Päiväys Datum Dnro Dnr Viite Hänvisning Asia Ärende Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen Yhteistyöryhmän kokous 15.3.2017 YM001:00/2016 AIKA 16.2.2017 klo 9.00-12.00 PAIKKA kh. Norppa 1. krs., Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki JÄSENET Timo Korhonen, pj. Ulla Koski, vpj. Hanna Perälä Merja Niemi Sami Heikkilä Janne Koivukoski Vesa Pekkola Petra Stenfors Christell Åström Ulla Hurmeranta Mika Riipi Pentti Mäkinen Olli Ristaniemi Merja Vikman-Kanerva Timo Jokelainen kansanedustaja ympäristöministeriö liikenne- ja viestintäministeriö opetus- ja kulttuuriministeriö puolustusministeriö sisäministeriö sosiaali- ja terveysministeriö työ- ja elinkeinoministeriö maa- ja metsätalousministeriö Suomen Kuntaliitto Lapin liitto Etelä-Savon maakuntaliitto Keski-Suomen liitto Uudenmaan liitto Lapin ELY-keskus sijasta Alpo Nikula poissa sijasta Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY Esteen sattuessa jäsenet voivat nimetä kokoukseen sijaisen organisaatiostaan. PÄÄSIHTEERI Timo Turunen ympäristöministeriö SIHTEERI Juhana Rautiainen ympäristöministeriö Muistio 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 09.04. Todettiin olijat. 2. Asialistan hyväksyminen Hyväksyttiin asialista. 3. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen (Liite 1) Tarkennettiin asiakohtaa 4 poistamalla toinen virke. Hyväksyttiin muistio. 4. Valtioneuvoston päätöksen luonnos (Liite 2) ja puheenjohtajan ehdotus tavoitteiksi (Liite 3) Puheenjohtaja linjasi valtioneuvoston päätöksen valmistelua tuoden esille seuraavat näkökohdat: Hallitusohjelmassa on todettu, että VATtien ohjausvaltaa selvennetään kuntien maankäyttövallan ja -vastuun lisäämiseksi. Hallitusohjelma sisältää myös aluehallintouudistusta koskevat linjaukset. Aluekehitystä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevat tehtävät siirtyvät maakunnille. VATtien on tuettava maakunnallista itsehallintoa. VATtien aiheitten ja sisällön määrittely tehdään MRL:n valtuuttamissa rajoissa ja on valtioneuvoston päätettävä asia. Hallitusohjelman tavoitteena oleva työllisyys ja kasvu vaikuttava myös VATtien valmisteluun. VATteilla on turvatta valtakunnalliset tarpeet, esimerkiksi maanpuolustus ja liikenneväylät. Alueidenkäytön tarpeiden turvaaminen on mainittu HE:ssa 101/1998. VATtien on koskettava vain kysymyksiä, joilla on valtakunnallinen merkitys. VATit eivät voi mennä pidemmälle kuin lainsäädäntö sallii. Tavoitteiden määrän on oltava vähempi kuin voimassa olevassa päätöksessä. Normien purku vaikuttaa myös tähän valmisteluun. Ei ole tarkoituksenmukaista luoda epäselvyyttä lain säännösten ja VATtien välille.
Tulee välttää päällekkäisyyttä MRL:n sisältövaatimusten kanssa. VATtien ei tule sisältää eri sektorilakien kanssa päällekkäisiä sisältöjä. Tavoitteiden merkitys on kyettävä perustelemaan. VATit ovat vaikuttaneet oikeuskäytännössä ja niiden soveltamisessa. VATtien ei tulisi olla ristiriitaisia oikeuskäytännön soveltamisen suhteen. Nykyinen luonnos ei täytä hallitusohjelman tavoitteita eikä se voi olla kokouksessa työryhmän käsittelyn pohjana. Puheenjohtajan ehdotus tavoitteiksi sisältää realistisen lähtökohdan jatkovalmistelulle ja työryhmän käsittely perustuu siihen. Keskusteltiin puheenjohtajan ehdotuksesta ja siihen esitettiin seuraavia kommentteja ja lisäysehdotuksia: Liikenne- ja viestintäministeriön näkemys: Vähähiilisen liikenteen edistäminen on oltava mukana. Päästövähennysvelvoitteet koskevat koko Suomea ja erityisesti liikennesektoria. Muita tapoja ohjata alueidenkäyttöä liikenteen päästövähennystavoitteiden toteuttamiseksi ei ole. Liikenteen murros ja -palvelut tulee sisältyä tavoitteisiin. Ne vaikuttavat alueidenkäytön suunnitteluun. Valtakunnallisten liikenneverkkojen kehittäminen ensisijaisesti olemassa olevaan infrastruktuuriin tukeutuen on sisällytettävä tavoitteisiin. VATtien on ohjattava alueidenkäyttöä ja oltava ehdotusta täsmällisempiä. Yleispiirteinen ilmaisu ei ohjaa riittävällä tavalla alueidenkäyttöä tarvittavien tavoitteiden saavuttamiseksi. Lapin liiton näkemys: Puheenjohtajan ehdotus on riittävä jatkovalmistelun lähtökohdaksi. Niitä voidaan jatkovalmistelussa tarkentaa. Tavoitteiden on oltava mahdollistavia ja luoda asetelma maakuntien ja kuntien omista tarpeista lähtevään kehittämiseen. VATtien ei pitäisi linjata tai sementoida asioita. Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemys: Puheenjohtajan ehdotuksen tavoitteesta 2 koskien yhdyskuntarakennetta puuttuu mm. palveluiden ja vapaa-ajan toimintojen saavutettavuus eri väestöryhmien tarpeiden näkökulmasta. Tämä tulisi lisätä. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö on oltava jatkossakin mukana. Valtakunnallisten kulttuuriperinnön huomioon ottamisen lisäksi on mainittava tavoite niiden arvosta ja arvojen säilyttämisestä. Joukkoliikenteen-, pyöräilyn ja kävelyn edistäminen lisää asukkaiden terveyttä ja on tarpeen olla mukana tavoitteissa. Maa- ja metsätalousministeriön näkemys: VATtien ilmaisun on oltava täsmällisempää. Maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden säilyminen tulee sisältyä tavoitteisiin. Bio- ja kiertotalouden sekä muiden luonnonvarojen hyödyntämisen alueidenkäyttötarpeiden tulee sisältyä tavoitteisiin. Valtakunnallinen ja ylimaakunnallinen liikenne tulee sisältyä tavoitteisiin. Elinvoimaista luonto- ja kulttuuriympäristöä koskevat tavoitteet ovat ehdotuksessa esitetty liian suppeasti. Puheenjohtajan näkemys: Valtakunnallisten asioiden turvaamisen vaihtoehtoisena toteutustapana on nostaa ne lakiin. Lisäksi Manner-Suomen maaseutuohjelmaa voidaan päivittää tukemaan muita valtakunnallisia tavoitteita. Puolustusministeriön näkemys: Maanpuolustuksen tarpeet on tunnistettu ja on kirjattu hyvin ehdotukseen.
Terveellinen ja turvallinen elinympäristö on mainittu työryhmän luonnoksessa. Onnettomuusriskeja, melua ja suuronnettomuusvaaraa koskevat tavoitteet eivät sisälly ehdotukseen. Nämä ovat tärkeitä myös puolustushallinnon näkökulmasta ja niiden on suotavaa sisältyä tavoitteisiin. Tavoitteiden on oltava yhteismitallisia. Ehdotuksen tavoitteet eivät ole keskenään yhteismitallisia. Osa niistä on laajoja ja niihin tarvitaan konkretiaa. Keski-Suomen Liiton näkemys: Keski- ja Väli-Suomen liittojen käsitys on, että ehdotus on raikkaampi. Virkistys- ja viheralueita koskeva tavoite tulee sisältyä tavoitteisiin. Liikenteen solmupisteitä ja matkakeskuksia koskeva tavoite olisi hyvä olla mukana. Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys: Ympäristöterveyttä koskevat tavoitteet puuttuvat ehdotuksesta kokonaan ja niiden tulee olla mukana tavoitteissa. Elinkeinotoiminnankin kannalta ympäristöterveys on keskeistä. Elinkeinotoiminnan luvituksessa on myöhäistä ratkaista alueidenkäyttöön liittyviä ristiitoja. Alueidenkäytön suunnittelu on edullisin tapa yhteen sovittaa elinkeinotoimintojen tarpeita ympäristöterveysnäkökulmaa. Esimerkkinä puolustustoiminnot ja asuminen sekä tuulivoimaloiden terveysvaikutuket, jotka jäävät usein huomiotta. Kansalaisten kokemat ja heille aiheutuvat haitat lisäävät vastustusta. Ympäristöterveyden huomioon ottaminen palvelee kaikkia. ELYjen näkökulma: Myönteinen kehittäminen on hyvä lähtökohta. Rakennetun ympäristön laatu olisi oltava mukana. Se on elinkeinojen ja asukkaiden intressi. Rakentamattomien rantojen riittävyys on yksi isoimpia ristiriitoja alueidenkäytössä. Se on tärkeä myös maanomistajien tasapuolisen kohtelun kannalta. Rakentamattomien rantojen riittävyys tulisi sisältyä tavoitteisiin. Samoin niiden kytkeytyminen virkistysalueisiin. Arvokkaat pohjavedet tärkeitä elinkeinojen toiminnan kannalta ja niiden tulisi sisältyä tavoitteisiin. Sisäministeriön näkemys: Turvallisuus puuttuu ehdotuksesta ja sen on oltava mukana tavoitteissa. Kansalaisia koskevat turvallisuusseikat, kuten suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä tuulivoimarakentaminen on oltava mukana tavoitteissa. Riittävän pitkät turvaetäisyydet ovat tärkeitä kansalaisten turvallisuuden varmistamiseksi. Uudenmaan liiton näkemys: Suomen eri alueilla on erilaisia alueidenkäytön haasteita. Etelä-Suomen kehitystä leimaa voimakas rakentaminen. Ehdotuksessa on todettu ilmastonmuutoksen sopeutuminen, mutta ilmastonmuutoksen ehkäisy tulee näkyä tavoitteissa. Kestävä liikkuminen ja saavutettavuus ovat valtakunnallisia intressejä ja ne on oltava mukana tavoitteissa. Työ- ja elinkeinoministeriön näkemys: Ehdotus on yleispiirteisempi. VATtien oltava sovellettavissa eri alueilla. Työryhmän luonnos ei ole ristiriidassa alueiden erityispiirteiden huomioinnin kannalta. Tavoitteissa on oltava mukana energia-asioiden yhteydessä tuulivoimaa koskeva tavoite. Bio- ja kiertotalous on oltava mukana tavoitteissa. Elinkeinojen uusiutuminen on oltava mukana tavoitteissa. Palveluita ja työpaikkoja koskeva saavutettavuus on oltava mukana tavoitteissa. Voisi sisältyä esimerkiksi toiseen tavoitteeseen. Myös virkistystarpeet ovat tärkeitä. Suomen kuntaliiton näkemys: Puheenjohtajan ehdotus on raikas. Asiat, jotka ovat maankäyttö- ja rakennuslain pykälissä mainittu ei ole syytä sisältyä tavoitteisiin. Esimerkiksi turvallisuus ja terveellisyys ei ole tarpeen olla mukana tavoitteissa.
On hyvä kysyä eri tavoitteista, mitä tapahtuisi, jos niitä ei olisi mukana? Esimerkkinä melua koskeva tavoite. Mikä on työryhmän toimeksianto? Laaditaanko muistio vai valtioneuvoston päätöksen luonnos? Varapuheenjohtaja totesi työryhmän asettamiskirjeen pohjalta: Riipi: Yhteistyöryhmä on valmistelua ohjaava ryhmä eikä sen tehtävänä ole tehdä ehdotusta. Valmistelutyön on tapahduttava siten, että valtioneuvosto voi päättää uusista tavoitteista vuonna 2017. Lausuntokierros on tarkoitus järjestää keväällä. Palautteen sisältö otetaan huomioon luonnoksen jatkotyöstämisessä ja ehdotus viedään keskusteltavaksi eduskuntaan ennen valtioneuvoston päätöstä. Terveellisestä ja turvallisesta elinympäristöstä on erillislainsäädäntöä ja ne sisältyvät myös yleiskaavan sisältövatimuksiin. Harkittava, onko syytä nostaa VATteihin? Saavutettavuus on välttämätön. Työryhmän luonnoksessa on kuitenkin itsestänselvyyksiä, joita ei tulisi sisällyttää VATteihin. Bio- ja kiertotalouden osalta katsottava sisällyttämistä tavoitteisiin. Eri maakunnissa on eri haasteet. VATeilla tulee vahvistaa maakunnallista itsehallintoa. Kaikkia sektoritarpeita ei tarvita VATeissa. Puheenjohtajan ehdotus on kehityskelpoinen. On hyvä kysyä, mitä tapahtuisi jos jokin tavoite jätettäisiin pois? Varapuheenjohtaja: Pekkola: Siheeri: Pekkola: Kuntakaavoja koskevissa sisältövaatimuksissa on mukana ympäristön terveellisyys, mutta ei maakuntakaavan sisältövaatimuksissa. Maakuntakaavoissa tehtävät ratkaisut vaikuttavat olennaisesti ympäristön turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoaseman melualueelle on maakuntakaavassa osoitettu asumista. KHO päätti, että kaavaratkaisu oli VATtien vastainen. Mikäli VATeissa ei käsiteltäisi asioita, jotka sisältyvät MRL 5 :ään tai kaavojen sisältövaatimuksiin, ainoastaan maanpuolustuksesta annettaisiin tavoitteita. Erityislainsäädännössä on toki melu ym. terveyshaittojen ehkäisy mukana. Kuitenkin, jos VATeissa ei ole terveysasioita koskevia tavoitteita, riskinä on, että niiden huomioon ottaminen kaavoituksessa laiminlyötäisiin. Työryhmän sisällä on erilaisia näkemyksiä, mikä olisi päällekkäistä erityislainsäädännön kanssa? Työryhmän luonnos on työstetty työryhmän päättämien valmistelun periaatteiden mukaan. Se täydentää erillislainsäädäntöjä ja useampi oikeustapaus ja kaavoitustapaus on osoittanut VATtien tarpeellisuuden edistää tavoitteellisesti alueidenkäyttöä. Ympäristön terveyttä ja turvallisuutta koskien on perusteltua olla korkeampi tavoite elinympäristön laadulle kuin mitä ympäristöterveyttä koskeva erityislainsäädäntö miniminä edellyttää. Tavoitteiden työstämistä jatketaan puheenjohtajan ehdotuksen ja kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta. Keskusteltiin päätösluonnoksen taustatekstien luonteesta. Sovittiin, että työryhmän jäsenet lähettävät kirjalliset kommenttinsa ja muutosehdotuksensa luonnoksen 1. luvun tekstiin viikon kahdeksan loppuun mennessä. Lisäksi sovittiin, että tarkennetaan luonnoksen 2. luvun kansainvälisiä sopimuksia koskevaa alaluvun 2.2. termejä, sekä lisätään maakuntauudistusta koskeva luku 2.3. Luvun 3 taustatekstit työstetään vastaamaan tavoitteiden sisältöä. Todettiin, että tavoitteiden SOVA-lain mukainen arviointi on tehty työryhmän luonnoksen pohjalta ja sitä jatkotyöstetään tavoitteiden työstämisen rinnalla.
5. Yhteistyöryhmän seuraava kokous 28.2. klo 15 18 Pikkuparlamentti/kab. Tervaleppä 6. Mahdolliset muut asiat Päätettiin esittää yhteistyöryhmän määräajan jatkamista huhtikuun loppuun. 7. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.45. LIITTEET 1 Edellisen kokouksen hyväksytty muistio 2 VAT-päätöksen luonnos 13.2.2017 3 Puheenjohtajan ehdotus tavoitteiksi 31.1.2017