimuksessa arvioidaan kielellistä kehitystä, havaintotoimintoja, tarkkaavaisuutta, muistia, vuorovaikutusta ja tunne-elämän kehitystä. Perheen vuorovaikutussuhteisiin liittyvät tutkimukset keskittyvät vuorovaikutuksen ongelmiin ja vanhemmuuden arviointiin. Perheneuvolassa toteutettava hoito on lasten yksilöpsykoterapiaa, pari- ja perhesuhteisiin liittyvää terapiaa sekä erilaisia vertaisryhmiä ja ryhmäpsykoterapiaa sekä lapsen, vanhempien ja perheen tukemista. Lapsiperheiden ohjausta ja neuvontaa tarjotaan lasten kehitykseen ja kasvatukseen sekä perheeseen liittyvissä kysymyksissä. Perheneuvolan työntekijät antavat konsultaatiota lasten ja lapsiperheiden parissa työskenteleville. Ohjausta ja neuvontaa annetaan puhelimitse päivystysaikoina, henkilökohtaisilla käynneillä ja sähköpostitse. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä opettajan, sosiaalityöntekijän, terveydenhoitajan, lääkärin sekä muiden lapsen elämään keskeisesti liittyvien yhteistyötahojen kanssa. Ammattiryhmät Lastenpsykiatri, lastenlääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä. Yhteystiedot Jyväskylän kaupungin perheneuvola puh internet: Päivystysajat (ajanvaraus ja neuvonta): maanantaisin 16 18, tiistaisin 10 12, torstaisin ja perjantaisin käynti- ja postiosoite: Jyväskylän perheneuvola, Väinönkatu 6, Jyväskylä 9

10 Mistä apua koulunkäyntiin? Liite 3. Lastentutkimusklinikka Lastentutkimusklinikka on Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän perheneuvolan yhdessä ylläpitämä yksikkö. Lastentutkimusklinikka on erikoistunut kouluikäisten lasten oppimisvaikeuksien tutkimiseen ja kuntouttamiseen. Lisäksi Lastentutkimusklinikalla annetaan psykologeille oppimisvaikeuksiin liittyvää neuvontaa ja ohjausta. Lähete Lähetteen Lastentutkimusklinikalle voi tehdä psykologi tai lääkäri. Edellytyksenä on, että psykologi on tutkinut lapsen ja lisätutkimukset tai kuntoutus arvioidaan tarpeellisiksi. Lisätutkimuksille on tarvetta, mikäli psykologin tutkimukset eivät ole tuoneet riittävästi tietoa lapsen oppimisvaikeuksista, oppimisvaikeuksien taustalla olevista tekijöistä tai tarpeellisista tukitoimista. Lähetettä tehtäessä psykologin perustutkimuksista saa olla kulunut korkeintaan puolitoista vuotta. Lastentutkimusklinikalla tehtävä asiakastoiminta toteutetaan Jyväskylän perheneuvolan palveluna. Laskutus tapahtuu kuntakohtaisesti Jyväskylän perheneuvolan kanssa sovitun laskutusperiaatteen mukaisesti. Toimintamuodot Lastentutkimusklinikalla tutkitaan lasten oppimisvaikeuksia. Lapset ovat luokka-asteilta 1-6. Tutkimusjakson aikana haastatellaan myös lapsen vanhempia ja lähetetään koululle kyselylomakkeita lapsen oppimiseen liittyen. Tutkimusjakson jälkeen lapsen, vanhempien ja opettajien kanssa keskustellaan tutkimushavainnoista ja mietitään yhdessä keinoja lapsen oppimisen tueksi. Osa tutkimuksissa olleista lapsista tulee klinikalle kuntoutukseen. Kuntoutus on joko yksilö- tai ryhmäkuntoutusta. Oppimisvaikeuksien kuntoutuksen alueita ovat olleet: tarkkaavaisuus, oman toiminnan ohjaaminen, näönvarainen havaitseminen, kielelliset taidot, lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen. Kuntoutukseen pääsyn kriteereitä ovat: lapsella on erityinen oppimisvaikeus ja olemassa olevat tukitoimet eivät ole riittäviä (tuki- ja erityisopetus, mahdollinen terapia/kuntoutus), lapsella on riski tai havaittavissa olevaa lievää emotionaalista reagointia liittyen oppimisvaikeuksiin (esim. kielteinen käsitys itsestä oppijana) sekä lapsen ja vanhempien riittävä motivaatio ja sitoutuneisuus. Keski-Suomen alueen psykologit voivat konsultoida Lastentutkimusklinikan psykologeja oppimisvaikeuksien tutkimuksiin tai kuntoutukseen liittyen. Konsultaatiopyynnön voi esittää puhelimitse tai sähköpostitse. Ammattiryhmät Neuropsykologi, psykologi. Lisäksi on saatavana palveluita lastenneurologilta, lastenpsykiatrilta, puhe- ja toimintaterapeutilta sekä sosiaalityöntekijältä. Yhteystiedot puh (toimisto), sähköposti: internet: käyntiosoite: Niilo Mäki Instituutti/ Lastentutkimusklinikka, Asemakatu 4, Jyväskylä postiosoite: Niilo Mäki Instituutti/ Lastentutkimusklinikka, PL 35, Jyväskylän yliopisto 10

11 Lasten ohjautuminen tutkimuksiin Keski-Suomessa vuosiluokilla 1-6 Liite 4. Foniatria Foniatrian yksikkö on osa erikoissairaanhoidon palvelua. Foniatrialla tutkitaan lapsia, joilla on puheen tai kielenkehityksen viivästymää, puheenkehityksen häiriöitä (esim. dysfasia, änkytys) tai kuulovamma. Lisäksi tutkitaan aikuisten äänihäiriöitä. Tarvittaessa lapsi voidaan kutsua osastolle jatkotutkimuksiin. Lähete Foniatrian poliklinikalle vaaditaan lääkärin lähete. Lähetteessä tulisi kuvata lapsen koulussa ilmeneviä ongelmia, lapsen vahvuuksia, omaan kouluun saadut tukitoimet sekä tutkimustoiveet foniatrian yksikölle. Lausunnot lapsen omilta terapeuteilta ja opettajilta koulusta tulee toimittaa liitteenä. Toimintamuodot Foniatrialla ei tutkita erityisesti oppimisen ongelmia. Edellä kerrottuihin foniatrialla tutkittaviin ongelmiin (esim. kielenkehityksen viivästymä) kuitenkin usein liittyy ongelmia myös oppimisessa. Lääkäri kartoittaa lapsen kehityshistoriaa ja sairauksia sekä lähisukulaisten puheenkehitystä, oppimista ja kuulovammoja. Hän tutkii lapsen puheenkehitystä ja liikkumista sekä katsoo suun ja korvat. Puheterapeutti arvioi lapsen puheen tuottoa ja ymmärtämistä, tutkii oppimista sekä äänihäiriöitä. Erikoissairaanhoidossa puheterapeutin työ painottuu diagnoosin tekemiseen ja kuntoutussuunnitelman laatimiseen. Psykologi arvioi lapsen kognitiivista (tietojen ja taitojen) kokonaiskehitystä ja oppimista. Psykologi keskustelee vanhempien kanssa lapsen kehitysvaiheista, leikistä ja kaikesta lapsen arkeen kuuluvista asioista. Tarvittaessa psykologi on vanhempien luvalla yhteydessä esim. lapsen opettajiin. Peruspalveluissa tehtyjen tutkimusten lisäksi psykologi ja puheterapeutti arvioivat jatkokuntoutuksen ja seurannan tarvetta ja ovat tarvittaessa yhteydessä kuntoutusta antaviin tahoihin kotipaikkakunnilla. Sosiaalityöntekijä keskustelee vanhempien kanssa lapsen sairauteen ja kuntoutukseen liittyvistä asioista. Hän informoi sosiaalietuuksista. Kuulontutkija tekee perusteellisen kuulontutkimuksen lapsille. Kuulovammaiset lapset saavat tarvittaessa kuulokojeen. Sairaanhoitaja on yhdyshenkilö, jonka puoleen voi kääntyä poliklinikan toimintoja ja käytäntöjä koskevissa asioissa. Sairaalakoulussa arvioidaan tarvittavia tukitoimia oppimisen tueksi ( kukkumaki). Ammattiryhmät Foniatri, puheterapeutti, psykologi, sosiaalityöntekijä, kuulontutkija, sairaanhoitaja. Lisäksi on saatavana palveluja sairaalakoululta. Yhteystiedot Foniatrian poliklinikka puh (ajanvaraus ma - pe ) sähköposti: foniatrian.plk@ksshp.fi, internet: käynti- ja postiosoite: Foniatrian poliklinikkakeski-suomen keskussairaalarakennus 4, Jyväskylä 11

12 Mistä apua koulunkäyntiin? Liite Lastenneurologia Lastenneurologian yksikkö on osa erikoissairaanhoidon palvelua. Lastenneurologian poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan 0-15-vuotiaita lapsia ja nuoria sekä tehdään avohuollossa tapahtuvan kuntoutuksen suunnittelua. Tyypillisiä tutkittavia ja hoidettavia ongelmia ovat aivoperäiset kohtausoireet, vaikeat/monimuotoiset kehityksen erityisvaikeudet, kehitysviivästymät ja -vammat, CP-oireyhtymä, muut liikunnallisen kehityksen poikkeavuudet ja muut aivo- ja selkäydinsairaudet. Tarvittaessa lapsi voidaan kutsua osastolle jatkotutkimuksiin. Lähete Poliklinikalle vaaditaan lääkärin lähete. Lausunnot lapsen omilta terapeuteilta, päiväkodista tai koulusta tulee toimittaa liitteenä. Toimintamuodot Lastenneurologialla ei tutkita erityisesti oppimisen ongelmia. Edellä kerrottuihin lastenneurologialla tutkittaviin ongelmiin (esim. aivoperäiset kohtausoireet) kuitenkin usein liittyy ongelmia myös oppimisessa. Lastenneurologin vastaanotolla haastatellaan vanhempia ja lasta. Tutkimuksissa käydään läpi lapsen kehityshistoriaa ja mahdollisia aikaisempia tutkimustuloksia. Lapselle tehdään lääkärintarkastus ja mahdollisesti joitakin kehitystasotutkimuksia. Lisäksi mietitään tarvittavia ongelmien taustaa selvittäviä tutkimuksia (laboratorio- ja röntgen-tutkimukset) sekä suunnitellaan yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen mahdollisesti tarvitsemia tukitoimia. Lasten psykologisessa/neuropsykologisessa tutkimuksessa arvioidaan kielellistä kehitystä, havaintotoimintoja, tarkkaavaisuutta, muistia, vuorovaikutusta ja tunne-elämän kehitystä. Puheterapeutti arvioi lapsen puheen tuottoa ja ymmärtämistä, kommunikaatiotaitoja sekä tutkii oppimista. Hän arvioi vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien ja -apuvälineiden tarvetta. Sosiaalityöntekijä keskustelee vanhempien kanssa lapsen sairauteen ja kuntoutukseen liittyvistä asioista. Hän informoi sosiaalietuuksista. Sairaanhoitaja on yhdyshenkilö, jonka puoleen voi kääntyä poliklinikan toimintoja ja käytäntöjä koskevissa asioissa. Sairaanhoitaja antaa tietoa ja materiaalia neurologisista sairauksista. Ammattiryhmät Lastenneurologi, neuropsykologi, puheterapeutti, sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja. Lisäksi on saatavana palveluita kuntoutusohjaajalta, toimintaterapeutilta, fysioterapeutilta, sairaalakoululta ja kuulontutkijalta. Yhteystiedot Lastenneurologian poliklinikka puh (ajanvaraus) sähköposti: internet: käynti- ja postiosoite: Lastenneurologian poliklinikka, Keski-Suomen keskussairaalarakennus, Jyväskylä

13 Lasten ohjautuminen tutkimuksiin Keski-Suomessa vuosiluokilla 1-6 Liite 6. Lastenpsykiatria Lastenpsykiatrian yksikkö on osa erikoissairaanhoidon palvelua. Siellä tutkitaan ja hoidetaan lasten psyykkisiä ongelmia. Lastenpsykiatrialla tarjotaan tutkimus- ja hoitopalveluita pääasiassa alle 12- lapsille, mutta myös vuotiaille varhaisnuorille sekä heidän perheilleen. Lähete Lastenpsykiatrialle tarvitaan lääkärin lähete. Toimintamuodot Lastenpsykiatrian toiminta niin oppimisvaikeuksista kärsivien kuin muidenkin potilaiden kohdalla on perhekeskeistä. Vastaanottokäynnille kutsutaan koko perhe, jolloin perhettä on vastaanottamassa useimmiten kaksi työntekijää. Perhettä voidaan tarvittaessa tavata myös eri kokoonpanoissa. Vastaanottokäynnille voidaan perheen luvalla pyytää myös opettajia, lasta aiemmin tutkineita tai hoitaneita työntekijöitä ja muuta lapsen verkostoa. Tarvittaessa lapselle tehdään tunne-elämään liittyviä psykologisia tutkimuksia. Työskentely jatkuu useimmiten perheen kanssa. Hoitomuoto valitaan perheen ja lapsen tarpeista lähtien. Hoitomuotoja ovat mm. polikliiniset perhekeskustelut, perheen kotona tapahtuva tavoitteellinen kotihoito, lapsen ja vanhemman vuorovaikutusterapia, perhejaksot Haukkalan sairaalassa, lapsen osastohoito Haukkalan sairaalassa. Lapsen yksilöllisiä hoitomuotoja ovat erilaiset psyko- ja taideterapiat. Viides- ja kuudesluokkalaisille sekä yläasteikäisille on olemassa erityinen ryhmämuotoinen polikliininen tutkimusjakso (Reppuryhmä ja Afrikan tähtiryhmä). Lastenpsykiatrialla tehdään myös konsultaatiokäyntejä perustasolle, jolloin jo ennen lapsen lähettämistä lastenpsykiatrian poliklinikalle voidaan miettiä työnjakoa yhdessä perustason verkoston kanssa sekä mahdollista lastenpsykiatrisen tutkimuksen ja hoidon tarvetta. Keskussairaalassa sijaitseva lastenpsykiatrian poliklinikka konsultoi sairaalan muita lastenpoliklinikoita ja - osastoja. Ammattiryhmät Lastenpsykiatri, psykologi, sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja, erityislastentarhanopettaja, ohjaaja, liikuntaterapeutti. Yhteystiedot Haukkalan sairaala Lastenpsykiatrian poliklinikka Lastenpsykiatrian ylilääkäri Kauko Julma Haukkalantie 42, Rakennus 5, Jyväskylä Konsultaatiopoliklinikka Keskussairaala toimistosihteeri puh , sähköposti: lastenpsykiatrian.plk@ksshp.fi, internet: 13

14 Mistä apua koulunkäyntiin? käynti- ja postiosoite: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Lastenpsykiatrian poliklinikka, Keskussairaalantie 19, Rakennus 5, Jyväskylä Lastenpsykiatrian poliklinikka Haukkalan sairaala osastonsihteeri puh , internet: käynti- ja postiosoite: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Haukkalan sairaala, Lastenpsykiatrian poliklinikka, Rakennus 1, Haukkalantie 42, Jyväskylä Lasten- ja nuorisopsykiatrian Kasvuntukikeskus Haukkalan sairaala osastosihteeri puh , internet: käynti- ja postiosoite: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Haukkalan sairaala, Rakennus 2, Haukkalantie 42, Jyväskylä 14

15 Lasten ohjautuminen tutkimuksiin Keski-Suomessa vuosiluokilla

16 Mistä apua koulunkäyntiin? 16