Kunnanjohtajan katsaus alkuvuoteen Yleinen kehitys... 3 Väestö... 4 Työttömyys... 4

Sisällysluettelo Kunnanjohtajan katsaus alkuvuoteen 2017... 2 Yleinen kehitys... 3 Väestö... 4 Työttömyys... 4 1. KOKO KUNNAN TOIMINTAKAUDEN TULOS 1.1-30.4.2017... 4 1.2 Tase... 6 1.3 Rahoituslaskelma... 7 1.4 Verotulojen erittely... 8 1.5 Valtionosuudet... 8 1.6 Velkaantuminen... 8 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN HALLINTOKUNNITTAIN... 9 2.1 HALLINTOPALVELUIDEN OSAVUOSIKATSAUS... 10 Työllistäminen... 10 Lomituspalvelut... 12 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto... 12 Hallintopalvelut yhteensä... 14 2.2. OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT OSAVUOSIKATSAUS... 16 Opetus- ja varhaiskasvatus yhteensä... 24 2.3 VAPAA-AIKAPALVELUT OSAVUOSIKATSAUS... 26 Vapaa-aikapalvelut yhteensä... 33 2.4 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT OSAVUOSIKATSAUS... 33 Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä... 43 2.5 TEKNISET PALVELUT OSAVUOSIKATSAUS... 43 Tekniset palvelut yhteensä... 52 3. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 53 Liitteet Liite 1 Muhoksen kunnan strategia

Kunnanjohtajan katsaus alkuvuoteen 2017 Kunnallistalouden tilanne vuoden 2017 tammi-huhtikuussa on parantunut hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Tammi-huhtikuun tulos oli noin 373.000 negatiivinen (v.2016 tammi-huhtikuun tulos oli miinuksella - 762.717 ). Vuosikate on positiivinen 669.947 ja viime vuonna vuosikate oli 246.779. Verotilitysten kumulatiivinen kertymä on ollut koko alkuvuoden heikompi kuin edellisenä vuonna ollen noin 180.000 pienempi kuin vastaavaan aikaan vuonna 2016 johtuen mm. valtakunnallisesta kiky-sopimuksesta. Kesäkuussa kuntaliiton julkistama verotulokehikon perusteella kuitenkaan vuoden 2017 talousarvion verotulokohdan toteutumisen suhteen tammi-huhtikuun perusteella ei ole suuria epävarmuustekijöitä. Talouden seurantaa etenkin tulojen (toimintatuotot, verotulot ja valtionosuudet) kehittymisen osalta ollaan kiinnitetty erityinen huomio. Päävastuualueiden osalta vuoden 2017 talousarvion määrärahoissa pysymisessä tulee edelleen olemaan keskiössä. Päävastuualueiden katsauksissa on tarkasteltu kuluvan vuoden näkymät toiminnan, talouden ja strategian toteutumisen kannalta. Palvelujen ostoissa alkuvuoden kuukaudet ovat olleet suurempia luin edellisenä vuonna. Ostopalvelut ovat kasvaneet viime vuodesta noin 300.000 :lla. Huhtikuussa järjestettiin Suomessa kunnallisvaalit ja Muhokselle valittiin 27 valtuutettua toimikaudeksi 1.6.2017 31.5.2021. Uuteen valtuustoon valittiin uusia valtuutettuja 12 ja entisiä tuli valituksi 15 valtuutettua. Sote-valmistelun mukaan Suomeen tulee 1.1.2019 maakunnalliset sote-alueet, jotka järjestävät sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon ns. maakuntamallin pohjalta. Samaan aikaan uudistetaan maakuntien, ELY-keskusten ja Aluehallintovirastojen hallintoa. Kuntien palvelutuotantoon ja rahoitukseen liittyvät asiat selkeytyvät kuluvan vuoden aikana. Väliaikaishallinto aloittaa toimintansa Pohjois-Pohjanmaalla syksyllä 2017. Uusi maakuntavaltuusto valitaan vuoden 2018 tammikuussa. Työttömyystilanteen parani Muhoksella vuoden 2017 alkupuoliskolla ollen huhtikuun lopussa 11,7 % (2016: 12,8 %). Muhoksen työttömyysaste oli lähes 2 prosenttiyksikköä alle Pohjois-pohjanmaan keskiarvon, joka oli 30.4.2017 13.5 %. Muhoksen väkiluku väheni tammi-huhtikuussa 4 henkilöllä ollen 30.4.2017 yhteensä 8993 asukasta. Jukka Syvävirta, kunnanjohtaja 2

Yleinen kehitys Taloudellinen tilanne Suomessa Suomen kansantalous kasvaa 1,2 % vuonna 2017. Kasvu on laaja-alaisempaa kuin viime vuonna, yksityisen kulutuksen ja investointien kasvun lisäksi viennin kasvu piristyy. Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat parantuneet, kasvua varjostaa tosin protektionismin uhka. Maailmankauppa kasvaa kuluvana vuonna 3 % ja sen ennustetaan kiihtyvän tästä vain hieman ennusteperiodin loppuun. Euroalueen kasvun kiihtyminen ja heikentyvästä eurosta johtuva vientikysynnän piristyminen tukevat Suomen talouskasvua. Viennin kehitys seuraa lähivuosina maailmankaupan kasvua ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa olisi päättynyt. Vuonna 2018 kokonaistuotannon kasvun ennustetaan olevan prosentin, josta se vuodelle 2019 kiihtyisi hieman reiluun prosenttiin. Vuosina 2018 2019 kasvun painopiste siirtyy yksityisestä kulutuksesta ulkomaankauppaan. Yksityisten investointien kasvu perustuu kuluvana vuotena yritysten laajennus- ja korvausinvestointeihin sekä kotitalouksien ja sijoittajien asunnon ostoaikeisiin. Raakaöljyn hinnan kallistuminen kiihdyttää inflaatiota kuluvana vuotena 1,2 prosenttiin ja kasvu kiihtyy hieman vuodelle 2018. Kilpailukykysopimuksen arvioidaan laskevan sopimuspalkkoja hieman mutta muiden tekijöiden vaikutuksesta nimellisten ansioiden ennustetaan kasvavan 0,5 % vuonna 2017. Kilpailukykysopimus ja vuoden 2017 alusta voimaan astuneiden työn tarjontaa lisäävät toimenpiteet edistävät työllisyyden kasvua. Työllisyys on viime vuosina kehittynyt myönteisesti heikosta talouskasvusta huolimatta. Työllisyyden suotuisaan kehitykseen vaikuttavat kilpailukykysopimukseen liittyvät toimet. Hallituksen asettama työllisyystavoite ei ennusteen valossa tule toteutumaan ja korkea pitkäaikais- sekä rakennetyöttömyys tulevat olemaan haaste kansantaloudelle. Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen jo viime vuosikymmenen lopulta lähtien. Julkisyhteisöjen rahoitusasema kohenee lähivuosina sopeutustoimien sekä viriävän talouskasvun johdosta jääden silti alijäämäiseksi. Julkinen velka suhteessa BKT:hen on kasvanut yhtäjaksoisesti jo pitkään ja velkasuhde jatkaa kasvuaan. Suomen alijäämä painui alle 3 prosentin viitearvon viime vuonna, mutta julkinen velka pysyy edelleen selvästi yli 60 prosentin viitearvon. Veroaste alenee lähivuosina. Kilpailukykysopimus laskee veroastetta merkittävästi. Myös menoaste alenee ennusteperiodilla. Sote- ja maakuntauudistuksen arvioidaan aluksi hieman heikentävän julkista taloutta. 3

Väestö Tilastokeskuksen antamien lukujen mukaan Muhoksen asukasluku oli huhtikuun 2017 lopussa 8993 (9068) asukasta, vähennystä edellisvuoden vastaavaan aikaan oli 75 asukasta. Työttömyys Muhoksen työttömyysaste oli huhtikuun lopussa 2017 11,7%. Koko maan työttömyysaste oli samaan aikaan 10,2 %. 1. KOKO KUNNAN TOIMINTAKAUDEN TULOS 1.1-30.4.2017 Tuloslaskelma Tammi - huhtikuun toimintatuotot ovat 0,153 milj.euroa suuremmat kuin vuoden 2016 vastaavalla ajanjaksolla. 4

Toteutuneet toimintakulut ovat 0,393 milj.euroa pienemmät kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2016. Henkilöstömenot ovat ( -0,688 milj euroa) pienemmät kuin vastaavalla ajanjaksolla ja taasen palvelujen ostot ovat suuremmat (0,299 milj.euroa) Tammi-huhtikuun toimintakate oli 0,546 milj.euroa pienempi kuin vuonna 2016 vastaavana aikana. Verotulot olivat 0,177 milj.euroa pienemmät kuin vuonna 2016 tarkastelujaksolla. Huomattavaa on, että vuonna 2015 tehtiin kunnallisveroon korotus. Verotulot eivät ole kehittyneet ajanjaksolla 2017 suunnitellusti. Valtionosuudet ovat kertyneet suunnitelman suuret kuin vastaavana aikana vuonna 2016. mukaisesti ajanjaksolla ollen lähes yhtä Vuosikate on 0,423 milj.euroa parempi kuin vuonna 2016, ollen vuonna 2017 0,669 milj.euroa. Tammi-huhtikuun tulos muodostuu edelleen vahvasti alijäämäiseksi ollen 0,373 milj.euroa. Vastaavana aikana vuonna 2016 tulos oli alijäämäinen 0,762 milj.euroa. Valtuusto on hyväksynyt vuoden 2017 aikana tammi-huhtikuussa seuraavat talousarviomuutokset: Käyttötalouteen vaikuttaneet talousarviomuutokset: Ø Kvalt 27.2.17 7 Yläkoulun vesitornin purkaminen. Lisämääräraha 250.000. Määrärahan lisäys heikentää tulosta. Ø Kvalt 27.3.17 16 Koulunkäynninohjaajan palkkaaminen Hyrkin koululle. Lisämääräraha 4.900. Määrärahan lisäys heikentää kunnan tulosta. Investointiosaan vaikuttaneet talousarviomuutokset: Ø Kvalt 30.01.17 3 Kunnan varikon toimintojen siirto. Lisämääräraha 193.000. Ø Kvalt 27.3.17 14 Kylmälänkyläntien tievalaistus. Lisämääräraha 16.000. Katetaan lisäämällä lainanottovaltuutta. Ø Kvalt 24.4.17 23 Laitasaaren telaranta. Menoja 35.000 ja tuloja 21.000. Erotus 14.000 siirrettiin kp:lta 8860 (Oulujoen moninaiskäyttö). 5

1.2 Tase 6

1.3 Rahoituslaskelma 7

1.4 Verotulojen erittely Verotulojen erittely Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten 2017 01-04 2017 jälkeen Kunnallisvero 24 000 000 24 000 000 9 105 416 14 894 584 Kiinteistövero 3 625 000 3 625 000 48 935 3 576 065 Yhteisövero 1 200 000 1 200 000 313 427 886 573 Verotulot yhteensä 28 825 000 28 825 000 9 467 778 19 357 222 Verotulot olivat 0,177 milj.euroa pienemmät kuin vuonna 2016 tarkastelujaksolla. Huomattavaa on, että vuonna 2015 tehtiin kunnallisveroon korotus. Verotulot eivät ole kehittyneet ajanjaksolla 2017 suunnitellusti. 1.5 Valtionosuudet Valtionosuuksien erittely Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten 2017 01-04 2017 jälkeen Kunnan peruspalv valt.os. ml tasaukset 25 516 265 25 516 265 8 502 352 17 013 913 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valt os -316 265-316 265-46 144-270 121 Valtionosuudet yhteensä 25 200 000 25 200 000 8 456 208 16 743 792 Valtionosuudet ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti tarkastelujaksolla. 1.6 Velkaantuminen Velkaantuminen TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 VTP 2017 Ta-lainan nosto 5 000 000 6 000 000 8 500 000 8 500 000 19 036 000 Lisä ta-laina 16 000 Ta-laina yhteensä 5 000 000 6 000 000 8 500 000 8 500 000 19 052 000 Lyhennys 4 401 766 4 657 904 5 605 388 6 393 826 8 000 000 2 019 226 Nettolainanotto 598 234 1 342 096 2 894 612 2 106 174 11 052 000-2 019 226 Lainakanta 26 489 208 27 831 304 30 725 916 32 832 090 43 884 090 30 812 864 Lainat /as 2 944 3 095 3 391 4 596 4 861 3 426 Asukasluku 8 997 8 991 9 062 8 994 9 027 8 993 Lisäksi lyhytaikaista lainaa 8 500 000 8 500 000-8 500 000 11 000 000 Lainakanta 41 812 864 Lainat /as 4649 8

MUHOKSEN KUNTA on velkaantunut raskaasti. Tilinpäätöshetkellä (TP2016) vuoden vaihteessa lainaa oli yhteensä (pitkäaikainen ja lyhytaikainen) 41.332 milj.euroa, asukasta kohden 4596 euroa, tarkastelujakson lopussa huhtikuussa 2017 lainakanta oli 41.812 milj, asukasta kohden 4649 euroa/asukas. 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN HALLINTOKUNNITTAIN Tässä osiossa esitetään hallintokuntien toimintakertomukset. Kunnanhallitus ei ole muuttanut toimintakertomuksia, vaan ne ovat lautakuntien hyväksymiä ja ilmoittamia. Suunnitelma talouden tasapainottamiseksi on lisätty hallintokunnittain viranhaltijavalmistelun pohjalta kunnanhallituksen osavuosikatsaukseen. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN HALLINTOKUNNAT YHTEENSÄ Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Alitus-/ Käyttö 2017 2017 muutos 2017 01-04 Ylitys % HALLINTOPALVELUT(KONSERNIPALVELUT) TOIMINTATUOTOT 6 728 142 6 728 142 1 867 609,78 4 860 532,22 27,8 TOIMINTAKULUT -10 506 509-10 506 509-3 019 232,76-7 487 276,24 28,7 TOIMINTAKATE -3 778 367 0-3 778 367-1 151 622,98-2 626 744,02 30,5 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -73 280-73 280-22 961,58-50 318,42 31,3 LASKENNALLISET ERÄT 1 125 689 1 125 689 413 096,53 712 592,47 36,7 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -2 725 958 0-2 725 958-761 488,03-1 964 469,97 27,9 OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT TOIMINTATUOTOT 1 020 499 1 020 499 431 889,44 588 609,56 42,3 TOIMINTAKULUT -17 338 532-4 900-17 343 432-6 024 567,56-11 318 864,44 34,7 TOIMINTAKATE -16 318 033-4 900-16 322 933-5 592 678,12-10 730 254,88 34,3 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -230 054-230 054-96 648,61-133 405,39 42 LASKENNALLISET ERÄT -396 352-396 352-145 311,13-251 040,87 36,7 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -16 944 439-4 900-16 949 339-5 834 637,86-11 114 701,14 34,4 VAPAA-AIKAPALVELUT TOIMINTATUOTOT 663 893 663 893 217 631,64 446 261,36 32,8 TOIMINTAKULUT -2 220 339-2 220 339-856 839,06-1 363 499,94 38,6 TOIMINTAKATE -1 556 446 0-1 556 446-639 207,42-917 238,58 41,1 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -80 269-80 269-32 016,88-48 252,12 39,9 LASKENNALLISET ERÄT -50 651-50 651-18 570,31-32 080,69 36,7 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -1 687 366 0-1 687 366-689 794,61-997 571,39 40,9 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TOIMINTATUOTOT 3 978 609 3 978 609 1 330 587,58 2 648 021,42 33,4 TOIMINTAKULUT -33 526 167-33 526 167-11 214 207,17-22 311 959,83 33,4 TOIMINTAKATE -29 547 558 0-29 547 558-9 883 619,59-19 663 938,41 33,4 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -104 730-104 730-40 405,14-64 324,86 38,6 LASKENNALLISET ERÄT -522 111-522 111-191 802,36-330 308,64 36,7 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -30 174 399 0-30 174 399-10 115 827,09-20 058 571,91 33,5 TEKNISET PALVELUT TOIMINTATUOTOT 7 735 967 7 735 967 2 627 656,35 5 108 310,65 34 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN -708,63 708,63-100 TOIMINTAKULUT -6 884 002-250 000-7 134 002-2 508 157,80-4 625 844,20 35,2 TOIMINTAKATE 851 965-250 000 601 965 118 789,92 483 175,08 19,7 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -2 562 452-2 562 452-851 091,85-1 711 360,15 33,2 LASKENNALLISET ERÄT -156 575-156 575-57 412,73-99 162,27 36,7 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -1 867 062-250 000-2 117 062-789 714,66-1 327 347,34 37,3 Yhteensä TOIMINTATUOTOT 20 127 110 20 127 110 6 475 374,79 13 651 735,21 32,2 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN -708,63 708,63-100 TOIMINTAKULUT -70 475 549-254 900-70 730 449-23 623 004,35-47 107 444,65 33,4 TOIMINTAKATE -50 348 439-254 900-50 603 339-17 148 338,19-33 455 000,81 33,9 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -3 050 785-3 050 785-1 043 124,06-2 007 660,94 34,2 LASKENNALLISET ERÄT TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -53 399 224-254 900-53 654 124-18 191 462,25-35 462 661,75 33,9 9

2.1 HALLINTOPALVELUIDEN OSAVUOSIKATSAUS Toimialajohtajan katsaus Hallintopalveluiden toimintatuotot ovat toteutuneet 27,76%:sti (33,32%). Myyntituottojen alkuvuoden kertymä on pienempi kuin edellisenä vuonna. Alkuvuoden osalta lomituksen laskutus 28,18% on alle talousarvion tasaisen kertymän (33,32%). Toimintakulut kertymä on 28,74%. Hallintokunnan suurin yksikkö on lomituspalvelut. Toimialojen tulee osavuosikatsauksen yhteydessä raportoida siitä, miten valtuuston hyväksymässä talousarviossa pysytään. Talousarvion pitävyydelle on hallintopalveluiden osaltakin joitain uhkia. Maankäyttö ja kaavoituksen määrärahan käyttö vaihtelee hankkeiden mukaan. Muiden sitovuustasojen osalta talousarvio on tiukka ja vaatii tarkkaa taloudenpitoa. Hallintopalveluissa siirryttiin vuonna 2016 sähköisiin järjestelmiin koko kunnan näkökulmasta. Palkkahallinnossa otettiin uudet sähköiset järjestelmät joilla saavutettiin tuottavuutta, tehokkuutta ja työnmielekkyyttä yksittäisen työntekijänkin näkökulmasta katsottuna. Palaute on ollut yksinomaan positiivista henkilöstöltä alkuvuoden 2017 aikana. Työllistäminen Hallintopalveluiden vuoden 2016 tammi-huhtikuun osavuosikatsaukseen työllistämisen tilanteesta ja toimenpiteistä: Muhoksen työttömyysaste oli vuoden 2017 huhtikuussa 11,7 % ja työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 454 henkilöä, joista 61 oli alle 25-vuotiaita ja heistä 12 nuorta oli alle 20 vuotiaita. (Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 30.4.2016 ELY). Tammi-huhtikuun 2017 aikana kuntaan on ollut työllistettynä palkkatuettuna yht. 6 henkilöä, joista kaksi on ollut velvoitetyöllistettäviä. Palkkatukityöjaksonsa jälkeen kaksi henkilöä on työllistynyt. Kunnan hallintokunnissa on tammi-huhtikuun 2017 aikana ollut kuntouttavassa työtoiminnassa tai työkokeilussa 5 henkilöä. Valmennuspaja Tärpissä tammi-huhtikuun 2017 aikana Tärpissä on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa 46 pitkäaikaistyötöntä, joista kaksi on työtoiminnassa myös kunnan yksiköissä. Asiakkaita Tärpissä on ollut yhteensä 65. Osalla heistä asiakkuus on sosiaalitoimen ja pajan omilla sopimuksilla tai he ovat olleet palvelunohjauksessa. Lisäksi avoimien työnhaunpäivän ja työttömien kahvilan asiakkaina on ollut useita työttömiä. 10

Valmennuspaja Mahiksella on kuntouttavassa työtoiminnassa alkuvuonna ollut 19 nuorta. Lisäksi nuoria on pajatoiminnassa sosiaalitoimen ja pajan omilla sopimuksilla tai he ovat olleet palvelunohjauksessa. Asiakkaina Mahiksella on ollut yhteensä 44 nuorta. Kahvila Winkissä on käynyt myös muita nuoria työ- ja koulutusasioissa. Kunnan työmarkkinatukiosuudet tammi-huhtikuussa 2017 ja vertailu edellisen vuoden kuntaosuuksiin: 2017 Tmt-päiviä 2016 Tmt-päiviä Kuukausi Hlöitä 500 700 1000 Maksuosuus UusiKuukausi Hlöitä 500 700 1000 Maksuosuus Uusia Tammikuu 109 23 8 29 40 815,82 7 Tammikuu 106 22 8 21 39 186,57 9 Helmikuu 106 24 8 28 36 498,04 6 Helmikuu 103 23 10 20 36 693,24 7 Maaliskuu 111 25 9 28 41 793,78 8 Maaliskuu 103 28 8 22 42 181,61 10 Huhtikuu 96 24 9 24 34 355,67 7 Huhtikuu 96 29 8 21 37 533,07 7 Toukokuu Toukokuu 102 27 7 23 38 951,01 5 Kesäkuu Kesäkuu 100 26 6 23 41 090,00 12 Heinäkuu Heinäkuu 101 27 7 20 40 520,04 15 Elokuu Elokuu 110 25 5 24 45 469,00 11 Syyskuu Syyskuu 108 22 6 27 40 982,81 11 Lokakuu Lokakuu 106 22 6 26 39 712,61 10 Marraskuu Marraskuu 110 21 5 26 45 375,13 6 Joulukuu Joulukuu 106 22 6 26 43 057,29 7 153 463,31 490 752,38 Keskiarvot v. 2016 38 365,83 /kk Keskiarvot v. 2016 40 896,03 /kk 105,5 hlöä/kk 104 hlöä/kk Nuorten kesätyösetelin tuki myönnettiin yhteensä 56:lle ja kesäyritystuki kahdeksalle nuorelle. Kunnan kesätyöpaikan sai tänä vuonna yhteensä 77 nuorta. Hakemuksia kohderyhmältä (1999-2001 syntyneet) saapui yhteensä 110 kpl. 11

Lomituspalvelut Lomituspalvelut ovat Sosiaali- ja terveysministeriön alaista maatalousyrittäjien sosiaaliturvaa, jota Maatalousyrittäjien eläkelaitos valvoo. Palveluilla turvataan maatalousyrityksen häiriötön toiminnan jatkuvuus sinä aikana, kun yrittäjä on vuosilomalla tai hän on sairauden, kuntoutuksen, opintojen yms. tilapäisten syiden vuoksi kykenemätön osallistumaan yrityksen tehtävien hoitoon. Toiminta tukee viljelijöiden ammatissa viihtymistä ja psyykkistä hyvinvointia. Lomituspalvelut edistävät myös kunnan taloutta ja työllisyyttä sekä osaltaan turvaavat maaseudun asuttamista ja elinvoimaa. Vuosilomaa on käyttänyt 383 yrittäjää, sijaisapua on käyttänyt 112 yrittäjää sekä maksullista lomittaja-apua on käyttänyt 166 yrittäjää. Lomitettuja päiviä on yhteensä 7 589 päivää, jotka jakaantuvat seuraavasti: 3 153 päivää vuosilomaa, 3 211 päivää sijaisapua ja 798 päivää maksullista lomittaja-apua. Lomituspalvelua hakeneista tiloista 12,8 % on itse järjestetyn lomituksen piirissä. Lomituspalvelut siirtyy 1.1.2019 alkaen uuteen maakuntahallintoon. Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto Jaosto piti kaksi kokousta. Jaosto esitti kunnanhallitukselle 11.1., että kunta lähtee mukaan Suomen ympäristökeskuksen ja Micropolis Oy:n VÄRE-hankkeeseen, joka on jatkoa vähähiilisyyshankkeelle. Valtuusto hyväksyi esityksen 30.1. Biotalouteen, vähähiilisyyteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvät kehittämishankkeet ovat tulevaisuudessa keskeisiä niin kunnissa kuin valtakunnallisestikin. Jaosto päätti 15.3., että Muhoksen kunta osallistuu Kotuksen paikannimien digitointi - hankkeeseen. Jaosto esitti 15.3. vuoden 2016 toimintakertomuksessaan kriittisiä havaintoja sisäisestä valvonnasta, riskienhallinnasta sekä kuntayhtiöiden hallinnosta. Kehittämishankkeet Muhoksen kunnan toteuttamisvastuulla ovat seuraavat OUMO-hankkeet - Montta-Pyhäkosken Kala-apajan Suomi100-hanke; toteutuu suunnitellusti; brändi vahvistuu merkittävästi tänä vuonna, ja siitä pitäisi huolehtia jatkossakin; kokoava voima puuttuu vielä - Oulujoki-työryhmän käynnistäminen; työssä päästiin vasta alukuun - Laitasaaren telarannan rakentaminen; toteutuu Lisäksi Muhos on mukana seitsemässä muussa OUMO-hankkeessa, joista yksi on uuden kalojen kiinniottolaitteen toiminnan käynnistäminen. Sen vihkiäiset ovat 23.8. Muhoksen kunnan rahoitukseen hakemia Humanpoliksen hallinnoimia OUMO-hankkeita olivat: - Vanhan Oulujoki-aineiston inventointi ja digitointi; lähtenyt hyvin käyntiin 12

- Oulujokiesittely 1 ja 2; onnistunut hyvin, tuloksena mm. useita uusia esitteitä Humanpolis hallinnoi myös Muhoksen kunnan osittain alulle panemaa Oulujokilaakson ja Liminganlahden kulttuuri- ja luontoympäristön maailmanperintöarvot esiselvitys-hanketta. Tämä rahoitus tulee pääosin Pohjois-Pohjanmaan Liitolta. Valtuusto päätti leader-rahoituksen hakemisesta Oulujokilaakson Tervareitistön kehittäminen hankkeeseen; neljän kunnan hankehakemus ei ehtinyt käsittelyyn ennen kesää, mutta viimeistellään syksyn ensimmäisen kokoukseen. Tärkeimmät hankeasiat: - OUMO-hanke Oulujoki-työryhmän käynnistäminen, jossa pyritään kuntien, asiantuntijoiden, asukkaiden ym. tahojen yhteisen kehittämis- ja keskustelufoorumin muodostamiseen; toiminta tulisi vakiinnuttaa tulevina vuosina; asiantuntijan kehittämisesitykset valmistuvat elo-syyskuussa; Oulujoki on merkittävä matkailu- ja virkistyskohde, ja sen moninaiskäyttö tarjoaa paljon mahdollisuuksia kunnan kehittämiselle ja elinvoimalle - maailmanperintö-hanke, joka realisoituessaan on hyvin pitkä- ja monivaikutteinen elinvoimaa lisäävä hankekokonaisuus. Elinkeinopalvelut Palvelut tuotettiin entisellä konseptilla Oulun seudun Uusyrityskeskuksen ja Humanpolis Oy:n ostopalveluilla. Elinkeinotiimi sai uutta puhtia Muhoksen Yrittäjät ry:n hallituksen kokoonpanon uudistuksesta. Elinkeinopoliittista selontekoa voisi hyödyntää enemmän, mm. kunnan strategiatyössä. Uusyrityskeskuksen ja Humanpoliksen osavuosikatsaukset eivät olleet käytettävissä, mutta annetaan tiedoksi erikseen. Järjestettiin muun muassa seuraavat tapahtumat - yrittäjäilta 25.1. - Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n kanssa yhteinen tapaaminen - kunnan johtoryhmän ja Muhoksen Yrittäjät ry:n yhteinen kokous hankintateemasta - Hanhikivi-ilta 25.4. Viestintä ja matkailuinformaatio Markkinoinnin menot ovat etupainotteisia, mikä näkyy TA:n toteumassa. Jaosto oli 2016 esittänyt viestintäasiantuntijan määräaikaisen toimen sisällyttämistä vuoden 2017 talousarvioon. Se ei toteutunut. Humanpolis Oy:öön palkattiin oma viestintäasiantuntija, mutta hänen palveluksiaan ei ole ehditty hyödyntämään. Kevään painopisteitä viestinnässä ovat olleet: - kunnan rakentajaesitteen uusiminen - Oulun Rakentajamessut 7.-9.4.; uutta oli ekorakentamisen yhteistyö Oulun Yliopiston kanssa; teemaa jatketaan ensi vuonna 13

- Oulun Erämessut 25.-28.5. kärkenä Montta-Pyhäkosken Kala-apaja; tänä vuonna omalla osastolla markkinointiyhteistyössä mediapersoona Janne Pekkalan kanssa - kunnan facebook-profiilin perustaminen ja ylläpito-ohjeistus - torin matkailuinfon sisällön luominen; painotus on loppuvuodessa - kunnan kaavoituksen ja tonttipörssin internet-sivujen uusiminen - Suomi100-tapahtumien viestintä - matkailun ja elinkeinopalvelujen internet-sivujen uusiminen siirtyi syksyyn. Kunnan näkyvyyttä hankittiin selvästi aiempaa enemmän mm. Kalevan, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehden ja Oulu-lehden edullisilla mainossopimuksilla, sekä sosiaalisella medialla. Liikelahjoja uusittiin, teetettiin mm. oman designen mukaisessa pakkauksessa olevia Tervakompiaisia, jotka olivat erittäin suosittuja messumaistiaisina. Tapahtumien osalta keskeinen oli Suomi100-teema, jonka ohjausryhmässä kehittämispäällikkö toimi. Kehittämispäällikön valmisteluvastuulla olivat erityisesti LohtaLeipää- ja Tähtien polkuhankkeet. Jatkossa tulisi huolehtia hankerahalla alulle saatujen asioiden elinkelpoisuudesta tulevaisuudessakin. Näitä ovat mm. Kala-apajan brändi, kehittäminen ja markkinointi, LohtaLeipää-tapahtuma, Oulujoki-ilta marraskuun alussa, sekä ennen kaikkea Oulujokifoorumin rakentaminen, joka voi ottaa vuosia. Kehittämispäällikkö ilmoitti alkuvuodesta jäävänsä eläkkeelle 1.9. Hallintopalvelut yhteensä 14

15

Suunnitelma talouden tasapainottamiseksi Lakisääteistä velvoitetta talouden tasapainottamisen suunnitelman päivittämiselle ei ole, koska tällä hetkellä taseen edellisten vuosien ali-/ylijäämä on positiivinen. Suunnitelmaa on kuitenkin syytä päivittää kunnan kiristyvän taloustilanteen johdosta vuosille 2018-2021 2.2. OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT OSAVUOSIKATSAUS Toimialajohtajan katsaus Laskennallisella tasaisella kertymällä tammi-huhtikuun toteuma olisi 33,33 %. Opetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen toteuma oli 1.1. 30.4.2017 34,42% (2016 34,95%, 2015 34,6 % ja 2014 35,43%). Talousarvion toteutuma 30.4.2017 on koko opetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen tasolla seuraava: Toimintatuotot 42,32% (2016 32,49% ja 2015 40,07 %). Toimintakulut 34,74% (2016 34,78% ja 2015 35,00 %) Toimintatuottojen osuus on viime vuoteen verrattuna noin 48 600 euroa suuremmat (431 889,44 ja 383 252,48 ). Toimintatuotoista myyntituotot ovat noin 23 600 euroa pienemmät, maksutuotot ovat noin 9000 euroa suuremmat ja tuet ja avustukset ovat noin 63 600 euroa suuremmat (mm. erityisopetuksen laadun kehittäminen, tutor-opettajatoiminta, 16

varhaiskasvatuksen hanke). Toimintakulut ovat pienentyneet noin 144 000 eurolla (6 024 567 ja 6 168 470 ). Toimintakuluista henkilöstökulut ovat pienentyneet noin 144 000 euroa. Sitovuustasoittain on toimintakulujen toteutuma (suluissa vuoden 2016) seuraava: - Hallinto 35,34% (28.23%) (nousu johtuu mm. projekteista) - Muu perusopetus 34,79% (36.24%) - (Huovila 35,3% (36,4%), Hyrkki 34,8% (36,3%), Korivaara 35,5% (35,3%), Kylmälänkylä 34,9% (34,9%), Laitasaari 34,5% (35,3%), Kirkonkylän koulun aamu- ja iltapäivätoiminta 42,6% (39,2%) ja Laitasaaren koulun aamu- ja iltapäivätoiminta 137,2%. - Kirkonkylän koulu 35,60% (35.92%) - Yläkoulu 34,12% (35.17%) - Lukio 33,29% (33.58%) - Erityisopetus/laitoskoulut 35,42% (41.48%), Oulujoen koulu 56,3% (95,3%) - Varhaiskasvatus 33,62% (32,39%) - (Koivulehto 35,8% (33,5%), vuorohoito/koivulehto 31,1% (31,2%), avoin varhaiskavatus/koivulehto 34,2% (33,5%), Päivärinne 31,7% (33,9%), perhepäivähoito 36,3% (35,0%), Tenavat ryhmis 36,2% (31,8%) Ainoastaan lukio (33,29%), vuorohoito/koivulehto (31,1%) ja Päivärinteen päiväkoti (31,7%) ovat alittaneet tasaisen kulutuksen edellyttämän 33,33%. kulutuksen. Erityisopetuksen/laitoskoulun korkean toteumaluvun selittää se, että Oulujoen koulun laskutus tehdään vasta loppuvuodesta. Henkilöstömenot ovat talousarviossa suurin menoerä (n. 11,0 milj.), joten niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota ja toimintaa tehostavia toimenpiteitä on tehtävä mahdollisuuksien mukaan. Henkilöstökuluista palkat ja palkkiot ovat (n. 8,9 milj, opettajien palkat n. 5,3 milj. ja vakinaiset työsuhteiset n. 3,0 milj). Henkilöstömenojen eläkekulut ovat (n. 1,7 milj.) ja muut henkilöstösivukulut (n. 440 000 ). Henkilöstökulujen toteumaprosentti oli 34,76% (2016 34,8%). Henkilöstökulut ovat n. 144 000 euroa pienemmät kuin vuosi sitten (3 834 014, 03 ja 3 977 779,47 ). Palvelujen ostot ovat toiseksi suurin menoerä (n. 2,8 milj.). Palvelujen ostojen toteumaprosentti oli 35,67% (37,23%). Palvelujen ostot ovat noin 5000 euroa pienemmät kuin vuosi sitten (1 007 299,13 ja 1 012 643,40 ). Suurin näistä on ateriapalvelut (n. 1,0 milj.), ja sen toteumaprosentti oli 39,8% (39,7%). Toisena on rakennusten puhdistus (n. 596 000 ), toteumaprosentti 33,3% (33,4%). Kolmanneksi suurin menoerä on kuljetus (n. 600 000 ), toteumaprosentti 33,3% (37,3%). Vuokrien osuus on (1.987.188 milj) ja viime vuoteen verrattuna ovat vuokrat nousseet noin 28 000 eurolla, toteumaprosentti oli 32,23% (33,5%). Avustusten osuus on (1,2 milj.), joista suurin menoerä on lasten kotihoidon tuki (725 000 ). Lasten kotihoidon toteumaprosentti oli 33,06% (29,4%), viime vuoteen verrattuna noin 18 000 euroa pienemmät. Tämän hetkisten arvion perusteella opetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen talouden pysyminen talousarvioraamissa vaatii erityisen tarkkaa talouden seurantaa. Verrattuna edellisiin vuosiin 17

2014 (34,6%), 2015 (35,43%) ja 2016 (34,97%) on toteumaprosentti 34,42% tässä vaiheessa vielä talousarvion raameissa. Talousarviosta 2017 opetuspuolen käyttötalousmenoista vähennetyt määrärahat n 85 000 sekä ennakoimattomat henkilöstömenot erityisopetuksessa (mm. Oulujoen koulu ja Hyrkin koulun alueellinen pienluokka) ovat aiheuttaneet lisämäärärahatarpeita ja aiheuttavat haasteen pysyä annetussa talousarvioraamissa. Suunnitelman mukaisia toimenpiteitä on toteutettu seuraavasti: Kohde Vastuu Aikataulu säästö / tuotto euroina 1 Logistiikan sopeuttamisohjelma rehtorit 2016-2017 2 Palveluverkon kehittäminen hallinto ja 2016-2017 3 Perusopetuksen henkilöstörakenteen ja tuntikehyksen selvittäminen ja mahdollinen sopeuttaminen 4 Lukion kustannusrakenteen selvittäminen ja mahdollinen sopeuttaminen 5 Hallintorakenteen selkeyttäminen ja sopeuttaminen luottamushenkilöt hallinto, rehtori ja luottamushenkilöt 2016-2017 opetuspalvelujohtaja 2016-2017 ja luottamushenkilöt luottamushenkilöt, 2016-2017 pva-johtaja 6 Asiakasmaksujen päivittäminen hallinto 2016-2017 7 Muiden oppilashuollon kustannusten hallinto 2016-2017 selvittäminen 8 Työssä jaksamiseen panostaminen kaikki 2016-2017 9 Yhteistyön tehostaminen hallintokunnan kaikki 2016-2017 sisällä 10 Kestävän kehityksen huomioiminen arjen kaikki 2016-2017 toiminnoissa 1. Logistiikan sopeuttamisohjelma kuljetusreittien suunnittelun tehostaminen asiakkaan näkökulmasta koulujen alkamis- ja loppumisaikojen ja linjavuorojen aikataulujen yhteensovittaminen kuljetusoppilaiden sijoittaminen samalle luokalle koulukuljetusperiaatteiden päivittämisessä huomioidaan myös taloudelliset resurssit Toteutuneet toimenpiteet 2017: Työjärjestykset pyritään tekemään myös linjavuorojen aikataulut huomioiden. Toisena merkittävänä lähtökohtana on ollut kuljetusten tehostaminen asiakkaan näkökulmasta eli mahdollisimman joustavat kuljetusajat. Kuljetusoppilaiden sijoittaminen samalle luokalle on ollut yhtenä tekijänä luokkia muodostettaessa. Samoin erilliskuljetuksessa olevat oppilaat on pyritty laittamaan samaan kyytiin. Ns. lisäkuljetukset on kilpailutettu. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi ostoliikenteen hankinnan ajalle 1.8.2017-31.7.2019 (5.4.2017 55). 2. Palveluverkon kehittäminen joustava oppilaaksiottoalueiden tarkastelu opetus- ja varhaiskasvatuspalveluiden kehittämissuunnitelman laatiminen koulu- ja varhaiskasvatusverkon säännöllinen tarkastelu 18

Toteutuneet toimenpiteet 2017: Oppilaaksiottoalueita on tarkasteltu siinä mielessä joustavasti, että anomuksesta koulunkäyntilupa on myönnetty muuhun kuin omaan lähikouluun. Oppilaaksiottoalueesta ja niiden tarkastelemisesta on keskusteltu monissa eri yhteyksissä mm. rehtorikokouksissa liittyen oppilasmäärän kasvuun tietyillä alueilla. Koulu- ja varhaiskasvatusverkosta on keskusteltu mm. opetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen esimieskokouksissa, rehtorikokouksissa ja varhaiskasvatuksen johtoryhmässä, mutta myös muissa yhteyksissä, osaltaan saadun palautteen perusteella. Hallintokunnan kehittämisestä on keskusteltu lähinnä esimieskokouksissa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta nimesi kokouksessaan 8.2.2017 7 opetus- ja varhaiskasvatuspalveluiden kouluverkkoselvityksen työryhmän. 3. Perusopetuksen henkilöstörakenteen ja tuntikehyksen selvittäminen ja mahdollinen sopeuttaminen jakotuntien myöntämisperusteiden yhtenäistäminen tuntikehyksen ja ryhmäkokojen sopeuttaminen Toteutuneet toimenpiteet 2017: Lukuvuoden 2017-2018 esi- ja perusopetuksen tuntikehys on hyväksytty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 5.4.2017 41. Erityisopetuksen tuntikehys on hyväksytty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 5.4.2017 42. Jakotunteja on myönnetty yhtenäisin perustein. Perusopetuksen opetussuunnitelman 2016 tuntijaon muuttaminen on hyväksytty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 8.3.2017 24. 4. Lukion kustannusrakenteen selvittäminen ja mahdollinen sopeuttaminen lukion tuntikehyksen sopeuttaminen vastaamaan oppilasmäärää yhteistyön syventäminen muiden lukioiden kanssa Toteutuneet toimenpiteet 2017: Lukion tuntikehys on hyväksytty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 5.4.2017 43. Lukion tuntikehys on Muhoksen lukion kilpailukykyisenä pitämisen osalta merkittävä tekijä. Yhteistyötä on tehty lähikuntien lukioiden kanssa, erityisen tiivistä yhteistyö on ollut Utajärven ja Vaalan lukioiden kanssa. Muhoksen lukio kuuluu Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkostoon, elukio, joka on Pohjois-Pohjanmaan 22 itsenäisen lukion yhteistyöverkosto. Lisäksi Muhoksen lukio on mukana Sujuva-hankkeessa yhteistyölukion kanssa sekä Pohjois-Pohjanmaalta että Lapista. Hankkeen toteuttajina ovat Oulun ja Lapin yliopistot. 5. Hallintorakenteen selkeyttäminen ja sopeuttaminen joustava hallintorakenteen sopeuttaminen kaikilla tasoilla hallinnon toimitilojen keskittäminen yhteen paikkaan Toteutuneet toimenpiteet 2017: Hallintorakenteesta on keskusteltu talous huomioiden. Esimies on yksikössä tapahtuvan työn mahdollistaja, joiden kanssa yhteistyössä pyritään poistamaan työn esteet ja hidasteet. Opetus- ja varhaiskasvatuspalveluiden esimieskokouksessa 27.2.2017 pohdittiin ryhmätyönä yhteistyön tehostamista hallintokuntien välillä. 6. Asiakasmaksujen säännöllinen päivittäminen aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen säännöllinen tarkistaminen päivähoidon maksuperusteiden säännöllinen tarkistaminen tilojen käyttökorvausten yhtenäistäminen ja säännöllinen tarkistaminen 19

Toteutuneet toimenpiteet 2017: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskorvaukset vuodelle 2017 (8.2.2017 3). Lautakunta hyväksyi koululaisten iltapäivätoiminnan maksut lukuvuonna 2017-2018 (8.3.2017 27). Lautakunta hyväksyi varhaiskasvatuksen asiakasmaksut muutokset asiakasmaksuihin 1.3.2017 alkaen ja siirtyminen hoitoaikaperusteiseen laskutukseen 1.8.2017 (8.2.2017 2). Tilojen käyttökorvausten yhtenäistämisestä on keskustelu johtoryhmissä Oulun mallin pohjalta. 7. Muiden oppilashuollon kustannusten selvittäminen ja vaikuttavuuden arviointi oppilashuollon kustannusten jatkuva tarkastelu ja kustannuksia alentavat toimenpiteet avustajaresurssin joustava tarkastelu opetus- ja varhaiskasvatuspalveluiden sisällä avustajatarpeen määrittelyprosessin ottaminen käyttöön varhaiskasvatuksessa Lapset puheeksi menetelmää tarjotaan huoltajille Toteutuneet toimenpiteet 2017: Oppilashuollon kustannuksia on tarkasteltu säännöllisesti, ja erityisesti Oys:n psykiatrian ja Nuorten Ystävien menoja on pystytty ja pystytään vähentämään lautakunnan 5.4.2017 42 hyväksymällä alueellisella pienluokalla Hyrkin kouluun (0-3 luokat) ja kunnallisen alueellisen pienluokan (0-2 luokat) erityisluokanopettajan viran vakinaistamisella 1.8.2017 alkaen. Koulunkäynninohjaajaresurssi lukuvuodelle 2017-2018 on käyty läpi 24.4.2017 ja esimieskokouksessa 15.5.2017, ja se on työstetty koko perusopetus huomioiden. Varhaiskasvatuksen kaikki vakinaiset työntekijät on koulutettu LP-menetelmään. Keskustelut käydään 3 v. ja 5v. pääasiassa Vasu-keskustelun yhteydessä. Keskustelua tarjotaan myös aina tarvittaessa ja lisäksi siirtymätilanteissa. Perusopetuksessa on koulutettu 1. luokan opettajia ja 7.luokan luokanvalvojia. 8. Työssä jaksamiseen panostaminen selvitetään millä keinoilla pystyttäisiin parantamaan työssä jaksamista. sairauspoissaolojen ja sijaiskustannusten vähentäminen TYKY-toiminnan kehittäminen Toteutuneet toimenpiteet 2017: Työn alla on vuosikello, joka aikatauluttaisi toteuttavat asiat, ja toivottavasti vaikuttaisi positiivisesti stressitasoon. Yhteistyötä ja avointa keskustelua lisäämällä on pyritty parantamaan yhteenkuuluvuuden tunnetta, jolloin vaikeatkin asiat pystyttäisiin käsittelemään pitkittämättä. Kentällä on käyty keskustelemassa henkilöstön kanssa (tiedottaminen, kuunteleminen ja kynnyksen poistamista). On mahdollistettu koulutuksiin osallistuminen. Esimieskokouksessa 27.2.2017 ryhmätyönä pohdittiin yhteistyön tehostamista hallintokuntien välillä. Työssä jaksamiseen nousi esiin mm. resurssia kehittämistyöhön, yhteiset Tyky- ja koulutuspäivät. 9. Yhteistyön tehostaminen hallintokunnan sisällä koko hallintokunnan yhteiset koulutukset ja esimieskoulutukset toimintatapojen ja -valtuuksien yhtenäistäminen johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen Toteutuneet toimenpiteet 2017: Perusopetuksen yhteinen veso-päivä pidettiin 27.4.2017 aiheena: kilpailukykysopimus, LAPE-hanke ja arviointi. Ko. koulutuspäivään osallistui myös varhaiskasvatuksen ja lukion henkilöstöä. Johtoryhmätyöskentelynä on ollut rehtorikokoukset, 20

varhaiskasvatuksen johtoryhmän kokoukset ja koko hallintokunnan esimieskokoukset. Esimieskokouksessa 27.2.2017 esimiehet keskustelivat ryhmissä Yhteistyön tehostamista hallintokuntien välillä. Esimiehiä on osallistunut kunnan järjestämään esimieskoulutukseen 18.1.2017. Yhteisiä toimintatapoja ja valtuuksia on yhtenäistetty mm. koulutusten ja korvausten osalta. 10. Kestävän kehityksen huomioiminen arjen toiminnoissa kierrätyksen lisääminen energiaa ja vettä säästävät toimenpiteet yksiköissä kestävän kehityksen tehostettu huomioiminen kasvatustoiminnassa Toteutuneet toimenpiteet 2017: Alakoulujen opetussuunnitelmassa mainitaan kestävästä kehityksestä seuraavaa: Koulujen toimintakulttuurin tavoitteena on luoda toimintakulttuuria, joka edistää mm. kestävää elämäntapaa. Lukion opetussuunnitelmassa yksi painopisteistä on kestävä elämäntapa, joka on vielä purettu kestävän kehityksen tavoin osa-alueisiin. Kestävä kehitys näkyy joka oppiaineessa sekä vahvasti lukion toimintakulttuurissa. Laitasaaren koulu on Muhoksen kunnan lippulaiva, sillä se on kahdeksatta vuotta mukana Vihreä lippu toiminnassa. Se on osa kansainvälistä Eco Schools-ohjelmaa. Vihreä lipputeemat vaihtuvat toimintakausittain. Tälle ja seuraavalle lukuvuodelle teemana on Terve elämä. Tämän puitteissa oppilaita ja henkilökuntaa on kannustettu kulkemaan koulu- ja työmatkat mahdollisuuksien mukaan jalkaisin, pyörällä, potkurilla tai julkisilla liikennevälineillä. Laitasaaren koulun Vihreä lippu-tavat sisältävät monta kohtaa koskien mm. energian ja veden käyttöä. Ne kulkevat arjessa mukana koko ajan. Kaikissa kouluissa on tehty energiaa ja vettä säästäviä toimenpiteitä. Kirkonkylän koulussa kestävä kehitys on kirjattu yhdeksi koulun neljästä arvoista: Kestävän elämäntavan välttämättömyys. Jokaisessa opetustilassa (myös hallinnon puoli) omat kierrätysastiat paperille ja pahville. Kirkonkylän koulussa vietettiin yhteistä koko koulun ekoviikkoa viikolla 17. Huovilan koululla toteutetaan sanomalehtipaperin kierrätystä. Kertyneet paperit on toimitettu Ekovillalle. Korivaaran koulussa oppilastoimikunta on suunnitellut välituntitoimintoja, välinehankintoja sekä ruokailukäyttäytymistä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Unicef-toiminnan avulla on pyritty huomioimaan maailmanlaajuisesti hyvinvoinnin ongelmia ja auttamaan hädässä olevia. Päivärinteen päiväkodissa on mm. pyritty ruuan jätteen minimointiin, käsienpesussa vähentämään veden kulutusta, kierrätystä harjoiteltu jätepaperin keräyksellä ja keräämällä roskia pois luonnosta. Kouluissa käytetään mm. kankaisia vaihdettavia käsipyyherullia sekä saippuaa säästäviä vaahtoannostelijoita. Jätettä lajitellaan ja kierrätetään esim. luokissa on paperinkeräysastiat. Yksiköt lajittelevat ja kierrättävät myös jätteet: pahvi, paperi, metalli ja lasi. Käytetyt patterit/akut ja vanhat käyttökelvottomat laitteet viedään niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin. Koulut kierrättävät tehokkaasta oppikirjoja. 21

TULOSLASKELMA 22

23

Opetus- ja varhaiskasvatus yhteensä Opetuspalvelut: Vaikuttavuus (asiakasnäkökulma): Taulukko 1 Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoitetasot Toimenpiteet Vast.henk. Osavuosikatsaus Peruspalvelujen Lautakunta, PVA-johtaja ja toimivuus esimiehet - Asiakaspalaute. - Sähköisen hyvinvointikertomuksen mittaristo. - Peruspalvelujen tason säilyttäminen ja toimivuuden parantaminen (laadukkaat ja tasa-arvoiset palvelut). - Ennalta ehkäisevän toiminnan parantaminen (yleisen; tehostetun ja erityisen tuen muotojen vakiinnuttaminen kouluissa ja varhaiskasvatuksessa). - Kaikki nuoret sijoittuvat 2. asteen koulutukseen. - Hallintokuntien, kuntalaisten ja seudullisen yhteistyön tehostaminen. - Palvelutuotannon kehittäminen ja palvelutarpeen tuominen yhä paremmin esille asiakkaan näkökulmasta investointeja suunniteltaessa. - Palvelujen toteuttamista selkeyttävien ohjeistusten laatiminen. - Avoin tiedonkulku. Hallintokuntien välistä ja seudullista sekä kuntalaisten kanssa yhteistyötä on tehty monipuolisesti mm. Muhoksen liikenneturvallisuusryhmä, kunnan sisäilmatyöryhmä, Kirkonkylän koulun sisäilmatyöryhmä, kunnan ICTtyöryhmä, LAPE-menetelmä, opetussuunnitelmatyö, Osaavat opet, esija alkuopetuksen nivelyhteistyö, lukioyhteistyö Utajärven ja Vaalan kanssa, elukio-yhteistyö, Nuorten Ystävät, ehkäisevä päihdetyöryhmä, Hyrkin koulun ja Päivärinteen päiväkodin kokoukset, HINKU-työryhmä, sivistysjohtajien tapaamiset (Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä ja Lumijoki). Palvelutuotantoa on kehitetty mm. Hyrkin koulun ja Päivärinteen päiväkodin suunnittelussa (päiväkoti linkittyy koulun ruokalaan), Päivärinteelle tulee avoin varhaiskasvatus ja kuntalaisille on suunniteltu kesätoimintaa (leikkikenttä). Tiedonkulku on hoidettu mahdollisimman avoimesti; huoltajien kanssa on keskusteltu. Opetuspalvelut: Toimintatavat, Prosessit ja Rakenteet: Taulukko 1 Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoitetasot Toimenpiteet Vast.henk. Osavuosikatsaus Hallintokuntien välinen yhteistyö. - Valmistelun ja päätöksenteon vaikutukset muihin hallintokuntiin. Lautakunta, PVA-johtaja ja esimiehet Palvelurakenteen tehokkuus ja kilpailukyky. - Yhteistyö toimii. -Yhteistyön lisääminen ja kehittäminen (riittävä "asiantuntija-apu toisille hallintokunnille". - Tiedonkulun ja raportoinnin kehittäminen. - Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. - Lasten Kaste - Yksikkökustannukset. - Yksikköhinnat eivät nouse. - Palvelujen toteuttamista selkeyttävien ohjeistusten laatiminen. - Kuntalaisten avustaminen mm. lomakkeiden käytössä. Lautakunta, PVA-johtaja ja esimiehet Teknisen toimen, sosiaali- ja terveystoimen ja hallintokunnan kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä mm. Päivärinteen päiväkoti ja Hyrkin koulu, Kirkonkylän koulun ja lukion infot ja tutkimukset, LAPE-menetelmä, koulukuljetukset, kunnan sisäilmatyöryhmä, Kirkonkylän koulun sisäilmatyöryhmä, kunnan ICT-työryhmä, HINKU-työryhmä. Vapaa-aikatoimen kanssa tehty yhteistyö on ollut tarpeen mukaista ja toiminut hyvin.tiedonkulun peruspilarina on ollut kunnan johtoryhmän viikottaiset kokoukset ja laajennetun johtoryhmän kokoukset. Lisäksi asioista on keskusteltu puolin ja toisin, kun on tarvittu toisen hallintokunnan näkemys.lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa on valmistunut. Lasten Kaste on valmistunut. Kuntalaisia on avustettu parhaan kykymme mukaan kaikissa heidän tarvitsemissaan asioissa. 24

Opetuspalvelut: Resurssit: Taulukko 1 Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoitetasot Toimenpiteet Vast.henk. Osavuosikatsaus Talouden tasapaino. - Toteutunut ali/ylijäämä vs. talousarvio. - Budjettikuri. - Ei määrärahaylityksiä. - Hyvä vuosikate. Lautakunta, PVA-johtaja ja esimiehet - Sisäisen valvonnan toteuttaminen. - Tarkka talouden seuranta. - kuukausiraportit esimiehille. Taloutta on seurattu aktiivisesti mm. esimieskokouksissa. rehtorikokouksissa ja varhaiskasvatuksen johtoryhmässä. Esimiehille on toimitettu kuukausiraportit. Taloudesta on keskusteltu myös yksikkövierailuilla; melkein asian kuin asian yhteydessä. Lautakunnan kokouksissa on ollut kuukausitoteumat. Käyttömenojen kasvun hillintä. - Kasvuprosentit. - Talousarviomuutoksien määrä. - Toimintamenojen kasvun pienentäminen. - Resurssien tehokas käyttö. - Palvelutarpeen kasvun tuominen esille. Lautakunta, PVA-johtaja ja esimiehet Resurssien tehokas käyttö on ollut lähtökohtana, mutta mm. oppilasmäärän kasvun ja oppilailla esiintyneiden ongelmien myötä tehokkuus on kärsinyt, koska on jouduttu lisäämään resursseja mm. palvelujen ostot Oulu, Jyväskylä ja Nuorten Ystävät. Varsinkin käyttömenojen kasvu on aiheuttanut suuren haasteen toiminnan järjestämisessä. Palvelutarpeen kasvu on tuotu esille, sillä talousarviomuutokset on käsitelty lautakunnassa. Hallittu velkaantuminen. - Velkaantumisen hillitseminen. - Velka/as. - Muhos maan kuntien keskiarvon tasolla. Opetuspalvelut: Osaaminen, uudistuminen ja työkyky: Taulukko 1 - Mahdolliset lisämäärärahatarpeet tuodaan esille heti tarpeen ilmaantuessa. - Talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen. - Lautakunnan sitoutuminen valtuuston määrittelemään raamiin ja talousarvioon. Lautakunta, PVA-johtaja ja esimiehet Talouden tasapainottamisohjelman lähtökohtana on ollut talousarviossa pysyminen. Yksikkökohtaisiin kohtiin on ollut hyvin epärealistista laittaa säästösumma. Lautakunta on hyväksynyt vuoden 2017 talousarvion käyttösuunnitelman 8.2.2017 5. Lautakunta on käsitellyt sisäisen valvonnan raportin 8.3.2017 37. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoitetasot Toimenpiteet Vast.henk. Osavuosikatsaus Esimiestyön ja alaistaitojen Lautakunta, PVA-johtaja ja toimivuus. esimiehet - Työntekijäpalaute. - Tavoitteiden toteutuminen. Henkilöstöraportti. - Arvosana tasolla hyvä. - Tilannekatsaukset lautakunnissa. - Kehityskeskustelut (100% 1 krt/v.) - Koulutus. - Tehostetaan palautteeseen reagoimista. - Alaistaitojen kehittäminen. Lautakunnan jäseniä on informoitu erinäisistä asioista infon ja muiden asioiden yhteydessä. Kehityskeskusteluja on pidetty. Koulutuksiin on osallistuttu monipuolisesti kautta Suomen. Palautteeseen on reagoitu ja niihin on vastattu, mutta niiden tehostamista on vaikea parantaa: resurssien riittämättömyys. Alaistaidoista on keskusteltu, mutta koulutusta sillä saralla kuin myös esimiestaidoissa tarvittaisiin. Palautetta on tullut pääsääntöisesti nimellä, mutta myös anonyymisti. Jälkimmäiseen palautteeseen tulee suhtautua kriittisesti, koska se ei ole rakentavaa ja luottamuksellista. Työyhteisön houkuttelevuus. - Hakijoiden määrä ja laatu. - Hyvä työnantajakuva. - Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi. - Aktiivinen tiedottaminen. - Palautteen hankkiminen ja käsittely. Lautakunta, PVA-johtaja ja esimiehet. Kunta seuraa aktiivisesti sairauspoissaoloja tiedottamalla sairauslomapalkoista kuukausittain. Työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista on keskusteltu monessa eri yhteydessä mm. lautakunnassa, hallituksessa ja valtuustossa. Työssä jaksaminen huolestuttaa, koska kunta ei tue työntekijöitään konkreettisesti panostamalla työhyvinvointiin. Luokanopettajien ja lehtoreiden virkoihin on ollut useita kymmeniä hakijoita, mutta erityispuolelle, varsinkin yläkouluun on ollut vähemmän hakijoita. Erityispuolen hakijatilanne on valtakunnallinen. Työhyvinvoinnin lisäksi tiedottamisessa on koko kunnassa parantamisen paikka. Palautetta tulee hankkimattakin ja niistä otetaan opiksi. Työhyvinvointi. - Sairauspoissaolojen määrä. - Koettu työhyvinvointi. - Sairauspoissaolojen väheneminen. - Hyvä työmotivaatio. - Esimieskoulutukset. - Henkilöstökyselyt ja -raportit. - Yhteisöllisyyden kehittäminen. - Avoin tiedonkulku. - Keskustelu ja kuunteleminen. Lautakunta, PVA-johtaja ja esimiehet Kunnan esimiehille pidettiin esimiesinfo 18.1.2017.Työmotivaatiota on pyritty parantamaan mm. koulutuksilla ja yksikkövierailuilla. Eri yhteyksissä on korostettu tiedottamisen ja keskustelun merkitystä, että kaikissa mahdollisissa asioissa selvitetään asioiden oikealaita. Vaikeimmissa asioissa on käytetty kolmikantaneuvottelua. Yhteisöllisyyttä on pyritty kehittämään mm. varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen yhteistyötä lisäämällä. Opetus- ja varhaiskasvatuspalveluiden esimieskokousessa 27.2.2017 keskusteltiin yhteistyön tehostamisesta hallintokuntien välillä; mm. yhteiset TYKY ja koulutuspäivät, kehittämisiltapäivä, Yhteisöllisyyden kehittäminen tarvitsee myös resursseja. Esim. työntekijöille myönnetyt ilmaiset liikuntasali- ja kuntosalivuorot. Yhden asian olemme uskaltaneet luvat: kuuntelemme ja keskustelemme. Tiedonkulussa olemme toimineet avoimuuden pohjalta: salailemalla asioita ei voi kuin hävitä. 25

2.3 VAPAA-AIKAPALVELUT OSAVUOSIKATSAUS Toimiala johtajan katsaus Vapaa-aikapalveluiden sitovuustasot ovat vapaa-aikapalveluiden hallinto, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, Oulujoki-Opisto, nuoriso- ja liikuntapalvelut. Vapaa-aikalautakunta kokoontui kauden aikana kaksi kertaa ja käsitteli 11 asiaa. Vapaa-aikapalvelut ovat saaneet liikunta- ja nuorisopalveluiden osalta aloittaa ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden uusissa tiloissa Yläkoulun yhteydessä. Nykyaikaisiin tiloihin pääsy on piristänyt sekä kunnan omaa toimintaa, että yhdistysten ja seurojen toimintaa. Tähtiareenassa järjestettiin alkuvuoden aikana 12 viikonlopputapahtumaa. Kuntosalissa on n. 350 aktiivista käyttäjää. Oulujoki-opisto on aloittanut talousarviokauden uuden rehtorin johdolla erittäin aktiivisesti. Opistoa tullaan kehittämään mm. opetushallitukselta saadun 8000 :n hankerahan avulla. Tärkeää on myös kulttuuritoiminnan tehostaminen. Koivu ja Tähti kulttuurikeskuksen toiminta on vilkastunut ja yhteistyö kirjastokahvila Joviaalin kanssa on vakiintunut. Vapaa-aikapalveluiden talous 1.1.-30.4.2016 Tarkastelukauden talouden tulos oli 41,07 %. Toimintatuottoja kertyi 32,78 % ja toimintakuluja 38,59 %. Raportointikaudelle tasaisen kasvun odotuksella talousarvion toteuman tulisi olla 33,33 %. Ylitys on normaalia vuotuista toiminnan painottumista alkuvuoteen, mm. Oulujokiopisto ja ulkoliikuntapaikkojen hoito. Tavoitteet ja toiminta Talousarviovuodelle asetettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden mukaan vapaa-aikapalvelujen tulee tarjota kuntalaisille tasapuolisesti ja kysyntää vastaavasti monipuolisia ja laadukkaita elämänlaatua ja terveyttä edistäviä vapaa-ajan palveluita. Palvelujen tuottamisessa keskeistä on yhteistyön jatkuva kehittäminen sekä seutukuntatasolla että kunnan hallintokuntien ja vapaan kansalaistoiminnan kanssa. Vapaa-aikapalvelut on tärkeänä osa-alueena hyvinvoivan ja vetovoimaisen kunnan kehittämisessä. Tärkeimpänä asiana palveluntuotannossa on ennaltaehkäisevin palvelujen tuottaminen sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi. Tulevaisuuden kuntakentässä tällä toiminnalla on entistäkin suurempi painoarvo. Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut on pysynyt hyvin talousarviossa toimintakatteen ollessa 27,88 % Nuorisopalvelut ovat toimineet aktiivisesti uusissa nuorisotiloissa. Nuorisotila on koulupäivän aikana koulun oppilaskunnan käytössä ja iltaisin nuorisopalveluiden käytössä. 26

Nuorisopalvelujen ja seurakunnan yhteisesti järjestämä lasten kerhotoiminta jatkui edellisten vuosien tapaan. Ohjaajina toimivat kerho-ohjaajan koulutuksen käyneet nuoret. Toimintaan saatiin valtionavustusta 5.000. Perinteinen lasten ja nuorten tapahtumaviikko eri yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettiin jälleen helmikuussa. Tapahtumaviikolla on runsaasti tapahtumia kulttuurin ja liikunnan saralta Etsivä nuorisotyö on jatkanut toimintaansa kunnan vakituisena toimintana. Etsivä nuorisotyö toimii kiinteästi yhteistyössä Valmennuspaja Mahiksen (nuorten työpaja) kanssa, jonka yhteydessä on myös etsivän nuorisotyöntekijän toimipaikka. Etsivään nuorisotyöhön haettiin ja saatiin valtionavustusta 27.000 Nuorisopalvelut on ollut mukana Muhoksen ennaltaehkäisevän päihdetyötyöryhmän toiminnassa. Kunnassa toimii lasten ja nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, jonka tehtävänä on valvoa lasten ja nuorten elinolosuhteita ja niiden kehitystä kunnassa. Liikuntapalvelut Uimahallin alkuvuoden kävijämäärä huhtikuun loppuun mennessä oli 15618, vuonna 2015 vastaavana aikana kävijämäärä oli 15489. Uimahalli osallistui valtakunnalliseen Ui kesäksi kuntoon kampanjaan, jolla kannustetaan ihmisiä vesiliikunnan pariin. Uimahallin lauantaiaukipitoon ei ole vielä löytynyt yhteistyökumppania. Nykyisellä omalla henkilöstömäärällä ei pystytä laajentamaan toimintaa viikonlopuille. Jäähallin kävijämäärä on ollut korkea ja arki-illoille olisikin kysyntää enemmän kuin vuoroja pystymme tarjoamaan. Olemme saaneet uusia asiakkaita viikonloppujen vuoroille, mm. Oulun seudulla toimiva jääkiekon harrastesarja Haukkasarja on tuonut runsaasti otteluita Muhokselle. Jäähallin tuloista puuttuvat koulujen käytön sisäiset laskut tammi-huhtikuulta. Yhteistyö Oulujoki-Opiston kanssa erityisryhmien liikuntapalvelujen tuottamisessa on jatkunut entiseen tapaan. Liikunnan kurssit ovatkin perinteisesti suosituimpia Oulujoki-opiston kursseja ja kunnalle edullinen tapa tuottaa mm. ikääntyvien liikuntaa. Ulkoliikuntapaikkojen hoidossa talvi oli pitkästä aikaa hyvä ulkoliikuntapaikkojen hoidolle. Luistelukentät ja hiihtoladut saatiin kuntoon muutamaa aikaisempaa vuotta aikaisemmin ja hiihtolatuja kunnostettiin huhtikuun puoleenväliin saakka. Hiihtolatujen osalta suurin työmäärä tehtiin Oulujokilaakson Tervareitistön laduilla, jossa järjestettiin maaliskuun alussa kolmatta kertaa Oulun Tervahiihto, joka veti mukaan 1400 osallistujaa. Suurimpana ongelmana hiihtolatujen hoidossa latupohjien epätasaisuus, joka teettää jatkuvasti lisätyötä. Kunnan onkin syytä panostaa tulevina vuosina latupohjien kunnostamiseen, mikä edesauttaa myös niiden kesäkäyttöä. Tervareitistön kunnostamiseen on lähdetty hakemaan Oulun seudun leaderilta ylikunnallista hanketta yhteistyössä Oulun kaupungin, ja Utajärven ja Vaalan kuntien kanssa Ulkoliikuntapaikkojen toimintakulut ovat 56,49 %, johtuen luistelukenttien ja hiihtolatujen 27

hoidon keskittymisestä alkuvuoteen ulkopuolisilla urakoitsijoilla. Kesäkunnossapidon aikana näitä urakoitsijakustannuksia ei tule. Oulujoki-opisto Oulujoki-opiston toimintatuotot ovat 36,53 % ja toimintakulut ovat 43,93 %. Toimintatuotot ovat ajankohtaan nähden yli tavoitteen, ja siitä puuttuu vielä Utajärven kuntalaskun tuotot keväältä. Toimintakulut ovat ylittyneet, mutta ne tasaantuvat kesän aikana, kun määräaikaisilta tuntiopettajilta päättyy työsuhde pääosin huhti-toukokuussa. Oulujoki-Opistossa on annettu keväällä opetusta 4263 tuntia, joka on 333 tuntia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaa. Tunnit ovat jakautuneet seuraavasti: Muhos kansalaisopisto 2091 h / 714 opiskelijaa, Utajärvi kansalaisopisto 735 h/ 224 opiskelijaa, musiikkikoulu 1136 h / 93 oppilasta ja kuvataidekoulu 301 tuntia / 76 oppilasta. Oulujoki-Opiston oppilas/opiskelija määrä on 1107 oppijaa, joka on netto-opiskelijoina 19 henkilöä vähemmän kuin 2016 vuoden vastaavassa kohden, mutta 153 henkilöä enemmän kuin kolme vuotta aiemmin vuonna 2014. Kurssitarjonnassa korostuvat Muhoksella musiikki (1054 h) ja liikunta (415 h), Utajärvellä käsityö ja muotoilu (196 h), musiikki (151h), kuvataiteet (139 h) sekä liikunta (130 h). Sen sijaan esittävä taide, kielten opiskelu sekä kulttuuri- ja hyvinvointikurssit edustavat kurssitarjonnasta niukkaa osuutta. Opintoseteleitä (10 ) on haettu ja myönnetty tähän mennessä yht. 178 opiskelijalle (Muhos 142, Utajärvi 36). Osalle opiskelijoista (71 kpl) on myönnetty opintoseteli v. 2016 opintosetelimäärärahasta, jota on jäänyt käyttämättä. Opintosetelin saajista 167 on eläkeläisiä ja 11 työttömiä. Opistossa on aloittanut vakituinen rehtori vuoden 2016 lopussa. Rehtorin vastuulla on opiston johtaminen (80%) ja kulttuuritoimen koordinoiminen (20%). Vuoden 2017 tavoitteena on mm. Oulujoki-Opiston kehittäminen. Oulujoki-Opisto on saanut huhtikuussa ainoana Oulun alueen opistoista Opetushallitukselta kehittämisrahaa toiminnan kehittämiseen. Vuoden kestävän hankkeen aikana on tarkoitus mm. kehittää opiston palveluprosesseja, kurssitarjontaa ja opetussisältöjä. Opiston näkökulmasta kehittämistä tarvitaan profiilin rakentamiseen ja imagon parantamiseen sekä toimintamallien kehittämiseen. Opintoseteliavustusta on myös haettu Opetushallitukselta, mutta vielä ei ole tietoa avustuksen määrästä. Rehtori on valmistellut uuden kuntasopimuksen liittyen kansalaisopiston toiminnan järjestämiseen. Aikaisempi sopimus on tehty vuonna 2006 ja se tarvitsi päivittämistä. Sopimusluonnosta on käsitelty ensin neuvottelukunnan kokouksessa ja Utajärven ja Muhoksen kunnissa ennen päätöksentekoprosessia. Uuteen sopimukseen on tullut muutoksia liittyen neuvottelukunnan kokoonpanoon. Maksuosuuksien laskentaperiaatteet ovat samat kuin aikaisemmassa sopimuksessa, mutta uuteen sopimukseen on tarkennettu 28

tuntihinnan laskentaperusteita. Uuden kuntasopimuksen on tarkoitus astua voimaan 1.6.2017 alkaen. Oulujoki-Opisto kuuluu Meri-Pohjolan Opistopiiriin. Opistopiirissä on jäsenenä 16 opistoa, jotka tekevät yhteistyötä opistojen toiminnan kehittämiseksi. Rehtori on osallistunut huhtikuussa Meri-Pohjolan opistojen toimintapäivään / kokoukseen. Opistopiiri järjestää mm. yhteisiä koulutuksia alueen opettajille ja rehtoreille. Rehtori on osallistunut etäyhteyden kautta myös Kansalaisopiston liiton järjestämille rehtoripäiville. Rehtoripäivillä luennoi mm. Sydänliiton asiantuntija ja päivän yhteydessä Oulujoki-Opisto ilmoitti, että yhteistyö kiinnostaa liittyen kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Yhteistyöhön päästää jatkossa konkreettisesti, kun Sydänliitto valitsi Oulujoki-Opiston myöhemmin keväällä pilotti-opistoksi Sydän tekee hyvää -liikuntapilottiin. Oulujoki-Opiston rehtori ja päätoimiset opettajat ovat osallistuneet Kansalaisopistoliiton järjestämään koulutukseen (etänä), jossa aiheena oli Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman uudistaminen. Kuntien tulee valmistella uudet opetussuunnitelmat 1.8.2018 mennessä ja siihen liittyvää prosessia suunniteltiin koulutuksessa myös. Opetussuunnitelma uudistus koskee sekä kuvataidetta että musiikkia. Taiteen perusopetukseen liittyvä kehittäminen on siis tulevan lukuvuoden yhtenä keskeisenä tavoitteen. Keväälle on järjestetty uusia lyhytkursseja liittyen liikuntaan ja kädentöihin ja suunniteltu myös kesälle 2017 ns. kesäkursseja. Kulttuuripalvelut Kulttuuripalveluiden toimintakate on ollut 36,51 %, joka on hieman yli ajankohtaan nähden. Kulttuuripalveluiden toiminnan pääpainopistealueina ovat olleet Suomi 100 - tapahtumien suunnittelu ja Koivu ja Tähti - kulttuurikeskuksen toiminnan tehostaminen sekä Koivu ja Tähti juhlavuoden 2018 tapahtumien suunnittelu. Kultuurikeskuksen auditorion käyttö on kasvanut. Tilassa on järjestetty erilaisia tapahtumia, mm. koulutuksia, konsertteja, näytelmiä. Elokuvia on nähty auditoriossa lähes joka viikko. Valtuusto on kokoontunut tilassa kuukausittain. Kulttuuripalveluiden talousarvio on pysynyt lähes budjetissa, tuloja on kertynyt jo 67,36 %. Vuoden 2016 lopussa nimettiin Suomi 100-työryhmä ja juhlavuoden projektipäälliköksi valittiin Jenni Kinnunen. Muhoksen kunnassa on koottu itsenäisyyden juhlavuoden tapahtumia yhteen. Kunnan nettisivuille kulttuuritapahtumiin on avautunut sivu, jonne ohjelmaa on päivitetty. Keväällä on pidetty konsertteja, elokuvanäytöksiä, näyttelyitä ja suunniteltu kesän ja syksyn tapahtumia ja itse pääjuhlaa, joka pidetään vuoden lopussa. Muhoksen kunnan nettisivuille on päivitetty juhlavuoden tapahtumia ja avattu myös Suomi 100-tapahtumakalenteri sekä kunnan Facebook-sivu. Oulujoki-Opiston rehtori on ollut mukana tapahtumien suunnittelussa ja koordinoinnissa kulttuurituottaja Jenni Kinnusen kanssa. Oulujoki-Opiston toimistosihteerillä on ollut keskeinen rooli erityisesti kunnan kulttuuritapahtumien some-markkinoinnissa ja suunnittelussa. Lisäksi Suomi 100 ohjausryhmä on kokoontunut neljä kertaa keväällä juhlavuoden tapahtumiin ja ensi vuoden Koivu ja Tähti päiviin liittyvissä asioissa. 29

Kirjasto (pääkirjasto ja kirjastoauto) Tuottojen toteuma oli 0,73 prosenttiyksikköä pienempi kun vastaavalla kaudella edellisenä vuonna. Tyrnävä ostaa kirjastoautopalveluita ja kevään palvelut laskutetaan toukokuun lopussa. Poistetun aineiston myyntituottoja on saatu odotettua enemmän ( 45.5%). Toimintakulujen toteumaprosentti oli 34,46 %, mikä on 0,56 prosenttiyksikköä suurempi kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Palveluiden osalta vakuutusmaksut on maksettu koko vuoden osalta ja aineiden ja tarvikkeiden kohdalla lehdet laskutetaan kerralla. Talouden tasapainottaminen ja seutuyhteistyö Kuluvan vuoden alusta OUTI-kirjastoilla on ollut käytössä uusi kirjastojärjestelmä. Alkuvaiheisiin liittyvien kulujen jälkeen uuden järjestelmän kustannukset alkavat vakiintumaan ja kustannussäästöjä on huomioitu kuluvan vuoden talousarviossa. Järjestelmää kehitetään edelleen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lähitulevaisuudessa on tulossa uusi asiakasliittymä, Kansalliskirjaston ylläpitämä Finna, jota kehitetään arkistojen, kirjastojen ja museoiden kanssa yhteistyössä. Muu toiminta ja tavoitteet Palvelutavoitteet palautteiden osalta ovat toteutuneet. Palautteista 88,9% oli positiivista ja 11,1 % negatiivista. Kirjastonkäytön opetusta, tiedonhaun opetusta ja kirjavinkkausta on annettu 6 kertaa yhteensä 325 oppilaalle. Kirjastossa järjestettiin satutuokioita 15 kertaa ja yhteensä osallistujia oli 215 lasta. Valmennuspaja Tärpin tietoiskuja järjestettiin kirjastossa ja kirjastoautossa 4 kertaa. Kirjasto on ollut organisoimassa kahta konserttia, näyttelyaulan kolmea näyttelyä ja järjesti yhteistyössä seurakunnan kanssa Earth Hour tapahtuman. Venäläiseen pääsiäismunaperinteeseen liittyen järjestettiin pienimuotoinen näyttely, avajaiset ja työpaja yhteistyössä Suomi-Venäjä-seuran kanssa. Pienimuotoisia kirjanäyttelyitä ajankohtaisista aiheista on koko ajan esillä. AfterWork kahviklubeja on järjestetty kuukauden viimeinen perjantai yhteistyössä kulttuuritoimen ja kirjastokahvila Joviaalin kanssa. Kirjasto on avustanut lähes kaikkia Koivu ja Tähti kulttuurikeskuksen tiloissa olleita muiden järjestämiä kulttuuritapahtumia ja juhlia. Kirjasto on ollut mukana Suomi100-työryhmässä ja Koivu ja Tähti rahaston toiminnassa. Kirjastokahvila Joviaalin kanssa on käyty säännöllisesti palaverit toiminnan ja tapahtumatuotannon kehittämiseksi. Kirjasto on ollut mukana auditorion ja kirjaston kokoustilojen uudistamisen suunnittelussa. 30

31

32

Vapaa-aikapalvelut yhteensä 2.4 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT OSAVUOSIKATSAUS Toimiala johtajan katsaus Sosiaali- ja terveyspalvelujen vuoden 2017 neljän ensimmäisen kuukauden toimintakatteen käyttöprosentti oli 33.45, mikä on 1.5 prosenttiyksikköä pienempi kuin viime vuonna vastaavalla ajalla. Tammi-huhtikuun toimintatuottojen toteuma oli 33.44 % ja toimintakulujen puolestaan 33.45 %. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vuoden 2017 alkuvuoden toiminnan ja talouden toteumaa kuvaa edellisvuoden kaltainen parempi ennakoitavuus ja tasaisuus varsinkin helmi-huhtikuun aikana. Tulot Toimintatuottojen toteuma 33.44 % ei ole kokonaisuudessaan ajankohdan mukainen, koska tuottoeriä kertyy osin takautuvasti, osin etupainotteisesti. Tammi-huhtikuun aikana hyvin ovat kertyneet maksutuotot, joiden toteuma oli 35.23 % ja heikosti puolestaan tuet ja avustukset, joiden toteutuma oli 13.47 %. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuihin ei tullut korotuksia vuonna 2017. Tuet ja avustukset tuottoerää heikentävät kuntouttavan työtoiminnan valtionavustusten toteuma, josta puuttuvat maalis-huhtikuun korvaukset. Menot Talousarvion toimintamenot ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta toteutuneet 33.45 %. Sosiaali- ja terveyspalvelujen oman toiminnan henkilöstökuluihin on varattu 9.128.834 33

euroa ja menoerä on toteutunut kokonaisuutena 33.88 %. Henkilöstömenojen toteumaprosenttia rasittaa lomapalkkavelka, joka on huhtikuun lopussa purkamatta yhteensä 202.242 euroa. Ajankohtaa korkeampaa toteumaprosenttia osoittavat kaikkien sijaismäärärahojen käyttö. Sijaistamistarvetta kasvattavat henkilöstön pakolliset virkaehtosopimuksen mukaiset poissaolot, sairauslomat, kuntoutustuet ja kasvanut osaaikatyön määrä. Henkilöstön sairausvakuutus- ja tapaturmakorvauksia on huhtikuun loppuun mennessä kertynyt 38.123 euroa. Palvelujen ostoihin on varattu 20.405.870 euroa ja menoerä on kokonaisuutena toteutunut 33.76 %. Asiakaspalvelujen ostoon varatut määrärahat ovat toteutuneet tammi-huhtikuun aikana lähes ajankohdan mukaisesti toteumaprosentin ollessa huhtikuun lopussa 33.5. Pelkästään erikoissairaanhoidon ostoihin on käytetty jotakuinkin sama summa euroja kuin viime vuonna vastaavalla ajalla (-26.835 euroa). Hankinta-arvoltaan pienemmässä palvelujen ostoissa eri menolajien toteumat poikkeavat toisistaan. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintaan varattu määräraha 589.670 euroa on toteutunut 36.64 %. Hankinnoista suurin yksittäinen jatkuva kuluerä on lääkkeet ja hoitotarvikkeet (varaus 563.150 euroa) ja sen toteumaprosentti on 39.2. Avustuksiin varattu määräraha 2.564.500 euroa on kokonaisuutena toteutunut alle ajankohdan toteumaprosentin ollessa 28.56. Avustukset näyttäisivät toteutuvan osittain epätasaisesti. Toimintakuluista suurimmat eli palvelusetelimenot, muut kotitalouksille maksettavat avustukset, työmarkkinatuen kuntaosuus ja omaishoidontuki ovat kuitenkin toteutuneet huhtikuun loppuun mennessä ilahduttavan maltillisesti. Sen sijaan ajankohtaa hiukan korkeampaa toteumaprosenttia osoittavat täydentävä toimeentulotuki ja siirtymäajalla vielä maksuun mennyt perustoimeentulotuki. Sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä olevien kiinteistöjen vuokriin on varattu 676.243 euroa ja toteumaprosentti 32.84 on ajankohdan mukainen. Sitovuustasoittain tarkasteltuna sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat toimintakulut lievästi yli ajankohdan sosiaalityössä, vammaispalveluissa, sairaanhoidossa, neuvolassa, työterveyshuollossa, hammashoidossa ja erikoissairaanhoidossa. Puolestaan hallinnon, vanhustyön, neuvolan ja terveyskeskussairaalan toimintakulut ovat toistaiseksi toteutuneet käyttösuunnitelman mukaisesti. Vastuualueet Sosiaalityön vastuualueella on toimintakuluihin varattu 3.131.783 euroa ja sen toteumaprosentti oli huhtikuun lopussa 35.32. Sosiaalityössä oli neljän ensimmäisen kuukauden aikana käytetty sosiaalihuoltolain mukaisiin perheiden avopalveluihin tilapäiseen perhehoitoon, tukihenkilötoimintaan, perhetyöhön ja lapsiperheiden kotipalveluun 53.756 euroa, lastensuojelun avopalveluihin 366.079 euroa ja laitoshoitoon puolestaan 120.325 euroa. Kokonaisuutena lastensuojelun avo-, laitos- ja jälkihuoltoon on varattu 1.105.087 euroa ja asiakkuudet ovat painottuneet avohuoltoon. Huhtikuun loppuun mennessä on tullut yhteensä 58 lastensuojeluilmoitusta tai -hakemusta. Lastensuojelun asiakkuuksia oli huhtikuun lopussa 42 perhettä ja 79 lasta. Sosiaalihuoltolain mukaisia 34

palvelutarpeen arviointeja tehtiin 14 ja palveluita sai 26 perhettä ja 42 lasta. Lastensuojeluilmoitusten ja -hakemusten määrä on hiukan pienempi kuin vastaavalla ajalla vuonna 2016, mutta asiakkaiden tilanteet osittain vakavasti kriisiytyneet. Perustoimeentulotuen myöntäminen kunnasta päättyi vuoden 2016 lopussa ja siirtyi Kelalle kolmen kuukauden siirtymäajalla. Toimeentulotukipäätöksiä oli huhtikuun loppuun mennessä tehty 102 kpl 92 kotitaloudelle. Kunnan vastuulla olevaan täydentävään ja ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen sekä kuntouttavan työtoiminnan toimintarahaan on varattu 102.000 euroa ja toteuma oli huhtikuun lopussa 38.3 %. Ko. prosenttia nostaa viimesijaiseen toimeentulotukeen siirtymäajalla kirjattu 8.063 euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä oli 96-111 henkilöä kuukausittain. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrärahavaraus on 485.000 euroa ja sen toteuma oli huhtikuun lopussa 31.6 %. Huhtikuun lopussa Muhoksella oli 24 henkilöä, joiden työttömyys oli jatkunut yhtäjaksoisesti yli 1000 päivää. Nuorten työpajan toiminta on vakiinnutettu osaksi lasten ja nuorten palveluja: tammihuhtikuun aikana Mahiksella on ollut yhteensä 44 nuorta, joista uusia asiakkaita 12. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli 20 nuorta. Nuorten ystävät ry on hakenut ja saanut työpajan toimintaan valtionavustusta tälle vuodelle 42.000 euroa. Aikuisten työpajassa Tärpissä oli puolestaan tammi-huhtikuun aikana yhteensä 65 henkilöä asiakkaana, joista kuntouttavassa työtoiminnassa 48 henkilöä. Vuoden 2016 lopussa käynnistettiin kotouttaminen, johon on varattu 20 kuntapaikkaa. Huhtikuun loppuun mennessä Muhokselle oli muuttanut 18 kotoutettavaa. Nuorten ystävät -palvelut Oy tuottaa sopimuksen mukaisesti 7 ryhmäkotipaikkaa ja 10 tukiasumispaikkaa alaikäisille kuntoutettaville. Vammaispalvelujen toimintakulujen varaus tämän vuoden käyttösuunnitelmassa on hiukan pienempi kuin viime vuoden tilinpäätöksen toteuma. Vastuualueen toimintakuluihin on varattu 4.180.443 euroa ja sen toteumaprosentti osoittaa huhtikuun lopussa 34.28 %. Asiakasmäärän ja palvelutarpeen yksilöllinen vaihtelu vaikuttavat suoraan toimintakuluihin, samoin kuin palvelurakenteelle asetetut tavoitteet. Kehitysvammahuollon ja psykiatrisen laitoshoidon muutokset näkyvät asiakaspalvelujen ostoissa. Erityisryhmien asumispalveluiden ostoihin on varattu 2.212.000 euroa, josta huhtikuun loppuun mennessä on käytetty 657.095 euroa. Muutoksia asiakkaiden palveluihin tulee myös palveluntuottajien tai omaisten ratkaisuihin liittyen tilapäishoidossa ja palveluasumisessa. Omissa asumispalveluissa ja tuetussa asumisessa oli 31 asiakasta. Muhoksen ryhmäkodin asukaspaikoista myydään edelleen ulos huhtikuun lopussa neljä paikkaa. Vanhuspalvelujen vastuualueella toimintakulut ovat alkuvuoden osalta olleet käyttösuunnitelman mukaiset. Toimintakuluihin varattu 7.576.068 euroa ja sen toteumaprosentti oli huhtikuun lopussa 30.68. Kotihoidossa on kiinnitetty erityisesti huomioita palvelujen oikea-aikaiseen kohdentumiseen ja runsaasti apua tarvitsevien asiakkaiden huomioimiseen. Kotihoidossa on vahvistettu palvelua iltaisin ja viikonloppuisin, sillä asiakkaiden avun ja huolenpidon tarve on läpi viikon samankaltainen. Tuettua kotihoitoa on enenevässä määrin toteutettu palvelusetelillä. Lautakunta on 35

laajentanut palvelusetelin käytön säännölliseen kotihoitoon sekä tilapäiseeen kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon, eräisiin kotipalvelujen tukipalveluihin, omaishoidon vapaiden järjestämiseen sekä lyhyt- ja pitkäaikaiseen tehostettuun palveluasumiseen. Palveluseteli on käytössä kaikissa em. palveluissa.päiväkeskus on kasvattanut edelleen kävijämäärää ja palveluiden käyttökapasiteetti on ollut ajoittain maksimissaan, mm. kylvetyspalveluita on jouduttu jonottamaan. Päiväkeskus on mukana Voimaa vanhuuteen toiminnassa, jolla pyritään poikkihallinnollisen toimin aktivoimaan ja kannustamaan ikäihmisiä toiminnalliseen arkeen. Tehostetun palveluasumisen yksikössä on kiinnitetty huomioita alkuvuodesta työhyvinvointiin ja koulutukseen. Henkilöstö on ollut mukana DIAKin järjestämässä työhyvinvointivalmennuksessa, joka on työhyvinvointia edistävän ja kehittävän Iällä ei ole väliä - hankeen osatoteutus. Lisäksi henkilöstö on tehnyt Navisec ohjelmistossa olevan senioripassin. Sähköinen koulutusympäristö mahdollistaa henkilöstön osaamisen vahvistamista vanhustyöstä ja lääkehoidosta. Pääsääntöisesti tehostettu palveluasumisen paikkaa järjestyy kriteerit täyttävälle asiakkaalle laissa säädetyssä määräajassa eikä suuria jonoja ole enää syntynyt. Asiakkaat tulevat tehostettuun palveluasumiseen entistä huonokuntoisempana, mutta siellä on myös mahdollisuus olla loppuun saakka yksikön järjestämän saattohoidon turvin. Vanhustenhuollon keskeisimmät haasteet ovat kotihoidon kohdentuminen ja oikea-aikaisuus sekä lyhytaikaisen hoidon järjestäminen. Lyhytaikaiseen hoidon tarve on vähintään 7 paikkaa. Tällä hetkellä lyhytaikaista hoitoa toteutetaan ostetuissa asumispalveluissa, palveluseteleillä ja perhehoitona. Veteraanien palvelutarvearviot ja yksilölliset palvelusuunnitelmat on toteutettu sunnitellusti ja ohjeistuksen mukaan alkuvuoden aikana. Vanhuspalveluissa on tehty yhteistyötä veteraanijärjestöjen kanssa tapaamalla järjestöjen edustajat ja toiminta jatkuu edelleen. Terveyskeskuksessa lääkäripalveluiden suhteen alkuvuosi 2017 on ollut vakaa - on selvitty ilman odottamattomia poissaoloja. Avosairaanhoidon osalta hoitotakuuvelvoitteisiin on kyetty vastaamaan, kiireellisen hoidon on saanut aina ja ei-kiireelliseen hoitoon on päässyt yleensä kohtuullisen ajan kuluessa. Toiminnallisesti ikuisuusongelma on puolikiireellisten aikojen niukkuus, mikä näkyy ajoittaisena akuuttilääkärin kuormituksena. Työnjaolliset lääkäreiden ja sairaanhoitajien osalta on menetelty jo koetellun hyvän toimintamallin mukaan. Vastaanotolla käynnistyi peukaloekg tutkimusprojekti eteisvärinän varhaisdiagnostiikkaan liittyen. Opiaattikorvaushoitopotilaat ovat edelleen merkittävä etenkin vastaanoton sairaanhoitajan työkapasiteettia vaativa potilasryhmä. Koulu-ja opiskeluterveydenhuollossa on syksystä 2016 lähtien ollut uusi vastuulääkäri, opiskelijoille on järjestetty säännöllisesti mahdollisuus avosairaanhoidon palveluihin vastuulääkärin luokse. Erityispalveluissa mielenterveysyksikön jonoa on saatu purettua, töissä on ollut kolme ja puoli erityistekijää sairaanhoitaja kapasiteetin osalta. Konsultoivien psykiatrin ja lastenpsykiatrin palvelut on molemmat ostettu vuoden 2017 alusta yksityisiltä ammatinharjoittajilta ja yhteistyö on ollut toimivaa. Psykologien työtä on muokattu noin kahden psykologin työkapasiteetin pohjalta ja selkeytetty työnjakoa työntekijöiden kesken. 36

Perheterapeutti tuli alkuvuodesta olleeksi toimessaan kokonaisen vuoden ja on istunut palvelukokonaisuuteen enemmän kuin hyvin. Terveyskeskus elää suurta niukkuutta tilojen suhteen, kun vuodelle 2016 suunniteltu tilaremontti ei toteutunut. Erityisen harmillista tilojen puuttuminen on toimintaterapeutin työn osalta, häneltä käytännössä puuttuu omat työtilat ja tilojen puute estää täysimääräisen työkapasiteetin hyödyntämisen. Myös fysioterapian osalta toiminta kärsii ei niin asianmukaisista ryhmätoimintatiloista. Terveyskeskuksen röntgentoiminnan osalta radiologi on käynyt noin kahden viikon välein tekemässä ultraäänitutkimuksia. Laboratoriotoiminnan toiminnan siirto aamupäivään on ollut onnistunut ja sitä on toimintamallina jatkettu. Neuvola ja työterveyshuollon toiminta on ollut vakiintunutta. Muhoksen syntyvyys laski vuonna 2016 merkittävästi, mikä näkyy työpaineen laskuna neuvolassa. Työterveyshuollon piirissä oli huhtikuun lopussa 1232 työntekijää ja 134 sopimuksellista työnantajaa. sairaanhoidon sisältäviä sopimuksia oli 18 ja niissä työntekijöitä 864 työntekijää, joista merkittävä osa Muhoksen kunnan työntekijöitä. Työterveyshuollon osalta on käynnistetty selvitystyö mahdollisesta liittymisestä Oulun Työterveys Oy:n. Suun terveydenhuoltoa on alkuvuosi toteutettu neljän hammaslääkäri-hammashoitaja työparin ja kahden suuhygienistin työpanoksen voimin. Hammashoidon keskeneräisiin ja kiireellisiin jatkohoitoihin on jouduttu alkuvuodesta käyttämään jonkin verran ostopalveluja ja ostopalveluja tarvitaan myös enenevässä määrin erikoishammaslääkäritasoisiin palveluihin kuten implantit, lasten avojuuristen hampaiden juurihoito ja lasten anestesiahammashoito. Potilaspuhelujen ohjauksessa on otettu käyttöön VCC takaisinsoittojärjestelmä. Suun terveydenhuollon toimintatuottojen varaus on 283.620 euroa ja toteuma hyvä 35.6 % Terveyskeskussairaalan osalta asetettiin tavoitteeksi paikkaluvun vähentäminen edelleen viidellä ja paikkaluku laskettiin 32 vuoden 2017 alusta lukien. Tammi-huhtikuun aikana sairaalan käyttöaste on vaihdellut 96-105 %. Huhtikuun lopussa sairaalassa oli 12 pitkäaikaispotilasta. Asiakaspalvelujen ostoon on varattu 20.000 euroa, josta huhtikuun lopussa on käytetty 8.259 euroa. Toimintakulujen toteuma on korkea 41.3 %, mutta vastaa ostona noin 24 hoitopäivän ja 18 päivä/yökäynnin ostoa ulkopuolelta. Henkilöstömitoitus on vuoden alustanut vakiinnutettu 0.75 tt/potilas. Sairaalan toimintatuottojen varaus on 478.200 ja toteuma hyvä 34.7 %. Sairaanhoitopiirin ostoihin on varattu 10.500.000 euroa ja toteuma on huhtikuun lopussa 34.0 %. Muiden sairaaloiden ostoihin on varattu 135.000 euroa ja toteuma oli huhtikuun lopussa 33.2 %. Erikoissairaanhoidon ostoissa ja kustannusten toteutumisessa oleellista näyttäisi olevan se, kuinka paljon potilaiden yksittäisiä kalliita hoitojaksoja ajanjaksolla on toteutunut. Tammi-huhtikuun aikana yli 10.000 euron arvoisia hoitojaksoja oli ostettu 64 potilaalle. Hoidon tarpeen arviointia odotti huhtikuun lopussa 155 muhoslaista, joista yli kolme kuukautta odottaneita oli 10 henkilöä ja hoitoa odottavia potilaita puolestaan oli 192, joista 1 henkilö on odottanut hoitoa yli kuusi kuukautta. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakustannukset ovat tammi-huhtikuun toteutuneen toiminnan ja kustannusten perusteella lievästi yli ajankohdan keskiarvon. Loppuvuoden 37

toimintakuluja kehitystä pyritään laskemaan edelleen palvelutarpeen huolellisella arvioinnilla ja osuvalla kohdentamisella sekä ostopalvelujen järjestelyillä. Asiakaspalvelujen ostoissa on suuria, luonnollisiakin kuukausivaihteluita mm. kesäajan palvelusulkujen ja asiakkaiden palvelutarpeen vaihtelujen mukaan. Talouden sopeuttamisohjelman toteutuminen Muhoksen kunnanvaltuusto on hyväksynyt päivitetyn talouden sopeuttamisohjelman 29.2.2016 9. Kohde Vastuu Aikataulu säästö / tuotto euroina 1. Ennaltaehkäisevän työn ja ennakoivien palvelumuotojen vahvistaminen Kaikki vastuualueet 2016 2017 2. Palvelurakenteiden uudistaminen Kaikki vastuualueet 2016 2017 3. Ostopalvelujen vs. oman toiminnan arvioiminen Kaikki vastuualueet 2016 2017 4. Henkilöstöasiat Kaikki vastuualueet 2016 2017 5. Asiakasmaksut Kaikki vastuualueet 2016 2017 6. Erityiskysymykset: Sairaanhoidollisten tukipalvelujen järjestäminen Laajaa väestöpohjaa edellyttävät erityispalvelut 2016 2017 1. Ennaltaehkäisevän työn ja ennakoivien palvelumuotojen vahvistaminen Painopiste sosiaalihuoltolain mukaiseen palvelutarpeen arviointiin ja palvelujen järjestämiseen Poikkihallinnollinen ennaltaehkäisevä työ: Lapset puheeksi menetelmän laaja-alainen käyttöönotto ja juurruttaminen Sosiaalinen työllistämisen ja pajatoiminnan kehittäminen yhteistoiminnassa Eläkeselvitysten prosessin parantaminen Poikkihallinnollinen ennaltaehkäisevä työ: Liikuntaneuvonnan käynnistäminen Kustannusvaikutus: lastensuojelun perhehoito 15-25.000,-/vuosi, vahvasti tuettu perhehoito 55.000,-/vuosi, perhekotihoito 75.000,-/vuosi, laitoshoito 350-500,-/vrk Kustannusvaikutus: pitkäaikainen tuloton totuasiakas 10-12.000,-/vuosi 38

Kustannusvaikutus: lonkan primaari tekonivelleikkaus 7.300,- Toteutunut 1.1.-30.4.2017: Liitytty Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi kärkihankkeeseen. Liikuntaneuvonnan hankerahoitus päätös ei mennyt läpi. Sosiaalisen työllistämisen ja kuntoutuksen sekä eläkeselvitysten tehostaminen yhteistoiminnassa edennyt. Pohjois-Pohjanmaan Lape-kärkihanke käynnistynyt. 2. Palvelurakenteiden uudistaminen avohuollon ja hoidon vahvistaminen palveluohjauksen vahvistaminen vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen akuutin vuodeosastotoiminnan tehostaminen Kustannusvaikutus: tehostettu laitoshoito 230.000,-/paikka, peruslaitoshoito 75-95.000,- /paikka tai ss, tehostettu palveluasuminen 35.-65.000,-/paikka, kotihoito 32,-/tunti. Toteutunut 1.1.-30.4.2017: Terveyskeskussairaalan paikkaluvuksi vahvistettu 32 ss. ja sairaalassa sisällä huhtikuun lopussa 12 potilasta pitkäaikaispäätöksellä. 3. Ostopalvelujen vs. oman toiminnan arvioiminen asiakaskohtainen palvelujen järjestämisen arviointi palvelurakenteeseen liittyvä arviointi palveluohjauksen vahvistaminen Kustannusvaikutus: palvelukohtainen kustannuslaskenta Toteutunut 1.1.-30.4.2017: Palveluohjausta vahvistettu työnjaolla ja sisäisellä koulutuksella vanhuspalveluissa, vammaistyössä ja perhetyössä. Erityisryhmien laitoshoitoa purettu asumispalveluihin.. 4. Henkilöstöasiat sairauspoissaolojen seuraaminen ja varhaisen puuttumisen mallin vahvistaminen yhteistoiminnassa työterveyshuollon kanssa osatyökykyisten työntekijöiden kolmikantaneuvottelut yhteistoiminnassa työterveyshuollon kanssa vakinaisen henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja mitoitusten mukainen allokointi Kustannusvaikutus: sijaisten käyttö% Toteutunut 1.1.-30.4.2017: Sairauspoissaolojen seuranta toteutunut. Hnkilöstön täydennyskoulutusta toteutettu, henkilöstömitoitusten arviointi ja allokointi jatkuu edellee. 5. Asiakasmaksut säännönmukainen tarkistaminen asiakasmaksulainsäädännön mukaisesti kustannusvaikutus: asiakasmaksukertymä yhteensä 1.600.000,-/vuosi Toteutunut 1.1.-30.4.2017: Asiakasmaksuihin ei tarkistuksia vuonna 2017. 6. Erityiskysymykset sairaanhoidollisten tukipalvelujen järjestäminen (laboratorio- ja kuvantamistoiminta, lääkehuolto) laajaa väestöpohjaa edellyttävät erityispalvelut (työterveyshuolto, päihdepalvelut, eshostot) 39

Toteutunut 1.1.-30.4.2017: Valmistelu jatkuu edelleen Popster -hankkeena. TULOSLASKELMA 40

41

42

Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä Hammashoito 2.5 TEKNISET PALVELUT OSAVUOSIKATSAUS Toimialajohtaja katsaus Tarkastelujakso kattaa vuoden ensimmäisen kolmanneksen, eli 33,3 % -osuuden. Toiminta Teknisten palveluiden osalta alkuvuosi on kulunut edellisvuosien tapaan ja palvelutuotantoa ja toimintaa toteutettu talousarvion mukaisesti. Toiminta on ollut käynnissä olevien investointien toteuttamista ja samalla on huolehdittu normaaleista mm. kiinteistöjen, ruokahuollon, siivouksen ja kadunpidon tehtävistä. Talousarvioon merkityistä lisäresursseista määräaikainen kuorma-autonkuljettaja on vakinaistettu ja kuorma-autonkuljettaja on aloittanut työt 1.5.2017. Koivulehdon päiväkodin 43

osa-aikainen ruokapalvelutyöntekijän toimi on muutettu kokoaikaiseksi ja toimi on vakinaistettu. Lisäksi kiertävän ruokapalvelutyöntekijän määräaikainen toimi on vakinaistettu. Metallipajan työntekijä on eläköitynyt 1.4.2017. Kyseinen toimi on täyttämättä. Vuoden 2017 puisto- ja vihertyöt on organisoitu ja hoitotyöt on aloitettu 24.4.2017. Metsätöihin on palkattu kaksi henkilöä ja työt on aloitettu 2.5.2017. Teknisissä palveluissa palkkatukityöjaksolla tammi-huhtikuussa 2017 on ollut yksi velvoite-työllistetty rakennusaputyössä ja kuntouttavassa työtoiminnassa on alkuvuonna ollut kolme henkilöä Arkkitehti kunnanpuutarhurin virka on ollut haettavana. Tekninen lautakunta on päättänyt keskeyttää virantäytön. Lautakunnan tarkoituksena on vielä tarkastella maankäytön suunnittelun resurssointia ja mahdollisuutta ylikunnalliseen maankäytön suunnittelun organisointiin Oulujoki laakson kunnissa. Talonrakennusmestari on ilmoittanut siirtyvänsä eläkkeelle syksyllä 2017. Tekninen lautakunta on tarkastellut rakennusten vastuualueen organisointia muutostilanteessa. Tavoitteena on pidetty painopisteen siirtoa kiinteistöjen rakentamisesta rakennusten käytettävyyden turvaamiseen. Korvausrekrytointi ja mahdollinen organisaatiomuutos on kesken. Alkuvuodesta on laadittu rakennusten kunnossapidon, maarakennuksen ja yleisten alueiden kunnossapidon työohjelmat. Kunnossapidon rahoitus on osittain riittämätön. Varsinkin katujen peruskorjauksia olisi tarvetta tehdä nykyistä enemmän. Energia-asioissa on jatkettu kunnan toimenpiteitä kustannusten ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Muhoksen kunta on liittynyt Motivan uuteen energiatehokkuussopimukseen kaudelle 2017-2025. Muhoksen kunnan tavoitteena on vähentää energiankulutusta vuoden 2016 tasosta 15 % vuoteen 2020 mennessä ja 30 % vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi Muhoksen kunnanvaltuusto on päättänyt lähteä Vähähinku-hankkeen jatkohankkeeseen Väre hankkeeseen. jota hallinnoi tulevaisuus- ja elinkeinojaosto. Energiansäästön käytännön toimenpiteinä Päivärinteen päiväkodille ja Hyrkin koululle on valmistumassa kaukolämmön ja maalämmön hybridilämmitys, joka paitsi säästää uuden päiväkodin lämmityksessä, niin myös pienentää nykyisen koulun lämmitysenergian tarvetta. Huovilan koululle on kilpailutettu maalämpöjärjestelmä, jonka toteuttaminen edellyttää vielä valtuuston rahoituspäätöstä. Laitasaaren koululla olevasta maalämpöjärjestelmä on olemassa hyvät kokemukset vuodesta 2011 alkaen. Katu- ja aluevalaistuksessa ollaan siirtymässä LED valaistukseen ja alkuvuoden aikana on tehty runsaasti valaisinvaihtoja katuverkolla. Muhoksen kunnan sähköenergian hankinta on kilpailutettu ja siirrytty KL kuntahankinnan puitesopimuksesta kunnan suoraan sähkönhankintaan. Samalla Muhoksen kunta on sitoutunut sähköenergiassa kokonaan uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. 44

Yksityisten kunnossapitoavustuksiin on varattu 50.000 euroa ja avustuspäätökset on tehty. Vuonna 2017 avustettiin vain tien hoidon kustannuksia. Avustusta myönnetään tien hoidon laskennallisista hoitokustannuksista siten, että järjestäytyneiden tiekuntien hoitokustannuksista maksetaan 37 % ja muiden yksityisteiden hoitokustannuksia avustetaan 18,5 %. Hankintojen osalta on koettu vaikeuksia, kun maanrakennusaineiden hankinnassa siirryttiin vuonna 2016 Oulun hankintarenkaan palveluista kunnan omaan hankintaan. Hankinnassa epäonnistuttiin vuonna 2016 ja asiasta saatiin markkinatuomioistuimen päätös 2017. Vuoden 2017 maarakennusaineiden hankintapäätöksestä on myös valitettu. Valitusprosessit vaikeuttavat maarakentamisen työkohteiden toteutusta ja hankinnoissa on jouduttu kohdekohtaisiin kilpailutuksiin. Jätehuollossa Muhoksen kunta on tehnyt sitoumuksen osallistua Utajärven, Muhoksen, Tyrnävän ja Limingan yhteiseen jäteviranomaiseen. Jätehuoltoyhteistyön tavoitteiksi on asetettu kierrätysasteen nostaminen ja digitaalisuuden lisääminen jätehuoltopalveluissa siten, että jätehuollon kustannukset eivät nouse. Yhteisen jätehuollon palvelutehtävien kilpailutus on käynnistetty markkinavuoropuhelulla ja yhteisen lautakunnan perustamisen valmisteluilla. Rakennusten sisäilmaongelmat jatkuvat edelleen. Alkuvuoden aikana rakennusten sisäilmaan liittyviä ongelmia on raportoitu Kirkonkylän koululla, Laitasaaren koululla, kunnanvirastolla, lukiolla, paloasemalla ja terveyskeskuksessa. Kirkonkylän koululla, kunnanvirastolla ja paloasemalla sisäilman parantamiseen liittyvät toimenpiteet on käynnistetty. Laitasaaren koululla ongelmien syitä tutkitaan parhaillaan ja terveyskeskuksen sisäilma-asioita on käsitelty ja kartoitettu yhdessä käyttäjän kanssa. Investointien toteutuksessa näkyy rakentamisen suhdanneherkkyys. Tarjoushalukkuus on pienentynyt ja samalla tarjoushinnat ovat nousussa. Tavoitteet Talousarvion 2017 tavoitteet ovat 1. Vaikuttavuus - peruspalvelujen toimivuus - viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö - hyvät liikenneyhteydet Tarkastelujaksolla peruspalveluiden toiminnassa ei ole koettu ongelmia. Asuinympäristön turvallisuudessa tai viihtyisyydessä ei ole havaittu muutoksia. Liikenneturvallisuustyöryhmä on kokoontunut kerran alkuvuoden aikana ja Muhoksen liikenneasioista on käynnistetty karttapohjainen kysely, jossa liikenneverkon käyttäjät ja kuntalaiset pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan liikenneympäristön kehittämiseen. 45

2. Toimintatavat, prosessit ja rakenteet - hallintokuntien välinen yhteistyö - palvelurakenteen tehokkuus ja kilpailukyky Hallintokuntien yhteistyö on ollut toimivaa ja tekniset palvelut on osallistunut useiden yhteisten työryhmien toimintaan. 3. Resurssit - talouden tasapaino - käyttömenojen kasvun hillintä - hallittu velkaantuminen Teknisten palveluiden talous on tasapainossa ja toimintakulut ovat tarkastelujaksolla laskussa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Velkaantumiseen vaikuttaa hallintokuntien ja palveluiden investointitarpeet. 4. Osaaminen, uudistuminen ja työkyky - esimiestyö ja alaistaidot - työyhteisön houkuttelevuus - työhyvinvointi Osaamisen ja uudistumisen osalta henkilöstömuutokset tarjoavat mahdollisuuden kehittää organisaatiota. Tarkastelujaksolla on ollut esillä maankäytön suunnittelun ja rakennusten vastuualueen esimiesten rekrytoinnit ja tehtävänkuvien määrittelyt. Näiden kahden viran täytöt ovat vielä kesken ja niiden onnistuminen on edellytys tavoitteen saavuttamiseksi. Työhyvinvointiin liittyen koettiin ongelmalliseksi YTY ryhmän linjaus ja päätös siitä, että Muhoksen kunnassa ei lähdetä kehittämään uudelleen henkilöstön virkistyspäiväjärjestelyjä. Teknisten palveluiden talous Tarkastelujakson käyttötalouden toimintatuotot olivat 2 626 947,72 (33,.96 %) ja toimintakulut olivat -2 508 157,80 (35,16 %). Tarkastelujakson tulos/vuosikate ennen poistoja ja arvon vähennyksiä oli 118 789,92 (19,73%). Toimintatuloissa ei ole tapahtunut suurta muutosta edelliseen vuoteen verrattuna, mutta toiminnan kustannukset jatkoivat edelleen laskuaan edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Samalla toimintakate on parantunut merkittävästi. Vuoden 2017 talousarvio on kuitenkin kokonaisuudessa tiukka, joten siinä pysyminen edellyttää jatkuvaa kustannusten tarkkailua. Teknisten palveluiden vuosikustannusmuutokset tarkastelujaksolla ja vuoteen 2015 verrattuna olivat: 46

Tarkastelujaksolla on tehty seuraavat talousarvion muutokset vuodelle 2017. - kvalt. 30.01.2017, 3, Varikon toimintojen siirto. Valtuuston päätös siirtää teknisten palveluiden varikkotoiminnot Kankaanseläntien varteen. Investointimääräraha 193.000 euroa. - kvalt. 27.02.2017, 7, Vesitornin purku. Valtuuston päätös vanhan vesitornin purkamisesta. Määräraha 250.000 euroa. - kvalt. 27.03.2017, 14, Mt 8250, Kylmälänkylän maantien valaistus. Valtuuston päätös rakentaa maantielle 8250, Kylmälänkylän kohdalle katuvalot yhdessä ELY keskuksen kanssa. Investointimääräraha 16.000 euroa. Ennusteen mukaan teknisten palveluiden vuoden 2017 käyttötalous toteutuu kokonaisuutena talousarvion mukaisesti. Teknisen toimen hallinto Ennusteen mukaan vastuualueen budjetti toteutuu talousarvion mukaisesti. Ruoka- ja siivouspalvelut Ennusteen mukaan vastuualueen budjetti toteutuu talousarvion mukaisesti. Rakennukset Ennusteen mukaan vastuualueen budjetti toteutuu talousarvion mukaisesti. Maarakentaminen Ennusteen mukaan vastuualueen budjetti toteutuu talousarvion mukaisesti. Mittauspalvelut Ennusteen mukaan vastuualueen budjetti toteutuu talousarvion mukaisesti. Rakennusvalvonta Ennusteen mukaan vastuualueen budjetti toteutuu talousarvion mukaisesti. Alkuvuoden aikana on myönnetty yhdeksän (9) uutta omakotitalon rakennuslupaa, mikä on neljä enemmän kuin vuonna 2016, ja yksi rivitalon rakennuslupa. Investoinnit Investointien toteuma on raportoitu erillisellä liitteellä kohdassa 4 Alkuvuodesta on jatkettu vuonna 2016 aloitettua Hyrkin koulun laajennusta ja Päivärinteen päiväkodin rakentamista. Rakentaminen etenee kustannusarviossa ja valmistuu aikataulun mukaisesti 31.7.2017. Kunnanviraston peruskorjaushanke on kilpailutettu jaettuna urakkana. Kunnanvirastolle on entiseen valtuustosaliin perustettu monitilatoimisto, käyttäjä ja materiaalisiirrot on aloitettu 47

ja varsinainen rakentaminen alkaa aikataulun mukaan 1.6.2017. Hankkeen on määrä valmistua 28.2.2018 mennessä. Paloaseman laajennus ja muutostyöt on kilpailutettu kokonaisurakkana. Hankkeen kustannusarvio ylittyi noin 120.000 euroa ja hankkeen toteutus edellyttää valtuuston hyväksymää lisärahoitusta. Kustannusarvion ylittyminen on viivästyttänyt hankkeen käynnistämistä noin kaksi viikkoa. Rahoitusta käsitellään toukokuun valtuuston kokouksessa ja rakentaminen on mahdollista aloittaa 1.6.2017, jolloin hanke valmistuu alkuperäisen aikataulun mukaisesti 31.12.2017 mennessä. Alkuvuoden aikana tekninen lautakunta on käsitellyt ja hyväksynyt rakennusten, kadunpidon ja yleisten alueiden työohjelmat vuodelle 2017. Töiden toteutus on aloitettu. Ennusteen mukaan työohjelmat toteutuvat suunnitellusti. Valtuuston on päättänyt 27.02.2017 purkaa Muhoksen vanhan vesitornin. Purku urakka on kilpailutettu. Purkukustannukset ovat noin 100.000 euroa arvioitua pienemmät ja purkutyöt käynnistyvät heti koulujen päätyttyä kesäkuussa. Muhoksen kunnan vuoden 2017 talousarvion investointiosa sisältää rahoituksen lukion ilmanvaihdon ja automaation uusimiseen. Alkuvuodesta on valmistunut Lukio rakennusta koskeva tarkempi kuntotutkimus, jonka mukaan rakennuksen sisäilmaongelmat eivät välttämättä korjaannu pelkällä ilmanvaihdon parantamisella, vaan rakennuksessa on myös rakennusteknisiä puutteita. Tekninen lautakunta on tehnyt esityksen, että Lukio rakennuksen tulevaisuudesta laaditaan hankesuunnitelma ja jatkosta päätetään hankesuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Vaihtoehtoina ovat peruskorjaus, osittainen peruskorjaus ja purkaminen ja uudisrakennusvaihtoehto. Muhoksen kunnanvaltuusto on päättänyt siirtää teknisen palvelun varikon tilat Kankaanseläntienvarteen. Muutos mahdollistaa Luovin toimintojen kehittämisen Kummuntien päässä nykyisen varikon paikalla. Tekninen lautakunta on käsitellyt hankkeen toteutussuunnitelman ja käynnistänyt varikon perustamiseen liittyvät työt. Uusien tilojen rakentaminen edellyttää nykyisen varikon kauppakirjan tekemistä. Kirkonkylän koulun sisäilmaongelmia on ratkottu koululle perustetussa sisäilmatyöryhmässä. Ryhmään kuuluu käyttäjän edustajan lisäksi lasten vanhempien edustus ja asiantuntijoita. Koulun ilmanvaihtokanavista löytyneet mineraalivillaeristeet on poistettu ja ilmanvaihto on mitattu ja säädetty uudelleen. Kellarin ongelmana on ollut alapohjan kosteus, joka pyrkii nousemaan kapillaarisesti väliseinärakenteissa. Alustavan korjausesityksen kustannusarvio lattioiden materiaalivaihdon ja rakenteiden tuuletuksen parantamisen osalta on 75.000 euroa. Kunnanvaltuusto päättää kunnossapidon rahoituksesta toukokuussa. 48

Talouden tasapainotussuunnitelma 2017 Muhoksen kunnanvaltuusto on 29.02.2016 9 hyväksynyt Muhoksen talouden tasapainotus-suunnitelman 2017. Kohde Vastuu Aikataulu säästö/tuotto euroa 1. Palvelutuotannon kannalta tarpeettomien rakennuksien myynti /vuokraus - Muhostien pvk, ulkoiset kulut 9000 euroa /vuosi, huom. bänditilana, tulot 3000 euroa/vuosi - Veturitien päiväkoti ulkoiset kulut 9.000 euroa /vuosi Tekn./ Hall 2016- säästö yhteensä 48.000 euroa/vuosi - Mäntyrannan liikuntasali, 19.000+3000 euroa/vuosi HUOM! palvelutuotannon käytössä - Mäntyrannan vanha koulu, - euroa/vuosi Seuranta /osavuosikatsaus 1/2017 - Muhostien päiväkoti bänditilana, tontti varattu yksityiseen rakentamiseen - Veturitien pvk. ja entinen nuorisotaloa yritetty myydä tuloksetta, ylläpito ajettu minimiin, alueen maan-käyttöä jalostetaan vireillä olevalla asemakaava-muutoksella. - Mäntyrannan liikuntasalin kehittämisestä laadittu alustava tarkastelu valtuustoaloitteen pohjalta - Päivärinteen vanha päiväkoti uutena kohteena. Myyntiä yritetään kesällä 2017. 2. Elinkaaren lopussa olevien rakennuksien purku/myynti - Nuoriso- /voimailutalo ulkoiset kulut 38.000 euroa/vuosi - Ponkilan kioski, 600 euroa /vuosi - Ainolan kiinteistö, 500 euroa/vuosi - Wanha apteekki, 1200 euroa/vuosi - Ukkolan navetta, 600 euroa /vuosi - Apulan rakennukset, 4000 euroa /vuosi Tekninen johtaja/ maarakennusmestar i /asuntosihteeri 2016 - säästö yhteensä 45.600 euroa/vuosi Seuranta / osavuosikatsaus 1/2017 - Nuoriso- ja voimailutalo tyhjillään ja kustannukset ajettu minimiin, tontti varattu yksityiseen rakentamiseen. Alueen maankäyttöä jalostetaan vireillä olevalla asemakaavamuutoksella. 49

3. Kiinteistöjen energiakustannusten alentaminen. - Huovilan koulun maalämpö, investointikustannus 150.000 euroa - Jäähallin energiatehokkuuden parantaminen - Yläkoulun aurinkopaneelijärjestelmän mahdollinen toteutus Seuranta / osavuosikatsaus 1/2017 - Huovilan koulun lämmitysjaärjestelmän muutoksen kilpailutus tehty hankinnan kustannus 161.000 euroa. Hankkeelle haettu avustusta 24.000 euroa - jäähallin energiatehokkuuden parannustoimenpiteitä on kartoitettu - Hyrkin koululle ja Päivärinteen pvk:lle hankittu maalämpö - liikuntahallin aurinkovoimala toteutettu - Alue ja katuvalaistusta uudistettu LED -valaisimin 4. Palvelutuotannon mitoitus ja toimintamallien kehittäminen - Varikon toimipisteen siirto Nuorisotielle, varikon myyntituloarvio 200.000 euroa, muutostyöt investointikustannusarvio 300.000 euroa Seuranta / osavuosikatsaus 1/2017 - varikon siirrosta kankaanseläntien varteen laadittu hankesuunnitelma, hankkeen toteutus aloitettu. Säästöjen saaminen edellyttää PAO:n halleista luopumista ja toimintojen keskittämistä Kankaanseläntien uudelle varikolle. - Rakennusten vastuualueen toimintoja ja järjestelyjä mietitty talonrakennusmestarin rekrytointiin liittyen - Arkkitehti kunnanpuutarhurin rekrytointi kesken ja tarkastelussa mahdollisuus maankäytön suunnittelun yhteistyöhön Oulujokivarren kuntien kesken. 5. Konekeskuksen kaluston täydentäminen - yhden huoltoauton hankinta investointikustannus 60.000 euroa Seuranta / osavuosikatsaus 1/2017 - hankittu yksi ruohonleikkuri - myyty käytöstä poistettua tavaraa ja kalustoa 6. Henkilöstön sairauspoissaolojen vähentäminen ja työtyytyväisyyden parantaminen Tekninen johtaja / Asennusmestari Tekninen johtaja, rakennusmestari Tekninen johtaja/ maarakennusmestar i Tekninen johtaja, esimiehet 2016-2017 säästö 20.000 euroa/vuosi säästö 30.000-40.000 euroa/vuosi 2016 - säästö 45.000 euroa/vuosi 2017 12.000 euroa /vuosi 2016-2017 50

Seuranta / osavuosikatsaus 1/2017 - ei toimenpiteitä - 7. Pienten metsäkiinteistöjen ja määräalojen myynti Maanmittausteknik ko 2016-2017 Seuranta / osavuosikatsaus 1/2017 - tehty valtuustolle esitys myydä valtiolle kaksi määräalaa luonnonsuojelutarkoituksiin TULOSLASKELMA 51

Tekniset palvelut yhteensä 52

3. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 30.4.2017 EUR Kustannus-Ed. vuosien Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Alitus-/ Käyttö Tot yhteensä arvio käyttö 2017 2017 muutos 2017 01-04 Ylitys % 2017 008110 Inv/Kiinteä omaisuus 7010 INVESTOINTIMENOT -100 000-100 000-14 505,00-85 495,00 14,5 7020 INVESTOINTITULOT 115 000 115 000 4 458,93 110 541,07 3,9 7030 NETTOMENO 15 000 15 000-10 046,07 25 046,07-67,0 Määräraha varattu raakamaan ja muun kiinteän omaisuuden hankintaan. Maksettu tonttiosuus Ponkilan alueelta ja lunastettu katualuetta. Määrärahan käytöstä vastaa kunnanhallitus. Tulot muodostuvat rakennustonttien ja omaisuuden myynnistä. Myyty yksi omakotitalotontti ja luovutettu vuokra- /lunastussopimuksella teollisuusalueen tontti. Tonttien myyntivoitto 39.318,57 euroa on tuloutettu kp:lle 1042. EUR Kustannus-Ed. vuosien Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Alitus-/ Käyttö Tot yhteensä arvio käyttö 2017 2017 muutos 2017 01-04 Ylitys % 2017 008130 Inv/ATK-laitteisto ja ohjelmat 7010 INVESTOINTIMENOT -300 000-300 000-22 916,05-277 083,95 7,6 7030 NETTOMENO -300 000-300 000-22 916,05-277 083,95 7,6 Määräraha varattu kunnan ATK-järjestelmien vaatimiin laite ja ohjelmistohankintoihin. Hankittu ohjelmistoja 3.512,- eurolla ja laitteita 19.404,05 eurolla. Hallintokuntien hankinnat sisältyvät tähän määrärahaan. Määrärahan käytöstä vastaa hallinto- ja talousjohtaja ATKtyöryhmää kuultuaan. EUR Kustannus-Ed. vuosien Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Alitus-/ Käyttö Tot yhteensä arvio käyttö 2017 2017 muutos 2017 01-04 Ylitys % 2017 008201 Inv/Arvopaperit 7010 INVESTOINTIMENOT -10 000-10 000 0,00-10 000,00 0,0 7030 NETTOMENO -10 000 0-10 000 0,00-10 000,00 0,0 Määräraha varattu osakkeiden ja osuuksien hankintaan. Määrärahan käytöstä vastaa kunnanhallitus. EUR Kustannus-Ed. vuosien Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Alitus-/ Käyttö Tot yhteensä arvio käyttö 2017 2017 muutos 2017 01-04 Ylitys % 008127 Inv/ Kunnanviraston peruskorj/suunnittelu 7010 INVESTOINTIMENOT -800 000-800 000-73 727,30-726 272,70 9,2 7030 NETTOMENO -800 000-800 000-73 727,30-726 272,70 9,2 Määräraha varattu kunnanviraston sisäilmaongelmien korjaamiseen. Hankesuunnitelma on hyväksytty kh 29.11.2016, 385, Hankesuunnitelman mukainen hankkeen tavoitehinta on 1.180.000 euroa, josta vuoden 2017 rahoitusosuus on 800.000 euroa ja vuoden 2018 rahoitusosuus on 380.000 euroa. Määrärahan käytöstä vastaa tekninen lautakunta. EUR Kustannus-Ed. vuosien Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Alitus-/ Käyttö Tot yhteensä arvio käyttö 2017 2017 muutos 2017 01-04 Ylitys % 008350 Inv/ Päivärinteen päiväkodin uudisrak. ja Hyrkin koulun muutos ja laajennus 7010 INVESTOINTIMENOT -983 884,34-2 629 000-2 629 000-1 125 343,83-1 503 656,17 42,8-2 109 228,17 7030 NETTOMENO -983 884,34-2 629 000-2 629 000-1 125 343,83-1 503 656,17 42,8-2 109 228,17 Määräraha varattu Päivärinteen päiväkodin rakennustöiden loppuunsaattamiseen sekä Hyrkin koulun ruokalan laajentamiseen, yhdyskäytävän rakentamiseen ja piha-alueiden muutostöiden toteuttamiseen. Päivärinteen päiväkodin hankesuunnitelma on hyväksytty kunnanhallituksessa Khall 27.10.2015, 367 ja Hyrkin koulun muutos- ja laajennustöitä koskeva hankesuunnitelma on hyväksytty kunnanhallituksessa Khall 15.3.2016, 80. Hankkeen kokonaistilausvaltuus on 3.682.000 euroa, kvalt 16.12.2016, 86 ja kvalt 21.3.2016, 18. Määrärahan käytöstä vastaa tekninen lautakunta. EUR Kustannus-Ed. vuosien Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Alitus-/ Käyttö Tot yhteensä arvio käyttö 2017 2017 muutos 2017 01-04 Ylitys % 0083 Inv/ Lukion ilmanvaihtokoneiden uusiminen 7010 INVESTOINTIMENOT -100 000-100 000 0,00-100 000,00 0,0 7030 NETTOMENO -100 000-100 000 0,00-100 000,00 0,0 Määräraha varattu lukiorakennuksen ilmanvaihtokoneiden ja automatiikan uusimineen. Määrärahan käytöstä vastaa tekninen lautakunta. EUR Kustannus-Ed. vuosien Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Alitus-/ Käyttö Tot yhteensä arvio käyttö 2017 2017 muutos 2017 01-04 Ylitys % 2013-2017 008382 Inv/ Koivu ja Tähti -kulttuurikeskuksen toimintavarusteet 7010 INVESTOINTIMENOT -30 000-30 000-16 045,54-13 954,46 53,5 7030 NETTOMENO yhteensä -30 000-30 000-16 045,54-13 954,46 53,5 Määräraha varattu Koivu- ja tähti kulttuurikeskuksen opastuksen, toimintavarusteiden ja kalusteiden uusimiseen ja AV tekniikan parantamiseen. Määrärahan käytöstä vastaa vapaaaikalautakunta. EUR Kustannus-Ed. vuosien Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Alitus-/ Käyttö Tot yhteensä arvio käyttö 2017 2017 muutos 2017 01-04 Ylitys % 008413 Inv/ Jäähallin peruskorjauksen suunnittelu 7010 INVESTOINTIMENOT -50 000-50 000 0,00-50 000,00 0,0 7030 NETTOMENO -50 000-50 000 0,00-50 000,00 0,0 Määräraha varattu Jäähallin peruskorjauksen suunnitteluun. Jäähallilla tutkitaan mahdollisuus toteuttaa peruskorjaus ns. Esco hankkeena, jossa mahdollinen investointi rahoitetaan energiankulutuksesta aiheutuneilla säästöillä. Määrärahan käytöstä vastaa tekninen lautakunta. 53

EUR Kustannus-Ed. vuosien Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Alitus-/ Käyttö Tot yhteensä arvio käyttö 2017 2017 muutos 2017 01-04 Ylitys % 2015 008521 Inv/ Terveyskeskuksen toimintavarusteet 7010 INVESTOINTIMENOT -10 000 0-10 000 0,00-10 000,00 0,0 7030 NETTOMENO -10 000 0-10 000 0,00-10 000,00 0,0 Määräraha varattu terveyskeskuksen kalusto- ja laitteistohankintoihin. Määrärahan käytöstä vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden päävastuualueen johtaja. EUR Kustannus-Ed. vuosien Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Alitus-/ Käyttö Tot yhteensä arvio käyttö 2017 2017 muutos 2017 01-04 Ylitys % 008744 Inv/ Paloaseman muutos ja laajennus 7010 INVESTOINTIMENOT -556 000 0-556 000-57 828,75-498 171,25 10,4 7030 NETTOMENO -556 000 0-556 000-57 828,75-498 171,25 10,4 Määräraha varattu paloaseman muutoksen ja laajennuksen toteuttamiseen. Hankesuunnitelma on hyväksytty kh 29.11.2016, 391. Hankkeen tavoitteena on rakentaa ensihoidon henkilöstölle ja kalustolle pysyvät tilat nykyisen paloaseman yhteyteen. Hankesuunnitelman mukainen hankkeen tavoitehinta on 556.000 euroa. Määrärahan käytöstä vastaa tekninen lautakunta. EUR Kustannus-Ed. vuosien Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Alitus-/ Käyttö Tot yhteensä arvio käyttö 2017 2017 muutos 2017 01-04 Ylitys % 008721 Inv/Peruskorjaukset (jakamaton) 7010 INVESTOINTIMENOT -200 000 0-200 000 0,00-200 000,00 0,0 008347 Inv/ Kirkonkylän koulun kellarin lattia (mr 8721) 7010 INVESTOINTIMENOT -10 297,06 10 297,06-100,0 008512 Inv/ Kiinteistöjen rakennusautomaation modernisointi (mr 8721) 7010 INVESTOINTIMENOT -6 237,36 6 237,36-100,0 008711 Inv/ Lääkärintalo, Päivärinne, peruskorj loppuun saattam (mr 8721) 7010 INVESTOINTIMENOT -27 361,49 27 361,49-100,0 008730 Inv/Kirkonkylän koulun IV-kanavien puhdistus 7010 INVESTOINTIMENOT -34 022,92 34 022,92-100,0 008738 Inv/ Paloaseman kunnossapitotyöt 7010 INVESTOINTIMENOT 0,00 0,00-100,0 7030 NETTOMENO YHTEENSÄ -200 000 0-200 000-77 918,83-122 081,17 39,0 Määräraha varattu kunnan kiinteistöjen ennakoimattomiin pieniin peruskorjauksiin. Määrärahan käytöstä vastaa tekninen lautakunta. EUR Kustannus-Ed. vuosien Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Alitus-/ Käyttö Tot yhteensä arvio käyttö 2017 2017 muutos 2017 01-04 Ylitys % 008726 Inv/ Varikko, Kankaanseläntie 7010 INVESTOINTIMENOT -193 000-193 000-3 442,16-189 557,84 1,8 7030 NETTOMENO -193 000-193 000-3 442,16-189 557,84 1,8 Valtuusto on kokouksessaan 30.1.2017 3 hyväksynyt lisämäärärahan varikon toimisto- ja sosiaalitilojen sijoittamiseen kunnan omistamalle tontille Kankaanseläntien varteen. EUR Kustannus-Ed. vuosien Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Alitus-/ Käyttö Tot yhteensä arvio käyttö 2017 2017 muutos 2017 01-04 Ylitys % 008743 Varikon kaluston täydentäminen 7010 INVESTOINTIMENOT -50 000 0-50 000-23 111,57-26 888,43 46,2 7030 NETTOMENO -50 000-50 000-23 111,57-26 888,43 46,2 Määräraha varattu varikon kalustohankintaan: ruohonleikkuri ja mittaustäkymetri. Määrärahan käytöstä vastaa tekninen johtaja. EUR Kustannus- Ed. vuosien Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Alitus-/ Käyttö Tot yhteensä arvio käyttö 2017 2017 muutos 2017 01-04 Ylitys % 008810 Inv/Rakenn.kaavateiden rakentaminen, korj 7010 INVESTOINTIMENOT -370 000 0-370 000 0,00-370 000,00 0,0 008830 Inv/Ratatien peruskorjaus 7010 INVESTOINTIMENOT -2 653,34 2 653,34-100,0 008819 Inv/ Asfaltointi 7010 INVESTOINTIMENOT 0,00 0,00 100,0 008836 Inv/ Nahkurinpolun rakentaminen 7010 INVESTOINTIMENOT -554,59 554,59-100,0 7030 NETTOMENO yhteensä -370 000 0-370 000-3 207,93-366 792,07 0,9 Määräraha varattu katujen rakentamiseen, peruskorjaukseen ja kuivatukseen. Merkittävin kadunpidon hanke vuonna 2017 on Ratatien peruskorjaus välillä Asematie Keskustie, jonka kustannusarvio on noin 215.000 euroa. Lisäksi määrärahalla kunnostetaan päällysteitä ja sadevesiviemäreitä teknisen lautakunnan laatiman työohjelman mukaisesti. Määrärahan käytöstä vastaa tekninen lautakunta. 54

EUR Kustannus-Ed. vuosien Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Alitus-/ Käyttö Tot yhteensä arvio käyttö 2017 2017 muutos 2017 01-04 Ylitys % 2014-2017 008813 Inv/Päivänpaisteenmaan kunnallistekniikka 7010 INVESTOINTIMENOT -805 261,59-188 000 0-188 000-49 956,09-138 043,91 26,6-855 217,68 7030 NETTOMENO -805 261,59-188 000 0-188 000-49 956,09-138 043,91 26,6-855 217,68 Määräraha varattu Päivärinteen asemakaava-alueen laajennuksen ns. Päivänpaisteenmaan 1. vaiheen rakennustöiden loppuunsaattamiseen ja 2. vaiheen rakennustöiden aloittamiseen. Vuonna 2017 rakennetaan noin 150 metriä uutta Päivänpaisteentie nimistä asuntokatua ja kadun varteen valmistuu kahdeksan uutta omakotitalon rakennuspaikkaa. Määrärahan käytöstä vastaa tekninen lautakunta. EUR Kustannus-Ed. vuosien Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Alitus-/ Käyttö Tot yhteensä arvio käyttö 2017 2017 muutos 2017 01-04 Ylitys % 008849 Inv/Katuvalaistuksen uusiminen 7010 INVESTOINTIMENOT -50 000 0-50 000-46 271,80-3 728,20 92,5 7030 NETTOMENO -50 000 0-50 000-46 271,80-3 728,20 92,5 Määräraha varattu katuvalaistuksen uudistamiseen. Määrärahan käytöstä vastaa tekninen lautakunta. EUR Kustannus-Ed. vuosien Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Alitus-/ Käyttö Tot yhteensä arvio käyttö 2017 2017 muutos 2017 01-04 Ylitys % 008850 Inv/Puistot ja maisemanhoitotyöt 7010 INVESTOINTIMENOT -50 000 0-50 000 0,00-50 000,00 7030 NETTOMENO -50 000 0-50 000 0,00-50 000,00 Määräraha varattu nykyisten puistojen, leikkikenttien ja yleisten alueiden kunnossapitoinvestointeihin. Määrärahan käytöstä vastaa tekninen lautakunta. EUR Kustannus-Ed. vuosien Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Alitus-/ Käyttö Tot yhteensä arvio käyttö 2017 2017 muutos 2017 01-04 Ylitys % 008860 Inv/Oulujoen moninaiskäyttö 7010 INVESTOINTIMENOT -39 000 0-39 000-9 504,32-29 495,68 24,4 7020 INVESTOINTITULOT 0 0 6 000,00-6 000,00-100,0 7030 NETTOMENO -39 000 0-39 000-3 504,32-35 495,68 9,0 Määräraha varattu Oulujoen moninaiskäyttöohjelman hankkeiden toteutukseen. Hankkeet päätetään vuosittain yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus ja Fortum Power and Heat Oy:n kanssa. Ohjelmaan kuuluvilla hankkeilla vähennetään Oulujoen säännöstelystä aiheutuvia haittoja. Kokonaiskustannukset ovat moninaiskäyttösopimuksen mukaan keskimäärin 90.000 euroa vuodessa. Maksuosuudet ovat Oulujoen vesistöalueen kunnat 10-50 %, Elykeskus/valtio 0-50 % ja Fortum Yhtiöt 10-50 %. Määrärahan käytöstä vastaa hallintopalvelut. Tulona v. 2016 ELY-keskuksen osuus virkistyskalastushankkeesta. EUR Kustannus-Ed. vuosien Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Alitus-/ Käyttö Tot yhteensä arvio käyttö 2017 2017 muutos 2017 01-04 Ylitys % 008814 Inv/ VT 22 kehitt. Muhoksen kunnan alueella / Rönkön alikulku 7010 INVESTOINTIMENOT -45 000-45 000 0,00-45 000,00 7030 NETTOMENO -45 000 0-45 000 0,00-45 000,00 Määräraha varattu Rönköntien kohdalle rakennettavaan alikulkuun johtavan yksityistien rakentamiseen. Muhoksen kunnanhallituksen sitoumus 29.4.2014, 192. Hankkeen tilaajana toimii Liikennevirasto. Määrärahan käytöstä vastaa tekninen lautakunta. EUR Kustannus-Ed. vuosien Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Alitus-/ Käyttö Tot yhteensä arvio käyttö 2017 2017 muutos 2017 01-04 Ylitys % 008832 Inv/ VT 22 kevyenliikenteen väylä Nokiantie-Romppaisentie 7010 INVESTOINTIMENOT -125 000 0-125 000 0,00-125 000,00 7030 NETTOMENO -125 000 0-125 000 0,00-125 000,00 Määräraha varattu valtatien 22 suuntaisen yksityisen kevyenliiikenteenväylän rakentamiseen välille Riihikyläntie Romppaisentie. Rakennettavan sorapintaisen väylän pituus on noin 800 metriä. Väylä mahdollistaa turvallisen kevyenliikenteen yhteyden Kuusirinteeltä uudelle Rönköntien kohdalle tehtävälle valtatien 22 alikulkusillalle. Hankkeen rakennuskustannusarvio on 125.000 euroa. Määrärahan käytöstä vastaa tekninen lautakunta. EUR Kustannus-Ed. vuosien Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Alitus-/ Käyttö Tot yhteensä arvio käyttö 2017 2017 muutos 2017 01-04 Ylitys % 008866 Inv/ Kylmälänkylän tievalaistus 7010 INVESTOINTIMENOT 0-16 000-16 000 0,00-16 000,00 0,0 7030 NETTOMENO 0-16 000-16 000 0,00-16 000,00 0,0 Lisämääräraha maantien 8250 valaistuksen rakentamiseen Kylmälänkylään noin yhden kilometrin matkalle Ahmastien ja Kalettomantien välille. Muhoksen kunta ja ELY-keskus maksavat hankkeen 50/50. EUR Kustannus- Ed. vuosien Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Alitus-/ Käyttö Tot yhteensä arvio käyttö 2017 2017 muutos 2017 01-04 Ylitys % 7010 INVESTOINTIMENOT -5 702 000-209 000-5 911 000-1 523 779,17-4 387 220,83 25,8 7020 INVESTOINTITULOT 115 000 0 115 000 10 458,93 104 541,07 9,1 7030 NETTOMENO -5 587 000-209 000-5 796 000-1 513 320,24-4 282 679,76 26,1 55

Totuus on arvokkainta, mitä meillä on. Käyttäkäämme sitä säästäväisesti. 56

LIITE 1 MUHOKSEN KUNNAN STRATEGIA ARVOT VISIO - MENESTYSTEKIJÄT TOIMINTA-AJATUS

STRATEGIA 2025 ELINKEINOSTRATEGIA 2020 Kunnanvaltuusto..2013

MUHOKSEN KUNNAN STRATEGIA VUOTEEN 2025 SISÄLLYSLUETTELO 1 STRATEGIAPROSESSI.....2 2 TILANNEKATSAUS 2013.....3 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI. 4 4 ARVOT.4 5 VISIO VUODELLE 2025.. 5 6 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT. 5 7 TULOSKORTIT VUODELLE 2014.. 7 8 ELINKEINOSTRATEGIA 2020. 9 Liitteet... 13 *Strategiaperusta *Arvojen sisältö käytännössä *Nelikenttäanalyysi

1 STRATEGIAPROSESSI Strategian laadinnassa alettiin vuonna 2005 soveltaa ns. Balanced Scorecardia (BSC) eli tasapainoisen mittariston mallia. BSC-mallissa strategiset tavoitteet laaditaan neljänä ns. tuloskorttina neljän eri näkökulman mukaisesti, jotka ovat Taloudellinen näkökulma, eli resurssit Asiakasnäkökulma, eli vaikuttavuus Sisäisten prosessien näkökulma Oppimis- ja kasvunäkökulma, eli osaaminen, uudistuminen ja työkyky Jokaisen valtuustokauden alussa uusitaan strategiaperusta eli laaditaan SWOT-analyysi ja toimintaympäristöanalyysi, sekä tarkistetaan arvot, visio ja kriittiset menestystekijät. Neljä BSC-näkökulmaa kattavat tuloskortit laaditaan kuntatasolla ja päävastuualueittain vuosittain. Kuntatason tuloskortit laaditaan yhdessä talousarvioraamin kanssa, ja päävastuualueiden tuloskortit yhtä aikaa talousarvioesitysten kanssa. Strategiaprosessi näyttää ns. vuosikellon muodossa seuraavalta. Muhoksen kunta, strategiasuunnittelu Talousarvion ja tuloskorttien hyväksyminen 31.12. Tuloskorttien sopeuttaminen talousarvioon Valt Ltk Osavuosikatsaus 31.9. Valt Ltk Strategiaperustan päivitys valtuustokausittain 31.3. Tuloskortit ja TA -ehdotus Valt Valt Tilinpäätös Tuloskortit Talousarvioraami 30.6. Osavuosikatsaus Strategian hallinta tapahtuu strategiaohjelmisto Targetor illa. Seurantaraportit päivitetään Targetorohjelmaan heti kun ne on hyväksytty ao. toimielimessä. Strategian toteutumista seurataan vuosittain talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelun, sekä kehityskeskusteluiden ja osavuosiraporttien yhteydessä.

2 TILANNEKATSAUS 2013 Muhoksen kunnan kehitys on edennyt kunnanvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti itsenäisenä kunta Oulun seutukunnassa. Kasvu on ollut hallittua ja olemme kyenneet vastaamaan kasvaneen väestömäärän palvelutarpeisiin hyvin. Taloudellinen tilanne on saatu hallintaan, vaikka velkaantuminen onkin kohonnut. Tulevat muutokset lainsäädännössä ja kuntien tehtävien uudelleen tarkastelu on aiheuttanut epävarmuustekijöitä strategian valmisteluun. Muhoksella oli 30.6.2013 asukkaita 9.003. Asukasluvun kasvu oli 200-luvun alkupuolella keskimäärin tasolla 1 %/v. Tilastokeskus ennustaa jatkossa selvästi hitaampaa kasvua. Sen ennuste on demografinen trendilaskelma, joka noudattaa viime vuosien kehitystä. Ennusteessa ei ole arvioitu taloudellisten, aluepoliittisten tms. tekijöiden vaikutusta. Väestönkehitys 1960-2013 ja ennuste 2020-2030 näyttävät seuraavalta. 12000 10000 8000 Asukasluku 6000 4000 Toteutunut kehitys 2000 0 1960 1970 1 980 1 990 2 000 2010 2020 2 030 Asukasluku 8449 7099 6 775 7 441 7 799 8 863 9 520 9 868 Sekä lasten ja nuorten että työikäistenkin määrä on kasvussa, mutta eläkeikäisten määrä voimakkaimmin. Kunnan väestöstä yli puolet asuu Keskustaajamassa ja Päivärinteen alueella. Uudisrakentamisesta puolet sijoittuu haja-alueelle, ja eniten Oulujoki-varteen. Muhoksen työpaikkaomavaraisuus on ollut laskusuunnassa ollen nyt n. 75 %. Työpaikoista ylivoimaisesti eniten on sosiaali- ja terveyspalveluissa, sitten koulutuksessa, kaupassa, maa-, metsä- ja kalataloudessa, ja vasta sen jälkeen tulevat teollisuus sekä rakentaminen. Eniten muhoslaisia sijoittuu terveys- ja sosiaalipalvelujen, teollisuuden, kaupan ja rakentamisen työpaikkoihin. Vuonna 2010 kävi muualla töissä 1684 muhoslaista, joista Oulussa 1279, ja vastaavasti muualta Muhoksella kävi 825 henkilöä, joista oululaisia oli 530. Muhoksella työttömyys on Oulun seudun alhaisimpia ja selvästi Pohjois-Pohjanmaan keskiarvon alapuolella. Elokuussa 2013 työttömyysaste Muhoksella oli 12,4 %, Oulun seutukunnassa 14,3 % ja Pohjois- Pohjanmaalla 13,2 %. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Syksyllä 2013 toimintaympäristön muutos on monelta osin epäselvä johtuen mm. sosiaali- ja terveystoimen järjestämislain keskeneräisyydestä. Lisäksi valtionosuuslain ja kuntalain uudistukset ovat vielä avoimena.

Muhoksen kunta osallistuu kuntarakennelain mukaiseen kuntaliitosselvitykseen yhdessä Oulun seudun ja Iin kunnan kanssa. Kuntaan vaikuttaa ulkoapäin monenlaisia muutosvoimia, joihin sisältyy aina myös mahdollisuuksia. Strategian liitteenä on valtuustoseminaarissa keväällä 2013 laadittu nelikenttäanalyysi kehittämisnäkymistä. Vaikeinta on nähdä suuret muutokset hetkellisten suhdannepiikkien yli. Keskeiset muutosprosessit ja haasteet on tiivistetty seuraavaan kuvaan. Seutuyhteistyö? KuntavalMosuhteen painotus Huoltosuhteen muutos SoTepalveluiden järjes tämistapa Kasvun vaikutukset Muhos Seudun maankäytön suunninelu Työvoiman saatavuus Suhdanne muutokset Kuntarakennemuutokset Elinkeinoja työpaikkakehitys 4 ARVOT Arvot perustuvat tärkeimpiin ja pysyvimpiin ihmisyhteisöä koossapitäviin tekijöihin. Ne liittyvät inhimillisen olemisen tärkeimpiin edellytyksiin: biologisiin tarpeisiimme, sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksiin sekä ryhmän säilymisen ja hyvinvoinnin varmistamiseen. Arvot muuttuvat sukupolvien aikana historiallisista, yhteiskunnallisista ja taloudellisista seikoista johtuen. Arvojen painotus voi vaihdella eri aikoina samankin yhteisön sisällä. Muhoksen strategian arvopohja on seuraava. Liitteissä s. 14 on kuvattu arvojen sisältö käytännössä.

ASUKAS- JA ASIAKASKESKEISYYS YHTEISÖLLISYYS TYÖ, YRITTÄJYYS JA AKTIIVINEN TEKEMINEN VASTUU TULEVAISUUDESTA 5 VISIO V. 2025 Visio on lähitulevaisuuden aktiivinen tahtotila ja arkijohtamisen peruskivi. Sen avulla luodaan tulevaisuudenkuva, joka vetoaa sekä ajatteluun että tunteisiin. Se ei ole markkinointilause, vaan toimintaohje omalle organisaatiolle. Vision täytyy olla haastava, mutta mahdollinen. MUHOS KASVAA JA UUDISTUU HALLITUSTI PITÄEN HUOLTA KUNTALAISTENSA TURVALLISUUDESTA JA YMPÄRISTÖSTÄ. MUHOS ON KASVAVA JA KEHITTYVÄ ASUMISEN, KAUPAN JA PALVELUIDEN KESKUS OULUJOKI-LAAKSOSSA. MUHOS ON MERKITTÄVÄ KULTTUURI- JA MATKAILUKOHDE ROKUA GEOPARK -ALUEELLA. 6 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät ovat strategiaperustan pysyviä elementtejä ja uusiutuvat ensisijaisesti valtuustokausittain. Vision, kriittisten menestystekijöiden, arviointikriteerien ja tavoitetasojen suhde toisiinsa on seuraava. Kriittiset menestystekijät Arviointiperusteet Tavoitetasot Näissä asioissa on ehdottomasti onnistuttava vision saavuttamiseksi Näillä mitataan sitä, miten menestystekijöiden suhteen on onnistuttu Arviointiperusteille asetetut tavoitteet jollakin ajanjaksolla. Kriittisille menestystekijöille määritellään vuosittain tavoitetasot, toimenpiteet ja vastuuhenkilöt, eli laaditaan ns. tuloskortit. Vuoden 2014 tuloskortit on esitetty kappaleessa 7.

Muhoksen kuntastrategian kriittiset menestystekijät eri BSC-näkökulmissa ovat seuraavat. Vaikuttavuus Peruspalvelujen toimivuus Viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö Hyvät liikenneyhteydet Toimintatavat, prosessit ja rakenteet Hallintokuntien välinen yhteistyö Palvelurakenteen tehokkuus ja kilpailukyky Kaavoitus ja maankäyttö V I S I O Resurssit Talouden tasapaino Käyttömenojen kasvun hillintä Hallittu velkaantuminen Osaaminen, uudistuminen ja työkyky Esimiestyön ja alaistaitojen toimivuus Työyhteisön houkuttelevuus Työhyvinvointi

TULOSKORTIT VUODELLE 2015 Vaikuttavuus Kriittiset menestyst ekijät Peruspalvel ujen toimivuus Viihtyisä ja turvallinen asuinympär istö Arviointikriteerit Asiakaspalaute. Sähköisen hyvinvointikertomuks en mittaristo. Liikennevahingot ja muut onnettomuudet Poliisin turvallisuustutkimus Tavoitetasot Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Peruspalvelujen tason säilyttäminen ja toimivuuden parantaminen Ennalta ehkäisevän toiminnan edistäminen. Turvallisuustutkimusten tulosten korjaaminen. Liikenneväylien turvallisuuden parantaminen Hv-mittariston seurannan lisääminen Turvallisuussuunnitelm an päivittäminen Liikenneturvallisuustyö ryhmän työ. Jory Turvallisuuss uunnittelun yhteistyöryh mä Pva:t Hyvät liikenneyhte ydet Julkisen liikenteen vuorotiheys ja matkaaika Muhos- Ouluvälillä. Seudulliset ja paikalliset liikenneselvitykset ja suunnitelmat. Joukkoliikenne toimivammaksi. VT22:n kehittämissuunnitelma n aktiivinen toteutus. Uuden joukkoliikenteen järjestämistavan ja seudullisen yhteistyön kehittäminen. Tekninen johtaja. Kehittämispä ällikkö. Resurssit Kriittiset menestyst ekijät Talouden tasapaino Arviointi-kriteerit Tavoitetasot Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Toteutunut ali/ylijäämä vs. talousarvio. Budjettikuri. Ei määrärahaylityksiä. Oman pääoman vahvistaminen. Hyvä vuosikate. Kk-raportit Välitilinpäätökset ja tilinpäätös Hallinto- ja talousjohtaj a Käyttömeno jen kasvun hillintä Kasvuprosentit. Talousarviomuutoksie n määrä. Toimintamenojen kasvun pienentäminen Palvelu- /asiakasmaksujen tarkistaminen Jory Hallittu velkaantumi nen Velkaantumisen hillitseminen. Velka/as. Muhos maan kuntien keskiarvon tasolla. Investointiohjelman tasapainottaminen. Talouden tasapainottamisohjelm a. Jory

Toimintatavat, prosessit ja rakenteet Kriittiset menestysteki jät Hallintokuntien välinen yhteistyö Palvelurakente en tehokkuus ja kilpailukyky Arviointikriteerit Valmistelun ja päätöksenteo n vaikutukset muihin hallintokuntii n. Yksikkökusta nnukset. Tavoitetasot Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Yhteistyö toimii. Yksikköhinnat eivät nouse Tiedonkulun ja raportoinnin kehittäminen. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. Uudistetaan palvelurakenteita. Palvelustrategian laadinnan aloittaminen Jory Jory Kaavoitus ja maankäyttö Tonttien kysyntä/tarjo nta Tonttireserviä 2 vuoden kysyntää vastaava taso. Aktiivinen tonttien markkinointi Maanhankinta ja kaavoitus. Kirkonkylän ja Kärnän teollisuusalueiden kehittäminen. Tekniset palvelut Osaaminen, uudistuminen ja työkyky Kriittiset menestystekijä t Esimiestyön ja alaistaitojen toimivuus Työyhteisön houkuttelevuus Arviointi-kriteerit Tavoitetasot Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Työntekijäpalaute Tavoitteiden toteutuminen Henkilöstöraportti Hakijoiden määrä ja laatu Arvosana tasolla hyvä Hyvä työnantajakuva. Tilannekatsaukset lautakunnissa. Kehityskeskustelut (100 % 1 krt/v). Koulutus. Tehostetaan palautteeseen reagoimista. Aktiivinen tiedottaminen Palautteen hankkiminen ja käsittely. Työhyvinvointi Sairauspoissaolojen määrä. Koettu työhyvinvointi Sairauspoissaol ojen väheneminen. Hyvä työmotivaatio. Esimieskoulutukset Henkilöstökyselyt ja raportit. Koulutuksen. Yhteisöllisyyden kehittäminen. Hiljaisen tiedon siirtäminen Työterveyssuunnitelmie n seuranta.

8 MUHOKSEN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA 2020 8.1 Kunnan elinkeinopoliittinen rooli Muhoksen kunnan kehittämisen perusteet ovat kunnan strategiassa, visiossa ja arvoissa. Elinkeinoelämän kehittämisen kautta saatavat lisäresurssit, eli työpaikat ja verotulot, ovat välttämätön vaihtoehto palvelutuotannon ja toimintojen tehostamiselle ja säästämiselle. Elinkeinopolitiikan perustavoite on työpaikkaomavaraisuuden kehittäminen, olemassa olevien yritysten tukeminen, ja kaikenlaisten työllistävien yritysten saaminen kuntaan. Toiminta-ajatus Muhos tarjoaa yrittäjyydelle hyvän ja aktiivisen toimintaympäristön. Visio 2020 Muhos on seudullisesti kilpailukykyinen ja houkutteleva yritysten kotipaikka. Toiminta-ajatuksen ja vision toteuttaminen Muhos kehittää yrityspalveluja yritysvaikutusten arvioinnin, yrittäjien palautteen sekä yritysten määrää ja elinkelpoisuutta seuraamalla. Elinkeinostrategialla määritellään väljät puitteet, jotka antavat organisaatiolle mahdollisuuden reagoida nopeasti toimintaympäristön muutoksiin. 8.2 Nykytila ja lähtökohdat Muhoksen työpaikkaomavaraisuus on seutukunnan korkeimpia eli n. 75 %. Vuonna 2010 kävi muualla töissä 1684 muhoslaista, joista Oulussa 1279, ja vastaavasti muualta Muhoksella kävi 825 henkilöä, joista oululaisia oli 530. Muhoksen työttömyys on viime vuosina ollut seudun alhaisimpia. Elokuussa 2013 työttömyysaste Muhoksella oli 12,4 %, Oulun seutukunnassa 14,3 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 13,2 %.

Q Terveys- ja sosiaalipalvelut G Tukku- ja vähittäiskauppa F Rakentaminen P Koulutus C Teollisuus A Maa-, metsä- ja kalatalous H Kuljetus ja varastointi M Ammatill., tieteell. ja tekn. toim. N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus S Muu palvelutoiminta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto R Taiteet, viihde ja virkistys K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta E Vesi-, viemäri-, jätevesi-, jätehuolto B Kaivostoiminta ja louhinta B Kaivostoiminta ja louhinta 2011 2010 2009 0 200 400 600 800 1 000 Työllisten lkm Elinkeinorakenne Muhoksella 2009 2011 (Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti, Seutunet) A Maa-, metsä- ja kalatalous F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Q Ter veys- ja sosiaalipalvelut H Kuljetus ja varastointi S Muu palvelutoiminta M Ammatill., tieteell. ja tekn. toim. C Teollisuus L Kiinteistöalan toimi nta I Majoitus- ja ravitsemistoimi nta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta P Koulutus J Informaatio ja viestintä R Taiteet, viihde ja virkistys D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto E Vesi-, viemäri-, jätevesi-, jätehuolto B Kaivostoiminta ja louhinta 2011 2010 2009 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Toimipaikkojen lkm Muhoksen toimipaikat 2009-2011 (Lähde: Tilastokeskus/Toimipaikat, Seutunet) Kunnan elinkeinopoliittista asemaa ja imagoa kartoitetaan säännöllisesti mm. Suomen yrittäjien valtakunnallisilla kyselyillä. Kunta teki vuonna 2010 postikyselyn kaikille muhoslaisille yrittäjille ja vuonna 2012 kohdennetun haastattelun n. 40 yrittäjälle. Uusimman palautteen perusteella kunnassa perusasiat ovat kunnossa, ja Muhoksella on hyvät edellytykset toimia menestyvän yrityksen kotikuntana ja houkutella uusia yrittäjiä.

Muhoksen kunnan elinkeinopoliittiset vahvuudet ovat seuraavat. Hyvä sijainti vahvalla ja kasvavalla kaupunkiseudulla Hallittu kasvu ja terve ikärakenne Hyvä työpaikkaomavaraisuus Työpaikat suhdannevapailla aloilla Erinomaiset koulutusmahdollisuudet ja oppilaitokset ympärillä Luonnonläheinen ympäristö ja edullinen asuntokanta Toimivat kunnalliset peruspalvelut ja harrastusmahdollisuudet Helposti lähestyttävä kuntaorganisaatio Toimintaympäristöön liittyviä haasteita ovat mm. EU-ohjelmakauden rahoitusmuutokset, kunta- ja palvelurakennemuutokset, talouselämän suhdannemuutokset, paikallisten suurten työllistäjien toiminnan muutokset, ja seudulliset yhteistyö- ja kilpailuasetelmat. 8.3 Elinkeinopolitiikan työkalupakki Muhoksen kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia yhteyksistä ulkomaailmaan ja elinkeinoelämän verkostoihin. Kuntastrategiasta ja viestintästrategiasta johdetulla kuntamarkkinoinnilla tuetaan kunnan houkuttelevuutta. Elinkeinojen toimintaedellytyksiä kehitetään säännöllisellä ja monipuolisella yhteistyöllä paikallisten yrittäjien kanssa. Kunta varmistaa järkevän ja taloudellisen palvelutuotannon monipuolisilla palvelujen tuottamistavoilla huomioiden yksityisen palvelutarjonnan. Kunta varautuu talousarviossa elinkeinotoiminnan kehittämishankkeisiin, myös vuoden aikana käynnistyviin ennakoimattomiin hankkeisiin, ja esiselvityksiin. Kunta on mukana ensisijaisesti yrityslähtöisissä ja yritysrypäshankkeissa. Kunta pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan elinkeinoelämän palvelu- ja tuotetarjonnan lisäämiseksi. Kunnan hankinnoissa tuetaan paikallisen elinkeinoelämän elinvoimaa lainsäädännön ja sopimusten sallimissa rajoissa. Suhdanneinvestointeja kunta tekee mahdollisuuksien mukaan. Muhoksen kunnan osallistuminen seudullisiin infrastruktuurihankkeisiin on mahdollista. Muhos keskittyy matkailualan kehittämisessä monialaiseen ja pitkäjänteiseen seudulliseen yhteistyöhön. Yritysvaikutusten arviointi suoritetaan peilaamalla valmistelussa olevia päätöksiä ja suunnitelmia kunnan elinkeinostrategiaan. Kunnan oppilaitoksissa toteutetaan yhteistyössä kehitettävää yrittäjyyskasvatusohjelmaa.

Muhos turvaa liiketilojen rakentamiseen sopivien, logistiikaltaan ja hinnaltaan kilpailukykyisten tonttien saatavuuden. Kunta huolehtii yritysalueiden infrastruktuurista ja houkuttelevuudesta. Yritystonttien hinnan määrittelee valtuusto aluetasolla. Tästä voidaan poiketa tapauskohtaisesti ottaen huomioon yrityksen työllistävä vaikutus, yrityksen soveltuvuus alueelle (ympäristönäkökohdat, toimialan suhde alueen muihin yrittäjiin) ja yrityksen laajentumistarpeet. Kunta vaikuttaa aktiivisesti liiketilatarjonnan lisääntymiseen Muhoksella, mutta ei osallistu liiketilojen rakentamiseen. Muhoksen kunta rakennuttaa tuotannollisille yrityksille toimitiloja sopimuksella tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Tällöin noudatetaan soveltuvin osin samoja periaatteita kuin on päätetty koskien kunnan omistamien kiinteistöjen/toimitilojen myymisestä. Muhoksen kunta avustaa yritysten kehittämishankkeita tapauskohtaisesti erikseen määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Muhos osallistuu rakennerahastohankkeiden kuntarahoitusosuuksiin vuosittain talousarvion mukaisesti. Muhoksen kunta ei takaa yritysten lainoja eikä itse lainoita yrityksiä poisluettuna kuntakonserniin kuuluvat yritykset. Elinkeinopalvelujen kehittämistiimin tehtävänä on reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Tiimiin kuuluvat: - kunnanjohtaja, joka johtaa elinkeinopalveluja - kehittämispäällikkö, valmistelija ja elinkeinopalvelujen toinen vastuuhenkilö - paikallisen yrittäjäjärjestön edustaja - Oulun Seudun Uusyrityskeskuksen edustaja - TE-toimiston edustaja. Yritysten perustamiseen ja käynnistämiseen liittyvät palvelut tuottaa Oulun Seudun Uusyrityskeskus, ja muut yritysten kehittämispalvelut hankitaan kunnan hyväksymiltä seudun yrityskehitysorganisaatioilta. 8.4 Elinkeinostrategian ylläpito Elinkeinostrategia tarkistetaan valtuustokausittain kuntastrategian tarkistamisen yhteydessä. Elinkeinopolitiikan toimenpiteet määritellään vuosittain osana kunnan tuloskortteja.

MUHOS KUNTASTRATEGIA 2025 Strategiaperusta Vaikuttavuus Peruspalvelujen toimivuus Viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö Hyvät liikenneyhteydet Prosessit Hallintokuntien välinen yhteistyö Palvelurakenteen tehokkuus ja kilpailukyky Kaavoitus ja MUHOS KASVAA JA UUDISTUU HALLITUSTI PITÄEN HUOLTA KUNTALAISTENSA TURVALLISUUDESTA JA YMPÄRISTÖSTÄ. MUHOS ON KASVAVA JA KEHITTYVÄ ASUMISEN, KAUPAN JA PALVELUIDEN KESKUS OULUJOKI- LAAKSOSSA. MUHOS ON MERKITTÄVÄ KULTTUURI- JA MATKAILUKOHDE ROKUA Osaaminen Esimiestyön ja alaistaitojen toimivuus Työyhteisön houkuttelevuus Työhyvinvointi Resurssit Talouden tasapaino Käyttömenojen kasvun hillintä Hallittu velkaantuminen Asiakas- ja asukaskeskeisy ys Yhteisöllisyys Työ, yrittäjyys ja aktiivinen tekeminen Vastuu tulevaisuudest a

MUHOS KUNTASTRATEGIA 2025 Arvojen sisältö käytännössä ASUKAS- JA ASIAKASKESKEISYYS Selvitetään kuntalaisten/asiakkaiden tarpeet, määritellään palvelutasotavoitteet ja turvataan lähipalvelut. Huolehditaan oikeudenmukaisuudesta, suvaitsevaisuudesta ja turvallisuudesta. Kehitetään osallisuutta ja tasavertaisuutta parantavia toimintatapoja. Kehitetään organisaation palveluhenkeä ja laatutyötä. YHTEISÖLLISYYS Viedään yhdessä päätettyjä asioita yksituumaisesti eteenpäin. Panostetaan ME-hengen parantamiseen ja ylläpitämiseen. Luodaan tilaa avoimelle keskustelulle ja erilaisille mielipiteille. Esitetään kritiikki rakentavasti ja vaihtoehtoisia ratkaisuja esille tuoden. Huolehditaan työyhteisön jäsenistä. TYÖ, YRITTÄJYYS JA AKTIIVINEN TEKEMINEN Turvataan kuntalaisille työmahdollisuudet omassa kunnassa. Luodaan hyvät edellytykset yrittämiselle kunnassa. Tuetaan sisäistä yrittäjyyttä kuntaorganisaatiossa. Huolehditaan syrjäytymisuhan alla olevista kuntalaisista. Lisätään ns. kolmannen sektorin osallisuutta yhteisten asioiden hoidossa. VASTUU TULEVAISUUDESTA Hoidetaan kuntatalous vastuullisesti ja järjestetään toiminnot tehokkaasti ja kustannustietoisesti. Lisätään tietoisuutta ympäristön tilasta ja uhkista, sekä edistetään kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja Vaalitaan terveellisiä elämäntapoja ja hyvinvointia, kehitetään ennaltaehkäisevää