9. KAUPUNGINOSA, SAVONLINNA, PÄÄSKYLAHDEN TEOLLISUUSALUEEN OSA

9. KAUPUNGINOSA, SAVONLINNA, PÄÄSKYLAHDEN TEOLLISUUSALUEEN OSA KAAVALUONNOS SELOSTUS Sijaintikartta 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. 17.8.2017 luonnos VIREILLETULO PVM. kh 18.4.2016 166 TEKNINEN LTK. PVM. 5.4.2016 79 esitys kh:lle asemakaavamuutoksen käynnistämisestä 5.9.2017 131 luonnos NÄHTÄVÄNÄ OLO 11.9. - 11.10.2017 luonnos KAUPUNGINHALLITUS PVM...2017 LAATIJA/YHTEYSTIEDOT: ASEMAKAAVA-ARKKITEHTI PÄIVI BEHM KAUPUNGINVALTUUSTO PVM...2017 OLAVINKATU 27 (C 3.kerros) 57130 SAVONLINNA PUH. 044 4174655 KAAVAN VAHVISTUSNRO paivi.behm@savonlinna.fi SELOSTUS: PB VAIHDE 015 527 4000 sivu 1 / 32

1.2 Perustiedot Asemakaava laaditaan osalle 9. kaupunginosan Pääskylahden teollisuusaluetta. Tekninen lautakunta teki 5.4.2016 79 esitys kaupunginhallitukselle asemakaavamuutoksen käynnistämisestä. Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 18.4.2016 166, jolloin asemakaavamuutos on tullut vireille. Tarkemmin asemakaavoituksen kulkua käsitellään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS), liite 1. Jokaisesta vireillä olevasta asemakaavasta laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelystä kaavan laadinnan eri vaiheissa sekä suunnitelma kaavan vaikutusten arvioinnista. OAS laaditaan kaavoituksen alkuvaiheessa, ja sitä voidaan täydentää kaavatyön aikana. OAS sisältää mm. tiedot suunnittelualueesta ja sen sijainnista, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, vaihtoehdot, miten kaavan vaikutukset arvioidaan, ketkä ovat osallisia, kaavan laadinnan vaiheet, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisen ja valmistelijan yhteystiedot. Voimassa olevat asemakaavat on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.9.2011 78 (arkistonumero 736) ja 7.5.2012 47 (arkistonumero 740). Voimassa olevissa asemakaavoissa kaavamuutosalueen käyttötarkoituksena on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T-1). Näiden asemakaavojen laadinta liittyi Pääskylahden teollisuus- ja yritystoimintojen kehityshankkeeseen, jonka tarkoituksena oli luoda Savonlinnan Pääskylahdesta vetovoimainen teollisuus-, yritys- ja logistiikkatoimintojen alue. Ote asemakaavasta on kohdassa 2.3. Kaupunginvaltuuston hyväksymä Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2014. Pohjakartta on laadittu Savonlinnan kaupungin teknisen viraston mittaus- ja kartastoyksikön toimesta. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n vaatimukset. Alueella ei ole rakennuskieltoa. Alueella ei ole käynnissä muita hankkeita. Asemakaavamuutos koskee 9. kaupunginosan korttelin 35 tontteja 35, 14 ja 9 sekä korttelin 102 tonttia 1 sekä korttelin 100 tonttia 20. Kiinteistö 740-9-35-35 on kaupungin omistuksessa sekä kiinteistöt 740-9-35-19, 740-9-35-14, 740-9-102-1 ja 740-9-100-20 yksityisomistuksessa. Yksityisomistuksessa olevia maita ei ole hankittu kaupungille niillä sijaitsevien pilaantuneiden maiden puhdistusvelvoitteiden vuoksi. sivu 2 / 32

Ote virastokartasta. Valkoisella on merkitty yksityiset maat, vihreällä kaupungin omistamat maat ja ruskealla kaupungin omistamat, vuokratut maa-alueet. Kaavamuutosalue on rajattu punaisella. 1.3 Kaavamuutosalueen sijainti ja nykytilanne Kaavamuutosalue sijaitsee Pääskylahdessa 9. kaupunginosassa linnuntietä noin 2,5 km kaupungin keskustasta (Kauppatori) kaakkoon Pihlajaveden rannalla. Kaavamuutosalue on ollut varastoalueena ja osin puru- ja hakejätteen läjitysalueena. Alueella on jäljellä pieniä varastorakennuksia järven rannassa. Kaavamuutosalueessa kiinni ovat autokatsastusasema ja Yritystalo Schauman (entisessä kuitulevytehtaassa). Lisäksi vieressä on Vuohisaaren syväsatama sekä lähellä on paljon muuta pienteollisuusja yritystoimintaa. Länsipuolella toimii UPM-Kymmene Oyj:n Savonlinnan vaneritehdas ja Suur-Savon Sähkön Oy:n voimalaitos. Kaavamuutosalue näkyy erityisesti Schaumanintieltä, Vuohisaaren syväsataman suunnasta järveltä ja Pääskyniemen asuinalueen suunnasta. Muut lähimmät kaupunginosat ovat Pääskylahti, Mertala, Inkerinkylä ja Haka-alue. sivu 3 / 32

1.4 Kaavamuutoksen tavoitteet Kaavamuutosalueelle (Vuohisaarenkadun länsipuoli) suunniteltiin Green Fuel Nordic Oy:n (myöhemmin GFN) bioöljyn käsittely- ja varastointilaitosta. Hankkeesta on laadittu ympäristövaikutusten arviointi vuonna 2012. YVA-asetuksen 713/2006 hankeluettelo 6 kohta 6 e mukaan YVAmenettelyä sovelletaan vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitettuja vaarallisia kemikaaleja laajamittaisesti valmistaviin tehtaisiin. YVAssa on todettu, että bioöljylaitoksessa valmistettavien kemikaalien laadun ja määrän perusteella kyseessä ei olisi ns. Seveso direktiivin mukainen suuronnettomuusriskiä aiheuttava laitos. YVAssa arvioitiin tuotantomäärän olevan enimmillään 180 000 tonttia bioöljyä vuodessa, jolloin alueella toimisi kaksi laitosta (vaihtoehto 3A). Tilaa laitokset tarvitsevat noin 38 000 m 2. Kaavamuutoksessa toimintoja esitetään myös Vuohisaarenkadun itäpuolelle. Sekä Vuohisaaren itäpuoli että länsipuoli (tontit 740-9- 100-20, 740-9-35-35, 740-9-35-19, 740-9-35-14 ja 740-9-102-1) on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-1). Teollisuusalueen monipuolisemman käytön mahdollistamiseksi kaupungilla on tavoitteena muuttaa uudeksi kaavamerkinnäksi teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T-kem). Varsinaista tuotantolaitosta ei ole tiedossa, joten kaavan vaikutuksia voidaan arvioida ainoastaan aiemmin laadittujen selvitysten pohjalta. YVA:ssa todetaan, että Kaikkien biojalostamolla varastoitavien, käsiteltävien ja valmistettavien kemikaalien laadut ja määrät eivät yhdessäkään ylitä vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista säädetyn asetuksen (59/1999) liitteen raja-arvoja. Suurin epävarmuus tässä liittyy siihen, että bioöljyn leimahduspiste on teknologiatoimittajan ilmoituksen mukaan yli 62 C ja öljy luokittuu tämän perusteella palavaksi nesteeksi. Lopullinen varmuus tuotteen leimahduspisteestä saadaan vasta tarkempien koeajojen jälkeen. Jos leimahduspiste osoittautuisi olennaisesti alemmaksi kuin mitä on ennakoitu (olisi alle 55 C), luokitus muuttuisi olemaan syttyvä neste. Tämä voisi tarkoittaa Seveso II direktiivin soveltamista laitoskokonaisuuteen. Tällöin tuotantoa sääntelevä kemikaalilupamenettely tarkentuisi ja tämän myötä varautuminen onnettomuuksiinkin tehostuisi. Samalla syntyisi tarve arvioida uudelleen alueen kaavalliset ratkaisut ja kaavamerkinnän riittävyys ennen kahden tuotantoyksikön sijoittamista samalle alueelle. Toimintojen siirtäminen Vuohisaarenkadun itäpuolelle ja kaavamerkinnän muutos T-kem ei Etelä-Savon ELY-keskuksen kaupungille antaman lausunnon 6.4.2016 mukaan edellytä uutta YVA- sivu 4 / 32

menettelyä. Alustavasti Etelä-Savon ELY-keskus totesi lausunnossaan, että lisäselvityksiä saatetaan tarvita suojaetäisyyksien ja häiriintyvien kohteiden huomioon ottamisessa sekä maisema- ja meluvaikutuksissa. Kaavatyön aikana selviää, tarvitaanko muita vuoden 2012 YVA:n ja aiempien kaavoitusprosessien aikana tehtyjä arviointeja täsmentää. Kaupunki lähtee kaavamuutoksessa siitä, että nykyinen kaavatilanne ja ympäröivien alueiden kaavatilanne, aiemmin laadittu ympäristövaikutusten arviointi ja sijainti teollisuusympäristössä mahdollistaisi asemakaavamuutoksen. Kaavamerkintä ei kuitenkaan yksin tee mahdolliseksi uuden teollisuuslaitoksen sijoittamista, vaan tulevan toiminnanharjoittajan on haettava mm. ympäristölupaa, rakennuslupaa sekä mahdollisesti myös muita lupia. Lupia haettaessa toimintojen sijoittuminen alueelle sekä ympäristö- ja turvallisuustekijät suunnitellaan tarkemmin. GFN YVA Yleiskuva Savonlinnan 3D malllista sivu 5 / 32

Ote kaavamuutoksesta 1.5 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Perustiedot... 2 1.3 Kaavamuutosalueen sijainti ja nykytilanne... 3 1.4 Kaavamuutoksen tavoitteet... 4 1.5 Selostuksen sisällysluettelo... 6 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 7 2 KAAVATILANNE... 8 2.1. Maakuntakaava... 8 2.2. Yleiskaava... 9 sivu 6 / 32

2.3. Asemakaava... 9 3 SELVITYS ALUEESTA... 12 3.1. Maisema- ja kaupunkikuva sekä yhdyskuntarakenne... 12 3.2. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset... 16 3.3. Luonnonympäristö... 17 3.4. Liikenne... 20 3.5. Ympäristön häiriötekijät... 20 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET... 23 4.1. Aluevaraukset... 23 4.2. Kaavamerkinnät ja määräykset... 23 4.3. Vaikutukset... 24 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 32 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Liite 2: asemakaavan seurantalomake Liite 3: poistuva kaava Liite 4: Green Fuel Nordic Oy:n YVA-selostus sivu 7 / 32

2 KAAVATILANNE 2.1. Maakuntakaava Maakuntakaavassa (vahvistettu 4.10.2010 ympäristöministeriö, jonka päivitys on vahvistettu 12.12.2016 Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava) alue on taajamatoimintojen aluetta (A) A16.1 Savonlinnan keskustaajama. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on Schaumanin vesivarastoalue ja pudotuspaikka (ls1 16.215) sekä Savonlinnan syväsatama (ls 16.252). Kaava-alueen pohjoispuolella on Pääskylahden asema (LM 16.260) ja junarata sekä sähkölinja (z). Eteläpuolella ovat Vuohisaaren syväsatamaan johtava rata (yro 16.257), syväväylä ja runkojätevesijohto (j) Savonlinnan vedenpuhdistamolta Kerimäelle. Uuraan-, Kaupin- ja Käärmesaaret ovat virkistysaluetta ja kuuluvat Pihlajaveden Natura-alueeseen (V-rm 16.71). Saarten pohjoispuolella on Olavinlinnan maisema- ja kulttuuriympäristö (mav 16.551). Asemakaavamuutos on maakuntakaavan rajausten ja tavoitteiden mukainen. Ote Etelä-Savon maakuntakaavan yhdistelmäkartasta sivu 8 / 32

2.2. Yleiskaava Alueella on voimassa keskustaajaman yleiskaava vahvistettu kaupunginvaltuustossa 5.10.1987. Yleiskaavassa kaavamuutosalue ja sen ympäristö on teollisuus- ja varastoaluetta (T). Teollisuusalueen kautta kulkee katu ja rautatie. Kaavamuutosalueen eteläpuolella on vesialuetta (W) ja satamatoimintojen aluetta (LV). Teollisuusalueen itä- ja länsipuolella on lähivirkistysaluetta (VL) sekä kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK, AK-1) ja pientalovaltaista asuntoaluetta (AP, AP/s) ja asuinaluetta (A). Asemakaavamuutos on yleiskaavan tavoitteiden ja rajausten mukainen. Ote keskustaajaman yleiskaavasta 1987 2.3. Asemakaava Voimassa olevat asemakaavat on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.9.2011 78 (arkistonumero 736) ja 7.5.2012 47 (arkistonumero 740). Voimassa olevissa asemakaavoissa kaavamuutosalueen käyttötarkoituksena on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T-1) Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 10 % käyttää tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja varten. Tehokkuusluku on e=0,50 ja kerrosluku II. sivu 9 / 32

Kaavamuutosalueen vieressä on vesialuetta (W), venevalkamaa (LV), satama-aluetta (LS-1), suoja-viheraluetta (EV), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), autopaikkojen korttelialuetta (LPA), yleistä pysäköintialuetta (LP), teollisuus-raidetta (LRT), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET) sekä liike-toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (KT) sekä katualuetta. Ote ajantasa-asemakaavasta Yleiset määräykset ovat voimassa olevissa asemakaavoissa (ak736 ja ak740) pääosin seuraavat molemmissa kaavoissa: - Asemakaavan alueelle tulee laatia erillinen sitova tonttijako. sivu 10 / 32

- Korttelialueella on istutettava ne tontinosat, joita ei käytetä rakentamiseen, kulkuteihin tai muuhun toiminnan edellyttämään tarkoitukseen. - Maaston niin edellyttäessä tulee jätevedet pumpata tonttikohtaisesti yleiseen viemäriin. - Teollinen toiminta ei saa aiheuttaa ympäristölle kohtuutonta haittaa hajun, savun ja kaasujen muodossa. - Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn enimmäismäärä. - Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (T-1) on rakennukset suunniteltava ja rakennettava yhtenäisen rakennustavan mukaan. - Rakennuksen alimman rakentamiskorkeuden, jonka alapuolelle ei saa sijoittaa vedelle ja kosteudelle arkoja rakenteita ja laitteita, tulee olla vähintään +78.00m + aaltovara. - Korttelialueilla tulee rakennuksen tai sen osan olla tontin rajasta vähintään neljä (4) metriä. Erityisestä syystä saadaan rakennus tai sen osa sijoittaa neljää (4) metriä lähemmäksi tontin rajaa tai siihen kiinni. - Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (T-1) tontin pinta-alasta määrätään osa (suositus 20 %) hulevettä varastoitaviksi ja imeytettäviksi kasvillisuuspintaisiksi alueiksi, jotka sijaitsevat tontin alimmalla kohdalla. - Tonteilla on säilytettävä mahdollisuuksien mukaan olemassa oleva kasvillisuus ja minimoitava läpäisemättömien pintojen määrä. Autopaikat ak 736: Autopaikkoja on varattava vähintään seuraavasti: 1 autopaikka 150 m 2 toimisto- ja tuotantokerrosalaa kohti, kuitenkin vähintään 1 autopaikka kahta (2) työntekijää kohti. 1 autopaikka kolmea (3) työntekijää kohti teollisuustontilla (T ja T-1) Autopaikat ak 740: 1 autopaikka 150m 2 toimisto- ja tuotantokerrosalaa kohti, kuitenkin vähintään 1 autopaikka kolmea (3) työntekijää kohti teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella ja satamaalueella (T-1 ja LS-1). Näiden lisäksi voimassa olevassa kaavassa ak740 on lisäys: - Ennen alueella tehtäviä vedenpohjaa muuttavia rakennustöitä on oltava yhteydessä Museovirastoon vedenalaisinventoinnin järjestämiseksi. sivu 11 / 32

3 SELVITYS ALUEESTA 3.1. Maisema- ja kaupunkikuva sekä yhdyskuntarakenne Kaavamuutosalue on ollut varastoalueena ja osin puru- ja hakejätteen läjitysalueena. Alueella on jäljellä varastorakennuksia ja laiturirakenteita järven rannassa. Muuten alue on sekametsää. Maasto viettää järven rantaan loivapiirteisenä. Järven pinta on + 75.7 metriä (N60) ja maasto on korkeimmillaan + 82 86 metriä (N60) merenpinnasta. Alueen maisema- ja kaupunkikuvaa hallitsevat entisen kuitulevytehtaan päärakennus (Yritystalo Schauman) ja UPM-Kymmene Oyj:n Savonlinnan vaneritehdas ja Suur-Savon Sähkö Oy:n voimalaitos. Järveltä päin alue peittyy osin Vuohisaaren syväsataman suojaviheralueen taakse. Alue on nähtävissä parhaiten Pääskyniemen asuinalueen suunnasta ja Schaumanintieltä. Yleisnäkymä Savonlinnan 3D mallista UPM:n tehtaiden suunnasta sivu 12 / 32

Yleiskuva kaupungin 3D mallista, nykytilanne Pääskyniemen asuinalueen suunnasta, laitoksen arvioitu sijainti punaisella Yleiskuva Savonlinnan 3D mallista Lähimmät asuinalueet sijaitsevat Venäjänniemessä, Kyrönniemellä, Pääskylahden eteläosassa ja Inkerinkylän pohjoisosassa. Lähin asutus on noin 0,5 km päässä Ilmarisenkadulla Pääskylahden ete- sivu 13 / 32

läosassa ja Pääskyniemessä sekä Venäjänniemessä/Kyrönniemessä. Kaavamuutosalueen vieressä on autokatsastusasema ja Yritystalo Schauman. Schaumanintiellä suunnittelualuetta vastapäätä on yritystoimintaa mm. huonekaluliike, kierrätysmyymälä ja linjaautovarikko. Itäpuolella on Pääskylahden puutarha. Yritysalueella osaan kiinteistöistä on sallittu asemakaavassa yritystoimintaa palvelevien asuntojen rakentaminen. Lähimpiin herkiksi luokiteltaviin kohteisiin on matkaa; Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto (SAMI) noin 0,5 km, Mertalan koulu noin 1,0 km ja Mertalan Touhulan päiväkoti noin 1,3 km ja vanhusten palvelutalo Karpalokoti noin 1,3 km. Tuokkolan päiväkoti SAMI:n vieressä on lopettanut toimintansa. Lähin virkistysalue on Kyrönniemen urheilukenttä ja sen ulkoilualueet. URHEILUKENTTÄ ANDRITZ KYRÖNNIEMI VANERITEHDAS PÄÄSKYLAHDEN ASEMA YRITYSTALO VOIMALAITOS SYVÄSATAMA GFN YVA KAAVAMUUTOS YRITYKSIÄ AUTOKATSASTUS Yleiskuva alueen sijainnista, kaupungin 3D-malli sivu 14 / 32

Ympäristövaikutusten arvioitu kohdealue maaperä, kasvillisuus/eläimistö, pohjavesi ja ilmanpäästöt sekä rakentaminen (yhdyskuntarakenne) kohdistuvat kaavamuutosalueen välittömään lähiympäristöön. Melun yhteisvaikutukset (tehtaat, liikenne, syväsatama) ulottuvat noin 500 metrin päähän kaavamuutosalueesta eli Kyrönniemen ja Pääskylahden asuinalueiden reunaan. Liikenteen (raskaan liikenteen reitit) ja maisemavaikutukset ulottuvat noin kilometrin päähän kohteesta. Tämän kilometrin vyöhykkeen reunalla on myös Pihlajaveden Natura-alue (Kaupinsaari). NOJANMAAN KOULU MIEKKONIEMEN PÄIVÄKOTI MERTALAN KOULU KARPALOKOTI TOUHULA SAMI NATURA-ALUE NÄTKIN KOULU Sijainti kaupunkirakenteessa ja etäisyydet herkkiin toimintoihin sivu 15 / 32

ANDRITZ MERTALAN KOULU KARPALO PÄÄSKYLAHDEN RAUTATIEASEMA AUTOLIIKKEITÄ JA KORJAAMOJA YM. SAMI LEIPOMO UPM-KYMMENE OYJ SUUR-SAVON SÄHKÖ OY BETONIELEMENTTITEHDAS RAKENNUSLIIKKEITÄ YM. HUONEKALULIIKE KIERRÄTYSMYYMÄLÄ LINJA-AUTOVARIKKO YM. YRITYSTALO SCHAUMAN KONEVUOKRAUSTA KAUPUNGIN VARIKKO YM. VUOHISAAREN SYVÄSATAMA KATSASTUSASEMA PUUTARHA Sijainti kaupunkirakenteessa ja etäisyydet toimintoihin, kuvassa sinisellä reunaviivalla asuinalueiden sijainti. Teollisuus/yritystoiminnan alueet ovat selkeästi omana alueenaan. 3.2. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Kaavamuutosalueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön kohteita tai muinaisjäännöksiä. Kaavamuutosaluetta lähin kulttuuriympäristön kohde on Schaumanintien varressa sijaitseva UPM-Kymmene Oyj:n käytössä oleva kaksikerroksinen funktionalistinen tehtaan konttorirakennus, joka on rakennettu vuonna 1937. sivu 16 / 32

Vuohisaaren syväsataman ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on Vuohisaaren hankealueella tehty vedenalaisinventointi. Viistokaikuluotauksen tuloksena ei löydetty vedenalaista kulttuuriperintöä. Kaavamuutosalueen lähellä sijaitsee Olavinlinnan valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Arvokkaat maisema-alueet, Ympäristöministeriön mietintö 66/1992). Valtakunnallisesti arvokas maisemaalue on pitkälti yhtenevä valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi tunnistetun "Olavinlinna, Kyrön- ja Haapasalmen kulttuurimaisema" -kohteen (RKY2009, vvww.rky.fi) kanssa. Olavinlinna, Kyrön- ja Haapasalmen kulttuurimaisema 3.3. Luonnonympäristö Pihlajaveden Natura-alue sijaitsee noin kilometrin päässä kaavamuutosalueen eteläpuolella. Natura-alueen pinta-ala on vesialueet mukaan lukien 36 737 hehtaaria. Se muodostuu suurista selkävesialueista sekä murroslinjojen rikkomasta saaristosta. Natura-alueella sivu 17 / 32

on erityistä arvoa erittäin uhanalaisen saimaannorpan suojelun, Saimaan järviluonnon ja kulttuurivaikutteisten biotooppien sekä lehtokasvillisuuden suojelun kannalta. Pihlajavedellä on noin 25 % saimaannorppakannasta. Kolmen kilometrin säteellä laitoksesta ei sijaitse yhtään tiedossa olevaa saimaannorpan poikaspesää. Pääskylahden teollisuusalueen lähistöllä ei ole arvokkaita biotooppeja tai lehtokasvillisuusalueita. Hevonniemen Natura 2000-alue sijaitsee Savonlinnan keskustan pohjoispuolella noin 2 km päässä kaavamuutosalueesta. Naturaalueen pinta-ala on vesialueet mukaan lukien 6510 hehtaaria. Hevonniemeen kuuluu Haukiveden ja Haapaveden vesialueita, jyrkkäpiirteistä kalliorantaa, rotkolaaksoa ja saaria. Alue on merkittävä lehtokasvillisuuden keskittymä. Alue on säilynyt lähes erämaisena, sillä tiestö on rakennettu 1980-luvulla. Ranta- ja vesialueet ovat saimaannorpan elinaluetta, noin 3 % kannasta. Laitoksen rakentaminen Pääskylahden teollisuusalueelle ei merkittävällä tavalla heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Pihlajaveden ja Hevonniemen alueet on sisällytetty osaksi Naturaverkostoa. Luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama Natura-arviointi ei siten ole tarpeellinen. Ote Pihlajaveden Natura 2000-alue (FI0500013). Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12. Aluerajaus SYKE. Karttakeskus Oy, Lupa L4659). sivu 18 / 32

Ote Hevonniemen Natura 2000-alue (FI0500171). Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12. Aluerajaus SYKE. Karttakeskus Oy, Lupa L4659). Kaavamuutosalueella ei ole luontoarvoja vuoden 2008 asemakaavan luontoselvityksen perusteella. Kaavamuutosalue sijaitsee Pihlajaveden järven pohjoisosassa. Pihlajavesi on Vuoksen vesistöön kuuluva ja Suur-Saimaaseen luettava järvi Savonlinnan, Sulkavan ja Puumalan alueella. Pihlajaveden pinta-ala on 712 km², ja pinnankorkeus 75,7 metriä merenpinnan yläpuolella. Pihlajavesi on suomalaiseksi järveksi varsin syvä: keskisyvyys on 11,3 metriä ja suurin mitattu syvyys 72 metriä. Pihlajavesi saa vetensä Savonlinnan keskustan pohjoispuolelta Haukivedeltä Kyrönsalmen ja Laitaatsalmen kautta sekä Puruvedestä. sivu 19 / 32

Järviveden vaihtuvuus kaavamuutosalueen edustalla on hyvä. Pihlajaveden laatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomainen. Savonlinnan kaupungin pintavedenottamo ja vedenpuhdistamo ovat Vääräsaaressa Haukiveden puolella. Saimaan syväväylät kulkevat Savonlinnan kautta Lappeenrannasta Kuopioon ja Joensuuhun. Syväväylän paikka siirtyy vuonna 2018 Olavinlinnan viereisestä Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen. Vuohisaaren syväsatama sijaitsee kaavamuutosalueen vieressä. 3.4. Liikenne Pääskylahden teollisuusalueella ajetaan valtatieltä 14 joko Karjalantien tai Moinsalmentien/Viuhonkadun kautta ja edelleen Schaumanintielle, ks. kannen sijaintikartta. Kadut ja sillat on mitoitettu ja saneerattu teollisuusalueen liikennettä varten. Pääskylahden rautatieasema sekä Vuohisaaren syväsatama palvelevat teollisuusaluetta. Työmatkaliikenteen kannalta alue sijaitsee hyvässä paikassa, sillä sen vierestä kulkee paikallisliikenteen linja-autoreitti sekä kevyen liikenteen yhteydet alueelle ovat hyvät. 3.5. Ympäristön häiriötekijät Pilaantuneet maat Kaavamuutosalueella on kolme laajempaa pilaantuneiden maiden esiintymää. Voimassa olevissa asemakaavoissa alueet on merkitty saa-merkinnällä, ja kaavamääräys on pilaantunut maaperä on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. UPM Oyj:n toimeksiannosta maaperä tutkittiin vuonna 2009 entisen kuitulevytehtaan ja Pääskylahden puutarhan väliseltä alueelta. Jätetäyttöalueella sijainneella aukealla havaittiin tutkimuksissa runsaasti purua, haketta, tuhkaa ja tiiltä sekä muuta jätettä. Jätettä oli noin 1,0 2,4 metrin paksuinen kerros. Pilaantuneiden maa-alueiden pinta-ala on noin 6100m 2, ja pilaantuneita massoja on n. 13 200m 3, josta ylemmän ohjearvon ylittäviä pilaantuneita massoja arviolta 600m 3. Jätetäytössä havaittiin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä sekä alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus keskiraskaita ja raskaita öljyjakeita sekä dioksiineja/furaaneja. Lisäksi jätetäytössä havaittiin kynnysarvon ylittävä pitoisuus arseenia ja kadmiumia. sivu 20 / 32

Melu Tämän hetkiset pääasialliset melulähteet ovat UPM:n vaneritehtaalla, erityisesti tehdasalueen tukkikuljettimet, tukinkääntäjä, puhaltimet ja purusuodattimet tehdasrakennusten katoilla. Lisäksi puukentällä toimii päiväaikaan kurottaja, joka purkaa puukuormia ja syöttää puuta hautomoon (lähde UPM:n meluselvitykset). Lähimmät Pääskyniemen ja Kyrönniemen asuinalueet sijaitsevat nykytilanteessa kaupungin liikennemelun sekä UPM:n Savonlinnan vaneritehtaan melun vaikutusalueella. UPM:n meluselvityksen mukaan vaneritehtaan aiheuttama melutaso Kyrönniemen asuinalueella tehdasalueen puoleisessa osassa on päivällä noin LAeq 7 22 55 58 db ja yöaikana noin LAeq 22 7 50 53 db. Pääskyniemen kärjessä olevien asuintalojen kohdalla vastaavat melutasot ovat LAeq 7 22 46 47 db ja LAeq 22 7 43 44 db. UPM:n meluselvityksessä on otettu huomioon myös liikenteen ja Vuohisaaren syväsataman meluvaikutukset. Kyrönniemessä Metsäkonttorintiellä 2009 suoritetussa mittauksessa päiväajan keskiäänitaso oli 52 ± 2 dba ja yöajan keskiäänitaso 50 ± 2 dba. Mittausten aikana toiminta tehtaalla oli normaalia ja jatkuvaa. Sääolosuhteet olivat melun leviämiselle suotuisat. Kapeakaistaisuusanalyysin perusteella Metsäkonttorintiellä mitattu melu ei ollut kapeakaistaista. Kyrönniemessä Metsäkonttorintiellä 2009 suoritetussa mittauksessa päiväajan keskiäänitaso oli 52 ± 2 dba ja yöajan keskiäänitaso 50 ± 2 dba. Mittausten aikana toiminta tehtaalla oli normaalia ja jatkuvaa. Sääolosuhteet olivat melun leviämiselle suotuisat. Kapeakaistaisuusanalyysin perusteella Metsäkonttorintiellä mitattu melu ei ollut kapeakaistaista. sivu 21 / 32

Kuvassa on esitetty alueen nykytilanteen päiväajan (vasen) ja yöajan (oikea) keskiäänitasot. Laskennoissa on otettu huomioon UPM:n vaneritehdas ja Vuohisaaren syväsatama. Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12. Lähde UPM:n meluselvitys. sivu 22 / 32

4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET 4.1. Aluevaraukset Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 6,2 ha. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-1). Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 10 % käyttää tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja varten. T-1 korttelin pinta-ala on yhteensä 62 042 m². Tehokkuus e=0.50 ja kerroskorkeus II. Rakennusoikeutta on yhteensä noin 31 021 k-m 2. Asemakaavamuutoksessa kaavamerkintä on T-kem eli teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen yhteensä 62 042 m 2. Tehokkuus e=0.50 ja kerroskorkeus II. Rakennusoikeus ja kerroskorkeus eivät muutu. Rakennusoikeutta on yhteensä noin 31 021 k-m 2. Seurantalomake on liitteenä 2. 4.2. Kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamerkinnät ja määräykset käyvät ilmi kaavakartasta. Ote kaavaluonnoksesta on kohdassa 1.4. Asemakaavamuutoksen yleiset määräykset: Asemakaavan alueelle tulee laatia erillinen sitova tonttijako. Korttelialueella T-kem on istutettava ne tontinosat, joita ei käytetä rakentamiseen, kulkuteihin tai muuhun toiminnan edellyttämään tarkoitukseen. Tonteilla on säilytettävä mahdollisuuksien mukaan olemassa oleva kasvillisuus ja minimoitava läpäisemättömien pinnoitteiden määrä. Tonttien pinta-alasta määrätään osa (suositus 20 %) hulevettä varastoitaviksi ja imeyttäviksi kasvillisuuspintaisiksi alueiksi, jotka sijaitsevat tontin alimmalla kohdalla. Rakennuksen alimman rakentamiskorkeuden, jonka alapuolelle ei saa sijoittaa vedelle ja kosteudelle arkoja rakenteita tai laitteita, tulee olla vähintään + 78 metriä + aaltovara. Maaston niin edellyttäessä tulee jätevedet pumpata tonttikohtaisesti yleiseen viemäriin. Korttelialueella T-kem on rakennukset suunniteltava ja rakennettava yhtenäisen rakennustavan mukaan. sivu 23 / 32

Korttelialueella T-kem teollinen toiminta ei saa aiheuttaa ympäristölle kohtuutonta haittaa hajun, savun tai kaasujen muodossa. Korttelialueella T-kem öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle tiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn enimmäismäärä. Korttelialueella T-kem autopaikkoja on varattava vähintään 1 autopaikka kolmea työntekijää kohti. 4.3. Vaikutukset Maisemavaikutukset GFN:n YVA:ssa on arvioitu laitoksen piippujen korkeudeksi 45 55 metriä, kun nykyinen UPM:n piippu on noin 82 metriä. Laitosrakennukset ovat korkeimmillaan 32 metriä. Piiput ja rakennukset tulevat näkymään parhaiten Pääskylahden asuinalueelta, Vuohisaaren syväsatamasta, UPM-Kymmene Oyj:n ja Suur-Savon Sähkö Oyj:n tehdasalueelta ja Schaumanintieltä. Laitosalue sopeutuu ulkonäöltään kuitenkin viereiseen teollisuusalueeseen. Vuohisaaren syväsataman suojaviheralue rajaa osin näkymiä etelään päin. Korkeat piiput eivät oleellisesti muuta kaukomaisemaa, sillä lähialueen saaret peittävät näkyvyyttä laajemmalla vesistöalueella. Alueen rakentaminen ei myöskään muuta Olavinlinnan valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema-aluetta. Alue on loivaa rinnettä joten suurempia maastonmuokkauksia ei tarvitse tehdä, joten vaikutukset maisemarakenteeseen ovat vähäiset. Maisemavaikutuksia voidaan lieventää rakennusten sijoittelulla sekä asemakaavassa osoitetulla Schaumanintien ja rannan suojapuustolla sekä yhtenäisellä rakennustavalla. Varsinaisia 3D-kuvasovitteita ei ole kaavamuutoksen vuoksi tehty, koska laitosta ei ole tiedossa. Havainnekuvista näkyy kuitenkin laitoksen arvioitu sijaintipaikka. sivu 24 / 32

Yleiskuva kaupungin 3D mallista, nykytilanne Pääskyniemen suunnasta Yleiskuva kaupungin 3D mallista, nykytilanne Vuohisaaren syväsataman suunnasta sivu 25 / 32

Rantanäkymä kaupungin 3D mallista, nykytilanne Pääskyniemen asuinalueen suunnasta ja arvioitu laitoksen sijaintipaikka punaisella Rantanäkymä kaupungin 3D mallista, nykytilanne Pääskyniemen asuinalueen suunnasta ja arvioitu laitoksen sijaintipaikka punaisella YVA:ssa arvioitu vaikutusalue maisemaan, rajatuilta alueilta on suora näköyhteys kaavamuutosalueelle. Lähde GFN:n YVA. Laitoksen piippu näkyy laajemmalle kaukomaisemassa. Maisemavaikutusalue muuttuisi YVA:ssa esitetystä siten, että alue olisi nähtävissä järveltä päin myös Vuohisaaren itäpuolelta (nuoli). sivu 26 / 32

Vaikutukset luonnonympäristöön GFN:n YVA:ssa todetaan, että hankkeella ei ole maa-, kallioperänja pohjavesien kautta laitosalueiden ulkopuolelle johtuvia vaikutuksia, lukuun ottamatta perustamisen aikana louhinnasta ja kaivusta syntyvää tärinää. Puun esikäsittely ja liikennöinti tapahtuu päällystetyillä alueilla. Varsinainen öljyntuotantoprosessi on suljettu järjestelmä, mistä ei normaaliolosuhteissa aiheudu päästöjä maaperään. Onnettomuustilanteissa kemikaalivuoto on mahdollinen, mihin voidaan varautua esimerkiksi varoallasrakenteiden mitoituksella ja pitämällä ne toimintakuntoisina. Kaavamuutosalue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta, eikä riskiä pohjavesien käyttökelpoisuuden heikentymiseen ole. YVA:ssa todetaan, että laitoksista ei aiheudu suoraa kuormitusta alapuolisiin vesistöihin (Pihlajavesi). Raakavettä kuluu suljetuissa prosesseissa lähinnä jäähdytykseen, märkäpesuriin ja sprinklerijärjestelmään. Laitoksen toimintaan tarvitaan vesitalouslupaa (haetaan ympäristöluvan yhteydessä), jos vedenotto vesistöstä laitokselle ylittää 250 m 3 /d. Todennäköisesti merkittävin vesistökuormituslähde on puukäsittely- ja varastoalueiden hulevedet. Hulevesien mukana tuleva kuormitus on melko vähäistä ravinteiden osalta, mutta voi orgaanisen aineksen osalta olla kohtalaisesti happea kuluttavaa eli aiheuttaa pienehkön lisäkuorman happea kuluttavan aineksen määrään Pihlajavedellä. Vesistövaikutukset jäävät kokonaisuudessaan vähäisiksi. Kaavamuutoksessa on annettu kaavamääräys hulevesien määrään liittyen Korttelialueella T-kem on istutettava ne tontinosat, joita ei käytetä rakentamiseen, kulkuteihin tai muuhun toiminnan edellyttämään tarkoitukseen. Tonteilla on säilytettävä mahdollisuuksien mukaan olemassa oleva kasvillisuus ja minimoitava läpäisemättömien pinnoitteiden määrä. Tonttien pinta-alasta määrätään osa (suositus 20 %) hulevettä varastoitaviksi ja imeyttäviksi kasvillisuuspintaisiksi alueiksi, jotka sijaitsevat tontin alimmalla kohdalla. Kaavamuutosalueen lähellä on Pihlajaveden Natura 2000-alue, jonka suojeluarvot liittyvät pääosin Saimaan norpan suojeluun ja rantojensuojeluohjelmaan. Laitoksen rakentaminen tai toiminnassa syntyvät päästöt eivät vaaranna Natura-alueen suojeluarvoja eikä erillinen Natura-arviointi ole tarpeellinen. Vaikutukset liikenteeseen Pääskylahden teollisuusalueelle johtava tieverkko on mitoitettu ja saneerattu raskaalle liikenteelle sopivaksi. Liikenneverkon kapasiteetti riittää hyvin välittämään liikennemäärän kasvun. GFN:n YVA:ssa on arvioitu, että kaksi uutta laitosta (vaihtoehto 3A) aiheuttaisi 50 edestakaista raskaan liikenteen kuljetusta vuorokaudessa (raaka-aineen, tuotteiden ja sivutuotteiden kuljetukset) eli yh- sivu 27 / 32

teensä noin 100 kuljetusta, josta pääosa päiväsaikaan. Tämän lisäksi kuljetuksissa käytettäisiin junarataa. Schaumanintien keskivuorokausiliikenne on arviolta 4000 ajoneuvoa/vrk, Moinsalmentien arviolta 5500 ajoneuvoa/vrk ja Karjalantien arvioilta 6600 ajoneuvoa/vrk. Liikennemäärän lisäys ei maksimivaihtoehdossakaan oleellisesti lisää kuormitusta katuverkolla. YVA:ssa lähdetty siitä, että syväsatamaa ei käytettäisi kuljetuksissa, koska sisävesialueilla on raskaan polttoöljyn kuljetuskielto, joka mahdollisesti koskee myös bioöljyä. Raaka-aineen, tuotteen ja sivutuotteiden kuljetukset hoidettaisiin pääosin rekkaliikenteellä ja mahdollisuuksien mukaan raideliikenteellä. Pilaantuneiden maiden puhdistaminen Pilaantuneet maa-alueet on kaavamuutoksessa merkitty saamerkinnällä ja kaavamääräyksellä pilaantuneet maaperä on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pilaantuneista maista tehdään riskinarviointi, kun kaavamuutosalueelle tulevien toimintojen sijainti on tiedossa. Suuremmissa pohjarakennustöissä maaperä edellyttää todennäköisesti massanvaihtoa ja massojen toimittamista pitoisuuksien mukaan asianomaisiin käsittelylaitoksiin. Jätelain mukaan toimivaltainen viranomainen PIMA-ilmoituksen käsittelyssä on alueellinen Elykeskus. Meluvaikutukset Melun nykytilanne on kuvattu kohdassa 3.6. Kun melulaskelmissa otetaan huomioon UPM:n tehtaan, liikenteen ja kahden laitoksen (GFN:n YVA:n vaihtoehto 3A) yhteisvaikutukset lähimmissä melulle alttiissa kohteessa päiväajan keskiäänitaso on korkeimmillaan Kyrönniemessä 57 dba ja yöajan 54 dba. Kyrönniemessä päivällä lähimmillä asunnoilla ei ole merkittävää muutosta melun nykytilaan, yöllä muutos on 5-6 db. Myös alueen pohjoispuolella sijaitsevan Pääskylahden asuinalueen reunalla päivä- ja yöajan keskiäänitasot ovat hieman yli ohjearvon. Kokonaismelutaso kasvaa nykytilanteesta yöllä noin 5-6 db. Ylitys alueen pohjoispuolella johtuu pääasiassa laitosten piipun ja kuivurin pääpuhaltimen aiheuttamista meluista. Liikenteen vaikutus kokonaismelutasoon on muihin toimintoihin nähden hyvin pieni. Laskentojen mukaan liikenteen aiheuttama 50 dba:n päiväajan melualue enimmillään ulottuu noin 40 metrin päähän tien keskilinjasta, ks. oheinen kuva. Meluselvitykset voidaan tarkistaa ympäristölupamenettelyvaiheessa, kun kaavamuutosalueelle mahdollisesti tuleva uusi laitos on selvillä. Selvityksessä otetaan tällöin huomioon edellä kuvatulla tavalla yhteisvaikutukset liikenteen ja UPM:n tehtaan melusta. Ympäristömelulle on määritelty Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukai- sivu 28 / 32

set ohjearvot, joita ympäristömelu ei saa ylittää. Asuinalueilla nämä arvot ovat pihalla päivällä LAeq (keskiäänitaso) klo 7-22 55 db ja yöllä klo 22-7 50 db. Melun torjuntaan voidaan vaikuttaa esimerkiksi toimintojen sijoittamisella, rakennusmassojen tai varastokasojen sijoittelulla, melun ehkäisyyn prosesseissa tai tarvittaessa rajoittamalla laitoksen toiminta-aikaa. Kuvista näkyy, että erityisesti tarkastelun kohteeksi tulevat meluvaikutukset vakituiselle asutukselle Kyrönniemessä, Pääskyniemessä ja Pääskylahdessa. Tuleva toiminnanharjoittaja voi joutua seuraamaan ympäristölupaehtojen mukaisesti melutasoja lähimmissä altistuvissa kohteissa. Pääskylahden alueen päiväajan (vasen) ja yöajan (oikea) keskiäänitasot, kun laskelmissa on otettu huomioon nykyiset toiminnot ja kaksi GFN:n biojalostamoa. Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12.Lähde GFN:n YVA. sivu 29 / 32

Ilmanpäästöt GFN:n YVA:ssa on arvioitu, että ilmanlaadun ohjearvot typenoksidien ja pölypitoisuuksien suhteen eivät ylity. Hajupäästöt ovat satunnaisia hajapäästöjä. Taloudelliset vaikutukset GFN:n YVA:ssa on arvioitu kahden laitoksen työllistävän noin 200 henkilöä (vaihtoehto 3A). Kaksi laitosta tuottaisi vuodessa noin 180 000 tonnia bioöljyä sekä käyttäisi raaka-aineena puuperäistä metsäbiomassaa noin 0,7 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Prosessissa syntyy puhdasta puutuhkaa, jota voidaan hyödyntää maanparannusaineena tai maarakennuksessa. Kaavan toteuttaminen ei edellytä suuria muutoksia tai investointeja kaupungin yhdyskuntatekniseen huoltoon tai katuverkostoon. Riskit GFN:n YVA:ssa on arvioitu merkittävimmiksi onnettomuus ja häiriötilanteiksi laitosalueella tulipalo, räjähdys ja kemikaalivuoto. YVA:ssa on arvioitu, että laitokset eivät aiheuttaisi laajoja vaikutuksia ympäristössä onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Lisäksi onnettomuusriskien todennäköisyyttä pidetään kokonaisuutena pienenä. Alustavan riskianalyysin mukaan biojalostamon kriittiset kohdat ovat: kuivausrumpu, kuivahakkeen varastointi, reaktori, kattila ja lauhdutusyksikkö. Vahinkotilanteisiin varaudutaan rakenteellisin ja teknisin ratkaisuin (mm. suoja-altaiden, varoventtiilien, hälytysautomatiikan, sammutusjärjestelmien yms.), henkilökunnan koulutuksen sekä tarkkailun, kunnossapidon sekä onnettomuustilanteen toimintaohjeiden avulla. YVA:ssa todetaan, että onnettomuus- ja häiriötilanteiden tunnistaminen ja arviointi suoritetaan tarkemmin alustavan laitossuunnittelun yhteydessä yhdessä teknologiatoimittajien kanssa. Yhteisvaikutuksena alueella jo toimivien teollisuuslaitosten kanssa ovat melu ja ilmanpäästöt sekä liikenne. Nämä on otettu huomioon YVA:n selvityksissä. Kaavamuutosalueen rantavyöhyke on tulvariskialuetta, ks. oheinen kuva + 77 m (N60) käyrästä. Kaavamuutosalueen itäosa on korkeimmillaan noin + 86 m (N60) merenpinnasta viettäen rantaan + 76 m (N60). Suurin osa kaavamuutosalueesta on tulvariskiin nähden hyvin rakennettavissa. Kaavamääräyksissä todetaan, että Rakennuksen alimman rakentamiskorkeuden, jonka alapuolelle ei saa sijoittaa vedelle ja kosteudelle arkoja rakenteita tai laitteita, tulee olla vähintään + 78 metriä + aaltovara. Savonlinnan tulvantorjunnan kehittäminen -selvityksessä vuodelta 2008 on arvioitu, että suurtulva aiheuttaisi vahinkoja UPM-Kymmene Oyj:n vaneritehtaan tuo- sivu 30 / 32

tannolle. Tasossa + 77.10 m (N60) osia tuotannosta jouduttaisiin todennäköisesti pysäyttämään. Koko tehdas pysäytettäisiin vedenkorkeudella +77.30 m (N60). Oheisessa kuvassa on rajattu + 77 m (N60) käyrät, lähde Savonlinnan kaupunki, T=teollisuusrakennus ja R=varastorakennus sekä S=satama Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Pääskylahden asemakaavamuutos tukee elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista Savonlinnassa ja Etelä-Savon alueella. Asemakaavamuutos on olemassa olevan teollisuusalueen keskellä ja tukeutuu nykyisiin liikenneyhteyksiin sekä energia- ja kunnallisteknisiin verkostoihin. Asemakaavamuutoksen ympäristövaikutukset ja riskit ovat hallittavissa, eivätkä heikennä oleellisesti Vuoksen vesistöalueen tilaa ja rantamaisemaa tai vaikuta lähistöllä sijaitsevaan Pihlajaveden Natura-alueeseen tai valtakunnallisesti arvokkaaseen Olavinlinnan kulttuuriympäristö- ja maisema-alueeseen. sivu 31 / 32

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS GFN:n YVA:ssa on kerrottu laitoksen edellyttävän seuraavia lupia: Asemakaavan saatua lainvoiman laitokselle on mahdollisuus hakea ympäristölupaa (ympäristönsuojelulaki ja -asetus) Itä- Suomen aluehallintovirastolta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset rakennusluvat rakennuksille myöntää kunnan rakennuslupaviranomainen. Jos alueelle tulee turvavalleja, niin ne voivat vaatia maisematyölupaa. Laitoksella käytettävien kemikaalien määrän ja laadun perusteella laitoksen pitää hakea kemikaaliasetuksen mukaista lupaa kemikaalien laajamittaiseen käsittelyyn ja varastointiin Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (TUKES). Laitoksen on haettava lupa nestekaasun (nestekaasuasetus) keskisuureen tekniseen käyttöön ja käsittelyyn Tukesilta ennen rakennustöiden aloittamista. Laitokselle voidaan hakea vapautusta Liikenteen turvallisuusvirastolta (Trafi) lentoesteen luvanvaraisuudesta (ilmailulaki), koska vieressä sijaitsevan Järvi-Suomen Voiman voimalaitokselle, jonka piipun korkeus on 82 metriä, on jo myönnetty lentoestelupa. Laitos on korkeimmillaan 32 metriä ja piippu noin 45 55 metriä korkea. Kaavamuutosalueelle voidaan asemakaavan vahvistuttua laatia sitova tonttijako. Savonlinnassa 17.8.2017, Päivi Behm asemakaava-arkkitehti sivu 32 / 32