Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 1 / 1 1669/2016 02.02.00 325 Vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh. 043 826 9139 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokirjan liitteelle 2 sisältyvät talousarvion noudattamista koskevat ohjeet ja ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston tuottojen 15 milj. euron käytön vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahastojen käyttö, 4 oikeuttaa teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2016 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa, 5 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informatiivisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 340 jälkeen. Puheenjohtaja Bymanin kannattamana seuraavan ehdotuksen;
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus jättää vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa 28.11.2016. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa 28.11.2016. 1 Vuoden 2017 talousarvio sekä taloussuunnitelma 2 Raha-asia-aloitteet Vuoden 2017 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen tavoitteet on valmisteltu valtuuston kesäkuussa 2013 hyväksymän Espoo tarinan valtuustokauden tavoitteiden, maaliskuussa 14.3.2016 hyväksytyn talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelman (TATU 2) sekä 12.9.2016 valtuuston hyväksymän talousarvio- ja suunnitelmakehyksen tavoitteiden mukaisesti. Yleinen talouskehitys Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,2 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Erittäin vaimean kasvun lähteenä oli pääasiassa kotimainen kysyntä. Valtiovarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien, erityisesti rakentamisen suotuisa kehitys. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan ja kiihtyy siitä kilpailukykysopimuksen ansiosta hieman yli prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Teollisuustuotanto kääntyy vähitellen 2 prosentin kasvuun, mutta lähivuosinakin talouskasvu perustuu pääasiassa paranevan työllisyystilanteen tukemaan yksityiseen kulutukseen sekä investointeihin. Keskuspankkien talouspolitiikka on kasvua tukevaa, Euroopan Keskuspankki on laajentanut rahapoliittisia operaatioitaan ja tulee pitämään ohjauskorot edelleen historiallisen alhaisena. Työttömyys kääntyy lievään laskuun, työttömyysaste laskee 8,8 prosenttiin vuonna 2017 ja edelleen 8,5 prosenttiin vuonna 2018. Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen nousussa, etenkin suurissa kaupungeissa. Rakennetyöttömyys tulee hidastamaan työttömyyden laskua parantuvasta suhdannetilanteesta huolimatta. Kilpailukykysopimukseen sisältyvä työajan pidentäminen nostaa tehtyjen
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 3 / 3 työtuntien määrää vuodesta 2017 alkaen, tämä voi vähentää yritysten ja julkisyhteisöjen rekrytointitarvetta lyhyellä aikavälillä. Suomen taloudellinen tilanne on edelleen heikko, BKT:n määrä jää kasvusta huolimatta edelleen pienemmäksi kuin vuonna 2008. Julkisyhteisöjen velka ylitti viime vuonna EU:n perussopimuksen mukaisen 60 prosentin rajan ja velkasuhde pysyy tämän rajan yläpuolella vuosikymmenen loppuun saakka. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Hallituksen esitys keskeisistä sote- ja maakuntauudistukseen liittyvistä laeista on lähetty lausunnoille syksyllä 2016. Tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 kuluessa ja lain on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2017. Hallituksen lokakuun 2016 alussa tekemän linjauksen mukaan myös pääkaupunkiseudun kaupunkien osalta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtymässä Uudenmaan maakunnalle 2019. Koska uudistuksen toteuttamisesta ei ole vielä päätöksiä, ei talousarviovalmistelussa ole huomioitu uudistuksen vaikutuksia vuoden 2019 taloussuunnitelmaan. Taloussuunnitelman rakenne ja sen muutokset Talousarviokirjan alkuun on sijoitettu valtuuston hyväksymät Espoo-tarina sekä poikkihallinnollisten ohjelmien hyötytavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma koostuu peruskaupungin käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan sekä liikelaitosten ja erillisten taseyksiköiden suunnitelmista. Vuonna 2015 voimaan tulleen uuden kuntalain taloussäännösten tarkoituksena on edistää mm. toiminnan suunnitelmallisuutta sekä korostaa konserninäkökulmaa. Lain 110 mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Kaupunki on investoinut ja investoi edelleen lähivuosina merkittävästi omien tytäryhtiöidensä taseisiin ja konserniyhtiöiden rooli ja vaikutus kaupungin toiminnassa ja taloudessa kasvaa. Talousarviokirjan erillisenä osana on Espoo konsernin talous, jossa esitetään konsernin rakennetta, taloudellista asemaa, vastuita, tuloksen kehitystä sekä taloussuunnitelmakauden investointeja ja niiden rahoitusta. Suunnitelmakauden investointien rahoitusta on tarkasteltu kaupungin sekä niiden tytäryhtiöiden osalta, joiden investoinnit rahoitetaan pääosin lainarahoituksella. Tytäryhtiöistä Espoon Asunnot Oy rahoittaa uusinvestointinsa pääasiassa lainoilla, mutta pitkällä aikavälillä omalla tulorahoituksellaan eli asuntojen vuokratuloilla. Kuntayhtymien (mm. HUS, HSY, HSL) investoinnit rahoitetaan yhtymien tulorahoituksella sekä vieraalla pääomalla yhtymien rahoitusstrategian mukaisesti. Lainat eivät
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 4 / 4 ainakaan suoraan ole Espoon kaupungin kassavirtaan vaikuttavia. Näitä eriä ei ole mukana jäljempänä esitettävässä investointeja ja niiden rahoitusta kuvaavassa taulukossa. Konsernin euromääräisesti isot vastuut liittyvät suuriin investointihankkeisiin. Valtuusto määrittelee konserniyhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Espoo-strategian pohjalta taloussuunnitteluprosessin yhteydessä ja tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle osana normaalia toiminnan ja talouden seurantaa. Tulostavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet määritellään merkittävimmille yhteisöille. Vuonna 2017 tulos- ja/tai toiminnallisia tavoitteita on asetettu Espoon Asunnot Oy:lle, Omnialle, HSL:lle, HSY:lle, HUS:lle Länsimetro Oy:lle sekä Espoo Catering Oy:lle. Talousarviokirjan liitteet sisältävät valtuuston talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat päätökset, jotka liitetään lopulliseen taloussuunnitelmaraporttiin, talousarvion sitovuutta ja seurantaa koskevat määräykset ja kaupunginhallituksen päättämät talousarvion sitovuutta koskevat ohjeet sekä kaupunkikonsernin hankekohtaisen investointiohjelman. Taloussuunnitelma 2017 2019 Espoon väestönkasvu jatkuu taloussuunnitelmakaudella noin 1,5 prosentin ja noin 4 300 henkilön vuosivauhtia. Eläkeikäisten osuus kasvaa taloussuunnitelmakaudella 5,1 prosentista 5,7 prosenttiin ja vieraskielisten osuus kasvaa ennusteen mukaan jo 17 prosenttiin vuoden 2019 loppuun mennessä. Kokonaisuutena palvelutarve kasvaa väestönkasvua nopeammin. Valtion toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi vuoden 2017 talousarvioon. Perustoimentulotuen maksatuksen siirto kunnalta Kelalle vähentää sosiaali- ja terveystoimen tuloja noin 15 milj. eurolla ja menoja 37 milj. eurolla. Toimialojen henkilöstömenot vähenevät vuoden 2016 tasosta kilpailukykysopimuksen ja eläkeuudistuksen johdosta noin 22 milj. euroa. Lisäksi työajan vastikkeettoman 24 tunnin pidentämisestä saatavat henkilöstömenosäästöt on toimialojen käytettävissä kasvavan palvelutarpeen kasvuun vastaamiseen. Toimialojen tuleekin järjestää toimintansa siten, että työajan lisäyksestä saavutetaan vuoden 2019 loppuun mennessä 1,3 prosentin, noin 7 milj. euron säästö henkilöstömenoissa (pl. opettajat). Kilpailukykysopimus heikentää kuntien verorahoitusta, sillä vakuutusmaksujen siirto työntekijöille, lomarahanleikkaus sekä palkkojen nollakasvu pienentävät kunnallisveron tuottoa huomattavasti. Lisäksi henkilöstömenosäästöistä saatava hyöty leikataan valtionosuusjärjestelmässä. Kilpailukykysopimus pienensi peruspalvelujen hintaindeksin vuoden 2017 muutoksen -0,7 negatiiviseksi, joka leikkaa sekä peruspalvelujen- että opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuutta. Kunnallisveron laskua kompensoi kilpailukykysopimuksen yhteisöveron tuottoa kasvattava vaikutus, sekä hallituksen päätös kiinteistöveron alarajojen korotuksesta. Mikäli työajanlisäys pystytään hyödyntämään
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 5 / 5 täysimääräisesti, ovat valtion toimenpiteet vain hieman kunnan taloutta kiristäviä. Verotuloarvio suunnitelmakaudelle on tehty tammi - syyskuun tilitystietojen, vuoden 2015 verotuksesta saatujen tietojen sekä Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteisen verotulojen kehitysennusteen pohjalta. Espoon palkkatulojen kehitystä on arvioitu mm. toteutuneen kehityksen, väestökehitystä ja työllisyyden kehitystä koskevien tietojen ja ennusteiden sekä kansantalouden kehitysarvioiden pohjalta. Kunnallisverotulojen arvio on laskettu valtuuston päättämän 18,00 veroprosentin mukaan ja kiinteistöveroprosentit hallituksen esityksen kiinteistöverolain muuttamiseksi (HE 174/2016) mukaisesti. Verotulot laskevat -0,8 prosenttia vuoden 2016 verotuloennusteeseen nähden, vaikka kiinteistöveron alarajojen nosto kasvattaa kiinteistöveron tuottoa 10 milj. eurolla. Lasku johtuu kilpailukykysopimuksen kunnallisveron tuottoa laskevasta vaikutuksesta sekä vertailuvuodelle 2016 kohdistuvista verotulojen oikaisuista, jotka nostavat vuoden 2016 verotulot poikkeuksellisen korkeaksi. Vuonna 2018 verotulojen arvioidaan kasvavan 4 prosenttia ja vuonna 2019 2,4 prosenttia. Valtionosuudet laskevat 45 prosenttia vuoden 2016 tasosta toimeentulotuen Kela siirron sekä valtionosuusleikkausten johdosta. Vuoden 2016 vertailukelpoiseen valtionosuusennusteeseen nähden lasku on noin 4,5 prosenttia. Verorahoituksen kokonaisuutena (verot ja valtionosuudet) arvioidaan laskevan -2,6 prosenttia vuoden 2016 ennusteeseen ja -1,2 prosenttia vertailukelpoiseen ennusteeseen nähden. Kaupunki ja sen omistamat kiinteistöyhtiöt toteuttavat palvelutilojen investointeja seuraavan 10 vuoden aikana yhteensä noin 850 milj. eurolla, mikä on keskimäärin 85 milj. euroa vuodessa. Toimitilainvestointeja toteutetaan palveluverkon kehittämisen tavoitteiden mukaisesti siten, että kasvavan väestön palvelutarpeeseen voidaan vastata. TATU-linjausten mukaisesti kaupungin palveluyksiköitä sijoitetaan raideyhteyksien ja muiden joukkoliikenneyhteyksien varteen, tilojen käyttöastetta parannetaan ja palvelutuotannon tilankäyttöä tehostetaan. Kaupunki varautuu korjaamaan palvelutiloissa, erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa havaitut ennakoimattomat sisäilmaongelmat. Korjaukset rahoitetaan ensisijaisesti investointiohjelman sisältä ohjelmaan sisältyvien hankkeiden kustannustasoa alentamalla mm. tyyppikoulu- ja päiväkotiratkaisuilla ja tarvittaessa 10 milj. euron erillisvarauksella.. Elinkaarta jatkaviin suunnitelmallisiin korjauksiin on varattu vuosittain 6,7 milj. euroa, tilojen perusparantamiseen 9 milj. euroa ja vuosikorjauksiin 14,4 milj. euroa.
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 6 / 6 Talousarvio toteuttaa talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelmassa asetettuja tavoitteita ja linjauksia. Vuosikatetta on parannettu maltillisella menokehityksellä ja tulopohjaa vahvistamalla. Investointitasoa on laskettu ja siten parannettu investointien tulorahoituskykyä ja hillitty lainamäärän kasvua. Tiedoksi
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 7 / 7