ULVILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2011
2 KAAVOITUSKATSAUS 2011 Kaavoituskatsauksen (maankäyttö- ja rakennuslaki 7 ) tarkoitus on kertoa kaupungissa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Maankäytön suunnittelu edellyttää, että kaavahankkeista tiedotetaan jo niiden alkuvaiheessa. Näin osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun alusta lähtien koko suunnitteluprosessin ajan. Kaavaa laadittaessa on riittävän aikaisessa vaiheessa laadittava kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (maankäyttö- ja rakennuslaki 63 ). Osallistumisja arviointisuunnitelma laaditaan kaikista kaavoista suunnittelua aloitettaessa. Maankäytön suunnittelua hoidetaan maankäyttöosastolla, joka toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa. Maankäyttö- ja rakennuslain 20 :n tarkoittamana kaavoittajana Ulvilassa toimii kaavoituspäällikkö Pauli Kekki. Kaavoja laatii myös kaavoituspäällikön sijainen, kaavoitusarkkitehti Susanna Roslöf. Osaston maanmittausteknikkona toimii Arto Ahokas. Ulla Kiviharju toimii suunnitteluavustajana ja Johanna Hirvelä teknisenä avustajana. Kartoittaja Elina Uusitalo vastaa maastomittauksista. Kaavoituskatsaus on nähtävillä kaupungin maankäyttöosastolla ja kirjastoissa. Se on luettavissa myös kaupungin kotisivuilla osoitteessa www.ulvila.fi. Kaavoituskatsauksesta tiedotetaan Ulvilan Seudussa, kaupungin ilmoitustaululla sekä kotisivuilla. 1. MAAKUNTAKAAVA, VAIHEMAAKUNTAKAAVOITUS, MANNERTUULIALUEET SE- KÄ SATAKUNNAN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIA SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Satakunnan ensimmäinen kokonaismaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 17.12.2009. Vuoden 2010 maaliskuussa kaava saatettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Satakunnan maakuntakaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kokonaismaakuntakaavana, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset alueidenkäyttökysymykset. Satakunnan maakuntakaavassa on osoitettu maakunnan kehittämistavoitteiden mukaiset aluevaraukset seuraaviksi 10-20 vuodeksi painottaen taloudellista ja toimivaa yhdyskuntarakennetta, maakunnan kilpailukykyä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä jätettiin 30 valitusta, joista valtaosa kohdistui Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueiden ympärille määriteltyihin melualueisiin. Kaavasta tehtyihin valituksiin ja siitä annettuihin lausuntoihin Satakuntaliiton maakuntahallitus antoi vastineensa ympäristöministeriölle elokuussa. Valituksen tehneillä oli tämän jälkeen mahdollisuus antaa ympäristöministeriölle vastaselityksensä laadittuihin vastineisiin. Ympäristöministe-
3 riö ratkaisee maakuntakaavasta tehdyt valitukset kaavan vahvistamisen yhteydessä. Ympäristöministeriöstä saadun ennakkoarvion mukaan kaava vahvistettaneen kesällä/syksyllä 2011. SATAKUNNAN SEUTUKAAVA 5 Siihen asti, kunnes maakuntakaava vahvistetaan ja määrätään noudatettavaksi, kuntakaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisin maakuntakaavan oikeusvaikutuksin Satakunnan seutukaava 5 (lainvoima 4.4.2001/KHO). Vahvistuttuaan Satakunnan maakuntakaava korvaa ja kumoaa voimassa olevan Satakunnan seutukaavan 5. VAIHEMAAKUNTAKAAVOITUS Satakuntaliiton maakuntahallitus on päättänyt, että Satakuntaliitto ryhtyy valmistelemaan energiahuoltoon liittyvää vaihemaakuntakaavaa. Maakuntahallitus on asettanut toimikaudekseen vaihemaakuntakaavatyön ohjaamiseksi maakuntakaavatoimikunnan. Satakunnan vaihemaakuntakaavan I osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on tekeillä. Kaavatyön vireilletulo kuulutetaan alkuvuodesta 2011. Satakunnan vaihemaakuntakaavaa I valmistelevien perusselvitysten laatimiseksi on käynnistetty kaksi erillistä hanketta: Mannertuulialueet Satakunnassa sekä Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia. MANNERTUULIALUEET SATAKUNNASSA Ympäristöministeriö ja Satakuntaliitto tekivät maaliskuussa 2010 tutkimussopimuksen tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvien alueiden kartoittamiseksi Satakunnan manneralueella. Pilottiselvityksenä toteutettavassa Mannertuulialueet Satakunnassa -hankkeessa selvitetään tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet merenrannikon läheisyydessä ja sisämaassa. Hankkeessa kehitetään paikkatietoanalyysiin ja vuorovaikutukseen perustuvaa suunnittelumenetelmää maakunnallisesti merkittävien tuulivoimaloille soveltuvien alueiden määrittämiseksi. Alueet osoitetaan maakuntavaihekaavassa alueen ominaisuutta ilmaisevana merkintänä, kuten Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu Tahkoluodon (Pori) edustan merialueella. Selvitys laaditaan vuorovaikutuksessa maakunnan kuntien ja eri toimijoiden kanssa. Hankeen tueksi on kutsuttu laajaalainen eri sidosryhmistä ja asiantuntijoista koostuva asiantuntijatyöryhmä sekä kuntayhdyshenkilöiden ryhmä. Ympäristöministeriön kokonaisuudessaan rahoittama pilottihanke ajoittuu vuosille 2010-2011. Hankkeen yhteydessä Satakuntaliitto on toteuttanut kansalaisille suunnatun valtakunnallisen tuulivoimakyselyn. Kyselyn tarkoituksena on selvittää kansalaisten mielipiteitä erilaisista tuulivoimatuotantoon liittyvistä asioista. Ihmisten tavoittamisessa hyödynnetään sosiaalista mediaa.
4 SATAKUNNAN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIA SATAILME Satakunnan maakuntavaltuustossa tehtiin valtuustoaloite ilmastostrategian laatimiseksi Satakuntaan. Maakuntahallitus päätti strategiatyön aloittamisesta huhtikuussa 2010. Maakunnallisen strategian lähtökohtana on valtioneuvoston hyväksymä valtakunnallinen ilmasto- ja energiastrategia sekä Lounais- Suomen ympäristöstrategia. Ilmasto- ja energiastrategian laadinnan keskeisenä tavoitteena on selvittää maakunnan tavoite- ja tahtotila ilmasto- ja energia-asioiden huomioon ottamisessa suunnittelussa ja muussa toiminnassa valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Strategian toteuttamiseksi määritellään ne toimintatavat, joiden avulla kyseiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Hankkeen käytännön työn tueksi ja vuorovaikutuksen varmistamiseksi on kutsuttu laaja, eri organisaatioiden ja asiantuntijatahojen edustajista koostuva maakunnallinen ohjausryhmä. SATAILME- hanke rahoitetaan maakunnan kehittämisrahalla vuoden 2010-2011 aikana. ALUESUUNNITTELUN, ALUEKEHITYKSEN JA EDUNVALVONNAN JUHLAVUODET 2011 2012 SUUNNITELTU SATAKUNTA 70 VUOTTA Vuosi 2011 on Satakunnassa suomalaisen ja satakuntalaisen aluesuunnittelun merkkivuosi. Arkkitehti Alvar Aallon laatiman Kokemäenjokilaakson aluesuunnitelman laatiminen käynnistyi keväällä 1941 ja valmistui 1942. Vuosi 2011 on myös satakuntalaisen edunvalvonnan juhlavuosi, sillä Satakunnan Maakuntaliiton perustamisesta tulee kuluneeksi 70 vuotta. Lisäksi vuonna 2011 tulee kuluneeksi 20 vuotta Satakuntaliiton toiminnan aloittamisesta. Juhlavuosien 2011 2012 aikana järjestetään sekä Satakuntaliiton että yhteistyökumppanien toimesta lukuisia teemaan liittyviä tapahtumia. Juhlavuosien yhteistyökumppaneina ovat muun muassa Satakunnan kulttuurirahasto, Satakunnan Museo ja Turun yliopisto. Lisäksi yhteistyökumppaneiksi on kutsuttu Satakunnan Kauppakamari, Porin kaupungin kulttuuritoimi ja taidemuseo. Juhlavuosien teemaan on mahdollista liittää myös paikallisia tapahtumia. Satakuntaliitto kutsuukin jäsenkuntiaan yhteistyöhön juhlavuositapahtumien järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. 2. YLEISKAAVOITUS 2.1. Yleistä Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitellään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Ulvilan kaupungissa on koko kaupungin aluetta koskeva valtuuston vuonna 1975 hyväksymä ohjeellinen yleiskaava. Tällä yleiskaavalla ei ole juridista
5 merkitystä. Lisäksi Keskustaajaman alueelle on yleiskaavaa täydentämään ja osin sitä tarkentamaan laadittu virkistysosayleiskaava, jonka valtuusto on hyväksynyt ohjeellisena vuonna 1980. Ulvilan kaupungin yleiskaavojen uusiminen perustuu vuoden 2 000 alussa voimaan tulleeseen maankäyttö- ja rakennuslakiin, Satakunnan alueelle vuonna 2001 lainvoiman saaneeseen maakuntakaavaan, 1.6.2001 voimaan tulleisiin ja 1.3.2009 voimaan tulleisiin tarkistettuihin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, alueella voimassa oleviin yleis- ja asemakaavoihin sekä lukuisiin kaupungissa tehtyihin selvityksiin ja suunnitelmiin. Selvitetään uusien asunto- ja työpaikka-alueiden, maisemansuojelun ja muiden luontosuhteiden kannalta arvokkaiden alueiden sekä muiden alueiden mitoitus, aluevaraustarpeet, liikenneverkkoratkaisut ja muut keskeiset tekijät. 2.2. Ulvilan kaupungin mitoitustarkastelu ja Keskustaajaman osayleiskaava Koko kaupungin aluetta koskeva mitoitustarkastelu on tehty Keskustaajaman yleiskaavoituksen yhteydessä. Mitoitustarkastelu antaa pohjan muidenkin kunnan alueiden kehittämisratkaisuille. Koko kaupungin aluetta koskevan yleiskaavoitustyön ensimmäisenä vaiheena oli Keskustaajaman yleiskaava, jonka valtuusto hyväksyi oikeusvaikutteisena 10.10.2005 89. Yleiskaava on saanut lainvoiman 21.6.2007. 2.3. Muiden alueiden yleiskaavoitus Keskustaajaman ulkopuolisten alueiden yleiskaavoituksen oli tarkoitus tapahtua vaiheittain, taajama kerrallaan Oikeusvaikutteiset yleiskaavat ovat voimassa Suosmeren alueella ja Leineperin taajamassa. Kaasmarkun yleiskaavoitus on aloitettu vuonna 2007 laaditulla luontoinventoinnilla. Vuoden 2008 aikana suoritetaan rakennusinventointi ja aloitettiin varsinainen yleiskaavan laadinta. Viivästystä työn loppuvaiheessa aiheutti laadittu, viranomaisten edellyttämä, arkeologinen selvitys. Työtä on jatkettu ja sen piti valmistua vuonna 2011. Yleiskaava oli luonnoksena nähtävillä 23.4. 18.5.2010 välisenä aikana. Alkuvuonna 2011 päätettiin tutkia vielä Kaasmarkunjoen rantarakennusoikeudet. Maankäyttöosasto laati vastineet jätettyihin 25 mielipiteeseen. Viranomaisneuvottelussa 4.4.2011 viranomaistahot hyväksyivät kaavaratkaisun sekä muistutuksiin valmistellut vastineet. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 20.6.2011 yksimielisesti jättää asian pöydälle. Harjunpään keskustan sekä muun kaupungin alueen yleiskaavoitus on keskeytetty määrärahojen puutteen vuoksi.
6 3. MAANHANKINTA Lähtökohtana on, että Ulvilan kaupunki kaavoittaa laajemmin vain omistamiaan maita. Tämän vuoksi maanhankinnalla on ratkaiseva ja välitön vaikutus kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Ulvilan kaupunki on hankkinut Keskustaajamasta, sekä Kokemäenjoen länsiettä itäpuolelta runsaasti raakamaata pientalorakentamiseen. Yritystoimintaan maata on hankittu runsaasti Pitkärannan ja Valtavainion kaupunginosista, ns. Kettumetsän yrityspuiston alueelta. Pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen kaupungin kehittämisen edellytyksenä on, että kaavoitettavaa raakamaata on kaupungin omistuksessa aina vähintään 5-10 vuoden tarpeita varten. Kaupungin raakamaan omistus on tällä hetkellä määrällisesti riittävä, mutta kauppoja on edelleen tehtävä kaupungin kannalta strategisesti tärkeiltä alueilta. 4. ASEMAKAAVOITUS Asemakaavoituksella pyritään täydentämään ja tiivistämään olevaa yhdyskuntarakennetta. Asemakaavoitusta suoritetaan yleiskaavan mukaisesti vaiheittain kaupungin kehittämistarpeiden mukaisesti. Kaikissa asemakaavoissa laaditaan ensin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja ilmoitetaan alueen asemakaavoituksen vireille tulosta. Alueelle laaditaan ensin asemakaavaluonnos tai -luonnoksia, joista kuullaan osallisia ja he voivat esittää luonnoksista kysymyksiä ja mielipiteitä joko suullisesti tai kirjallisesti. Saatujen mielipiteiden pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, joka asetetaan nähtäville MRL:n 65 :n edellyttämällä tavalla. Lopullinen asemakaavaehdotus saatetaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavan laatimisen yhteydessä neuvotellaan tarpeellisessa määrin eri viranomaisten ja kaupungin hallintokuntien kanssa sekä pyydetään tarvittaessa lausuntoja. 4.1 Keskustan asemakaava, päiväkodin kaavoitus Langenintien varteen (karttaliite, kohde 1) Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa päiväkodin rakentaminen Langenintien varteen yleiskaavan mukaisesti. Asemakaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on ilmoitettu 3.3.2011. Ensin laaditaan asemakaavaluonnos, josta kuullaan asianosaisia. Asemakaavaehdotus on tarkoitus saada nähtäville ja asemakaava hyväksytyksi vuoden 2012 alkupuolella.
7 4.2 Harjunpään asemakaavan muutos, kortteli 17, rivitaloalue (karttaliite, kohde 2) Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on ideoida korttelin toteutus pienipiirteisinä rivitalotontteina ja muuttaa asemakaava ideoinnin mukaiseksi. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu 17.6.2010 ja tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Tämän jälkeen laaditaan asemakaavaluonnos ja se asetetaan nähtäville. Tavoitteena on saada asemakaavaehdotus julkisesti nähtäville ja asemakaava hyväksytyksi valtuustossa vuoden 2012 aikana. 4.3 Rantalan asemakaavan laajennus luoteeseen tiloille Töyräs RN:o 4:15 Friitalan kylässä ja Sivula RN:o 1:35 Rantalan kylässä (karttaliite, kohde 3) Asemakaavan laatimisen tarkoituksena on laajentaa Rantalan asemakaavaaluetta luoteeseen oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaisesti enintään kolmekerroksisten kerrostalojen alueena. Alueelle on laadittu Ulvilan kaavoituslautakunnan 11.6.1992 hyväksymä alueen toteuttamistapaa kuvaava havainnepiirros, jonka periaatteen mukaan alueen asemakaavoitusta jatketaan. Asemakaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitettiin 2.12.2010 ja kaava on tarkoitus saada valtuustoon hyväksyttäväksi v. 2012. 4.4 Siltatien, Kiltatien ja Välskärintien risteysalueen asemakaavan muutos (karttaliite, kohde 4) Kiertoliittymän rakentamisen mahdollistavan asemakaavanmuutoksen laadinta Kiltatien ja Siltatien kohdalla Kellarimäen kaupunginosassa (20) on aloitettu. Siltatien kiertoliittymään liitetään myös Välskärintie Pappilanlammen kaupunginosassa (17). Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu 17.6.2010. Samalla on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Tämän jälkeen laaditaan asemakaavaluonnos ja se asetetaan nähtäville. Tavoitteena on saada asemakaavaehdotus julkisesti nähtäville ja asemakaava hyväksytyksi valtuustossa vuoden 2012 aikana. Kiertoliittymän katusuunnitelma laaditaan vuonna 2013 ja ympyrä toteutetaan v. 2014. 4.5 Pitkärannan asuntoalueen II vaihe (tila Koskinen RN:o 2:315 Rantalan asemakaava-alueen kaakkoispuolella, karttaliite, kohde 5) Tarkoituksena on laatia alueelle rivitaloasemakaava. Asemakaavan vireilletulosta ilmoitetaan ja laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma vuoden 2012 aikana. Tämän jälkeen laaditaan asemakaavaluonnos, joka asetetaan nähtäville. Tavoitteena on saada asemakaavaehdotus julkisesti nähtäville ja asemakaava hyväksytyksi valtuustossa viimeistään vuoden 2013 aikana, jolloin alueen kunnallistekniikan rakentamiseen aikaisintaan päästään.
8 5. MUU KAUPUNKISUUNNITTELU 5.1 Friitalan aukion ja torin ideointi Friitalan aukion ja torin ideasuunnitelma valmistui keväällä 2011. Se on hyväksytty kaupunginhallituksessa. Konsultti laatii Friitalan aukion rakennesuunnitelman ja hankkeen toteutus alkaa keväällä 2012. Torin osalta laaditun suunnitelman toteutus on parhaillaan käynnissä. 5.2 Puistosuunnitelmat Puistojen hoito- ja kehittämissuunnitelmia on laadittu kymmeniin puistoihin ja työ jatkuu. Vähäiset asemakaavan muutokset Yksityisten suunnittelemat rakennushankkeet edellyttävät usein asemakaavan muuttamista. Vuosittain tulee vireille muutamia yksityisten hakemia vähäisiä asemakaavan muutoksia. Niiden vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla kaupungin ilmoitustaululla, Ulvilan Seutu -nimisessä sanomalehdessä sekä Internetissä. Yksityisen hakemasta kaavanmuutoksesta kaupunki perii kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuvat kustannukset maankäyttö- ja rakennuslain 59 :n perusteella. Mikäli kaavassa osoitetaan uusia katuja tai virkistysalueista, niiden luovuttamisesta kaupungille ja rakentamisesta sovitaan maanomistajan kanssa kaavoitussopimuksella. Asumiseen varattujen tonttien riittävyys Ulvilan keskustaajamassa on kaupungin omistamia, valmiiksi kaavoitettuja asemakaavatontteja kaikenlaisiin asumismuotoihin. Raakamaata on hankittu niin, että lisäkaavoituksella tontteja on kaavoitettavissa noin kymmenen vuoden tarpeisiin. Pientalotontteja on myös Leineperissä, Koskissa ja Molkkarinmäessä. Kaasmarkussa ja Harjunpäässä omakotitontit ovat loppumassa. Harjunpäässä seuraavana uutena erillispientaloalueena tullaan kaavoittamaan Kullaantien ja urheilukentän eteläpuolinen metsäalue. Työ on tarkoitus aloittaa vuonna 2012. Yleis- ja asemakaavoituksen pohjaksi suoritetut inventoinnit Keskustaajaman alueella, Kaasmarkussa ja Suosmeressä on tehty rakennusja luontoinventoinnit, Harjunpäässä rakennusinventointi. Inventoinnit toimivat sekä yleiskaavoituksen että asemakaavoituksen pohjana.
9 KAAVOITUSOHJELMA 2011-2018 Kaavoitusohjelman tavoitteena on edetä kaupunkisuunnittelussa siten, että kaiken aikaa on tarjolla tontteja yritystoimintaan Kettumetsän yrityspuiston alueella ja Kullaalla sekä asuintontteja erilaisiin asumismuotoihin Keskustaajamassa, molemmin puolin Kokemäenjokea sekä eri puolilla kaupunkia. (luettelossa on tällä hetkellä tiedossa olevat tärkeimmät työt ja lähtökohtana aikataulussa on nykyinen henkilöstö) Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Harjunpään asemakaavan ideointi ja muutos, Tuohiniemen alue. Työ on kesken aikataulussa edelle menneiden hankkeiden vuoksi. Kaasmarkun yleiskaava jatkuu Rantalan asemakaavan laajennus, Aavasen alue. Työ on aloitettu. Keskustan asemakaava, Päiväkodin suunnittelu Langenintien varteen. Työ on aloitettu. Siltatien kiertoliittymän asemakaava jatkuu Keskustan asemakaava, Päiväkodin suunnittelu Langenintien varteen. Työ valmis. Kaasmarkun yleiskaava valmis Siltatien kiertoliittymän asemakaava valmis. Pitkärannan asemakaavoitus, II vaihe ( Kauko Koskisen alue ) asemakaavoitus alkaa Harjunpään asemakaavan ideointi ja muutos jatkuu, Tuohiniemen alue Rantalan asemakaavan laajennus, Aavasen alue. Työ valmis. Kettumetsän asemakaavan muutos, Rimukankaantien poistaminen ja Mäntykankaantien jatkaminen Järvikyläntielle. Järvikyläntien puoleisen korttelinrajan siirto maanmittaustoimituksen mukaiseksi. Työ alkaa.
10 Pitkärannan asemakaavoitus, II vaihe ( Kauko Koskisen alue ) asemakaavoitus jatkuu Kaasmarkun asemakaava ( Prehtin-Simulan-Laineen alue ) alkaa. Harjunpään asemakaavan ideointi ja muutos valmis, Tuohiniemen alue Harjunpään asemakaava, Ala-Tuorin alue, työ alkaa Vuosi 2014 Kettumetsän asemakaavan muutos, Rimukankaantien poistaminen ja Mäntykankaantien jatkaminen Järvikyläntielle. Järvikyläntien puoleisen korttelinrajan siirto maanmittaustoimituksen mukaiseksi. Työ valmis. Pitkärannan asemakaavoitus, II vaihe ( Kauko Koskisen alue ) asemakaava valmis Kettumetsän yrityspuiston asemakaavoitus, II vaihe (korttelin 876 lounaispuoli), asemakaavoitus alkaa Harjunpään asemakaava, Ala-Tuorin alue, työ jatkuu Kirkkojuovan asemakaavoitus alkaa (Siltasen perikunnan maat). Kaasmarkun asemakaava ( Prehtin-Simulan-Laineen alue ) valmis Vuosi 2015 Kettumetsän yrityspuiston asemakaavoitus, II vaihe (korttelin 876 lounaispuoli), asemakaava valmis Kellarimäen alueen ideasuunnitelman laatiminen alkaa Harjunpään asemakaava, Ala-Tuorin alue, työ valmis Ravanin jatkoalueen yleiskaavan muutos ja kaavarunkotyö aloitetaan Palovainio, Kanervakujan ja Toivolantien vaikutuspiirin ja lähialueiden asemakaavoitus alkaa Kirkkojuovan asemakaavoitus (Siltasen perikunnan maat), valmis
11 Vuosi 2016 Palovainio, Kanervakujan ja Toivolantien vaikutuspiirin ja lähialueiden asemakaavoitus jatkuu Keskustan asemakaava, Riipun alueen jatko kaakkoon. Työ alkaa Ravanin jatkoalueen yleiskaavan muutos ja kaavarunko jatkuu Kellarimäen ideasuunnitelma valmis Kettumetsän yrityspuiston asemakaavoitus, III vaihe, laajennus etelään alkaa (FK-radan suunta), aloitus Vuosi 2017 Ravanin jatkoalueen yleiskaavan muutos ja kaavarunko valmis Ravanin jatkoalueen asemakaavoitus, I vaihe alkaa Kellarimäen asemakaavoitus alkaa Pitkärannan asuinalueen III vaiheen asemakaava (laajennus etelään), aloitus Palovainio, Kanervakujan ja Toivolantien vaikutuspiirin ja lähialueiden asemakaava valmis Kettumetsän yrityspuiston asemakaavoitus, III vaihe, laajennus etelään (FK-radan suunta), valmis Keskustan asemakaava, Riipun alueen jatko kaakkoon. Työ jatkuu. Vuosi 2018 Ravanin jatkoalueen asemakaavoitus, I vaihe valmis Kettumetsän yrityspuiston asemakaavoitus, III vaihe, laajennus etelään, työ valmis Kettumetsän yrityspuiston IV vaihe, laajennus pohjoiseen Snällströmin ja Mika Koskisen alueille, aloitus Pitkärannan asuinalueen III vaiheen asemakaava (laajennus etelään), valmis Kellarimäen asemakaava valmis
12 Ravanin jatkoalueen asemakaava, II vaihe, alkaa Keskustaajaman yleiskaavan tarkistus alkaa Keskustan asemakaava, Riipun alueen jatko kaakkoon. Työ valmis. Lisätietoja antavat: Kaavoituspäällikkö Pauli Kekki, puh. 677 4622 tai 0400-13 4622 Sähköposti: pauli.kekki@ulvila.fi Kaavoitusarkkitehti Susanna Roslöf, p. 677 4718 tai 0400-13 4718 Sähköposti: susanna.roslof@ulvila.fi Ulvilassa 7.11.2011 KAUPUNGINHALLITUS