SAK:n 21. työympäristöseminaari Kiljavan opisto 23.3.2013 Työministeri Lauri Ihalainen
Työllisyyden kehitys 2012/01 2013/01 Työvoiman kysyntä Avoimet työpaikat 46 000 (- 3 000) TEM Työlliset 2 408 000 (- 6 000) Työllisyysaste 66,9 % (+/- 0,0 %-yks.) Työllisyystavoite v. 2015: 72,0 % Työvoiman tarjonta (Tilastokeskus) Työvoima 2 629 000 (+ 18 000) Työvoimaosuus 64,4 % (+ 0,2 %-yks.) Työikäisiä 15-64v. 3 516 000 (-16 000) Maahan muuttaneita v.2020 n.330 000 Työvoiman rakenne Työttömät 228 000 (+ 25 000) Tk Työttömät 292 000 (+ 34 000) TEM Työttömyysaste 8,7 % (+ 0,9 %-yks.) Tk Tavoite v. 2015 : 5,0 % Pitkäaikaistyöttömät 68 000 (+ 10 000) Työttömät nuoret 15-25v. 39 000 (+ 6 000) Tk Maahanmuuttajien työttömyys 26,0 % Tavoite v. 2015: puolittaminen Työvoimapoliittiset palvelut Aktivointiaste 25,5 % (- 4,0 %-yks) Palveluissa 100 000 (- 8 000) Työllistetyt 27 000 (- 5 000) Koul.+ Valm. 26 000 (- 1 000) Työharj.+ kok. 13 000 (-1 000) Vuorotteluvap.+ kuntout.työ t t + omaeht.opisk. 34 000 (-1 000) 2
Työllisyysasteen nostopotentiaali: Suomi vs. Pohjoismaat 100 90 80 70 60 50 Työllisyysaste ikäryhmittäin eräissä Pohjoismaissa vuonna 2010 40 Suomi 30 Ruotsi 20 10 0 Tanska Norja 15 19 20 24 25 29 30 34 35 39 40 44 45 49 50 54 55 59 60 64 65 69 70-74 Lähde: OECD 19.5.2011/VM/KO/UL/ 20763.xls 3
Hallitusohjelman työllisyystavoitteet eivät ole toteutumassa 4
Huoltosuhteen kehitys indeksi 80 indeksi 80 70 60 50 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy Hoivatarve kasvaa 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli ennätyksellisen edullinen huoltosuhde Eläköityminen lisääntyy 70 60 50 40 40 0 0 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 vuosi 5
Työurat Suomessa 220 000 Keskim. jäänyt 22 27v Keskim. 27 töihin- työkyvyttö- ttö tuloikä 52v myys- eläkkeelle 60,4v Keskim. töistälähtö-tälähtikä 63 68v68 Joustava eläkeikä Työssäoloaikaiset i toimenpiteet it t (työhyvinvointi) i ti) 1. Työllisyysaste 69 % (55-59 72%) 2. Työttömyysaste ~8 % (2013) 3. Keskimääräinen työhistoria 35,4v 4. Työsuhteiden kokoaikaisuuden ja pätkätyön suhde on 75/25 Tavoite keskim. lähdölle v. 2025 62,2v 6
Hallituksen työpolitiikan iso kuva Aktiivinen ja laadukas työvoimapolitiikka Työelämän laatu Rakennemuutos & työmarkkinoiden toimivuus Rakennemuutoksen ennakointi ja uusi kasvu Nuorten yhteiskuntatakuu TYÖPOLI- TIIKKA Kärkihankkeet Osaava työvoima Työelämän kehittämisstrategia 7
Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020 tilannekatsaus
TEM:n johdolla valmisteltu työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020 TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNO- VOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 LUOTTA- MUS JA YHTEISTYÖ OSAAVA TYÖVOIMA TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS
Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa: Eniten kehitettävää Vahvuudet Tölä Työelämän ä laatu ja työhyvinvoinnin vahvistaminen on yhä keskeisempi osa työn houkuttavuuden ja tuottavuuden parantumisessa. Huono tuottavuuden kasvu heikentää myös työelämän kehittymisen edellytyksiä 10
Parempaan elämään työllä! -kansalaiskysely Runsas 4 600 vastausta 94 % pitää itää ttyöstä ö tä innostumisen merkitystä suurena tai erittäin suurena Ihannetyöpaikan perustekijät ovat hyvin samankaltaisia eri vastaajaryhmissä 1. toisten huomioonottaminen 2. avoimuus 3. tasapuolinen p kohtelu jja hyvä johtaminen 4. myönteinen työilmapiiri ja innostavat työtehtävät 5. vaikutusmahdollisuudet Huolta herättivät työpaikan löytäminen, työelämän kiristynyt asenneilmapiiri ja pitkään työttömänä olevan leimaaminen työhaluttomaksi 11
Mihin strategia nojaa? Työelämän laadun myönteinen kehittyminen pohjaa viime kädessä korkeaan k työllisyyteen t ja riittävään työvoimaan. Hyvän työelämän ja Suomen kilpailukyvyn edellytyksenä ovat jatkossa hyvin toimivat tulokselliset työpaikat, jotka luovat uutta työtä. Työelämäämme pitää kehittää joustavin uudistuksin siihen suuntaan, että vahvistetaan mahdollisimman monen ihmisen halua ja kykyä jatkaa työelämässä riittävän kauan motivoituneina. Se tarkoittaa luottamuksen ja yhteistyön syvenemistä, innovoinnin ja tuloksellisuuden vahvistamista, osaavan työvoiman sekä ihmisten ja työyhteisöjen terveyden ja hyvinvoinnin varmistamista.
Suomen työelämästä eurooppalaisessa vertailussa Suomessa tehty organisaatiouudistuksia viime vuosina enemmän kuin missään muussa EU-maassa maassa. Suomea lähellä Ruotsi ja Tanska. Aktiivinen uudistaminen sinänsä hyvä asia, mutta onko muutostahti ollut välillä liiankin kovaa? Moni suomalainen (erityisesti 30 49 -vuotiaista) katsoo, ettei pysty tekemään nykyistä työtään enää 60-vuotiaana. Olemme tässä jäljessä muita Pohjoismaita. U di t k i t htä ä j tk ki Niid Uudistuksia on tehtävä jatkossakin. Niiden toteutus myös inhimillisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla on avainkysymys. Henkilöstön osallistuminen organisaatiouudistuksissa! Uudistusten vaikutusten ennakointi ja jälkihoito!
Työpaikalla on toteutettu viimeisen 3 vuoden aikana mittavia uudelleenorganisointeja (%) (Eurooppalainen työolotutkimus 2010) 60 50 40 30 20 10 0 Suomi Ruotsi Norja Tanska Saksa UK Ranska Italia Espanja EU27 Copyright Tekes Teollisuus Palvelut
Katsoo, että pystyy tekemään nykyistä työtään 60-vuotiaana (%) (Eurooppalainen työolotutkimus 2010) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Copyright Tekes Norja Irlanti A-maat Ruotsi UK Tanska Suomi Saksa EU15 30-49-vuotiaat 50+ -vuotiaat
Hyvinvointivaltio tukee ideaa hyvästä työelämästä, jossa vallitsee korkea tuottavuus ja työelämän laatu Hyvinvointivaltion idea Turvaverkot ja riskien tasaaminen työelämän muutoksissa Resurssit ja mobilisointi työelämän uudistamiseen Korkea tuottavuus ja työelämän laatu
Strategian painopistealueet lyhyesti Innovointi ja tuottavuus ovat talouskasvun moottoreita. Luottamus ja yhteistyö ovat suomalainen tapa toimia. Työhyvinvointiin ja terveyteen panostetaan hyvin toimivissa työyhteisöissä: nämä panostukset tuottavat itsensä takaisin. Osaava työvoima kykenee vastaamaan työn muutoksiin ja omaksumaan uusia taitoja koko työuransa ajan.
Erilaiset työpaikkakohtaiset tavoitetasot erilaisille työpaikoille Hyvä perustaso Perusasiat kunnossa ja velvoitteiden hoitaminen on sujuvaa. Tavoitteena on, että kaikki työpaikat saavuttavat vähintään hyvän perustason. Kehittäjät Panostetaan kehittämiseen aluksi erillisillä hankkeilla ja sitten monipuolisesti ja suunnitelmallisesti. Sisältää myös hyvän perustason asiat. Edelläkävijät Erinomaiset tai maailman luokan tuotteet, palvelut, toimintakonseptit, työyhteisöt ja niiden jatkuva kehittäminen. Sisältää myös kehittäjävaiheen asiat.
Esimerkkejä palveluista ja verkostoista erilaisille työpaikoille Hyvä perustaso Yritysten tervehdyttämispalvelut ELY-keskusten rahoitus- ja osaamisen kehittämispalvelut Sähköiset palvelut Alueellinen yritys- ja työpaikkaneuvonta Parempi säätely, selkeät työehtosopimukset Kehittäjät Kasvun ja kehittämisen toimintalinja (vrt. TRIO+) ELY-keskusten rahoitus- ja osaamisen kehittämispalvelut Tekesin Liideri-ohjelma Järjestöjen toimialakohtaiset hankkeet Kansalliset kehittämisverkostot kiinnostuneille Alueelliset yritys- ja työpaikkaneuvojat Edelläkävijät Tekesin Liideri-ohjelma Tekesin Liideri ohjelma ELY-keskusten rahoitus- ja osaamisen kehittämispalvelut Kansalliset ja kansainväliset kehittämisverkostot Yhteistyö tutkimuslaitosten ja palveluntarjoajien kanssa
Työelämästrategiasta kansallinen yhteistyöhanke Visio Kriittinen menestystekijä Suomen työelämä Laajan työelämäverkoston ä t Euroopan paras saumaton yhteistyö vuonna 2020 Missio Rakentaa tulevaisuuden työpaikkoja Hankkeen tavoitteet 1) Työelämän eri toimijoiden työn koordinointi, ohjaus ja seuranta 2) Vahvistaa työelämätoimijoiden mahdollisuuksia tavoittaa entistä useammat työpaikat ja niiden tarpeet siirtyä kehitysvaiheesta toiselle 3) Kannustaa ja innostaa työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen 4) Rakentaa ja turvata hankkeen toimintaedellytykset. Hankesuunnitelma
Yhteistyöhankkeen elinkaari ja painotukset 2013 Verkostot Rakennusvaihe Arvopohja Ydintoimijoiden yhteistyön y tiivistäminen Hankkeen tavoitteet näkyviksi 2014 Oppiminen Työelämätoimijat Verkostot Kehittämisohjelmat Erityisteemat Uudet toimenpiteet Viestintä 2015 Tulokset, 2020 välitilinpäätös äätö Suomen työelämä Euroopan paras Kehittämistoiminta käynnissä työpaikoilla Seuranta ja arviointi Hankkeen jatkosta päättäminen
Hankkeen toimeenpanopolut Ydintoimijat Aikaansaada laaja-alaista voimaa työelämän kehittämiselle Verkostot Luoda pysyviä yhteistoimintarakenteita Kehittäjät Tarjota työpaikoille työelämätietoon perustuvia toimintamalleja ja työkaluja Tarve Oppiminen Innovointi ja tuottavuus Osaava työvoima TYÖ- Työpaikat PAIK AT Luottamus ja yhteistyö Työhyvinvointi ja terveys Hyvät käytännöt Työelämän arvopohja Vuoro opuhelu Tiedonhallinta Työpaikkojen tölä työelämätiedon ätid lisääminen ja työllistymisen edistäminen Viestintä Viestinnälliset linjaukset ja toimenpiteet
Yhteistyölupaus Mihin Suomen työelämää parantaviin ja työorganisaatioiden tarvitsemiin ratkaisuihin voitte tällä yhteistyölupauksella organisaationa vaikuttaa kaiken eniten?. Kertokaa 2-5 keskeisintä avaintavoitetta, joiden saavuttamisella osaltaan pääsemme kansallisen työelämän kehittämisstrategian esittämiin tavoitteisiin Avaintavoitteiden määrittelyllä pyritään kiteyttämään toimijoiden toimintaa muutamaan asiaan työelämän laadun ja tuottavuuden parantamiseksi. Nostetaan esille ne kriittiset asiat, joiden avulla päästään työelämän,j p y nykytasolta tavoitetasolle.
Yhteistoimintaverkostot Alueelliset verkostot Vahvistaa alueellisia verkostoja, jotka osaamisellaan ja toiminnallaan kykenevät tukemaan ja ohjaamaan työpaikkoja, varsinkin pk-yrityksiä y työelämästrategian kaikilla painopistealueilla. Tiede- ja tutkimusverkostot Hyödyntää työelämätutkimusten tuloksia hankkeessa sekä sitouttaa tiede- ja tutkimustahoja hankkeeseen omaksi verkostoksi. Kansainväliset verkostot Aktiivinen osallistuminen kansainvälisiin verkostoihin tavoitteena jakaa työelämätietoa, saada benchmarkingpohjaa, vaikuttaa EU:ssa sekä tehdä tunnetuksi Suomen työelämä. Liitto-, toimiala- ja yhdistysverkostot Sisällyttää työelämän laadun ja tuottavuuden kehittäminen osaksi jokapäiväistä työmarkkina- ja yhteistoimintaa. Liitto-, yhdistys- ja toimialaverkostojen työpaikat tavoittava kehittämistyö voi myös olla toimialarajat ylittävää toimialarajat ylittävää. Virkamiesverkostot Hankkeessa mukana olevien ministeriöiden ja niiden alaisen hallinnon saumaton yhteistyö työelämästrategian toteuttamiseksi.
Työlainsäädäntö, työsuojelu - tilannekatsaus t
Työlainsäädännön kehittämisen agenda 1. Työvoiman käyttötapoja ja työaikoja koskeva lainsäädäntö Määräaikaiset vuokratyö työsuhteen ja muun oikeussuhteen rajapinta (itsensä työllistävät) Osa-aikatyö ja nollasopimukset 2. Harmaan talouden torjunta tilaajavastuulaki lähetetyt / ulkomaisten työntekijöiden työnteon ehdot / alipalkkaus 3. Työelämän yhdenvertaisuuskysymykset 4. Työntekijöiden osaamisesta huolehtiminen - opintovapaa - Koulutuspäivät / osaamisen kehittäminen ja taloudelliset kannusteet
Työlainsäädännön kehittämisen agenda 5. Yhteistoimintalakikysymykset - Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat - Yhteistoiminta-asiamiehen aloite lain selkeyttämiseksi/kehittämiseksi 6. Työaikakysymykset - ILO:n kotitaloustyöntekijöitä koskevan yleissopimuksen ratifiointi - Yrittäjäkuljettajien työaika - työaikapankkikysymykset 7. Perhevapaahanke - Työhönpaluuoikeuteen liittyvät kysymykset 8. Siviilipalveluksen valtiollistaminen 9. Merimiesten matkakustannusten korvaaminen
Vireillä olevat EU-hankkeet Lähetetyt työntekijät Täytäntöönpanodirektiivi töö i Raskaussuojeludirektiivi Työaikadirektiivi (tulevaisuus auki) Tietosuoja-asetus Työoikeudellisten direktiivien soveltamisalan ulottaminen Työoikeudellisten direktiivien soveltamisalan ulottaminen meripuolelle
Kotitaloustyötä koskeva ILO:n yleissopimus Kotitaloustyötä koskevan yleissopimuksen 189 ratifiointi Eduskunnan informoiminen i i sopimuksesta 17.12.2012 12 2012 Tavoitteena sopimuksen ratifiointi keväällä 2013, edellyttää EU:lta saatavaa ratifiointilupaa (valtuutusta) Tarkoituksena kumota kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annettu laki ja tehdä yleissopimuksen edellyttämät muutokset työaikalakiin ja mahdollisesti työsopimuslakiin
Työsuojeluvalvonta nykyisellä 1 / 3 hallituskaudella/stm Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma ja valtion tulo- ja menoarvio: kaikki asiakasaloitteet hoidetaan kattavasti sovittuja toimitusaikoja noudattaen tekemisen valinnat viranomaisaloitteisessa valvonnassa siten että keskiössä ovat ne valvonnan teot, joilla pienennetään harmaan talouden pelitilaa sekä pidennetään suomalaisten työuria
Työsuojeluvalvonta nykyisellä 2 / 3 hallituskaudella/stm Työsuojeluvalvonta ja harmaan talouden torjunta työsuojeluviranomaiset hoitavat oman tonttinsa ja toimivat tehokkaassa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa työsuojeluviranomaiset valvovat työnantajia erityisesti niin, että työnteossa käytetään sellaisia työntekijöitä, joilla on työnteko-oikeus oikeus Suomessa työsuhteen ehdot noudattavat lainsäädäntöä alihankkijoina ja työvoiman vuokraajina käytetään sellaisia yrityksiä, jotka ovat huolehtineet yhteiskuntavelvoitteistaan rakennustyössä käytetään veronumeron sisältävää tunnistekorttia työsuojelun perusasioiden laiminlyönti on osa harmaata taloutta - siksi näiden valvonta on tärkeätä
Työsuojeluvalvonta nykyisellä 3 / 3 hallituskaudella/stm Työsuojeluvalvonta ja työurien pidentäminen valvontaa suunnataan sellaisille toimialoille ja työpaikoille, joissa on keskimääräistä suurempia riski altistua niille tekijöille, jotka johtavat ulos työmarkkinoilta valvotaan erityisesti työsuojelun perusmekanismien (työterveyshuolto, työpaikan työsuojeluorganisaatiot, riskinarviointi) toimintaa varhainen puuttuminen riskitekijöihin valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota psyko-sosiaalisen kuormittumisen valvontaan
Tarkastettujen valvontakohteiden määrä/stm Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 Kohteet 14 717 14 618 14 162 15 983 18 729 Työsuojelutarkastusten määrä on tätäkin suurempi koska joihinkin valvontakohteisiin tehdään useampi tarkastus vuoden kuluessa
Kehittämislinjauksia Valtioneuvoston selonteko 1/2013: Työsuojeluvalvonnan asemaa aluehallintovirastoissa kehitetään niin, että valvontaresurssien käyttöä tehostetaan, parannetaan valvonnan tasalaatuisuutta sekä edistetään työsuojeluviranomaisten tavoitettavuutta. Hallitusohjelman mukaisesti asetettujen selvityshenkilöiden Hurmalainen ja Pekkala tekemät, kannatusta saaneet ehdotukset ovat STM:ssä täytäntöönpanovaiheessa Työmarkkinakeskusjärjestöjen j j ehdotuksen pohjalta STM:ssä on valmisteltavana toimenpideluonnokset jotka käsitellään ja arvioidaan kolmikantaisesti.