A. Laaksonen, erityisopettaja, KT Turun normaalikoulu, 2011

Samankaltaiset tiedostot
Samanaikaisopetus mahdollisuus vai mahdottomuus? Katja Pakarinen, Minna Kyttälä & Hanna-Maija Sinkkonen

SAMANAIKAISOPETUS YLÄKOULUSSA tapaustutkimus aineen- ja erityisopettajan yhteistyöstä

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta

Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä

Miksi yhteisopettajuutta?

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

Nosta jalka kaasulta: perhonen ylittää tien. -Eeva Kilpi YHTEISOPETUS. Marjatta Takala

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Yhteisöllisen oppimisen työpaja Reflektori 2010 Tulokset

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Miten jalkauttaa kolmiportaista tukea opiskelijoille? enorssi-ohjauskoulutus Kehittämistehtävä Hennariikka Kangas Kevät 2012

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Tehostettu tuki käytännössä

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

SAMANAIKAISOPETUKSEN RAKENTUMINEN JA TOTEUTUMINEN OPETTAJIEN KERTOMANA. Elina Kettula ja Taina Repola

Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa. Leena Liusvaara aluerehtori

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Opintielle pienluokan kautta

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Arviointi ja palaute käytännössä

B3. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi vastauksia osallistujien kysymyksiin tietoisku opiskelun erityisistä painoalueista eriyttämisen menetelmänä

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

PALAUTE KOULUSTA 1 (6)

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Arviointikäytänteiden kehittäminen opettajayhteisössä

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm

Koulujen tilatehokkuutta metsästämässä

Samanaikaisopetus, yhteisopettajuus Keinot onnistuneeseen yhteisopettajuuteen.

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

Halkokarin ja Rytimäen koulut

KOPPI-mallin toimivuuden edellytykset lukiokursseilla

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi FyKeMaTT -aineet

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

Opettaja pedagogisena johtajana

Jutta Asiala LUOKANOPETTAJAOPISKELIJOIDEN AJATUKSIA SAMANAIKAISOPETUKSESTA - Samanaikaisopetuksen hyödyt ja haitat

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta

Horisontti

Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku Pia Vataja 2013

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Transkriptio:

A. Laaksonen, erityisopettaja, KT Turun normaalikoulu, 2011

Kahden opettajan yhteistyö Uusi koulukulttuuri > opettaminen yksin suljettujen ovien takana ei vastaa tätä päivää (Hargreaves, 2006) > tilalle jaetut ammattikäytännöt, tiedot ja taidot, jaettu vastuu, yhteistyö Inklusiivisen koulun haaste > tavoitteena toimintaympäristö, joka sopii mahd. hyvin kaikille oppilaille Tehostetun tuen tukimuoto

Samanaikaisopetus on kahden opettajan välistä, vuorovaikutteista yhdessä opettamista integroidussa oppimisympäristössä. Oppilaita opetetaan oppitunnilla kahden opettajan voimin samojen tavoitteiden, sisältöjen ja suunnitelmien suuntaisesti. Tarvittaessa toinen opettajista voi myös ottaa osan oppilaista toiseen tilaan työskentelemään. Työparina erityisopettaja ja luokan-/ aineenopettaja

Samanaikaisopetus voi olla esimerkiksi tehokas keino estää erilaisilla tavoilla oppilaiden leimautumista, kasvattaa oppilaiden ymmärrystä toisiaan kohtaan ja tukea heterogeenisen luokkayhteisön syntymistä (Cook & Friend 2004). Voi olla joko ennaltaehkäisevä tai korjaava. Usein samanaikaisopetus on hyvä vaihtoehto perinteiselle pienryhmäopetukselle.

Samanaikaisopetuksen juuret löytyvät Yhdysvalloista, jossa 1900-luvun alussa syntyi kasvatusopillinen suuntaus, progressiivinen pedagogiikka. (Friend & Reising 1993.) Se edusti kasvatus- ja kehitysoptimistista näkemisen ja ymmärtämisen tapaa, jossa korostettiin ihmisen kykyä ja halua rakentaa itselleen mielekäs ja merkityksellinen elämä. Mielekästä oppimista koettiin edesauttavan oikeat kasvatusmenetelmät sekä oppiminen autenttisessa toimintaympäristössä.

Progressiivisen kasvatuksen edustajat ehdottivat, että kouluissa tulisi ottaa käyttöön opettajatiimit vastuun jakamiseksi isoja oppilasmääriä opetettaessa. Tiimiopettamisella pyrittiin vaikuttamaan opettajapulaan, mutta sen toivottiin vaikuttavan myös poikkitieteellisen asiantuntijuuden kehittymiseen sekä oppilaiden yksilölliseen ohjaamiseen. (Friend & Reising 1993.)

(team teaching) vastaa yhdessä opettamisen malleista parhaiten samanaikaisopettamisen ihannetta. Tässä mallissa kaksi opettajaa suunnittelee, opettaa ja ohjaa yhdessä jakaen vastuun kaikista luokan oppilaista. Opettajat jakavat opetuksensa tunnilla siten, että oppilaat hyötyvät kummankin opettajan vahvuuksista ja asiantuntijuudesta. Opettajilta tämänkaltainen opettaminen vaatii myönteistä suhtautumista sekä työtoveria että ohjaajan ja avustajan roolia kohtaan. (Friend ym.1993; Villa ym. 2004)

Tiimin rakentamisessa on tärkeää, että kaikilla tiimin jäsenillä on jokin oma osaamisalueensa, vaikka he olisivat muutoin kompetenssiltaan samantasoisia. Esimerkiksi erityisopettajalla on paljon erityispedagogista tietämystä ja englanninopettajalla opetettavan kielensä tietoa. Tiimissä voi olla mukana myös esimerkiksi kouluavustaja, puheterapeutti ja koulupsykologi, jolloin tiimin monialaisuus korostuu. (Villa ym. 2004)

Esimerkkejä: 1. Toinen opettaa, toinen tukee: toisella vetovastuu, toinen tarkkailee ja kiertelee luokassa; roolien vuorottelu 2. Pistetyöskentely: opetettava asia jaetaan osiin opettajien kesken ja opetetaan erillisillä opetuspisteillä ja oppilaat kiertävät pisteiden välillä 3. Rinnakkainopetus: Opetus suunnitellaan yhdessä, mutta opettajat jakavat ryhmän ja opettavat kumpikin sisällön omalle puolikkaalleen

Vuorovaikutteisuus ja yhteisvastuullisuus (Pakarinen.K, Kyttälä.M & Sinkkonen. H-M, 2010) Yhteinen päätöksenteko >< opetuksen suunnittelu, toteutus ja oppilaiden arviointi Näiden arvokas, hiljainen tieto välittyy kollegalle > kaksi asemaltaan tasavertaista opettaja jakaa opetusvastuun Avustajan käyttö ei ole samanaikaisopettamista Yleisemmin opetusparina toimivatkin luokan- ja erityisopettaja tai aineen-ja erityisopettaja

korostuu joustavuus ja luottamus kollegan ammattitaitoon nopeasti muuttuvissa opetustilanteissa. Opetustoiminta puolestaan rakentuu useista erilaisista opetus- sekä luokanhallintamenetelmistä, jolloin opettajat esimerkiksi täydentävät toistensa toimintaa. Opettajien yhteisen suunnitteluajan riittävä määrä sekä henkilökemioiden yhteensopivuus on erityisen merkittävää opetuksen onnistumisen kannalta.

Oppilasta kohden aikaa on selvästi enemmän, kun luokassa on kaksi opettajaa. Oppilaat hyötyvät samanaikaisopetuksesta saamalla lisää henkilökohtaista huomiota ja tukea. Oppimisvaikeuksien ja oppilaan yleinen havainnointi onnistuu hyvin oppilaan omassa oppimisympäristössä. Samanaikaisopetus koetaan tukimuotona oppilasta vähemmän leimaavana ja eristävänä kuin pienryhmäopetus. Tukea tarvitsevat oppilaat pitävät siitä, että saavat työskennellä muun luokan kanssa ja apu tulee omaan luokkaan.

Samanaikaisopetuksenkin onnistumisen ydin on siinä, että oppilaat saavat itselleen sopivan tasoista opetusta mahdollisimman pienessä ja rauhallisessa ryhmässä. Kärjistetysti voisi sanoa, että rajaamalla samanaikaisopetus keinotekoisesti samaan luokkatilaan, rajataan samalla kahden opettajan hyöty.

Cook ja Friend (1995) erottavat kuusi erilaista samanaikaisopetusmuotoa, jotka voidaan asettaa järjestykseen sen mukaan, miten niissä toteutuvat yhteinen suunnittelu, opetuksen yhteinen toteuttaminen ja arviointi (kuvio).

Yhdessä opettamisen menetelmä voidaan jakaa useisiin eri malleihin Mallin valinnasta riippuen myös opettajien roolit ja vastuualueet luokkahuoneissa vaihtelevat Mallin valinnassa on aina otettava huomioon opettamisen tavoite eli oppilaiden oppimisen paras mahdollinen tukeminen

Toinen opettajista (yleensä luokanopettaja/ aineenopettaja) ottaa ohjauksellisen johdon toisen opettajan kiertäessä luokassa tarjoamassa tukeaan oppilaille ja valvoessa työskentelemistä. Menetelmästä käytetään englannin kielessä nimityksiä supportive teaching.

Opettajat jakavat oppilaat ryhmiin ja työskentelevät yksin näiden ryhmien ohjaajina. Opettajat voivat vaihtaa paikkojaan ryhmissä tai opettaa hetkellisesti yhdessä toisen ryhmän odottaessa omaa vuoroaan. Menetelmästä on käytetty myös nimitystä asemaopettaminen eli station teaching.

on samanaikaisopettamisen malli, jossa opettajat rikastuttavat ja täydentävät toisen opettajan opettamaa asiaa. Esimerkiksi erityisopettaja voi luokanopettajan/ aineenopettajan opetuksen jälkeen opettaa oppilaille erilaisia oppimisstrategioita ja samalla tehostaa heidän omaa oppimistaan ja opiskelutaitoja.

Sosiaalisen oppimisympäristön keskeisin elementti on oppilaiden välisen vuorovaikutuksen laatu. Tällöin opettajien tehtävänä on valita sellainen pedagoginen lähestymistapa, joka tukee sosiaalista vuorovaikutusta. Samanaikaisopetuksen itsessään on todettu kohentavan sosiaalista vuorovaikutusta mutta esimerkiksi yhteistoiminnallisten menetelmien käyttö opetuksessa vahvistaa sitä ennen kaikkea erityisoppilaiden kannalta, joista useimmille sosiaalisten taitojen harjaantuminen on kullanarvoinen oppimistavoite Lisäksi luokan työrauhan on todettu parantuneen samanaikaisopetuksen käyttöönoton jälkeen (Aunola 1991).

voidaan harjoitella erityisopettajan ohjatessa oppilaita ryhmätyöskentelyssä yhteistyötaitojen käyttöön. Yhdessä opettavat käyttävät usein tätä mallia varmistuessaan omista taidoistaan samanaikaisopettajina. Friend ym. (1993) ovat käyttäneet tästä mallista nimitystä vaihtoehtoinen opettaminen eli alternative teaching.

Kognitiiviseen oppimisympäristöön liittyy oppilaiden tiedollisen kehitysprosessin tukeminen. (Ikonen & Virtanen 2007) Koska samanaikaisopetuksen luokassa opiskelee hyvin eritasoisia oppilaita, on opetuksen mukauttaminen välttämätöntä. Työskennelläkseen saman aiheen parissa opettajien on opetusta suunnitellessaan otettava huomioon oppilaiden henkilökohtaiset oppimistavoitteet ja - valmiudet. Tämä tarkoittaa sellaisten menetelmien käyttämistä, jotka tukevat opeteltavan aineen tavoitteiden ja sisältöjen saavuttamista kunkin oppilaan omien oppimistavoitteiden suuntaisesti.

Cook ja Friend (2004) ovat myöhemmin lisänneet yllämainittuihin malleihin opetustavan one teach, one observe, jossa toinen opettaja opettaa ja toinen ainoastaan keskittyy tarkkailemaan luokkaa sivusta. Oppitunnin jälkeen observointia harrastanut opettaja raportoi näkemänsä kollegalleen.

Weissin mukaan opettajien ja alan tutkijoiden tulisi keskittyä enemmän niihin toimenpiteisiin ja ohjeistukseen, joita erityisoppilaille samanaikaisopetuksessa annetaan, eikä siis pelkästään samanaikaisopetukseen oppimisympäristönä. (Weiss 2004 & Little (2005) muistuttaa, että kahden opettajan fyysinen sijoittaminen samaan luokkatilaan ei synnytä vielä automaattisesti samanaikaisopetusta.

Vaarana on, että vaikka opettajat ovat samassa luokassa, he opettavat toisistaan erillään ja eri asioita. Tätä voi verrata siihen, että kaksi lasta leikkii vierekkäin hiekkalaatikolla täysin omia leikkejään. (Little 2005.) Opettajien erilaiset tavat kontrolloida oppilaita sekä erilaiset opetustyylit voivat tutkimusten mukaan aiheuttaa ristiriitatilanteita luokassa opettajien toimiessa eri tavoin. (Gerber & Popp 1999; Rice & Zigmond 2000).

Yleensä monien oppilaiden oppimisvalmiuksien huomioonottaminen samanaikaisopetuksessa johdattaa eri aistikanavien hyödyntämiseen opetuksessa ja tekee opettamisesta ja oppimisesta sen johdosta myös hyvin aktiivista. Samanaikaisopetuksen onkin raportoitu vaikuttaneen positiivisesti oppilaiden arvosanoihin (Gerber & Popp 1999; Rice & Zigmond 2000; Laakkonen 2002).

Vaikka samanaikaisopetuksesta on raportoitu paljon positiivisia kokemuksia ja tuloksia, ei sen onnistumista voida pitää itsestäänselvyytenä. Monen asian täytyy olla kunnossa, ennen kuin opetustavasta on todellisuudessa hyötyä. Tärkeimpinä vaikuttajina samanaikaisopetuksen onnistumisessa opettajat ovat pitäneet yhteisen suunnitteluajan riittävyyttä, positiivista työsuhdetta parin kanssa sekä jaettua vastuuta ja opetusfilosofiaa (Rice & Zigmond 2000; Stewart 2005; Jang 2006; Kohler-Evans 2006; Venemies 2007). Samanaikaisopetukseen ryhtyvillä opettajilla tulee olla takanaan kouluhallinnon sekä työyhteisön tuki (Rice & Zigmond 2000).

Samanaikaisopetuksen hyödyt olivat sekä oppilaiden, opettajien että vanhempien mielestä haittoja suuremmat. Tärkeää onnistumisen kannalta on luoda samanaikaisopetukselle sellaiset olosuhteet, joissa se voi onnistua, ne koskevat sekä yksilöitä että fyysisiä resursseja. Pakarisen (2009) mukaan opettajan työssä ja työympäristössä voidaan erottaa ainakin viisi eri aluetta, joiden sisältämät asiat vaikuttavat samanaikaisopetuksen onnistumiseen. Näitä ovat 1) vanhan ammattitradition hylkääminen, 2)tietojen ja taitojen jakamisen kulttuuri, 3) ihmiskäsitys, 4) kasvatus- ja oppimisnäkemys ja 5) rakenteelliset ja hallinnolliset tekijät.

Ennen samanaikaisopetusprosessin aloittamista opettajien on tärkeää tutustua toisiinsa kunnolla, määritellä yhteiset vastuut ja velvollisuudet sekä päättää millä tavalla he aikovat opettaa yhdessä. Näiden lisäksi opettajien on tutustuttava jokaisen oppilaan yksilöllisiin tavoitteisiin ja kykyihin varsinkin yksilöllistetyn oppimäärän mukaan opiskelevilla, ja suunniteltava tunnit siten, että ne ottavat huomioon jokaisen oppilaan taitotason. (Murawski & Dieker 2004.) Positiivisen työsuhteen luominen opettajapariin on merkittävä asia; opettajat voivat lisäksi ikään kuin valmentaa toinen toistaan antamalla palautetta ja tarjoamalla tukea positiivisessa hengessä (Little 2005; Simmons & Magiera 2007).

Salend ym. (2002) korostavat puolestaan säännöllistä arviointia. Heidän mukaansa opettajien tulee esittää jatkuvasti itselleen ja parilleen kehittäviä kysymyksiä heidän rooleistaan luokkahuoneessa. Opettajat voivat laatia myös erilaisia tarkastuslistoja, joiden avulla he tarkkailevat eri osa-alueiden, kuten roolien ja suunnittelun, toimivuutta. Idol (1997) toteaa kuitenkin, ettei opettajien keskinäinen arviointi aina riitä, vaan he tarvitsevat lisäkoulutusta mm. päätöksentekoon, suunnitteluun ja arviointiin.

Samanaikaisopetusta tulisi harjoitella jo opettajankoulutusvaiheessa, jolloin vastavalmistuneiden opettajanalkujen ei tarvitsisi hypätä aivan kylmiltään uuteen opetustapaan (Austin 2001; Stewart & Perry 2005; Kohler-Evans 2006; Blake & Monahan 2007). Thousand, Villa ja Nevin (2006, 246) puhuvat vastuun ottamisesta kolmella eri tasolla. Yliopistotason vastuu tarkoittaa opettajankoulutukseen sisältyvää samanaikaisopetuksen harjoituksia sisältävää opetusohjelmaa, koulupiiritason vastuu on päättäjien tarjoamia riittäviä resursseja ja yksittäisen opettajan vastuu opettajan täydellistä sitoutumista työhönsä.

Luokanhallinta on yksi oppituntien keskeisimmistä elementeistä. Opettajat voivat yhteistyönsä alussa pohtia ja luoda yhteistä linjaa esimerkiksi sille, miten toimitaan, jos oppilaat eivät tee annettuja tehtäviä. Yhteisen linjan vetämistä helpottavat samanlaiset odotukset käyttäytymiselle sekä yhdenmukainen suhtautuminen epätoivottuun käyttäytymiseen:

Aiemmissa tutkimuksissa opettajien yhteinen suunnitteluaika on osoittautunut tärkeäksi tekijäksi samanaikaisopetuksen onnistumisen kannalta ja sen puuttuminen on koettu yhdeksi samanaikaisopetuksen uhkakuvista (Venemies 2007; Kettula & Koulun oppituntien ulkopuolista suunnitteluaikaa voitaisiin puolestaan lisätä esimerkiksi käyttämällä opettajien yhteiset suunnittelupalaverit samanaikaisopettamisen suunnitteluun tai varaamalla kalenteriin kerran kuukaudessa yksi pitempi suunnitteluiltapäivä. Oppilaiden koulupäivä voidaan suunnitella työjärjestyksen osalta niin, että opettajille jää yhteinen suunnitteluaika

Myös yhteisen suunnitteluajan puute on koettu negatiiviseksi ja samanaikaisopetuksen laatua heikentäväksi tekijäksi (Aunola 1991; Austin 2001). Vaikka samanaikaisopetus on raportoitu tehokkaaksi menetelmäksi lievissä oppimisvaikeuksissa, vaikeammissa ongelmissa (esim. oppilaiden aggressiivisuus) sen on huomattu joissakin tutkimuksissa heikentäneen tuloksia. (Gerber & Popp 1999; Austin 2001; Kohler-Evans 2006).

Kaikki alueen oppilaat käyvät koulua yhdessä Oikeus oppia omien edellytysten mukaan Jokainen oppilas voi tuntea olevansa kouluyhteisön hyväksytty ja arvostettu jäsen Ihmisoikeuksien edistäminen, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo Edellyttää jatkuvaa oppimisen ja osallistumisen esteiden purkamista Annele Laaksonen, TNK 11.4.2010

Erilaisuuden kohtaaminen on matka toisen luokse. Erilaisuuden kokeminen on tie omaan minään. On tuhat tapaa lähestyä opittavaa asiaa ja tuhat tapaa oppia se. Annele Laaksonen, TNK 11.4.2010

Austin, V. 2001. Teachers beliefs about co-teaching. Remedial & Special Education 22, 245 255. Cook, L. & Friend, M. 2004. Co-Teaching: Principles, practises and pragmatics. New Mexico Public Education Department. Paper presented in Quarterly Special Education Meeting, Albuquerque in 24th of April 2004. Erityisopetuksen strategia. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:47. Opetusministeriö. Friend, M. & Reising, M. 1993. Co-teaching: An overview of the past, a glimpse at the present, and considerations for the future. Preventing School Hargreaves, A., Goodson I. 1996.Teachers Professional Lives: Aspirations and Actualities. Teoksessa A. Hargreaves, Goodson I (toim.), Teachers Professional Lives (1-25). RoutledgeFarmer. London. Hattukangas, J. & Kotimäki, T. 2010; Erityispedagogiikan pro gradu tutkielma, Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Pakarinen.,K,.Kyttälä,.M. & Sinkkonen, H-M:. Samanaikaisopetus mahdollisuus vai mahdottomuus? Artikkeli Erika-lehden numerosta 1/2010, jossa käydään läpi samanaikaisopetuksen muodot, edellytykset ja hyödyt.