Tänään Metodologian työpaja (SP202, 6 op) Alkutapaaminen 31.10.2011 Tuuli Anna Mähönen, VTT Johdatus työpajan keskeisiin tavoitteisiin ja teemoihin Tauko Käytännön toteutus ja aikatauluista sopiminen Mutta ensin esittelykierros! Työpajan tavoitteena on 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä keskustelemiseen 2. Harjaannuttaa englanninkielisten alkuperäisartikkelien erittelevään lukemiseen A-seminaarissa aloitettua erittelevän lukemisen harjoittelua jatketaan keskittymällä englanninkielisiin tutkimusraportteihin. Lukemisen näkökulma fokusoidaan metodologiaan. Työpaja pyrkii opettamaan, että Sosiaalipsykologisen keskustelun ytimessä ovat tekstit, joissa kuvataan, tehdään ymmärrettäväksi tai selitetään todellisuutta. Selittäminen ja ymmärrettäväksi tekeminen = tulkintojen tekeminen kuvattujen ilmiöiden välisistä suhteista Social psychology is an attempt to understand and explain how the thought, feeling, and behavior of individuals are influenced by the actual, imagined, or implied presence of other human beings. (G. Allport, 1954) Tutkimuksen kohteena oleva todellisuus voidaan eri teksteissä ja tutkimusperinteissä nähdä hyvinkin erilaisilla - ja myös keskenään kiistelevillä - tavoilla 1
Todellisuutta voidaan kuvata empiirisesti ja teoreettisesti Empiirinen kuvaaminen perustuu ilmiöstä tehtyihin havaintoihin. Teoreettinen kuvaaminen perustuu käsitteisiin, jotka jäsentävät todellisuutta. Empiiristen havaintojen avulla voidaan kehitellä ja koetella teoreettisia kuvauksia. Teoreettisten kuvausten avulla voidaan tuottaa ja tulkita empiirisiä havaintoja. Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen ote Empiiristä kuvaamista voidaan tehdä kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Vrt. alkutentin kirjallisuus Kvantitatiivisessa kuvaamisessa keskitytään jonkin todellisuuden ilmiön (tai sen ulottuvuuden) määrää koskeviin havaintoihin. Kvalitatiivisessa kuvaamisessa taas keskitytään havainnoissa tunnistettaviin laadullisiin eroihin ja samanlaisuuksiin. Molemmissa kuvaustavoissa on olemassa useita erilaisia menetelmiä ja lähestymistapoja. Teorian ja empirian vuoropuhelu Milloin kvantia, milloin kvalia? Teoreettiset kuvaustavat ja käsitteet voivat olla enemmän tai vähemmän kytköksissä joko kvalitatiivisiin tai kvantitatiivisiin tutkimusperinteisiin. Jotkut lähestymistavat tai teoriat olettavat kuvaamansa ilmiöt sellaiseksi, että niitä on empiirisesti mielekästä tutkia nimenomaan kvantitatiivisten/kvalitatiivisten havaintojen kautta. Yleensä ottaen sosiaalipsykologian tutkimaa todellisuutta voidaan kuitenkin tulkita niin kvantitatiivisesta kuin kvalitatiivisestakin lähestymistavasta käsin. Myös menetelmällisten lähestymistapojen yhdistäminen on mahdollista, vaikkei em. taustaoletusten erilaisuuden vuoksi täysin ongelmatonta. Esim. miten tiedon luonne nähdään? Onko kiinnostus faktanäkökulmassa vai näytenäkökulmassa? Sosiaalipsykologian tutkimuskysymyksistä Sosiaalipsykologisissa tutkimuksissa esitetään tavallisesti mitä, miten tai miksi -muotoisia kysymyksiä ja pyritään vastamaan niihin. Toisinaan tällaiset kysymykset ja vastaukset ovat teksteissä selkeästi esitettyjä, toisinaan taas rivien välistä luettavissa. 2
Kysymyksen perustelu ja asettelu Millä kysymys perustellaan? Kysymykset eivät tule tyhjästä. Millaisilla empiirisillä havainnoilla tai teoreettisilla keskusteluilla kysymys motivoidaan? Miten kysymys asetetaan? Todellisuutta voidaan lähestyä monilta tasoilta ja monista näkökulmista. Millaisilla teoreettisilla käsitteillä jäsennetään sitä todellisuutta, johon kysymys kohdistetaan? Kysymyksen kannalta olennaista on Miten kysymys muuntuu, kun se kohdistuu tutkimusaineistosta tehtyihin empiirisiin havaintoihin vs. havainnot ylittäviin tulkintoihin? On eri asia kysyä, mitä aineistosta havaitaan kuin mitä tämän havainnon perusteella voidaan päätellä. Onko tutkimuskysymys pelkästään kuvaileva (mitä; millainen; kuinka paljon), vai onko mukana myös miten- ja miksi-kysymyksiä? Kuvaileva kysymys riittää hyvin tutkimuksen kysymykseksi, jos se on perusteltu ja motivoitu. Selitystä tai ymmärrettävyyttä koskevaan kysymykseen vastaaminen edellyttää joka tapauksessa myös kuvausta (sekä siitä, mitä selitetään että siitä millä selitetään). Miten kysymys valitaan? Tutkimusongelma määrää menetelmän valinnan Kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen otteen suhde kausaalianalyysiin ja semioottiseen analyysiin (Töttö, 1999) Kvalitatiivisella ja kvantitatiivisella tutkimusotteella saadaan vastauksia eri kysymyksiin: kysymysten nelikenttä (Töttö, 1999) Kysymyksen tyyppi Tutkimusote Kuvaileva Selittävä Kvalitatiivinen Mitä? Miten? Kvantitatiivinen Kuinka paljon? Miksi? 3
Vastauksen kannalta olennaista on Miten vastaus on muotoiltu? Minkä tyyppiseen kysymykseen vastauksella vastataan? Miten vastaus on perusteltu? Millaisten empiiristen havaintojen ja niiden analyysin kautta vastaukseen on päädytty? Millaisten teoreettisten käsitteiden avulla vastaus esitetään? Millä tavoin vastaus koskee yleisempää todellisuutta (käytetyn tutkimusaineiston ulkopuolella)? Millaiseen keskusteluun vastaus liitetään ja miten? Tulosten tulkinnan kannalta olennaista on se, että Kausaalitulkinta (=syiden ja seurausten tulkinta) on aina TEORIAAN kytkeytyvä, ei empiirisen tason asia Myös tulkinnan syvällisyys on aina TEORIAAN kytkeytyvä asia, eli on riippumaton aineiston hankintaan ja analyysiin käytetyistä menetelmistä OK eli siis mihin artikkeleissa on tarkoitus keskittyä? TAUKO! Tee artikkeleista itsellesi selväksi ainakin nämä asiat: Mitä kysymystä lähdettiin ratkomaan? Mikä menetelmällinen lähestymistapa valittiin ja miksi? Mikä oli käytetty aineisto? Entä analyysimenetelmä? Mitä havaittiin, mitä saatiin selville? Mitä tulkintoja havaintojen pohjalta tehtiin? Millaisia johtopäätöksiä tutkimuksen pohjalta voi / ei voi vetää? Ei haittaa, ettet vielä ymmärrä kaikkia (esim. aineiston analyysiin liittyviä) yksityiskohtia: keskity olennaiseen! 4
Kurssin perusrakenne Tehtävät Alkutentti, aloitustapaaminen ja empiiristen tutkimusartikkelien käsittely Yhteensä 10 artikkelia: 2 artikkelia/tapaamiskerta Käsiteltävien artikkelien valintaperusteet: (1) kvalitatiivinen & kvantitatiivinen tutkimusote» Esimerkkejä keskeisistä menetelmistä» Muutamia eri näkökulmia samaan aihepiiriin, asenteisiin (2) liittymäkohdat oppiaineessamme tehtävään tutkimukseen (3) liittymäkohdat alkutentin kirjallisuuteen Työskentely tapahtuu pienryhmissä: joka tapaamisen pääosassa on 2 ryhmää Kukin ryhmä Työstää kirjallisen koonnin (max 3 sivua) yhdestä kvalitatiivisesta ja yhdestä kvantitatiivisesta tutkimusartikkelista yhdessä käsiteltäväksi Vetää keskustelua toisesta oman käsittelykertansa työstä: kunkin viikon ryhmät opponoivat siis ristiin Jokainen kurssilainen Lukee kaikki tekstit ja kirjoittaa kaikista koonneista 1 sivun kommentit Työstää max 2 sivun mittaisen reflektiotehtävän itsenäisen työskentelyn viikolla 49 = Ohjeistettua pohdintaa aiemmin käsitellyistä artikkeleista ja omasta oppimisprosessista Pelisäännöt Kyseessä on intensiivinen, myöhempien opintojen kannalta keskeinen kurssi Kurssilla ollaan töissä Max 2 poissaolokertaa sallittu (kirjalliset kommentit tehdään silloinkin) Ajoissa paikalle tuleminen (klo 9.15), aikatauluissa pysyminen, pakottavista esteistä ilmoittaminen Kurssilla noudatetaan tieteen ihanteita: 1. Itseään korjaavuus Varustaudu avoimella mielellä 2. Kollegiaalisuus Jätä ylimääräinen ego kotiin Arviointi Työpajan aikana kehittävää arviointia, seminaarin päätyttyä lopputuloksen arviointia (+ opiskelijapalaute) Arvioinnin (1-5) perusperiaatteet sosiaalipsykologian oppiaineessa: http://www.helsinki.fi/sosiaalipsykologia/opiskelu/opiskelun_tueksi/arvosana.htm Kurssin arvosana määräytyy alkutentin ja artikkelikoontien painotetusta keskiarvosta. Reflektiotehtävä arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan osallistumisaktiivisuus ja kirjalliset kommentit. Kurssin läpäisy edellyttää kaikkien osatehtävien hyväksyttyä suoritusta. 5
Ohjeistuksia Tarkemmat ohjeistukset löytyvät kurssin blogisivulta: http://blogs.helsinki.fi/tamahone/opetus/metodologiantyopaja/ Kurssilla on käytössä BSCW-alue artikkelikoontien, kommenttien ja reflektiotehtävän arkistointia varten: https://bscw.helsinki.fi/ Artikkelikoonnit jätetään alueelle edeltävän torstain aikana, ja kommentit jätetään alueelle edeltävän perjantain aikana. Keskustelua vetävä ryhmä voi valmistautua tehtäväänsä perjantain (ja tarvittaessa viikonlopun) aikana. Artikkelit otetaan mukaan työpajatapaamisiin. Artikkelien haku Kaikki tarvittavat artikkelit ovat saatavissa sähköisesti yliopiston tietoverkon kautta Syötä artikkelin nimi hakupalvelimeen ja lataa kokoteksti (full text) Google Scholar: http://scholar.google.fi/ Nelli-portaali: http://www.nelliportaali.fi/ Aikataulu ja ryhmäjako VKO Artikkelit Ryhmä (keskustelun veto päittäin kullakin viikolla) 45 Kokeellinen interventiotutkimus: Vartiainen ym., 2007 R3 Etnografinen tutkimus: Berg, 2010 R2 46 Survey-tutkimus: Mähönen ym., 2010 R1 Laadullinen asennetutkimus: Pyysiäinen, 2010 R4 47 Pitkittäistutkimus: Binder ym., 2009 R2 Diskurssianalyyttinen tutkimus: Figgou & Condor, 2006 R3 48 Kulttuurien välinen vertaileva tutkimus: Fontaine ym., 2008 R5 Narratiivinen tutkimus: Monroe, 2008 R1 49 Itsenäisen työskentelyn viikko: reflektiotehtävä eri näkökulmista asenteisiin (yksilötyöt) (erilliset ohjeet blogissa) Tervetuloa työpajaan! Opettajan yhteystiedot: tuuli-anna.mahonen@helsinki.fi Puh. 09-191 24889 Vastaanotot tiistaisin klo 10.00-11.30 50 Monitasoanalyysi: Staerkle ym., 2010 Monimenetelmällinen tutkimus: Verkuyten, 2005 R4 R5 R1: Ada, Nadia R2: Sakari, Sonja R3: Veera, Emilia R4: Taru, Pinja R5: Lotta, Joel 6