POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry"

Ilmari Halonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

2 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän porkkanaa kuin keppiä Pidentyneestä eliniän odotteesta kohtuullista tehdä osa työtä Eläketasot säilyvät kohtuullisina, jos työelämässä on todellisuudessa mahdollisuus jatkaa ja jaksaa

osa työtä Eläketasot säilyvät kohtuullisina, jos

3 JOHTAMINEN JA IHMISTEN KOKONAISHYVINVOINTI Arjen teot työpaikoilla ratkaisevat Ihmisiä pitää osallistaa itseään koskevissa asioissa Tarjolla pitää olla säällisiä työsuhteita Työterveyshuollon toimivuus tärkeää Kuntoutusta ajoissa ja oikean sisältöisenä Työkyvyttömyyseläkkeelle jäännin syihin ja niiden vähentämiseen tartuttava

työsuhteita Työterveyshuollon toimivuus tärkeää Kuntoutusta ajoissa ja oikean

4 Eläkeuudistus 2005 nerokas Elinaikakerroin Superkarttuma Oma valinnanmahdollisuus

5 Työurien pidentäminen yhteinen tavoite jo pitemmän aikaa Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat tavoitteeseen 1990-luvulla. Työnantajajärjestöillä ja ay-liikkeellä eri painotukset työurien pidentämisen parhaista keinoista. Suomessa on varauduttu erityisesti eläkemenojen nousuun osittainen rahastointi: joka neljäs eläke-euro rahastoista eläkeleikkauksia 1980-luvun lopulta lähtien 2005 eläkeuudistuksen päätavoite: tukea työssä jatkamista Lisääntyvä huoli hoivapalvelujen järjestämisestä, koska iäkkäimpien väestöosuudet nousussa Kaija Kallinen 5

Suomessa on varauduttu erityisesti eläkemenojen nousuun osittainen rahastointi: joka neljäs eläke-euro rahastoista eläkeleikkauksia

6 Esimerkkejä elinaikakertoimen (EAK) vaikutuksista Lähde: ETK 6

7 Keskieläke ja keskiansio /kk vuoden 2008 hinnoin % keskiansiosta Keskiansio Kaikki 68-v. Kaikki 68-v ETK:n pitkän aikavälin laskelmien perusperusvaihtoehdon vakuutettujen keskiansio. -> Elinaikakerroin leikkaa eläkettä, mutta eläkkeiden euromäärät nousevat -> Mahdollisuus työnteon jatkamiseen 63 täyttämisen jälkeen parantaa selvästi eläkkeen korvaustasoa Lähde :ETK 7

2008 2410 1250 1430 52 59 2010 2540 1350 1550 53 61 2015 2750 1480 1670 54 61 2020 3000 1610 1790 54 60 2025 3280 1730 1890 53 58 2030 3590 1850

8 Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen eläkkeelle siirtymisiän odote on noussut selvästi Eläkkeellesiirtymisiän odote 2005 eläkeuudistus Lähde: ETK 8

9 Elinajanodote nyt* Elinajanodotteen ennuste 2050* Työuran pituus ja eläkkeellä oloaika Valmistumisikä(akateeminen koulutus) Eläkkeellesiirtymisiän odote 25- ja 50-vuotiaalle (2009) Ikä ,8 Työvoimaan kuulumisajan odote 37,0 vuotta, josta työllisen ajan odote 34,5 vuotta ( EU 2007) Lähteet: ETK, Tilastokeskus * 63-vuotiaan elinajan odote 9 84,4 90,6 Valmistumisikä(toisen asteen ammatillinen koulutus) / 61,7

59,8 Työvoimaan kuulumisajan odote 37,0 vuotta, josta työllisen ajan odote 34,5 vuotta ( EU 2007)

10 Työkyvyttömyys lyhentää työuria ja alentaa todellista eläkkeelle joutumisikää Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi henkilöä keskimäärin 52,3 -vuotiaana henkilöä keskimäärin 52,2 -vuotiaana henkilöä keskimäärin 52,1 -vuotiaana Työstä suoraan vanhuuseläkkeelle siirtyi henkilöä keskimäärin 63,0 -vuotiaana henkilöä keskimäärin 63,2 -vuotiaana henkilöä keskimäärin 63,4 -vuotiaana Työurat pitenevät, jos työkyvyttömyyttä ehkäistään nykyistä tehokkaammin. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden puolittaminen - > + 1 vuosi OECD:n viesti jo vuonna 2009: työkyvyttömyyseläkkeet Suomen ongelma, kuntoutustoimia lisättävä ja tehostettava. Lähde : ETK 10

2008 30 800 henkilöä keskimäärin 63,2 -vuotiaana 2009 40 600 henkilöä keskimäärin 63,4 -vuotiaana Työurat pitenevät, jos työkyvyttömyyttä ehkäistään nykyistä tehokkaammin.

11 Työttömyys este työurien pidentämiselle Jos työpaikkaa ei ole, työuran pidentäminen ja eläkkeelle lähdön lykkääminen eivät onnistu. Rakennemuutos syö työpaikkoja, kohtaanto-ongelmat lisääntyvät. Lähivuosina talouskasvun kannalta ongelma ei ole pula työnhakijoista vaan sopivista työpaikoista. Taloustaantuma käänsi pitkäaikaistyöttömyyden, työhön osallistumisaste heikkenee Laskusuhdanteissa osatyökykyisten mahdollisuudet työntekoon vaikeutuvat Vanhuuseläkeiän nosto ei paranna työllisyysastetta tai pidennä työuria Kaija Kallinen 11

Lähivuosina talouskasvun kannalta ongelma ei ole pula työnhakijoista vaan sopivista työpaikoista.

12 Työikäinen väestö (15-64-vuotiaat) työmarkkina-aseman mukaan, 2009 Työikäinen väestö yhteensä Hyvinvointivaltion rahoituksen kestävyyden kannalta keskeisintä on työkyvyttömyyseläkkeiden ja työttömyyden vähentäminen Kaija Kallinen 12 Lähteet: Tilastokeskus, TEM, ETK

kestävyyden kannalta keskeisintä on työkyvyttömyyseläkkeiden ja

13 Työllisyysaste ylös jokaisen työpanos käyttöön Työttömyyden nopea katkaisu riittävät voimavarat aktiiviseen työvoimapolitiikkaan Pitkäaikaistyöttömyyden nousu estettävä erityistoimin Työtä myös osatyökykyisille ja vaikeasti työllistyville Työaikajärjestelyt Tuetut työmarkkinat ja pysyvä palkkatuki Työnantajille tukea ja vastuuta Viranomaisten yhteistyö seutukunnilla saatava toimimaan, työmahdollisuuksia myös vaikeasti työllistyville Työvoiman palvelukeskuksille pysyvä toimintamalli Kunnat vastuullisemmin mukaan Kaija Kallinen 13

työmarkkinat ja pysyvä palkkatuki Työnantajille tukea ja vastuuta Viranomaisten yhteistyö seutukunnilla saatava toimimaan,

14 Työkyvyttömyyttä ehkäistävä - eläkeiän nosto ei pidennä työuria Työstä suoraan vanhuuseläkkeelle siirrytään keskimäärin 63,4 vuotiaana (2009). Työkyvyttömyyseläkkeelle joudutaan keskimäärin 52 vuotiaana, mielenterveyssyistä keskimäärin 48-vuotiaana (2009). Ehkäisevä työterveyshuolto jokaisen työntekijän oikeudeksi työsuhteen kestosta tai työalasta riippumatta. Terveystarkastukset myös työnhakijoille. Työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö toimivaksi. Kuntoutusyhteistyö sujuvaksi ja aukottomaksi. Yrityskohtaiset ikäohjelmat. Esimiestyö avainasemassa Kaija Kallinen 14

Ehkäisevä työterveyshuolto jokaisen työntekijän oikeudeksi työsuhteen kestosta tai työalasta riippumatta. Terveystarkastukset myös työnhakijoille.

15 EU-mailla yhteinen ongelma: todellinen eläkeikä kaukana lakisääteisestä Kaija Kallinen 15

16 Kaija Kallinen 16

17 Tavoite: 62,4 vuoden eläkkeelle siirtymisiän odote 2025 Tavoitekehitys Toteutunut /LL SAK tänään ja huomenna 17

18 Millä keinoilla työurat pitenevät? Suomalaiset haluavat jatkaa työssä entistä pitempään suosituin toivottu eläkkeelle siirtymisikä on noussut 60 vuodesta 63 vuoteen ( ETK:n tuore tutkimus). Mitä tarvitaan? Työtä ja joustavia työjärjestelyjä Ajantasaista ammattitaitoa Riittävää työkuntoa ja terveyttä Säällistä kohtelua ja reilua työyhteisöä Kaija Kallinen 18

siirtymisikä on noussut 60 vuodesta 63 vuoteen ( ETK:n tuore tutkimus). Mitä tarvitaan?

19 Kiitos

Samankaltaiset tiedostot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset