Kulttuurilautakunta 14.02.2017 Sivu 1 / 1 5689/2015 02.02.02 3 Kulttuurilautakunnan vuoden 2016 talousarvion ennakkotilinpäätös / Seuranta II tilanteessa 31.12.2106 Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161 Annika Latva-Äijö, puh. 046 877 3538 Sari Nybacka, puh. 043 826 8008 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi kulttuurin tulosyksikön/lautakunnan sekä omalta osaltaan sivistystoimen talousarvion ja strategian Seuranta II tilanteessa 31.12.2016. Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 1 Ennakkotilinpäätös, Seuranta II 31.12.2016, kulttuurin tulosyksikkö, brutto, sitova taso 2 Ennakkotilinpäätös, Seuranta II 31.12.2016, kulttuuri, netto 3 Sivistystoimen toimialan tason tuloskortti 31.12.2016 4 Kulttuurin tulosyksikön tuloskortti 31.12.2016 5 Pöytäkirjamerkinnät 6 Tuloslaskelma, sivistystoimi 31.12.2016 Selostus Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Toimialan toiminnan ja tuloksen analyysi Toimialan tulokertymä oli vuonna 2016 52,0 milj. euroa eli 102,2 prosenttia koko vuoden muutetusta budjetista. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 50,2 milj. euroa eli 100,3 prosenttia.
Kulttuurilautakunta 14.02.2017 Sivu 2 / 2 Toimialan tulokertymä ylitti muutetun talousarvion 1,1 milj. eurolla johtuen mm. opetukselle tulevista valtionavustuksista ja -osuuksista. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintatulot ylittivät talousarvion noin 0,9 milj. eurolla ja toimintamenot noin 0,8 milj. eurolla. Toimialan toimintamenot olivat vuonna 2016 708,5 milj. euroa eli 99,0 prosenttia koko vuoden budjetista. Ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä menokertymäkertymä oli 691,8 milj. euroa, 98,8 prosenttia. Sivistystoimen toimintamenot, ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä, alittivat muutetun talousarvion noin 8,1 milj. euroa. Merkittävimmät säästöt toteutuivat muussa sivistystoimessa, svenska rum -lautakunnassa ja suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Muun sivistystoimen säästöt aiheutuivat turvapaikanhakijoiden kustannuksiin varatun määrärahan pienemmästä käytöstä. Valtaosa säästöistä Svenska rum -lautakunnassa ja suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa aiheutui työvoimakustannuksista. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 332,5 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 96,7. Henkilöstömäärärahat alittuivat ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyivät johtuen mm. koulujen avustajapalvelujen ja varhaiskasvatuksen henkilöstömenojen budjetointitavasta. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta johtuviin menoihin myönnetystä määrärahasta syntyi säästöä noin 4 milj. euroa ja lomapalkkajaksotuksista noin 2,6 milj. euroa. Palvelujen ostot ylittyivät noin 6,4 milj. eurolla, johtuen mm. työvoimanvuokrauskustannuksista ja ateriapalveluista. Aineet ja tarvikkeet ylittyivät noin 2,1 milj. eurolla johtuen mm. kalustohankinnoista, koulutarvikkeista ja opetusvälineistä. Avustukset alittuivat noin 1,2 milj. eurolla johtuen mm. yksityisen hoidon tuen alituksesta. Vuokrat alittivat talousarvion noin 1,1 milj. eurolla johtuen muista vuokrista. Muut kulut ylittyivät noin 0,6 milj. eurolla johtuen mm. saatavien poistoista. Sisäiset menot ylittivät muutetun talousarvion noin 2,8 milj. eurolla johtuen mm. tietoliikenne- ja järjestelmäkuluista sekä laitehankinnoista, rakentamis- ja huoltopalveluista. Lautakunta-/tulosyksikkökohtaisten tulosten analyysi Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 1,6 milj. eurolla ja toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 1,6 milj. eurolla. Suomenkielisen opetuksen toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 1,5 milj. eurolla johtuen valtiolta saaduista avustuksista ja osuuksista. Toimintamenot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,4 milj. eurolla.
Kulttuurilautakunta 14.02.2017 Sivu 3 / 3 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintatulot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 2,1 milj. eurolla. Talousarviossa oli varauduttu järjestämään varhaiskasvatuspaikka 14 699 lapselle. Joulukuussa varhaiskasvatuksessa oli yhteensä 14 969 lasta. Svenska rum -lautakunnan toimintatulot alittivat talousarvion noin 0,1 milj. eurolla. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 2,3 milj. eurolla, johtuen mm henkilöstömenojen, toimitilavuokrien, kotihoidontuen avustusten ja palvelujen ostojen säästöistä. Opetus on varautunut niukkeneviin määrärahoihin jo syyslukukaudesta. Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintatulot toteutuivat talousarvion mukaisina. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla johtuen lomapalkkajaksotuksista. Nettobudjetoidun Kulttuurin toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,9 milj. eurolla ja -menot noin 0,8 milj. eurolla. Toimintakate toteutui vähintään alkuperäisen suuruisena. Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,4 milj. eurolla ja -menot alittivat muutetun talousarvion noin 0,5 milj. eurolla. Muun sivistystoimen toimintatulot alittivat muutetun talousarvion noin 1,7 milj. eurolla, johtuen maahanmuuttajien valmistavasta opetuksesta saatavan valtionosuuden maksutavasta. Valtionosuutta ei makseta sivistystoimelle vaan kaupungin rahoitukseen tuloksi. Toimintamenot alittavat muutetun talousarvion noin 3,6 milj. euroa, johtuen mm. turvapaikanhakijoille varatun määrärahan säästöstä. Kotikuntakorvaukset ylittyvät noin 1,8 milj. eurolla, josta ylityksestä noin 0,8 milj. euroa on katettu TATU -säästötoimenpiteinä. Investoinnit Aineettomat hyödykkeet ylittivät talousarvion noin 0,1 milj. eurolla johtuen Ison Omenan palvelutorin valmistus omaan käyttöön kirjauksista. Liikuntapaikkojen perusparantamisen menot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Koneet ja kalusto Sivistystoimen koneet ja kalusto määrärahat alittivat muutetun talousarvion noin 2,9 milj. eurolla, johtuen hankkeiden viivästyksistä sekä siitä, että osa ensikertaisen kalustamisen hankinnoista maksetaan kirjaustavan takia käyttötalouteen.
Kulttuurilautakunta 14.02.2017 Sivu 4 / 4 KULTTUURILAUTAKUNTA Kulttuurin tulosyksikkö Kulttuurin tulosyksikköön kuuluvat tapahtuma- ja kulttuuripalvelut, kaupunginorkesteri, kaupunginmuseo ja kaupunginkirjasto. Kulttuurin esikunnassa tehdään suurin osa lautakuntavalmistelusta, avustusten valmistelu kokonaisuudessaan, strategiatyö ja arviointi sekä tulosyksikkötasoinen viestintä. Kulttuuria kaikille -palvelut, suurimpana KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolku, tuotetaan ja organisoidaan kulttuurin tulosyksikön esikunnasta. Kulttuurin tulosyksikön tavoitteet toteutuivat hyvin. Kaupunkitasoinen avaus oli Ison Omenan palvelutorin käynnistyminen Matinkylässä. Kirjaston lisäksi palvelutorilla aloitti toimintansa myös kulttuurin ja kuntalaisten kohtaamispaikka Kohtaamo. Uusi tila on jo nyt selvästi lisännyt kulttuuritoimijoiden yhteistyötä ja näkyvyyttä. Vuonna 2016 kulttuurin tulosyksikön toiminnassa näkyi erityisen paljon kansainvälisyys. Espoo valittiin Euroopan komission rahoittamaan ja Eurocities-verkoston koordinoimaan Culture for Cities and Regions - hankkeeseen. Keväällä Espoo isännöi yhdessä Helsingin kanssa eurooppalaisten kollegoiden vierailua, ja lisäksi Espoosta osallistuttiin kahteen vierailuun Euroopassa. Syksyllä Espoo valittiin Eurocitiesverkoston kulttuurifoorumin varapuheenjohtajaksi kaudelle 2017 2018. Kansainvälisyys näkyi myös toiminnassa: Tapiola Sinfonietta vieraili Hongkongissa ja kaupunginmuseo osallistui kansainväliseen Docomomokonferenssiin Lissabonissa. KulttuuriEspoo 2030 -linjausten tavoitteellinen edistäminen oli yksi vuoden tavoitteista. Tulevaisuuslinjausten etenemiselle tehtiin palvelualuekohtaiset askelmerkit. Niiden perusteella työtä voidaan jatkaa tavoitteellisesti myös seuraavan vuoden aikana. KULTTUURI, brutto Kulttuurin tulosyksikön (brutto) sitova taso sisältää tulosyksikön johdon ja esikunnan, avustusten ja kaupunginkirjaston määrärahat. Toiminta Kulttuuria kaikille -palvelut KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolun painopisteitä olivat uuteen opetussuunnitelmaan mukautuminen sekä koulujen ja opettajien sitouttaminen kulttuurikasvatukseen. Alkuvuodesta opettajille tehtiin kysely KULPS!:n toimivuudesta. Syksyllä perustettiin KULPS!- ja kulttuuriopettajien verkosto, johon kuuluu opettaja jokaisesta Espoon peruskoulusta. KULPS!-käyntejä oli vuoden aikana yhteensä 82 233. Kulttuuripolun määrä käynneistä oli 27 523, kirjastopolun 30 587 ja liikuntapolun 25 123.
Kulttuurilautakunta 14.02.2017 Sivu 5 / 5 Kulttuurineuvolatoiminta laajeni syksyllä kahteen uuteen neuvolaan: Kalajärven sekä Kaitaa-Soukan neuvolaan. Kulttuuritoimijoihin liittyi Aaltoyliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma. Kuvataidekasvatuksen opiskelijat järjestivät syksyllä toimintaa Suvelan ja Ison Omenan palvelutorin neuvolassa. Kulttuurineuvolakertoja oli vuonna 2016 yhteensä 54 ja kävijöitä 979. Kulttuuriketjun 212 esitystä saavutti 5 244 vanhusten hoivalaitosten ja palvelukeskusten asiakasta. Lähes kaikki Espoossa toimivat hoivalaitokset tarjosivat asukkailleen Kulttuuriketju-esityksiä. Hoivalaitosten yhteyshenkilöille ja kulttuuripalvelujen tuottajille tehtiin kysely palvelun ja yhteistyön toimivuudesta vuoden loppupuolella. Kulttuurikaverivierailuja tehtiin vuoden aikana 390, mukaan lukien ryhmäkäynnit ja yksittäiset asiakkaat. Kaikukortteja jaettiin yhteensä 1320 kappaletta. Suurimmat asiakasryhmät olivat työttömät tai lomautetut (42 %) sekä eläkkeellä pitkäaikaissairauden, iän, työvuosien tai työttömyyden perusteella olevat (37 %). Kaikukortteja jakoi 18 espoolaista sosiaali- ja terveysalan toimijaa, joista osa oli kaupungin omia yksiköitä ja osa järjestöjä. Kulttuuriorganisaatioita toiminnassa oli mukana 24: kaupungin omat yksiköt sekä suurin osa avustettavista kulttuuriyhteisöistä. Samat toimijat osallistuivat myös kulttuurikaveritoimintaan. Kohtaamossa, kaikille avoimessa taiteen ja kulttuurin kohtaamispaikassa Ison Omenan palvelutorilla vietettiin avajaisviikkoja elokuussa. Asiakkaat ovat löytäneet Kohtaamon. Tilassa on syksyn aikana järjestetty kulttuuritapahtumien esittelyjä, näyttelyjä ja kirjaston satutunteja. Avustukset Kulttuurilautakunta päätti alkaa myöntää uutta taiteilija-apurahaa ja lopettaa samalla Espoon kulttuuripalkinnon jakamisen. Apuraha myönnetään hakemuksen perusteella vuoden työskentelyyn yhdelle taiteilijalle kerrallaan. Työskentelyapurahaa voivat hakea kaikki espoolaiset ammattitaiteilijat taiteenalasta riippumatta. Joulukuun kokouksessaan kulttuurilautakunta päätti myöntää vuoden 2017 ammattitaiteilijan apurahan kirjailija Ilkka Auerille. Joulukuussa lautakunta päätti myös vuoden 2017 toiminta-avustuksista, toiminta-avustuksina ja muina tukimuotoina myönnettiin yhteensä 10,4 milj. euroa. Kohdeavustusten kuudennen ja viimeisen hakuerän avustuksista kulttuurilautakunta päätti syyskuussa. Kohdeavustuksina myönnettiin yhteensä 215 115 euroa vuonna 2016. Vuoden 2017 kohdeavustuksista lautakunta päätti varata 50 000 euroa espoolaisiin Suomi 100 -juhlavuoden hankkeisiin, jotka tukevat kaupunginosien yhteisöllisyyttä. Viestintä
Kulttuurilautakunta 14.02.2017 Sivu 6 / 6 Uusi kulttuuriespoo.fi-tapahtumasivusto avattiin marraskuun alussa. Sivustoa markkinoitiin videosisällöistä koostuvalla Facebook-kampanjalla, joka tavoitti mainonnan avulla yli 77 000 ihmistä. Sivustokehityksen toinen vaihe alkoi marraskuussa ja se saatiin päätökseen vuoden loppuun mennessä. Talous Sivistystoimen toimialajohtajan päätöksellä siirrettiin bruttobudjetoituun tulosyksikköön 43 164 euroa ICT-palveluiden laskutuskäytännön muutokseen, sekä vähennettiin 80 189 euroa palveluliikelaitoksen tuottoodotuksen poistosta johtuva määrärahavähennys. Kaupunginjohtajan päätöksellä siirrettiin kaupunginkirjastolle 110 896 euroa monikulttuurisuuden edistämiseen ja urapalveluihin. Sivistystoimen toimialajohtajan päätöksellä siirrettiin Kaupunginkirjastolle 30 000 turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta johtuviin menoihin. Kulttuurin bruttobudjetoidun tulosyksikön muutettu talousarvio oli noin 33,0 milj. euroa. Tulosyksikön tilinpäätösmenot olivat noin 32,9 milj. euroa (99,8 %). Kulttuurin bruttobudjetoidun tulosyksikön toimintatulot alittuvat noin 0,1 milj. euroa. Alitus johtuu mm. myöhästymismaksujen pienemmästä tulokertymästä sekä tuloste- ja kopiomaksuista luopumisesta 1.6.2016 lähtien. Henkilöstökulut alittivat muutetun talousarvion 0,2 milj. euroa. Ulkoiset vuokrat alittivat muutetun talousarvion 0,4 milj. euroa. Sisäiset toimitilavuokrat ylittävät muutetun talousarvion noin 0,3 milj. euroa. Palveluiden ostot alittivat muutetun talousarvion 0,1 milj. euroa. Sisäiset palveluiden ostot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,5 milj. euroa. Ylitys johtui mm. kaupunginkirjaston kasvaneista ICT-kuluista sekä Ison Omenan palvelutorin yhteisistä veloituksista. Bruttobudjetoidun tulosyksikön toimintamenot toteutuivat muutetun talousarvion mukaisesti. Investoinnit Investointimenojen 9135 aineeton ylittyi Iso Omenan palvelutorin valmistus omaan käytön kustannuksista 0,1 milj. euroa. Kate löytyy 9535 koneet ja kalustosta syntyneistä säästöistä. Investointien ensikertaisen kalustamisen 9535 koneet ja kaluston talousarvio on 2,9 milj. euroa. Talousarvio alittui
Kulttuurilautakunta 14.02.2017 Sivu 7 / 7 1,7 milj. euroa. Ison Omenan palvelutorin rakentamisen lisäkustannusten veloituksista kohdistui vuodelle 2015 noin 0,8 milj. euroa. KAUPUNGINKIRJASTO Kaupunginkirjaston kävijä- ja lainausmäärät 31.12.2016 Kävijää 3 399 415 Fyysisiä lainoja 4 186 680 Kävijää lastentapahtumissa 58 646 kävijää senioritapahtumissa 3909 Verkkokäyntejä 8 908 751 (Helmet kokonaisuudessaan) Toiminta Espoon kaupunginkirjaston lainaus- ja kävijämäärä kasvoi merkittävästi vuonna 2016: kävijämäärä 11,5 ja lainausmäärä 5,17 prosenttia. Kasvuun oli kaksi syytä: Ison Omenan kirjaston muutto Palvelutorille elokuussa ja lähes kaikkien pienten kirjastojen aukioloajan lisääminen omatoimiajalla. Ison Omenan kirjaston kuukausittainen kävijämäärä lähes kaksinkertaistui muuton jälkeen. Vuoden lopussa rikkoutui miljoonan kävijän raja, mikä tarkoittaa 36 prosentin kävijämäärän kasvua vuonna 2016. Omatoimiaika lisäsi pienten kirjastojen käyttöä. Omatoimikirjastoja ovat: Aktiivisen oppimisen keskus AKKU Suurpellossa sekä Haukilahden, Kalajärven, Karhusuon, Kauklahden, Laajalahden, Laaksolahden, Nöykkiön ja Viherlaakson kirjasto. Omatoimikirjastot ovat avoinna joka päivä klo 7 22, mistä osa on palveluaikaa. Omatoimiaika on lisännyt pienten kirjastojen lainaus- ja kävijämäärää selvästi. Esimerkiksi Nöykkiön ja Kauklahden kirjastossa lainausmäärä kasvoi runsaat 30 prosenttia ja Haukilahdessa 40 prosenttia. Kulttuurin tuloskortin tavoitteet ovat pääosin toteutuneet kaupunginkirjaston osalta. Henkilöstö Kaupunginkirjastossa otettiin syyskuun alussa kokeiluluonteisesti käyttöön työajan tasoittumisjakso. Tavoitteena oli henkilöstöresurssien mahdollisimman tehokas käyttö sekä työ- ja vapaa-ajan joustava yhteensovittaminen. Kokeilu päättyy helmikuussa 2017. Kaupunginkirjaston Kunta10-tulokset heikentyivät jonkin verran kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna. Kirjaston yhteiskunnallisen roolin muutos on hävittänyt vanhoja työnkuvia ja tuonut tilalle uusia, mikä aiheuttaa turvattomuuden ja tyytymättömyyden tunteita työntekijöiden keskuudessa. Erot kaupunginkirjaston sisällä eri alueiden välillä olivat ensimmäistä kertaa melko suuret.
Kulttuurilautakunta 14.02.2017 Sivu 8 / 8 Kulttuurin tuloskortin tavoitteet toteutuvat kirjaston osalta. Talous Kaupunginkirjaston sisäisistä eristä, palveluiden ostot ylittävät muutetun talousarvion noin 0,5 milj. euroa. Ylitys johtuu ICT- kulujen, lähinnä järjestelmä- ja työasemapalveluiden, ennakoitua suuremmasta kertymästä sekä Ison Omenan palvelutorin yhteisten kustannusten suuremmasta toteutumasta. KULTTUURI, netto Kaupungin nettobudjetoituun kokonaisuuteen kuuluu kolme palvelualuetta; kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri (Tapiola Sinfonietta) ja tapahtumaja kulttuuripalvelut. Kaupunginjohtajan päätöksellä siirrettiin kulttuurin nettobudjetoidulle tulosyksikölle 6 170 euroa monikulttuurisuuden edistämiseen ja urapalveluihin. Sivistystoimen toimialajohtajan päätöksellä siirrettiin kulttuurin nettobudjetoituun tulosyksikköön 13 695 euroa ICT-palveluiden laskutuskäytännön muutokseen, sekä vähennettiin 21 672 euroa Palveluliikelaitoksen tuoton poisto. Sivistystoimen toimialajohtajan päätöksellä siirrettiin kaupunginorkesterille 10 000 euroa, tapahtuma- ja kulttuuripalveluille 30 000 euroa turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta johtuviin menoihin. Kulttuurin nettobudjetoidun yksikön toimintatulot ylittivät talousarvion noin 0.9 milj. euroa ja toimintamenot alittuivat 0,8 milj. euroa. Kulttuurin nettobudjetoidun sitova toimintakate -15 021 000 alittui noin 0,1 milj.euroa. Kävijöiden ja tapahtumien lukumäärä sekä lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan osuus kulttuurin nettobudjetoidussa yksikössä 1.1. 31.12.2016 TP 2015 1.1.-31.12.2016 Kävijöitä Kävijöitä Lapsia/ Tilaisuuksia/ Lapsille/ Nuoria Opastuksia Nuorille Kaupunginmuseo 62 380 70 805 29 431 1 463 786 Kaupunginorkesteri 31 345 32 917 7 809 134 42 WeeGee 306 081 349 644 2 454 1 325 Kulttuurikeskus 176 978 120 288 54 236 613 231 Sellosali 53 242 57 118 17 786 301 85 Alueelliset kulttuuripalvelut, yht. 88 144 88 878 61 099 1 535 1 139 - Kannusali 25 503 31 366 23 981 466 293 - Karatalo 36 192 33 979 19 257 348 152
Kulttuurilautakunta 14.02.2017 Sivu 9 / 9 - Pikku-Aurora 16 722 16 459 12 188 683 655 - Seinätön alue- kulttuurityö 9 727 7 584 6 183 62 43 KAUPUNGINMUSEO Toiminta Espoon kaupunginmuseon kävijämäärä kasvoi 12 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kävijämäärän kasvu näkyi eniten KAMUssa, jossa Gladiaattorit-näyttelyn loppukauden ohjelmisto oli erittäin suosittua. Myös kesällä avattu Lasin aika -näyttely löysi heti alusta lähtien innostuneen yleisönsä. Turvapaikkana museo -hankkeeseen toteutettiin mininäyttely työpajoista saadusta aineistosta. Pentalan tulevan saaristomuseon valmistelua jatkettiin mittavalla resursoinnilla kaikilla vastuualueilla. Arkkitehti Matti Suurosen (1933 2013) kansainvälisestikin kiinnostavan piirustus- ja valokuvakokoelman selvitystyötä jatkettiin. Yhteistyössä Espoo Tietotekniikan ja Profiumin kanssa valmisteltu kaupunginmuseon kokoelmahallintajärjestelmän muinaisjäännösosio valmistui vuodenvaihteessa. Kulttuuriympäristöön liittyvä viranomaistoiminta jatkui vilkkaana ja annettujen lausuntojen ja kannanottojen määrä kasvoi. Henkilöstö Museon koko henkilöstö osallistui organisaation kehittämishankkeeseen Ramboll-yhtiön konsulttien fasilitoimassa työpajassa. Johtoryhmän työnohjaus keskittyi organisaation kehittämisen ja henkilöstövaihdosten tuottamien muutosten hallintaan. Talous Museon talous toteutui suunnitellusti. Käyttötalouden pieni liikkumavara kohdennettiin Pentalan saaristomuseoon kohdistuvaan työhön. TAPAHTUMA- JA KULTTUURIPALVELUT Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut vastaa kulttuuritalojen ja -tilojen toiminnasta, suurtapahtumista sekä elävän kaupunkikulttuurin rakentamisesta ja kehittämisestä Espooseen yhteistyössä kaupunkilaisten ja kumppanien kanssa. Toiminta Sellosalin syyskauden runsas tarjonta sai hyvää palautetta asiakkailta. Monet rytmimusiikin ja lastenohjelmiston esitykset olivat loppuunmyytyjä.
Kulttuurilautakunta 14.02.2017 Sivu 10 / 10 Myös senioreille suunnatut maksuttomat iltapäivätapahtumat keräsivät kiitosta. Sellosalin tapahtumien ja kävijöiden määrä kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Espoon kulttuurikeskuksen marras joulukuun tuotannot painottuivat talon profiilille ominaisesti orkesteri-, teatteri- ja lastentuotantoihin. Marraskuussa talossa vieraili Up with People -kiertue, jossa 100 nuorta 20 eri maasta esitti tanssi- ja musiikkishow n The Journey. Toinen kansainvälinen tähtihetki oli Mikko Savolaisen Sulukule. Istanbul Romaniyhteisön tuho -valokuvanäyttely. Näyttelykeskus WeeGeen museoissa oli enemmän kävijöitä kuin vuonna 2015. Marraskuun lopussa WeeGeellä järjestettiin joulumarkkinat. Käsityöläisten tuotteiden lisäksi tarjolla oli museoiden jouluisia työpajoja ja teemakohtaisia opastuksia. WeeGeen ja sen museoiden henkilökunnasta nimetyt poikkiorganisatoriset tiimit saivat päätökseen palvelumuotoiluprosessin, jonka perusteella näyttelykeskuksen yhteistä palvelulupausta ja museoiden välistä yhteistyötä kehitetään. Kehittämistyön ytimessä on yhteistoimintamallikokeilu: museojohtajien ohjauksessa työskentelyn aloittaa ohjausryhmä sekä erikseen nimettävät projektikohtaiset tiimit. Aluekulttuuritalot kasvattivat kävijäkuntaansa ja talojen toiminnan ja profiilien kehittäminen eteni. Maahanmuuttajataustaisille naisille suunnattu matonkudonnan taideprojekti käynnistyi Avo ry:n, OmaKoto -hankeen ja tulosyksikön esikunnan yhteistyönä. Viidessä päiväkodissa käynnistyi taidekasvatusprojekti. Robotiikkaan tutustui kaksi päiväkotia, ja kolme uuden sirkuksen projektia jatkuu alkuvuoteen 2017. Tapahtumien suoria lähetyksiä ja jälkitaltiointeja varten avattiin oma kanava osoitteessa espoo.fi/livetapahtumat, mikä mahdollistaa tapahtumakokemuksen esimerkiksi palvelutaloissa. Itsenäisyyspäivän juhlakonserttia seurasi netissä 7600 katsojaa areenan 5000 hengen yleisön lisäksi. Tapiolan keskustornin huipun valaistus uudistettiin yhteistyössä Tapiolan Killan kanssa osana Espoon Suomi 100 - juhlavuotta. Suomen satavuotisjuhlavuotta käynnisteltiin myös yllättämällä tuhannet kaupunkilaiset kahvilla ja ilmapalloilla aamuruuhkissa Espoon keskuksessa, Leppävaarassa ja Tapiolassa. Espoon keskuksen Kannussa järjestettiin joulun ja uudenvuoden välipäivinä lapsille Urbanproject mini -tapahtuma ja nuorille kansainvälinen Urbanproject-ilmiötapahtuma. Tapahtumat tavoittivat kahden päivän aikana 360 lasta ja 150 nuorta. Kävijöitä oli laajasti myös sosiaalihuollon piiristä ja monikulttuurisista yhteisöistä. Espoo Metro Areenan kanssa tehtiin yhteistyötä osallistumalla Hevisauruskonserttiin joulukuussa. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut jakoi 1000 konserttilippua vähävaraisille lapsiperheille kaupungin sosiaalitoimen ja lastensuojelujärjestöjen kautta. Tapahtumaan osallistui 3500 kävijää.
Kulttuurilautakunta 14.02.2017 Sivu 11 / 11 Henkilöstö Palvelualueen henkilöstössä tapahtui paljon muutoksia. Harjoittelijoiden ja työllistettyjen käyttöä on lisätty, mikä auttaa kausiluontoisesti ruuhkaantuvien työtehtävien hoidossa. Lisäksi palvelualue kantaa osaltaan yhteiskuntavastuuta ja tarjoaa nuorille opiskelijoille hyödyllistä työkokemusta. Talous Tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden kuluvan vuoden talouden toteumaennusteen toimintakate on talousarvion mukainen. Nettobudjetin tavoitteet saavutettiin. Toiminnassa korostettiin kustannustehokkuutta, asiakaslähtöisyyttä sekä tuottavuuden parantamista laadukkaiden ja yleisöä kiinnostavien palvelujen tuottamiseksi. KAUPUNGINORKESTERI Tapiola Sinfonietta sivusi kausikorttien kaikkien aikojen myyntiennätystään: kausikortteja ostettiin vuodelle 2017 679 kappaletta (tilanne 31.12.2016). Orkesterin yleisömäärä kasvoi 2,4 prosenttia vuonna 2016. Marraskuussa orkesteri jatkoi säveltäjä Erkki Sven-Tüürin sävellysten levyttämistä. Levytys valmistuu toukokuussa 2017. Orkesteri esiintyi viidessä konsertissa Hongkongin Musicus Fest - festivaalilla 23. 27.11.2016. Solisteina olivat viulisti Pekka Kuusisto ja pianisti Paavali Jumppanen sekä kapellimestarina Tapiola Sinfoniettan konserttimestari Janne Nisonen. Vierailuun kuului konserttien ohella esiintymiset radio- ja televisiokanavilla. Tapiola Sinfoniettan Hongkongin vierailun tavoite oli vahvistaa Espoon Aasian-strategiaa ylläpitämällä kontakteja aasialaisiin sijoittajiin ja kulttuuritoimijoihin. Suomen Hongkongin pääkonsulaatti osallistui vahvasti vierailuun ja hyödynsi orkesteria Suomi-kuvan rakentamisessa. Suomi 100 -vuoden juhlallisuudet toteutettiin Tapiola Sinfoniettan vierailun yhteydessä. Yhteistyö jatkuu Musicus Societyn ja Musicus Fest -festivaalin esiintyjien vastavierailulla Suomessa huhtikuussa 2017. Henkilöstö Orkesterin toiminnan kartoitus jatkui joulukuussa järjestetyillä orkesterin kehittämispäivillä. Kehittämispäivien aikana saatiin päätökseen syksyn 2016 aikana aloitettu toiminnan ja sen painopisteiden kartoitus. Orkesterin ja Espoon työterveyshuollon välisen yhteistyön suunnittelu valmistui. Tammikuussa 2017 alkaa yli 55-vuotiaille muusikoille tarkoitettu vuoden kestävä kuntoutusohjelma, millä pyritään varautumaan orkesterin henkilöstön ikääntymisestä mahdollisesti aiheutuviin sairauspoissaoloihin.
Kulttuurilautakunta 14.02.2017 Sivu 12 / 12 Talous Orkesteri on hankkinut vuodelle 2016 myönnetyllä investointirahalla soittimia mm. lyömäsoittajien, puu- ja vaskipuhallinsektioiden sekä II viulusektion käyttöön. Lisäksi orkesterin kalustoa on uusittu käyttömenoista. Kaluston pakollisen uusimisen ja sairauspoissaoloista johtuvan lyhytaikaisen työvoimatarpeen vuoksi kaupunginorkesterin toimintakate ylittyy noin. 48 000 eurolla. INVESTOINNIT Nettobudjetoidun tulosyksikön 9535 investointimääräraha oli 0,9 milj. euroa josta palvelualueet käyttivät noin 0,8 milj. euroa. Tiedoksi
Kulttuurilautakunta 14.02.2017 Sivu 13 / 13