VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

KIIMINKIJOEN TURVETUOTANNON TARKKAILU 215 16X1956 11.3.216 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 215

Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 215 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUVELVOLLISET... 1 3 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOT... 2 4 TURVETUOTANNON PINTA-ALAT JA VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT VUONNA 215... 4 5 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET... 5 6 PÄÄSTÖTARKKAILUN TULOKSET... 6 6.1 Päästöjen laskentaperiaate... 6 6.2 Valumat... 6 6.3 Valumavesien laatu... 7 6.4 Ominaiskuormitukset ja vuosipäästöt... 8 6.5 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu... 11 6.6 Muu kuormitus Kiiminkijoen alueella... 12 7 VESISTÖTARKKAILU... 13 7.1 Tarkkailun toteutus... 13 7.2 Vuosittain toistuvan tarkkailun tulokset... 14 7.3 Veden laadun kehitys 2-luvulla... 16 8 YHTEENVETO... 19 9 VIITTEET... 19 Liitteet Liite 1 Turvetuotantoalueiden ja vesistötarkkailupisteiden sijainti Kiiminkijoen vesistöalueella Liite 2 Päästötarkkailun tulokset v. 215 Liite 3 Vesistötarkkailun tulokset v. 215 Liite 4 Liite 5 Kiiminkijoen ja Nuorittajoen veden laatu v. 1998 215 Kuokkasuon pohjavesitarkkailun yhteenveto 215 Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh. 1 33 28211 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi Copyright Pöyry Finland Oy

Copyright Pöyry Finland Oy

1 1 JOHDANTO Kiiminkijoella on voimassa turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille 211 218 (Pöyry Finland Oy 211). Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman 9.3.211 muutamin tarkennuksin (POPELY/245/7./21). Vuonna 215 Kiiminkijoella oli tuotantovaiheen päästötarkkailua Vapo Oy:n Hakasuolla (ympärivuotinen tarkkailu) ja Vittasuolla (suppea tarkkailu). Isosuolla (Utajärvi) tehtiin myös ympärivuotista tarkkailua, mutta se toteutettiin Pohjois- Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailun puitteissa (Pöyry Finland Oy 216). Hangassuo ja Isonivansuo olivat jälkihoitovaiheen tarkkailussa. Turveruukki Oy:n Varpasuon lisäalue oli kuntoonpanovaiheen tarkkailussa, mutta sen tulokset raportoidaan kokonaisuudessaan Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 216). Tässä raportissa on esitetty edellä mainittujen soiden kesäaikaiset tarkkailutulokset sekä Kiiminkijoen turvesoille lasketut vuosipäästöt Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportin (Pöyry Finland Oy 216) mukaisesti. Turvetuottajien yhteistarkkailu Kiiminkijoella sisälsi vuonna 215 lisäksi vuosittain toistuvan Nuorittajoen ja Kiiminkijoen pääuomien vesistötarkkailun, jonka tulokset esitetään tässä raportissa. Raportin liitteenä 5 on Kuokkasuon pohjavesitarkkailun yhteenveto 215. 2 TARKKAILUVELVOLLISET Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuohjelmaan kuuluvat turvetuotantoalueet ja niiden lupapäätökset on esitetty taulukossa 1. Uuden ympäristönsuojelulain mukaan (voimaantulo 1.5.215) ympäristölupapäätöksessä määrätty lupamääräysten tarkistamisvelvoite raukeaa ja valvova viranomainen arvioi luvan muuttamisen tarpeen viimeistään vuoden kuluessa ajankohdasta, jolloin luvan tarkistamista koskeva hakemus oli määrä jättää lupaviranomaiselle. Taulukko 1 Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet ja niiden lupapäätökset. Turvetuotantoalue Tuottaja Lupapäätös Lupamääräysten tarkistaminen Alalamminsuo Vapo Oy PSY 7/4/1, 23.1.24 31.12.215 Erkansuo Vapo Oy PSY 1/9/2, 12.1.29 31.3.219 Hakasuo Vapo Oy PSAVI 49/12/1, 1.6.212 31.3.222 Hangassuo Vapo Oy PSAVI 46/12/1, 31.5.212 31.12.219 Isonivansuo Vapo Oy PSAVI 115/11/1, 25.11.211 31.12.219 Isosuo (Utajärvi) Vapo Oy PSY 47/6/2, 1.5.26 31.12.215 Kallasuo Vapo Oy PSAVI 115/8/2, 9.11.21 31.1.22 Marttilansuo (jälkihoito) Vapo Oy PSAVI 81/1/1, 17.9.21 Vittasuo Vapo Oy PSAVI 114/11/1, 29.11.211 31.12.221 Sapilassuo Vapo Oy PSY 115/8/2, 15.1.28 31.3.218 Vainionsuo Turveruukki Oy PSAVI 116/11/1, 29.11.211 31.12.218 VHO 13/37/1, 22.2.213 Isosuo (Ylikiiminki) Turveruukki Oy PSAVI 48/12/1 31.5.212 3.6.222 Varpasuo Turveruukki Oy PSAVI 5/12/1, 23.1.212 31.12.221 Kuusisuo Veljekset Valkola Ay PSY 12/7/2, 23.1.27 31.12.215 Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukossa 2 on esitetty turvetuotantoalueiden sijainti ja purkureitit. Turvetuotantoalueet sijaitsevat Jolosjoen valuma-alueella (6.13), Ylikiimingin alueella (6.2), Kiiminkijoen keskiosan alueella (6.3), Särkijoen valuma-alueella (6.46) sekä Nuorittajoen alaosan (6.6) alueella. Soiden sijainnit on esitetty kartalla liitteessä 1. 2 Taulukko 2 Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet ja valumavesien purkureitit. Turvetuotantoalue Tuottaja Laskureitti Vesistöalue Kunta Alalamminsuo Vapo Oy Suojanoja-Alalampi-Alaoja-Nuorittajoki 6.64 Pudasjärvi Erkansuo Vapo Oy Suojärvi - Iso-oja-Hamarinjärvi-Torven/Putaanjoki-Kiiminkijoki 6.32 Utajärvi Hakasuo Vapo Oy Vuotonoja-Heinäjoki-Vepsänjoki-Kiiminkijoki 6.26 Oulu (Ylikiiminki) Hangassuo Vapo Oy Juopulinoja-Kiiminkijoki 6.25 Oulu (Ylikiiminki) Isonivansuo Vapo Oy Laskuoja-Nuorittajoki 6.62 Pudasjärvi Isosuo (Utajärvi) Vapo Oy Laskuoja-Leppilampi-Säynäjäjoki-Särkijoki 6.46 Utajärvi Kallasuo Vapo Oy Juurikkaoja.-Kallaoja-Nuorittajoki 6.63 Pudasjärvi Marttilansuo (jälkihoito) Vapo Oy Laskuoja-Kirkko-oja-Kiiminkijoki 6.22 Oulu (Ylikiiminki) Vittasuo Vapo Oy Laskuoja-Nuorittajoki 6.62 Pudasjärvi Sapilassuo Vapo Oy Laskuoja-Peuraoja-Kiiminkijoki 6.37 Utajärvi Vainionsuo Turveruukki Oy Sorsuanoja-Nuorittajoki / Kusioja-Nuorittajoki 6.68 Oulu (Ylikiiminki) Isosuo (Ylikiiminki) Turveruukki Oy Sorosenoja-Kiiminkijoki 6.22 Oulu (Ylikiiminki) Isosuon (Ylikiiminki) lisäalue Turveruukki Oy Kivioja-Pasko-oja-Haarajärvi-Haaraoja-Jolosjoki 6.13 Oulu (Ylikiiminki) Varpasuo Turveruukki Oy Laskuoja-Varpaoja-Oravioja-Jolosjärvi / Syväoja-Nuorittajoki 6.13/6.61 Oulu (Ylikiiminki) Kuusisuo Veljekset Valkola Ay Laskuoja-Nuorittajoki 6.61 Oulu (Ylikiiminki) 3 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOT Hydrologisen vuoden 1.11.214 31.1.215 keskilämpötila (3,2 C) oli Pudasjärvellä 2 astetta lämpimämpi kuin pitkän ajan (1971 2) keskiarvo. Talven, kevään ja syksyn lämpötilat olivat selvästi keskimääräistä korkeampia, mutta kesä oli tavanomaista viileämpi. Hydrologisen vuoden sadesumma oli 727 mm, mikä oli 23 % tavanomaista suurempi. Kesä oli erityisen sateinen, samoin kuin tammi- ja syyskuu. Helmikuu ja huhtikuu olivat puolestaan vähäsateisia. Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilat sekä sademäärät Pudasjärven lentokentällä marraskuusta 214 lokakuuhun 215 sekä v. 1971 2 keskimäärin. (Ilmatieteen laitos 214 215). Kiiminkijoen valuma-alueen pinta-ala jokisuulla on 3 814 km 2 (Ekholm 1993). Joen suurin sivujoki, Nuorittajoki, yhtyy Kiiminkijoen pääuomaan Ylikiimingissä. Nuorittajoen valuma-alueen pinta-ala on 1 136 km 2. Copyright Pöyry Finland Oy

Nuorittajoen Perttusen havaintopaikan (F = 1 45 km 2 ) ja Kiiminkijoen suun keskivirtaamat tarkkailukaudella 215 sekä vuosina 1991 21 keskimäärin on esitetty taulukossa 3. Runsaiden sateiden myötä tarkkailukauden 215 virtaamat olivat noin kaksinkertaisia tavanomaiseen nähden. Vesistöalueen vähäisestä järvisyydestä johtuen jokien virtaamavaihtelut ovat suuria. 3 Taulukko 3 Nuorittajoen ja Kiiminkijoen keskivirtaamat tarkkailukaudella 215 sekä v. 1991 21 keskimäärin (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu 8.3.216). Virtaama Nuorittajoki Kiiminkijoki m 3 /s 215 1991 21 215 1991 21 MQ 23 12 73 43 MQ kesä-syyskuu 17 8, 6 33 Marraskuussa virtaamat olivat selvästi tavanomaista suurempia (kuva 2). Talvella ne olivat normaalitasolla, mutta keväällä huomattavasti suurempia. Kiiminkijoessa kevättulvan huippuvirtaama mitattiin 24.4., jolloin vuorokauden keskivirtaama oli 373 m 3 /s. Nuorittajoessa huippuvirtaama mitattiin päivää aiemmin, jolloin vuorokauden keskivirtaama oli 171 m 3 /s. Kesällä ja syksyllä jokaisen kuukauden keskiarvovirtaama oli keskimääräistä suurempi. Kuva 2 Kiiminkijoen ja Nuorittajoen virtaamat tarkkailukaudella 215 sekä v. 1991 21 keskimäärin (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu 8.3.216). Copyright Pöyry Finland Oy

4 TURVETUOTANNON PINTA-ALAT JA VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT VUONNA 215 Kiiminkijoen turvetuotannon kuormittava kokonaispinta-ala (ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa) vuonna 215 oli 1 72 ha. Pinta-ala oli 6 % pienempi kuin edellisvuonna. Tuotannosta poistunutta pinta-alaa oli 93 ha (sisältäen jälkikäytössä olevan alan) ja se kasvoi edellisvuoteen nähden 8 %. Kuvassa 3 on esitetty turvetuotantopinta-alan kehittyminen vuodesta 25 lähtien. Tuotannossa oleva pinta-ala on pienentynyt tänä aikana 42 % ja vastaavasti tuotannosta poistunut ala (sisältäen jälkikäytössä olevan alan) on lähes kaksinkertaistunut. 4 Kuva 3 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden pinta-alojen kehitys 25 215. Vuodesta 25 lähtien kesäaikaisen pintavalutuksen osuus kokonaispinta-alasta on kasvanut 3 prosenttiyksikköä ja talviaikaisen 25 prosenttiyksikköä (kuva 4). Laskeutusallaspinta-alat sisältävät sekä pelkän laskeutusaltailla varustetun pintaalan että laskeutusaltailla ja virtaamansäätöpadoilla varustetun alan. Copyright Pöyry Finland Oy

5 Kuva 4 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pintaaloista kesä- ja talviaikana vuosina 25 214. 5 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET Hakasuolla tuotettiin jyrsin- ja ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla 13.7. 1.9.15. Tuotantopäiviä oli 22. Pintavalutuskentille pumppaus aloitettiin 9.2. ja lopetettiin 16.12. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin maalis-toukokuussa, heinäkuussa ja syys-lokakuussa. Sadanta jaksolla 2.4. 27.8. oli 96 mm. Isosuolla ei tuotettu vuonna 215. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin toukoheinäkuussa ja lokakuussa. Hangassuolla tehtiin seuraavat kalkitukset talven 214 215 aikana: Lohkon 1 pohjoisosassa kosteikon reuna-alueet sekä kosteikon yläpuoliset kasvittomat alueet. Yhteensä kalkittavaa alaa noin 5 ha. Lohkolta 2 kasvittumattomat tai heikosti kasvittuneet alueet, noin 5 ha. Lohkojen 2-4 yhteinen auma-alue sekä lohkon 4 kosteikon ympäristö, yhteensä noin 13 ha. Isonivansuon kosteikolle johdettiin vedet. Vittasuolla tuotettiin jyrsin- ja ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla 15.8. 22.8.15. Tuotantopäiviä oli 8. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin toukokesäkuussa ja elo-lokakuussa. Sadanta jaksolla 21.5. 2.8. oli 25 mm. Copyright Pöyry Finland Oy

6 6 PÄÄSTÖTARKKAILUN TULOKSET 6.1 Päästöjen laskentaperiaate 6.2 Valumat Tarkkailukohteiden ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajaksot päättyivät pääosin näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Jos näytteenotto ajoittui selvästi ylivirtaamatilanteeseen, päästöt laskettiin kyseisen näytteen vedenlaatutietojen perustella ko. ylivirtaamajaksolle. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä ominaispäästöjä laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Mikäli pitoisuus oli alle määritysrajan, käytettiin päästöjä laskettaessa määritysrajaa, ts. todennäköisesti hieman yliarvioitiin pitoisuutta. Tarkkailukohteilla, joilla ei mitattu virtaamaa, ominaispäästöt laskettiin tarkkailusuon kesän keskimääräisen veden laadun sekä SYKE:n vesistömallijärjestelmän avulla. Päästöt laskettiin sekä brutto- että nettopäästöinä. Vuodesta 213 lähtien taustahuuhtouman arvioinnissa on käytetty Ympäristöministeriön laatiman Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (215) mukaisia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l. Kiintoaineen osalta aiempina vuosina on ollut käytössä taustapitoisuus 2 mg/l. Taustahuuhtouma laskettiin em. pitoisuuksien ja valuman perusteella. Happea kuluttavalle ainekselle (COD Mn ), epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettokuormituksia siten ole arvioitu. Taulukossa 4 on esitetty Kiiminkijoen tarkkailusoiden valumatiedot sekä kaikkien Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailusoiden keskiarvot (Pöyry Finland Oy 216). Hakasuolla ja Isosuolla virtaamia mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Muilla tarkkailukohteilla virtaamat arvioitiin SYKE:n vesistömallijärjestelmästä eikä niitä sen vuoksi ole esitetty taulukossa. Hakasuon valumat olivat suuresta pohjavesimäärästä johtuen kaikkina vuodenaikoina suurempia kuin Isosuolla ja Pohjois-Pohjanmaan kaikilla tarkkailukohteilla keskimäärin. Vuosivaluma oli lähes kaksinkertainen. Isosuon valumat olivat puolestaan keskimääräistä pienempiä kevättä lukuun ottamatta. Isosuolla on käytössä ns. tupla-anturointi minkä avulla saadaan tietoon padotustilanteet tarvittaessa 15 minuutin tarkkuudella. Padotustilanteiden kohdalla käytettiin laskennassa vesistömallin virtaamaa. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 4 Hakasuon ja Isosuon valumat kesällä 215 sekä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot. Suo Jakso Mq Nq Hq Huom. Hakasuo, pvk1 d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Talvi pvk1 1.11.-7.4. 158 33 15 142 Suuri pohjavesimäärä Kevät pvk1 8.4.-3.5. 26 88 71 112 Suuri pohjavesimäärä Kesä pvk1 4.5.-17.9. 137 42 21 1 Suuri pohjavesimäärä Syksy pvk1 18.9.-31.1. 44 39 25 67 Suuri pohjavesimäärä Vuosi 365 41 7 Isosuo (pvk2-3) Talvi pvk2-3 1.11.-8.4. 159 9,3,2 94 4.-5.11., 1.-12.11., 9.12., 19.2.-21.2., 7.3.-8.4. käytetty vesistömallia Kevät pvk2-3 9.4.-6.5. 28 81 6,1 191 9.4.-4.5. käytetty vesistömallia Kesä pvk2-3 7.5.-17.9. 134 15 1, 85 13.5.-15.5., 8.6. ja 4.-5.7. käytetty vesistömallia Syksy pvk2-3 18.9.-31.1. 44 23 4,8 49 19.9.-2.9., 23.-27.9., 23.-24.1. ja 26.1.-27.1. käytetty vesistömallia Vuosi 1.11.-31.1. 365 18 Keskiarvot 215: kaikki P-Pohjanmaan ympärivuotiset kohteet kohdemäärä Talvi kaikki 33 151 15 2, 158 Kevät kaikki 27 44 72 11 199 Kesä kaikki 42 124 19 2,7 13 Syksy kaikki 43 46 28 6,1 12 Vuosi 25 24 6.3 Valumavesien laatu Kiiminkijoen tarkkailusoilta kesällä lähteneen valumaveden laatu on esitetty taulukoissa 5 ja 6. Isosuolta lähteneen veden laatu oli selvästi parempi kuin Pohjois- Pohjanmaan alueen pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin. Myös Hakasuolta lähteneen veden laatu oli keskimääräistä parempi, tosin Hakasuon vesi oli keskimääräistä happamampaa ja kiintoainepitoisempaa. Keskimääräistä kiintoainepitoisuutta nostivat kahden näytteen poikkeuksellisen korkeat pitoisuudet (16.6.15: 3 mg/l ja 2.8.15: 66 mg/l). Vittasuon haihdutus/imeytyskentän veden laatu vastasi pitkälti Pohjois- Pohjanmaan pintavalutuskentällisten kohteiden keskiarvoa. Hangassuon laskeutusaltaalta lähtevän veden pitoisuudet olivat kauttaaltaan korkeita. Isonivansuon kosteikolta lähtevässä vedessä oli selvästi keskimääräistä enemmän fosforia. Keskimääräinen kiintoainepitoisuuskin oli korkea, mutta siihen vaikutti voimakkaasti yhden näytteen poikkeuksellisen korkea pitoisuus (16.6.15: 92 mg/l). Muilta osin pitoisuudet olivat lähellä Pohjois-Pohjanmaan kasvillisuuskenttä/kosteikkokohteiden keskiarvoa. Konsultin tekemän tarkkailun lisäksi Hakasuolta otettiin kolme omavalvontanäytettä ja Vittasuolta sekä Isonivansuolta yksi (ks. liite 2). Näytteet otettiin huomioon samalla tavalla kuin konsultin ottamat näytteet. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 5 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu kesällä 215 sekä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot. Suo Vesien- n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskenttä Hakasuo pvk1 13 4,8 9,4 17 5, 959 18 612 34 11 Isosuo pvk2-3 1 7,1 17 12 2,3 562 8, 7,7 92 1,8 Haihdutus/imeytyskenttä Vittasuo hi1 4 6,3 34 45 17 74 2, 61 325 7,2 Laskeutusallas Hangassuo* la2 4 6,1 61 168 36 37 Kosteikko Isonivansuo* kos 6 6,2 31 18 58*' 948 18 34 2 8 Pohjois-Pohjanmaan kaikki tarkkailusuot 215 Pintavalutuskentät 784 6,3 33 48 22 11 63 15 3138 6,4 Laskeutusaltaat 65 6,4 21 5 42 1128 93 345 5896 21 Kasv.kenttä / kosteikko 22 5,9 34 76 31 1155 5 54 3143 11 * jälkihoitovaiheen tarkkailu ** liuk.pitoisuus, vain 1 näyte Taulukko 6 Hakasuon ja Isosuon veden laatu tarkkailukaudella 215 sekä Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot. Suo Jakso Vesien- n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Sähkön- Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine käsittely johtavuus NO 2 -N mg/l µg/l µg/l ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Hakasuo (pvk1) Talvi 1.11.-7.4. pvk1 8 4,8 3,6 12 3,3 12 14 66 9 1535 3, Kevät 8.4.-3.5. pvk1 3 4,2 2,1 6, 5,5 9,7 917 77 755 1445 3,6 Kesä 4.5.-17.9. pvk1 13 4,8 9,4 17 5, 11 959 18 612 34 11 Syksy 18.9.-31.1. pvk1 3 5,4 5,7 18 14 17 2,2 Koko vuosi 27 4,8 6,5 14 4,3 12 161 52 732 2273 7, Isosuo (pvk2-3) Talvi 1.11.-8.4. pvk2-3 5 6,7 13 12 59 2,3 Kevät 9.4.-6.5. pvk2-3 3 6,5 7,3 9,3 45 1, Kesä 7.5.-17.9. pvk2-3 1 7,1 17 12 2,3 562 8, 7,7 92 1,8 Syksy 18.9.-31.1. pvk2-3 1 6,9 8,4 11 49 1,5 Koko vuosi 19 6,9 14 11 548 1,8 Keskiarvot 215: kaikki P-Pohjanmaan ympärivuotiset kohteet Kohdemäärä/näytemäärä Talvi 3/153 pvk 5,9 25 35 13 1325 334 54 1569 3,8 Kevät 39/152 pvk 6, 19 28 11 873 276 223 1384 3,3 Kesä 44/415 pvk 6,3 36 49 23 1128 89 162 2878 6,4 Syksy 45/13 pvk 6,2 31 43 2 1517 299 622 2972 4,3 6.4 Ominaiskuormitukset ja vuosipäästöt Taulukoissa 7 ja 8 on esitetty Kiiminkijoen tarkkailusoiden ominaiskuormitukset tuotantokaudella 215. Isosuon ominaiskuormitukset olivat kaikkien tarkasteltujen suureiden osalta selvästi pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisillä tuotantosoilla keskimäärin. Syynä tähän olivat selvästi keskimääräistä parempi vedenlaatu ja hieman keskimääräistä pienemmät valumat. Copyright Pöyry Finland Oy

9 Taulukko 7 Kiiminkijoen päästötarkkailusoiden ominaiskuormitukset kesällä 215. BRUTTO NETTO Suo Vesien- Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiintokäsittely NO 2 -N aine aine l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskenttä Hakasuo pvk1 42 268,5,1 35 1,1 31 73 275, 17 239 Isosuo pvk2-3 15 224,1,1 7,1,1,1 19 25,,7 12 Haihdutus/imeytyskenttä Vittasuo hi1 21 637,8,3 14,,9 6 122,4 4,4 13 Laskeutusallas Hangassuo* la2 19 112 2,8 6 618 2,4 51 62 Kosteikko Isonivansuo* kos 23 65 2,1 1,1 19 3,5 67 386 1,7 8,8 366 Pohjois-Pohjanmaan kaikki tarkkailusuot 215 kohdemäärä Pintavalutuskentät 77 594,8,3 19 1,1 1,7 41 98,4 9,2 78 Laskeutusaltaat 6 69 1,,3 37 2,2 4,5 83 256,5 24 23 Kasv.kenttä / kosteikko 2 778,9,4 2,1,8 38 116,5 1 96 * jälkihoitovaiheen tarkkailu, virtaama arvioitu Taulukko 8 Hakasuon ja Isosuon ominaiskuormitukset tarkkailukaudella 215 sekä Pohjois- Pohjanmaan tarkkailusoiden keskiarvot. Brutto Netto Suo COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- Jakso Jakso Vesien- Mq NO 2 -N aine aine d käsittely l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha d g/ha/d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Hakasuo (pvk1) Talvi 1.11.-7.4. 158 pvk1 33 118,3,1 32 2,1 29 6 82, 18 53 Kevät 8.4.-3.5. 26 pvk1 88 162,5,4 7 5,5 55 15 275, 32 199 Kesä 4.5.-17.9. 137 pvk1 42 268,5,1 35 1,1 31 73 275, 17 239 Syksy 18.9.-31.1. 44 pvk1 39 21,5 61 7, 44 36 vuosi kg/ha/a 68,2 14 61, 7,9 48 Isosuo (pvk2-3) Talvi 1.11.-8.4. 159 pvk2-3 9,3 14,1 5, 19, 1, 11 Kevät 9.4.-6.5. 28 pvk2-3 81 576,6 37 75, 2,3 5,1 Kesä 7.5.-17.9. 134 pvk2-3 15 224,1,1 7,1,1,1 19 25,,7 12 Syksy 18.9.-31.1. 44 pvk2-3 23 166,2 1 3,, 9,9 vuosi kg/ha/a 7,1 3,2 9,8,,3 4, Keskiarvot 215: kaikki P-Pohjanmaan ympärivuotiset kohteet Kohdemäärä Talvi 27 151 pvk 14 282,4,2 16 4,6 6,6 17 33,1 1 21 Kevät 23 44 pvk 63 115 1,2,4 5 18 12 45 173,2 23 119 Kesä 38 124 pvk 17 524,6,3 17 1,5 2,4 41 78,3 1 63 Syksy 38 46 pvk 27 655,8,7 33 11 21 85 78,3 21 56 vuosi kg/ha/a 182,2,1 8,3 2,2 2,8 14 26,1 4,7 19 Hakasuon kuormitukset olivat kiintoaineen, typen ja raudan osalta suuremmat kuin Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisillä kohteilla keskimäärin. Sen sijaan COD Mn -kuormitus oli selvästi keskimääräistä pienempi ja fosforikuormituskin oli hieman pienempi. Hakasuon veden laatuun, valumiin ja sitä kautta kuormitukseen vaikuttaa suuri pohjavesimäärä. Vittasuon ominaiskuormitukset olivat lähellä Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten ja kasvillisuuskenttä/kosteikko-kohteiden keskimääräisiä kuormituk- Copyright Pöyry Finland Oy

sia. Hangassuon la2:n kuormitukset olivat puolestaan selvästi suurempia kuin tuotantovaiheen laskeutusaltaallisilla kohteilla mikä johtui heikommasta vedenlaadusta. Isonivansuon kosteikon fosforikuormitus oli selvästi Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen kohteita suurempi. Myös kiintoainekuormitus oli suurempaa, mutta muutoin kuormitukset olivat suurin piirtein tuotantovaiheen kohteiden tasolla. Vittasuon, Hangassuon ja Isonivansuon kuormituksia vertailtaessa on huomioitava että kohteiden virtaamat on arvioitu vesistömallijärjestelmästä. Vesistöpäästöjen vuosien väliset erot riippuvat voimakkaasti valunnasta, joten vallitsevat sääolosuhteet vaikuttavat päästöjen syntymiseen suuremmassa määrin kuin vaihtelut valumaveden laadussa. Vuosipäästöjen laskennassa käytettiin taulukon 9 ominaiskuormituslukuja siltä osin kuin omaa tarkkailuaineistoa vuodelta 215 ei ollut käytössä. Luvut on saatu kaikkien Pohjois-Pohjanmaalla tarkkailussa olleiden kohteiden aineistosta (Pöyry Finland 216). 1 Taulukko 9 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 216). Brutto Netto Jakso kohteet COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskentälliset suot Talvi 151 27 282,4 16 33,1 1 21 Kevät 44 23 115 1,2 5 173,2 23 119 Kesä 124 75 594,8 19 98,4 9,2 78 Syksy 46 38 655,8 33 78,3 21 56 vuosi kg/ha/a 365 191,2 8,5 28,1 4,7 21 Laskeutusaltaalliset suot Talvi 151 4 259 1, 21 17,7 14 94 Kevät 44 4 29 3,4 111 629 1,6 57 521 Kesä 124 6 69 1, 37 256,5 24 23 Syksy 46 2 15,9 53 22,3 38 173 vuosi kg/ha/a 365 249,5 15 85,3 9,4 74 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä Talvi 151 4 259 1, 21 17,7 14 94 Kevät 44 4 29 3,4 111 629 1,6 57 521 Kesä 124 75 594,8 19 98,4 9,2 78 Syksy 46 38 655,8 33 78,3 21 56 vuosi kg/ha/a 365 231,4 12 6,3 6,8 49 Vuositasolla Kiiminkijoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin 19 t/a happea kuluttavaa ainesta, 321 kg/a fosforia, 11 626 kg/a typpeä ja 54 537 kg/a kiintoainetta (taulukko 1). Nettopäästöt olivat noin 153 kg/a fosforia, 6 522 kg/a typpeä ja 44 34 kg/a kiintoainetta. Päästöt olivat suurempi kuin edellisvuonna ollen suurin piirtein vuoden 212 tasolla. Vuosipäästöjen suuruuteen vaikuttavat ennen muuta sääolot, eli sateisuuden kautta tuotantoalueilta lähtevän veden määrä, ja toisaalta tarkkailukohteiden määrä. Esimerkiksi ns. laajan tarkkailun vuonna 214 tarkkailussa oli valtaosa vesistöalueen tuotantoalueista, mutta vuonna 215 vain muutama kohde. Vuonna 215 vuosipäästöjen laskennassa käytettiin siis suuremmassa määrin koko Pohjois-Pohjanmaan tarkkailukohteiden aineistoa. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 1 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 215. (tarkkailtu K = kyllä, J = jälkihoito, E = ei,). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Isonivansuo Vapo Oy 6.62 1,4 1,4 K 349,6 21 119,4 13 13 Vittasuo Vapo Oy 6.62 46, 46 K 1 862 2 514 2 87 12 285 2 414 Alalamminsuo Vapo Oy 62.64 11 1,3 13 E 23 817 45 1 214 6 126 26 697 5 95 Erkansuo Vapo Oy 6.32 95 18 114 E 24 221 36 1 14 4 53 17 619 3 567 Hakasuo Vapo Oy 6.26 151 26 177 K 12 118 27 2 553 1 783, 1 43 8 484 Hangassuo Vapo Oy 6.25 9,7 1 J 2 94 6,6 173 1 259 4,9 124 1 161 Marttilansuo Vapo Oy 6.22 14 14 J 3 466 6,4 29 1 179 3,6 131 1 23 Isosuo Vapo Oy 6.46 11 24 134 K 9 352 8,3 43 1 39, 42 53 Sapilassuo Vapo Oy 6.37 56 56 E 1 749 14 478 1 62 5,5 263 1 174 Vainionsuo Turveruukki Oy 6.68 69 91 16 E 39 967 74 2 45 13 596 41 1 511 11 797 Vainionsuo Turveruukki Oy 6.69 41 16 57 E 13 541 25 718 3 731 14 422 3 14 Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy 6.22 46 14 6 E 11 459 15 51 1 77 5,9 28 1 252 Isosuo Ylikiiminki Turveruukki Oy 6.13 25 3,1 28 E 6 599 12 336 1 697 7,1 193 1 412 Varpasuo Turveruukki Oy 6.13 16 41 4,1 61 K 9 538 12 415 1 516 4,9 229 1 146 Varpasuo Turveruukki Oy 6.61 13 3,5 17 E 3 225 4,1 143 48 1,6 79 352 Kuusisuo T. ja E. Valkola 6.61 2 14 34 K 7 9 15 43 2 32 8,5 231 1 69 Tuotantosuot yhteensä 76 11 24 1 56 189 244 321 11 598 54 32 152 6 57 44 146 Kuntoonpanosuot yhteensä 16 16 824 1 28 218 15 194 Vesistöalue yhteensä 16 76 11 24 1 72 19 69 321 11 626 54 537 153 6 522 44 34 214 87 325 1 196 12 522 249 7 893 46 424 132 4 498 39 559 213 3 853 24 27 1 15 12 635 342 8 82 55 96 227 5 41 49 137 212 3 868 24 259 1 155 194 311 386 1 874 49 429 247 6 937 34 486 211 3 948 24 199 1 174 139 725 273 7 255 36 668 183 4 831 27 64 21 3 1 3 27 37 1 34 134 435 297 7 26 33 555 198 4 652 23 84 11 6.5 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Tarkkailukaudella 215 vesienkäsittelyn tehoa tarkkailtiin Hakasuolla ja Vittasuolla ottamalla näytteet myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Tehon tarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 11. Hakasuolle on ympäristöluvassa asetettu raja-arvot reduktiolle; kokonaisfosfori 5 %, kokonaistyppi 2 % ja kiintoaine 5 %. Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Käytännössä se laskettiin AVI:n määrittelemällä tavalla painottaen pitoisuuksia alapuolella mitatuilla kuukausikeskiarvovirtaamilla. Hydrologisena vuonna 215 Hakasuon pintavalutuskentän reduktio täytti lupaehdot fosforin (68 %) ja kiintoaineen (82 %) osalta. Typen osalta reduktio (19 %) jäi hieman vaadittua heikommaksi. CODMn-arvot pienenivät kentällä kaikkina vuodenaikoina. Tehon tarkkailun tulokset näytekerroittain on esitetty liitteessä 2. Vittasuon haihdutus/imeytyskenttä pienensi kaikkia mitattuja pitoisuuksia. Tehokkaimmin kenttä poisti epäorgaanisia ravinteita. Kiintoainepitoisuus ja COD Mn - arvo eivät juuri muuttuneet kentällä. Copyright Pöyry Finland Oy

12 Taulukko 11 Tehon tarkkailutulokset tarkkailukaudella 215 (n = näytteiden lukumäärä). Suo n COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l HAKASUO Talvi Pvk1yp 5 7,6 47 27 127 89 1 8725 23 Pvk1 5 3,8 11 3,3 192 66 9 1535 2,9 Teho % 49 76 88 14 25 1 82 88 Kevät Pvk1yp 1 7,7 19 15 97 14 58 41 22 Pvk1 1 3,2 11 16 85 98 6 24 8, Teho % 58 42-7 12 3-3 41 64 Kesä Pvk1yp 5 1 41 36 119 26 83 11333 24 Pvk1 5 8,8 13 5, 992 18 657 258 5,3 Teho % 15 69 86 17 31 21 77 78 Syksy Pvk1yp 1 11 26 19 15 Pvk1 1 8,1 11 18 2,1 Teho % 26 58 5 86 Koko vuosi teho %* 12 56 68 58 19 24 12 74 82 * laskettu AVI:n määrittelemällä tavalla painottaen pitoisuuksia alapuolella mitatuilla kuukausikeskiarvovirtaamilla VITTASUO Kesä Hi yp 3 36 63 34 1117 16 128 47 6,4 Hi 3 36 4 17 667 2, 11 33 5,9 Teho % 2 37 5 4 88 92 3 8 6.6 Muu kuormitus Kiiminkijoen alueella Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa 216 221 (Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus 215) esitetyn kuormituslaskelman perusteella suurin ravinnekuormittaja Kiiminkijoella on maatalous, jonka osuus vuotuisesta kokonaisainevirtaamasta on fosforin osalta noin 26 % ja typen osalta 7,4 % (kuva 5). Metsäojitukset aiheuttavat 9,3 % fosforihuuhtoumasta ja 6,3 % typpihuuhtoumasta. Pistekuormituksen, johon turvetuotanto kuuluu, osuus Kiiminkijoen vuotuisesta ravinnevirtaamasta on,9 1,6 %. Luonnonhuuhtouman osuus on fosforin osalta noin 54 % ja typen osalta noin 78 %. Copyright Pöyry Finland Oy

13 Kuva 5 Arvio fosforin (vasemmalla) ja typen kokonaishuuhtouman jakautumisesta eri lähteisiin Kiiminkijoen vesistöalueella (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 215). Metsäkeskukselta saatujen tietojen mukaan Kiiminkijoen vesistöalueella tullaan tekemään merkittäviä kunnostusojituksia vuosittain. Arvioiden mukaan kunnostusojitukset ovat keskimäärin samansuuruiset joka vuosi. Laskelmien mukaan kunnostusojituksista aiheutuu noin 162 kg fosforikuormitus ja 162 12 kg kiintoainekuormitus Nuorittajokeen ja noin 1 6 kg fosforikuormitus ja 281 82 kg kiintoainekuormitus Kiiminkijokeen vuodessa. Kunnostusojitukset lisäävät jonkin verran mineraalitypen (nitraattityppi, ammoniumtyppi) huuhtoutumista, mutta veteen liuenneen orgaanisen typen huuhtoutuminen pienenee siinä määrin, että huuhtoutuvan kokonaistypen pitoisuudet jopa pienenevät kunnostusojituksen jälkeen (WSP Finland Oy 213). Uusimman ekologisen luokittelun mukaan Kiiminkijoen alaosan tila on hyvä, Kiiminkijoen yläosan erinomainen. Vepsänjoki, Nuorittajoki, Jaalankajoki, Kallaoja ja Alaoja-Heteoja ovat ekologiselta tilaltaan tyydyttäviä. Jolosjärven tila on välttävä ja Hamarinjärven tyydyttävä. Muita vesistöseurannan vesistöjä ei ollut nimetty vesimuodostumiksi eikä luokiteltu. 7 VESISTÖTARKKAILU 7.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 214 Kiiminkijoen turvetuottajien vesistötarkkailu koostui vuosittaisesta tarkkailusta jossa havaintopisteitä on kolme: kaksi Nuorittajoen ja yksi Kiiminkijoen pääuomassa. Nuorittajoen ylempi piste (N47) sijaitsee kaikkien turvetuotantoalueiden kuivatusvesien purkukohtien yläpuolella. Taulukossa 12 on esitetty vuosittaisen tarkkailun havaintopisteet ja niiden koordinaatit. Havaintopisteet on merkitty kartalle liitteeseen 1 ja vedenlaatutulokset on esitetty liitteessä 3. Vuosittaisen tarkkailun näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti havaintopaikoilta neljä kertaa vuodessa. Copyright Pöyry Finland Oy

14 Taulukko 12 Kiiminkijoen turvetuottajien vesistötarkkailun havaintopisteet vuonna 215. Havaintopaikka Piste Koordinaatit Vesistöalue Vuosittainen vesistötarkkailu Nuorittajokisuu N 7225-346352 6.6 Nuorittajoki, Määtänperä N47 722857-34922 6.6 Kiiminkijoki, 834-tien silta K55 721536-346 6.2 Turvetarkkailun päästö- ja vesistönäytteissä on käytetty kiintoainepitoisuuksien määrittämisessä samaa suodatinkokoa 1,2 µm, joten tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia (Vuodesta 29 lähtien ympäristöhallinnolla on ollut käytössä vesistönäytteille pääasiassa suodatinkoko,4 µm.). Vuonna 215 vuosittaisen vesistötarkkailun näytteitä otettiin ohjelman mukaisesti huhtikuussa, heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa. Huhtikuun näytekerta ajoittui kevättulvahuipun laskuvaiheeseen (kuva 4). Kuva 6 Kiiminki- ja Nuorittajoen virtaamat ja vesistötarkkailun näytteenoton ajankohdat tarkkailukaudella 215. 7.2 Vuosittain toistuvan tarkkailun tulokset Taulukossa 13 on esitetty vuosittaisen vesistötarkkailun havaintopisteiden veden laatu vuonna 215. Kiiminki- ja Nuorittajoen vuosittaisilla tarkkailupisteillä veden happitilanteet olivat hyvät, sillä pitoisuudet olivat välillä 6,5 11 mg/l ja kyllästysasteet välillä 66 79 %. ph:t olivat alimmillaan toukokuussa (5,3 5,8) ja kesällä ne vauhtelivat välillä 5,8 6,7 siten että Nuorittajoessa ne olivat hieman matalampia kuin Kiiminkijoessa. Vesi oli havaintopaikoille tyypilliseen tapaan humus- ja rautapitoista ja väriltään tummaa. Kiiminkijoen veden keskimääräiset väriarvot, rautapitoisuudet ja kemiallisen hapenkulutuksen määrää kuvaavat COD Mn -arvot olivat hieman pienempiä kuin Nuorittajoessa. Molempien jokien kiintoainepitoisuudet olivat virtavesille melko alhaisia eikä jokien välillä ollut suuria eroja. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 13 Veden laatu Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuosittaisen vesistötarkkailun havaintokerroilla ja heinä-syyskuun keskiarvot v. 215. Havainto- O 2 ph Sähk.- Kiinto- Väri COD Mn Kok. P PO 4 -P Kok. N NH 4 -N NO 2+3 -N Fe Kloropvm joht. aine fylli-a mg/l kyll. % ms/m mg/l mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Nuorittajoki Määtänperä N47 27.4.215 9,6 69 5,3 1,4 3,7 15 22 25 1 41 1 28 1 1 8.7.215 7,2 71 6,1 2,1 7,6 3 32 52 25 71 9, 4, 3 6 11 6.8.215 6,5 66 5,9 2,2 14 33 37 68 29 73 6, 6, 3 9 3,7 3.9.215 7,3 66 5,8 2,1 9,9 24 35 53 17 78 13 < 2 3 1 4,1 ka. VII-IX 7, 68 5,9 2,1 11 29 35 58 24 74 9,3 3,7 3 533 6,3 15 Nuorittajokisuu N 27.4.215 1 74 5,4 1,5 3,9 16 22 32 13 45 14 35 1 1 8.7.215 7,8 78 6,1 2,3 12 33 33 48 28 72 7, 1 4 5 11 6.8.215 7,1 73 6,1 2,5 11 3 36 71 32 77 8, 14 4 5 4,7 3.9.215 7,9 73 6,3 2,5 13 27 32 74 3 74 14 8, 4 6,7 ka. VII-IX 7,6 75 6,2 2,4 12 3 34 64 3 743 9,7 11 4 333 7,3 Kiiminkijoki 834-tien silta K55 27.4.215 11 77 5,8 1,7 5,3 16 22 26 1 45 7, 43 1 8.7.215 7,8 79 6,3 2,4 7,3 24 27 37 14 6 9, 8, 2 6 12 6.8.215 7,1 74 6,4 2,6 8,2 24 3 48 15 64 7, 13 2 7 5,2 3.9.215 8,4 79 6,7 3, 11 25 26 56 23 62 13 25 4 6,9 ka. VII-IX 7,8 77 6,5 2,7 8,8 243 28 47 17 62 9,7 15 3 1 8, Ravinnepitoisuudet olivat Nuorittajoen Määtänperällä sekä jokisuulla vuonna 215 hieman korkeampia kuin Kiiminkijoessa. Nuorittajoen pisteiden välillä ei ollut suuria eroja. Korkeimmillaan ravinnepitoisuudet olivat elo-syyskuussa. Nuorittajoen ja Kiiminkijoen heinä-syyskuun keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat reheville vesille tyypillistä tasoa. Klorofylli-a -pitoisuudet ilmensivät heinäkuussa rehevyyttä, mutta elo-syyskuussa lievää rehevyyttä. Epäorgaanisen typen (NO 2 +NO 3 -N ja NH 4 -N) ja epäorgaanisen fosforin (PO 4 -P) pitoisuudet olivat varsin pieniä. Vuonna 215 Nuorittajoen turvetuotannon kuivatusvesien yläpuolisen havaintopaikan veden laatu oli kokonaisuutena hyvin samanlainen kuin alapuolisella havaintopaikalla. Liukoisten ravinteiden (PO 4 -P, NO 2 +NO 3 -N sekä NH 4 -N) pitoisuuksien perusteella voidaan määritellä minimiravinteet. Levät tarvitsevat sekä typpeä että fosforia tietyssä suhteessa ja typen tai fosforin vähyys voi rajoittaa leväkasvua. Jos ravinteita on runsaasti, niin myös ympäristötekijät alkavat rajoittaa leväkasvua. Jokialueella mm. virtaus ja veden tumma väri todennäköisesti rajoittavat myös perustuotantoa. Kun kokonaisravinnesuhde (kok-n/kok-p) on yli 17 tai mineraaliravinteiden N/P-suhde on yli 12, on fosfori leväkasvua rajoittava tekijä. Mikäli kokonaisravinnesuhde on alle 1 ja mineraaliravinnesuhde alle 5, on typpi potentiaalinen minimiravinne. Kokonaisravinnesuhteen ollessa 1 17 ja mineraalisuhteen 5 12, voivat molemmat ravinteet säädellä levien kasvua. Tasapainosuhde kuvaa kokonaisravinteiden ja mineraaliravinteiden suhdetta. Kun suhde on yli 1, on typpi rajoittava tekijä ja jos suhde on alle 1, on fosfori rajoittava tekijä. Suhteen ollessa 1, molemmat ravinteet voivat rajoittaa levien kasvua. (Forsberg ym. 1978). Copyright Pöyry Finland Oy

Ravinteiden tasapainosuhteen on havaittu olevan herkin kuvaamaan ravinteiden rajoittavuutta, mineraaliravinteiden suhteen olevan seuraavaksi herkin ja kokonaisravinteiden suhteen olevan vähiten herkin. Fosforia Kiiminkijoessa ja Nuorittajoessa oli edellisvuosien tapaan runsaasti verrattuna typpeen ja siten typpi oli pääasiallinen tuotantoa rajoittava ravinne. Kokonaisravinnesuhteen mukaan huhtikuussa on fosfori voinut olla tuotantoa rajoittava tekijä Kiiminkijoessa. 7.3 Veden laadun kehitys 2-luvulla Kuvassa 7 on esitetty kesäajan keskimääräinen veden laatu vuosina 2 215 Kiiminkijoen turvetuottajien vuosittaisilla tarkkailupisteillä. Liitteessä 4 on esitetty vedenlaatutiedot vuosittaisen tarkkailun havaintopisteillä vuosittain jaksolla 1998 215. Ainepitoisuudet ovat yleensä olleet Nuorittajoessa suurempia kuin Kiiminkijoen pääuomassa. Selvin ero on ollut fosforipitoisuuksissa; Nuorittajoessa pitoisuustaso on ollut keskimäärin noin 5 µg/l, kun se Kiiminkijoessa on ollut noin 3 µg/l. Kiiminkijoen veden laadussa ei ole havaittavissa suuria muutoksia tarkastelujaksolla 2 215, mutta pitoisuuksien kehityssuunta on kuitenkin nouseva klorofylli-a:ta lukuun ottamatta (kuva 7). Nuorittajoen veden laadussa on havaittavissa samanlaiset muutokset kuin Kiiminkijoessa eli pitoisuudet ovat pääasiassa noususuuntaisia. Pitoisuuksissa on esiintynyt kuitenkin varsin paljon vuosivaihtelua, mihin vaikuttaa esimerkiksi valuntatilanne, ja vuonna 215 valumat olivat kevättulva-aikaan ja kesällä keskimääräistä suurempia (ks. kuva 2). Suomen sisävedet ovat tummuneet 199-luvun puolivälin jälkeen. Ilmiö on yleinen koko pohjoisella pallonpuoliskolla, ja sen vuoksi myös syiden ajatellaan olevan globaaleja, kuten ilmaston lämpeneminen ja vähentynyt hapan laskeuma. Lisäksi muita syitä voivat olla pistekuormitus ja maankäytön muutokset. (SYKE 214). Kiiminkijoen vesistöalueen vedet ovat ravinteikkaita ja vesistöön kohdistuu runsaasti maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen hajakuormitusta. Pistekuormituksen, johon turvetuotanto kuuluu, osuus Kiiminkijoen vuotuisesta ravinnevirtaamasta on noin 3 4 % (ks. kuva 5). Turvetuotantoalueiden päästöjen vaikutukset veden laatuun ovat kokonaisuutena vähäiset, koska Kiiminkijoen valuma-alueesta vain pieni osa (,3 %) on turvetuotannossa ja toisaalta Nuorittajoen ja Kiiminkijoen virtaamat ovat niin suuria, että turvesoilta tuleva kuormitus laimenee tehokkaasti. Omalta osaltaan turvetuotannon päästöt kuitenkin ylläpitävät ravinteikkuutta ja veden tummuutta. Kuvassa 8 on esitetty Kiiminkijoella 834-tien sillalla (K55) ja Nuorittajoen Määtänperällä (N47) otettujen näytteiden COD Mn -, kokonaisravinne- ja kiintoainepitoisuudet jaksolla 25.3.1982 3.9.215. Kiiminkijoen pisteen näytemäärä oli 396 kpl ja Nuorittajoen pisteen 179 kpl. Kiiminkijoen piste sijaitsee turvetuotantoalueiden alapuolella (Marttilansuota lukuun ottamatta) ja Nuorittajoen piste tuotantoalueiden yläpuolella. Nuorittajoella kaikkien esitettyjen pitoisuuksien kehityssuunta on nouseva, mutta Kiiminkijoella vain COD Mn :n ja lievemmin typen. 16 Copyright Pöyry Finland Oy

17 Kuva 7 Keskimääräinen kesäaikainen veden laatu Nuorittajoen Määtänperällä (N47), Nuorittajokisuulla (N) sekä Kiiminkijoella 834-tien sillalla (K55) kesä-lokakuussa keskimäärin v. 2 215. Kuvassa on esitetty myös Kiiminkijoen osalta lineaarinen trendi. Copyright Pöyry Finland Oy

18 Kuva 8 Kiiminkijoella 834-tien sillalla (K55) ja Nuorittajoen Määtänperällä (N47) otettujen näytteiden COD Mn -, kokonaisravinne- ja kiintoainepitoisuudet jaksolla 25.3.1982 3.9.215. Kiiminkijoen pisteen näytemäärä 396 kpl ja Nuorittajoen pisteen 179 kpl. Copyright Pöyry Finland Oy

8 YHTEENVETO 9 VIITTEET Kiiminkijoen vesistöalueella toteutettiin vuonna 215 turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailua vuosille 211 218 laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuoteen 215 kuului ohjelman mukaan vuosittaisen veden laadun tarkkailu. Kiiminkijoella oli vuonna 215 kuormittavaa turvetuotanto pinta-alaa 1 72 ha, josta tuotannossa oli 76 ha. Kuntoonpanossa oli 16 ha, tuotantokunnossa olevaa, muttei tuotannossa olevaa alaa oli 11 ha ja tuotannosta poistunutta alaa 24 ha. Jälkikäytössä oli 663 ha. Tarkkailukauden 215 talven, kevään ja syksyn lämpötilat olivat selvästi keskimääräistä korkeampia, mutta kesä oli tavanomaista viileämpi. Tarkkailukauden sadesumma oli 23 % tavanomaista suurempi. Kesä oli erityisen sateinen, samoin kuin tammi- ja syyskuu. Sateista johtuen Nuoritta- ja Kiiminkijoen virtaamat olivat selvästi tavanomaista suurempia. Vuonna 215 Kiiminkijoen turvesoilta vesistöön aiheutuvat päästöt olivat suurempia kuin edellisvuonna ollen vuoden 212 tasolla. Kokonaisuutena selvästi eniten kuormitusta Kiiminkijoen valuma-alueella aiheutuu luonnonhuuhtouman lisäksi maa- ja metsätaloudesta. Vuonna 214 turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu koostui yhden Kiiminkijoen pääuomassa ja kahden Nuorittajoessa sijaitsevan vuosittaisen havaintopisteen seurannasta. Kiiminkijoen ja Nuorittajoen vedet olivat humuspitoisia ja ravinteikkaita. Vesien happitilanteet olivat hyvät. Nuorittajoen vesi oli heikkolaatuisempaa kuin Kiiminkijoen pääuomassa, sillä kiintoainetta, humusta ja ravinteita sen vedessä oli enemmän. Kiiminkijoen veden laadussa ei ole havaittavissa suuria muutoksia tarkastelujaksolla 2 215, mutta pitoisuuksien kehityssuunta on kuitenkin pääosin nouseva. Nuorittajoen veden laadussa on havaittavissa samansuuntaiset muutokset kuin Kiiminkijoessa, eli pitoisuudet ovat pääasiassa noususuuntaisia. Pitoisuuksissa on esiintynyt kuitenkin varsin paljon vuosivaihtelua. Turvetuotantoalueiden päästöjen vaikutukset Nuorittajoen ja Kiiminkijoen veden laatuun ovat kuitenkin vähäiset, koska Nuorittajoen ja Kiiminkijoen virtaamat ovat niin suuria, että turvesoilta tuleva kuormitus laimenee tehokkaasti ja toisaalta valuma-alueesta vain pieni osa on turvetuotannossa. Vesistöalueen maa- ja metsätalouden ja haja-asutuksen kuormituksella sekä suovaltaisen valuma-alueen luonnonhuuhtoumalla on selvästi suurempi vaikutus Nuorittajoen ja Kiiminkijoen veden laatuun kuin turvetuotantoalueilla. Omalta osaltaan turvetuotannon päästöt kuitenkin ylläpitävät ravinteikkuutta ja veden tummuutta. Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A 126. Helsinki. Forsberg, C., Ryding, S.-O., Claesson, A. & Forsberg, A. 1978. Water chemical and/or algal assay? Sewage effluent and polluted lake water studies. Mitt. Int. Verh. Limnol. 21: 352 363. Ilmatieteen laitos 214 215. Sääpalvelu. OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu 216. Hertta-tietojärjestelmä. 8.3.216. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 215. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 216 221. Osa 1. Taustatiedot. Raportteja 128/215. Copyright Pöyry Finland Oy 19

Pöyry Finland Oy 211. Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma vuosille 211 218. Moniste. Pöyry Finland Oy 216. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu v. 215. SYKE 214. Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari 1.12.214. Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike. WSP Finland Oy 213. Kiiminkijoen uuden turvetuotannon vesistövaikutusten arvioinnin täsmentäminen ja Natura-arviointi5 Ympäristöministeriö 215. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/215. 2 Copyright Pöyry Finland Oy

Kuusisuo T. ja E. Valkola Ay Varpasuo Turveruukki Oy Alalamminsuo Vapo Oy Kallasuo Vapo Oy Isonivansuo Vapo Oy Isosuo Turveruukki Oy Vittasuo Vapo Oy " " " " " " N Lamminsuo Vapo Oy " " N47 Vainionsuo Turveruukki Oy " K55 " " " Marttilansuo Vapo Oy " " Hangassuo Vapo Oy 5 " Hakasuo Vapo Oy 1 km " Turvesuo Vuosittainen veden laadun tarkkailu Sisältää Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistoa 1/216 Sapilassuo Vapo Oy Isosuo Vapo Oy Erkansuo Vapo Oy Tarkkailusuot merkitty punaisella Liite 1. Kiiminkijoen vesistöalue

Liite 2.1 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 215 Kohde: Hakasuo, pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Oulu Koordinaatit: 72413-472423 Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: 16X1956 Purkuvesistö: Vuotonoja-Heinäjoki-Vepsänjoki-Kiiminkijoki Tarkkailuluokka: Ympärivuotinen Mittapadon valuma-alue: 246 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Sähkön- SO 4 Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintojohtavuus NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 12.11.14 3,8 3,1 1 2 19,7 63 2 16 1 6 1 7 1 1.11.-13.11. 4, 37,6 1791 84 15828 74 199,64,1 129 1 13 19 64 2 pvk1 24.11.14 4,1 1,9 7, 15,3 52 1 1 1 14.11.-2.12. 26, 24,8 698 29 7345 35 57,21 33 3 3 pvk1 8.12.14 4,7 2,3 9, 2, 1,9 99 77 79 99 1,6 3.12.-12.12. 32, 31,1 1247 48 8491 4 79,31,1 34 2,7 27 34 55 4 pvk1 16.12.14 4,6 2, 13 11, 79 3, 13.12.-18.12. 3, 29,3 872 41 7383 35 6,39 24 9 5 pvk1 8.1.15 5, 2,1 11 4, 1,6 75 15 6 55 2,6 19.12.-7.1. 23,5 26,5 4736 22 4571 21 39,2,1 14,3 11 1 48 6 pvk1 4.2.15 4,9 6, 14 9,5 85 6,7 8.1.-3.2. 21, 2,1 3575 17 4315 2 15,25 15 117 7 pvk1 18.3.15 5,6 5,7 12 5, 9,8 87 13 61 2 9 2,5 4.2.-17.3. 26,5 25,3 6395 3 6285 3 146,31,1 22,3 16 74 64 8 pvk1 31.3.15 5,5 5,9 17 8,5 97 5,3 18.3.-7.4. 3, 29,2 872 41 844 38 193,56 32 173 9 pvk1 13.4.15 4,4 3,2 11 9, 7,5 23 85 98 6 2 4 8, 8.4.-15.4. 41, 41,8 1941 9 261 94 261,9,7 69 8, 49 196 652 1 pvk1 2.4.15 4,2 2, 4, 9,6 28 9 2, 16.4.-23.4. 44, 44,7 22717 17 2567 97 167,33 75 167 11 pvk1 28.4.15 4,1 1,2 3 2 11,9 37 1 55 91 49,9 24.4.-3.5. 38, 38, 15746 74 1689 76 78,2,1 65 3,6 59 32 59 12 pvk1 11.5.15 4, 1,6 3, 13, 38 1,5 4.5.-1.5. 38, 39,4 15746 74 15358 72 1,19 62 31 13 pvk1 25.5.15 3,9 1,6 3 16,8 51 1 2,5 11.5.-24.5. 3, 29,7 872 41 16169 76 15,2 79 33 14 pvk1 1.6.15 4, 2,2 4, 2 15,3 45 99 37 92 44 1,1 25.5.-14.6. 29, 29,7 812 38 11517 54 13,19,1 46 1,7 43 21 51 15 pvk1 16.6.15 4,2 11 3 2* 13 86 8 4 3 15.6.-16.6. - - - - 1817 51 483 1,32 57 38 369 1319 16 pvk1 17.6.15 4,2 2,3 6, 2* 47 32 6 1, 17.6.-18.6. - - - - 1689 5 1,26 2 14 26 43 17 pvk1 22.6.15 4,3 3,2 1 11,9 37 46 2,7 19.6.-4.7. 29, 28, 812 38 8777 41 114,36 16 96 18 pvk1 6.7.15 4,3 5,1 1 2* 71 52 1 5 5,5 5.7.-6.7. 27, 27,9 671 32 8543 4 177,35 25 18 52 191 19 pvk1 7.7.15 4,4 5,3 1 5, 11,4 38 67 2 44 1 6 4,4 7.7.-15.7. 25, 25,5 5528 26 5821 27 125,24,1 16, 1 38 14 2 pvk1 23.7.15 5,7 12 27 7,8 67 9,2 16.7.-2.8. 27, 26,7 671 32 6426 3 313,7 17 24 21 pvk1 4.8.15 5,7 13 17 8, 1,5 1 2 15 61 5 7 8,3 3.8.-8.8. 32,5 32,9 1652 5 177 47 532,7,3 49,6 25 233 34 22 pvk1 2.8.15 5,8 24 44 8,8 1 3 66 9.8.-19.8. 25, 24,9 5528 26 6261 29 611 1,12 33 1679 23 pvk1 2.9.15 6, 22 31 8,9 1 1 12 2.8.-1.9. 22, 22,5 416 19 531 25 474,67 24 258 24 pvk1 15.9.15 6, 19 24 8,4 1 4 6,5 2.9.-17.9. 27, 26,4 4634 22 527 24 388,49 29 133 25 pvk1 29.9.15 5,8 8,1 11 13,7 1 8 2,1 18.9.-28.9. 3, 3,9 631 28 1238 58 47,55 91 16 26 pvk1 13.1.15 5,7 4,3 36 11,7 1 1 2,9 29.9.-12.1. 3, 29,7 631 28 6449 3 113,94 29 76 27 pvk1 29.1.15 4,7 4,8 6, 17, 2 2 1,5 13.1.-31.1. 34, 35,3 8247 39 7513 35 147,18 67 46 TALVI keskiarvo 4,8 3,6 12 3,3 12 58 14 66 9 1535 3, TALVI Bruttokuormitus g/ha d 34 759 33 118,3,1 32 2,1 29 6 82 keskihajonta,6 1,9 3,1 1,5 3,7 8 44 69 475 126 2, Nettokuormitus g/ha d, 18 53 KEVÄT keskiarvo 4,2 2,1 6, 5,5 9,7 29 917 77 755 1445 3,6 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 89 18689 88 162,5,4 7 5,5 55 15 275 keskihajonta,2 1, 4,4 4,9 2,2 6,9 76 3 219 1351 3,8 Nettokuormitus g/ha d, 32 199 KESÄ keskiarvo 4,8 9,4 17 5, 11 42 959 18 612 34 11 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 33 8927 42 268,5,1 35 1,1 31 73 275 keskihajonta,9 8,1 13 3, 3, 6,4 327 18 237 3255 18 Nettokuormitus g/ha d, 17 239 SYKSY keskiarvo 5,4 5,7 18 14 17 2,2 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 33 8391 39 21,5 61 7 keskihajonta,6 2,1 16 2,7 557,7 Nettokuormitus g/ha d, 44 36 VUOSI keskiarvo 4,8 6,5 14 4,3 12 41 161 52 732 2273 7, VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 37 8749 41 187,4 39 167 keskihajonta,7 6,4 11 2,7 3,2 12 415 52 331 2431 13 Nettokuormitus g/ha d, 22 131 Lisätiedot: 13.4.15 Padottaa, alavesipinta n. 32 cm v-aukon kärjen yläpuolella. Ylä- ja alavesipinnan ero n. 9 cm. 16.6., 17.6. ja 6.7. omavalvontanäytteet 2.4.15 Voimakas pyörteily, vedenkorkeutta vaikea mitata tarkkaan. Padottaa, ylä- ja alavesipinnan erotus n. 15 cm. * = liuk., ei mukana keskiarvossa 28.4.15 Padotusta noin 1 cm, kaivon oma asteikko 38 cm. Vesi pyörteilee voimakkaasti. 2.8.15 Kiintoaineen hehkutushäviö 33 mg/l. 16.6.15 Kiintoaineen hehkutushäviö 2,2 mg/l. Padotusjaksolla käytetty omaa virtaamadataa koska vesistömalli aliarvioi virtaamaa selvästi eikä = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. luotettavaa läheisen tuotantoalueen dataa ole saatavilla

Hakasuo, pvk1 Liite 2.1 l/s km 2 Valuma keskiarvo 16 näyte 6.26 14 12 mg/l 7 6 5 Kiintoaine g/ha/d 18 16 14 12 1 8 6 4 4 3 2 1 1 8 6 4 2 2 kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 5 Kokonaisfosfori g/ha/d 1,4 µg/l 22 Kokonaistyppi g/ha/d 14 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1,2 1,,8,6,4,2, 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

Liite 2.2 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 215 Kohde: Hakasuo, pvk1yp Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Kunta: Oulu Vesistöalue: Kiiminkijoki Koordinaatit: 723423-473434 Projekti: 16X1956 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka Teho Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Sähkön- Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintojohtavuus NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1yp 12.11.14 3,6 17 29 3 28,4 2 9 17 2 2 14 18 2 pvk1yp 8.12.14 5,5 4,9 43 17 6,1 81 14 53 4 3 41 3 pvk1yp 8.1.15 6,3 5,1 54 44 11,4 99 15 65 8 14 4 pvk1yp 4.2.15 6,1 5,2 57 1,9 81 32 5 pvk1yp 18.3.15 6,2 5,6 52 44 11,1 84 3 62 8 6 11 6 pvk1yp 13.4.15 4,5 7,7 19 15 6,2 97 14 58 4 1 22 7 pvk1yp 11.5.15 4, 9,3 17 15,5 1 5 17 8 pvk1yp 1.6.15 5,7 1 45 36 12,6 1 1 34 87 9 1 31 9 pvk1yp 7.7.15 6, 11 5 43 1,6 76 6 42 9 9 22 1 pvk1yp 4.8.15 4,5 15 34 28 14,8 1 8 38 1 2 15 33 11 pvk1yp 2.9.15 6,3 6,5 61 9,8 79 16 12 pvk1yp 29.9.15 4,8 11 26 16,1 1 9 15 TALVI keskiarvo 5,5 7,6 47 27 13,6 127 89 1 8725 23 keskihajonta 1,1 5,3 11 2 8,6 914 78 82 3998 13 KEVÄT keskiarvo 4,5 7,7 19 15 6,2 97 14 58 41 22 keskihajonta KESÄ keskiarvo 5,3 1 41 36 13 119 26 83 11333 24 keskihajonta 1, 3,1 17 7,5 2,5 453 17 392 321 7,9 SYKSY keskiarvo 4,8 11 26 #### 16 ##### ##### ##### #DIV/! 15 keskihajonta ### ##### #### #### #DIV/! ##### ##### ##### #DIV/! #### VUOSI keskiarvo 5,3 9, 41 29 13 1264 72 884 9125 23 keskihajonta 1, 4, 15 16 5,8 652 66 584 3945 9,4 Lisätiedot: 12.11.15 Näytteen sulfaattipitoisuus 92 mg/l. 11.5.15 Näytteen sulfaattipitoisuus 46 mg/l. 8.12.15 Kiintoaineen hehkutushäviö 6,3 mg/l. 1.6.15 Kiintoaineen hehkutushäviö 13,25 mg/l 4.2.15 Kiintoaineen hehkutushäviö 5,6 mg/l. 7.7.15 Kiintoaineen hehkutushäviö 1,6 mg/l 13.4.215 Kiintoaineen hehkutushäviö on jäänyt analysoimatta laboratorion virheen vuoksi. 4.8.15 Kiintoaineen hehkutushäviö 18,5 mg/l

Hakasuo, pvk1yp Liite 2.2 mg/l 45 Kiintoaine 4 35 3 25 2 15 1 5 pitoisuus 215 µg/l 7 Kokonaisfosfori µg/l 35 Kokonaistyppi 6 3 5 25 4 2 3 15 2 1 1 5 pitoisuus 215 pitoisuus 215

Liite 2.3 Turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailu v. 215 Kohde: Hakasuo, pvk1 tehon tarkkailu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Oulu Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: 16X1956 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: teho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % Pvk:n yläpuoli 1 pvk1yp 12.11.14 3,6 17 29 3 2 9 17 2 2 14 18 12.11.14 82 66 33 31 6 27 88 94 2 pvk1yp 8.12.14 5,5 4,9 43 17 81 14 53 4 3 41 8.12.14 53 79 88-22 45-49 77 96 3 pvk1yp 8.1.15 6,3 5,1 54 44 99 15 65 8 14 8.1.15 59 8 91 24 8 93 81 4 pvk1yp 4.2.15 6,1 5,2 57 81 32 4.2.15-15 75-5 79 5 pvk1yp 18.3.15 6,2 5,6 52 44 84 3 62 8 6 11 18.3.15-2 77 89-4 57 2 66 77 6 pvk1yp 13.4.15 4,5 7,7 19 15 97 14 58 4 1 22 13.4.15 58 42-7 12 3-3 41 64 7 pvk1yp 11.5.15 4, 9,3 17 15 17 11.5.15 83 82 33 97 8 pvk1yp 1.6.15 5,7 1 45 36 1 1 34 87 9 1 31 1.6.15 78 91 94 1-9 -6 95 96 9 pvk1yp 7.7.15 6, 11 5 43 76 6 42 9 9 22 7.7.15 52 8 88 12 67-5 84 8 1 pvk1yp 4.8.15 4,5 15 34 28 18 38 12 15 33 4.8.15 13 5 71 33 61 49 62 75 11 pvk1yp 2.9.15 6,3 6,5 61 79 16 2.9.15-238 49-39 25 12 pvk1yp 29.9.15 4,8 11 26 19 15 29.9.15 26 58 5 86 Keskiarvo TALVI 5,5 7,6 47 27 127 89 1 8725 23 TALVI 49 76 88 14 25 1 82 88 Keskiarvo KEVÄT 4,5 7,7 19 15 97 14 58 41 22 KEVÄT 58 42-7 12 3-3 41 64 Keskiarvo KESÄ 5,3 1 41 36 119 26 83 11333 24 KESÄ 15 69 86 17 31 21 77 78 Keskiarvo SYKSY 4,8 11 26 19 15 SYKSY 26 58 5 86 Keskiarvo VUOSI 5,3 9, 41 29 1264 72 884 9125 23 VUOSI 31 71 81 14 27 13 78 81 Pvk:n alapuoli Virtaamapainotettu vuosireduktio %* 1 pvk1 12.11.14 3,8 3,1 1 2 2 16 1 6 1 7 1 VUOSI 56 68 58 19 24 12 74 82 2 pvk1 8.12.14 4,7 2,3 9 2 99 77 79 99 1,6 3 pvk1 8.1.15 5, 2,1 11 4 75 15 6 55 2,6 4 pvk1 4.2.15 4,9 6, 14 85 6,7 5 pvk1 18.3.15 5,6 5,7 12 5 87 13 61 2 9 2,5 6 pvk1 13.4.15 4,4 3,2 11 16 85 98 6 2 4 8, 7 pvk1 11.5.15 4, 1,6 3 1,5 8 pvk1 1.6.15 4, 2,2 4 2 99 37 92 44 1,1 9 pvk1 7.7.15 4,4 5,3 1 5 67 2 44 1 6 4,4 1 pvk1 4.8.15 5,7 13 17 8 12 15 61 5 7 8,3 11 pvk1 2.9.15 6, 22 31 11 12 12 pvk1 29.9.15 5,8 8,1 11 18 2,1 Keskiarvo TALVI 4,8 3,8 11 3,3 192 66 9 1535 2,9 Keskiarvo KEVÄT 4,4 3,2 11 16 85 98 6 24 8, Keskiarvo KESÄ 4,8 8,8 13 5, 992 18 657 258 5,3 Keskiarvo SYKSY 5,8 8,1 11 18 2,1 Keskiarvo VUOSI 4,9 6,2 12 5,5 189 52 771 235 4,2 Lisätiedot: = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla. * laskettu AVI:n määrittelemällä tavalla painottaen pitoisuuksia alapuolella mitatuilla kuukausikeskiarvovirtaamilla

Hakasuo, pvk1 tehon tarkkailu Liite 2.3 reduktio % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kiintoaine pitoisuus mg/l 45 4 35 3 25 2 15 1 5 reduktio % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l 7 6 5 4 3 2 1 Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli reduktio % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kokonaistyppi pitoisuus µg/l 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Reduktio % Pvk:n yläpuoli Pvk:n alapuoli

Liite 2.4 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 215 Kohde: Hangassuo, la2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la2 Kunta: Oulu Vesistöalue: 6.25 Projekti: 16X1956 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Jälkihoito Koordinaatit: 7214461-346248 Mittapadon valuma-alue: 27,6 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la2 22.6.15 5,6 5 11 2 4 39 13, 2 la2 8.7.15 5,9 68 15 3 4 31 12, 3 la2 4.8.15 6,4 68 22 4 4 3 12, 4 la2 2.9.15 6,3 58 19 4 2 49 9, KESÄ keskiarvo 6,1 61 168 36 37 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 19 112 2,8 6 618 keskihajonta,4 8,7 48 99 8,8 Nettokuormitus g/ha d 2,4 51 62 Lisätiedot: 22.6.215 Kiintoaineen hehkutushäviö 27 mg/l 7.7.215 Kiintoaineen hehkutushäviö 2,2 mg/l 2.9.215 Kiintoaineen hehkutushäviö 28 mg/l Ominaiskuormituslaskennassa käytetään vesistömallin antamaa valumakeskiarvoa alueelta 6.25.

Liite 2.4 Hangassuo, la2 mg/l 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Kiintoaine pitoisuus 215 µg/l 25 Kokonaisfosfori µg/l 4 5 Kokonaistyppi 2 4 3 5 15 3 2 5 1 2 1 5 5 1 5 pitoisuus 215 pitoisuus 215

Liite 2.5 Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden tarkkailu v. 215 Kohde: Isonivansuo, kosteikko Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: kosteikko Kunta: Pudasjärvi Koordinaatit: 722684-487163 Vesistöalue: Kiiminkijoki Projekti: 16X1956 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Jälkihoito Mittapadon valuma-alue: Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 kos 18.5.15 6,3 21 48 66 3,8 14.5.-19.5. 18, 1682 2 kos 16.6.15 6,4 52 12 58* 97 18 34 92 3 kos 25.6.15 6,2 24 79 76 2, 4 kos 9.7.15 6,2 27 93 9,7 5 kos 6.8.15 6, 3 15 1 1 6,5 6 kos 3.9.15 6,1 31 16 1 3 13 KESÄ keskiarvo 6,2 31 18 58* 948 18 34 2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 23 65 2,1 1,1 19 3,5 67 386 keskihajonta,1 11 43 232 36 Nettokuormitus g/ha d 1,7 8,8 366 Lisätiedot: 16.6.15 Omavalvontanäyte 16.6.15 Kiintoaineen hehkutushäviö 66,1 mg/l * = liuk. Ominaiskuormituslaskennassa käytetään vesistömallin antamaa valumakeskiarvoa alueelta 6.62.

Isonivansuo, kosteikko Liite 2.5 mg/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kiintoaine pitoisuus 215 µg/l 18 Kokonaisfosfori µg/l 14 Kokonaistyppi 16 14 12 12 1 1 8 8 6 4 6 4 2 2 pitoisuus 215 pitoisuus 215

Liite 2.6 Kiiminkijoen turvesoiden päästötarkkailu 215 Kohde: Vittasuo, hi1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Haihdutus-imeytys Kunta: Pudasjärvi Vesistöalue: 6.62 Projekti: 16X1956 Koordinaatit: 7229146-3491442 Purkuvesistö: Kiiminkijoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 168,3 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 hi1 16.6.15 6,8 3 6 11* 96 21 3 1 11 1.6.-15.6. - 396 27 696 1,4,3* 22 4,9 72 255 2 hi1 25.6.15 6, 32 31 12 73 2 23 2 2 5,3 16.6.-3.6. 3, 631 41 422 29 799,8,3 18,5,6 55 132 3 hi1 9.7.15 6,1 37 36 16 83 2 6 3 2,4 1.7.-31.7. 24,5 3635 25 343 21 669,7,3 15,4,1 54 43 4 hi1 6.8.15 6,2 38 52 23 44 2 3 4 7 1 1.8.-31.8. 27,5 4852 33 2199 15 496,7,3 5,7,3, 61 131 KESÄ keskiarvo 6,3 34 45 17 74 2, 61 325 7,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 388 21 637,8,3 14,,9 6 122 keskihajonta,4 3,9 14 5,6 221, 1 147 4, Nettokuormitus g/ha d,4 4,4 13 Lisätiedot: Ei virtaamamittausta, virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä * = liuk., ei mukana keskiarvossa 16.6.215 Omavalvontanäyte 21.5.215 Tulvanäyte pumppausaltaan patolaitteelta: ph 6,1, COD Mn 26 mg/l, kok.p 35 µg/l, kok.n 88 µg/l, kiintoaine 5,5 mg/l =pitoisuus alle määritysrajan, laskennoissa käytetty määritysrajaa

Liite 2.6 Vittasuo, hi1 l/s km 2 Valuma 6.62 45 näyte mg/l 12, Kiintoaine g/ha/d 3 4 1, 25 35 8, 2 3 25 6, 15 2 4, 1 15 2, 5 1 5, kuormitus 215 pitoisuus 215 µg/l 7 Kokonaisfosfori g/ha/d 1,6 µg/l 12 Kokonaistyppi g/ha/d 25 6 5 4 3 2 1 1,4 1,2 1,,8,6,4,2 1 8 6 4 2 2 15 1 5, kuormitus 215 pitoisuus 215 kuormitus 215 pitoisuus 215

Liite 2.7 Kiiminkijoen turvesoiden päästötarkkailu 215 Kohde: Vittasuo, hi1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Haihdutus-imeytys Kunta: Pudasjärvi Vesistöalue: 6.62 Projekti: 16X1956 Koordinaatit: ap: 7226121-491273, yp: 7226199-491219 Purkuvesistö: Tarkkailuluokka: Teho Mittapadon valuma-alue: Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % hi yläpuoli 1 hi1 yp 25.6.15 6,2 33 65 32 95 7 45 4 6 6, 25.6.15 3 52 63 23 71 49 52 12 2 hi1 yp 9.7.15 6,2 38 65 34 1 1 1 98 5 1 7,1 9.7.15 3 45 53 25 8 94 41 66 3 hi1 yp 6.8.15 6,3 38 59 35 1 3 31 24 4 4 6,2 6.8.15 12 34 66 94 99-7 -61 Keskiarvo KESÄ 6,2 36 63 34 1117 16 128 47 6,4 KESÄ 1,8 37 5 4 88 92 3 8,3 hi alapuoli 1 hi1 25.6.15 6, 32 31 12 73 2 23 2 2 5,3 2 hi1 9.7.15 6,1 37 36 16 83 2 6 3 2,4 3 hi1 6.8.15 6,2 38 52 23 44 2 3 4 7 1 Keskiarvo KESÄ 6,1 36 4 17 667 2 11 33 5,9 Lisätiedot: = alle määritysrajan. Keskiarvoon laskettu määritysrajalla.

Vittasuo, hi1 Liite 2.7 reduktio % 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8 Kiintoaine pitoisuus mg/l 12, 1, 8, 6, 4, 2,, reduktio % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l 7 6 5 4 3 2 1 Reduktio % hi yläpuoli hi alapuoli Reduktio % hi yläpuoli hi alapuoli reduktio % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kokonaistyppi pitoisuus µg/l 14 12 1 8 6 4 2 Reduktio % hi yläpuoli hi alapuoli

Liite 3 Näytteenotto ja analyysit: Nab Labs Oy Veden laatu Kiiminkijoen turvetuottajien yhteistarkkailun vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä vuonna 215 Havaintopaikka Tunnus Otto- Otto- t O 2 ph S-joht. Kiinto- Väri COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NH 4 -N NO 3 -N Fe Klorofylli-a Näkö- Kok. pvm syv. aine NO 2 -N syvyys syvyys m C mg/l kyll% ms/m mg/l mg/lpt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m m Kiiminkijoki MTS-8341 K55 27.4.215 1, 1,9 11 77 5,8 1,7 5,3 16 22 26 1 45 7, 43 1,8 Nuorittajoki jokisuu N 27.4.215 1, 1,7 1 74 5,4 1,5 3,9 16 22 32 13 45 14 35 1 1,8 2, Nuorittajoki Määtänperä N47 27.4.215,7 1,7 9,6 69 5,3 1,4 3,7 15 22 25 1 41 1 28 1 1,8 1,5 Kiiminkijoki MTS-8341 K55 8.7.215,5 16 7,8 79 6,3 2,4 7,3 24 27 37 14 6 9, 8, 2 6 12,5 1, Nuorittajoki jokisuu N 8.7.215,5 15 7,8 78 6,1 2,3 12 33 33 48 28 72 7, 1 4 5 11,4 1, Nuorittajoki Määtänperä N47 9.7.215 1, 15 7,2 71 6,1 2,1 7,6 3 32 52 25 71 9, 4, 3 6 11,4 2, Kiiminkijoki MTS-8341 K55 6.8.215,5 17 7,1 74 6,4 2,6 8,2 24 3 48 15 64 7, 13 2 7 5,2,5 1, Nuorittajoki jokisuu N 6.8.215,5 17 7,1 73 6,1 2,5 11 3 36 71 32 77 8, 14 4 5 4,7,4 1, Nuorittajoki Määtänperä N47 6.8.215 1, 16 6,5 66 5,9 2,2 14 33 37 68 29 73 6, 6, 3 9 3,7,3 2, Kiiminkijoki MTS-8341 K55 3.9.215,8 13 8,4 79 6,7 3, 11 25 26 56 23 62 13 25 4 6,9,3 1,4 Nuorittajoki jokisuu N 3.9.215,5 12 7,9 73 6,3 2,5 13 27 32 74 3 74 14 8, 4 6,7,2 1, Nuorittajoki Määtänperä N47 3.9.215,9 11 7,3 66 5,8 2,1 9,9 24 35 53 17 78 13 < 2 3 1 4,1,2 1,7

Liite 4 Veden laatu Kiiminkijoen vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä kesä syyskuussa v. 1998 215 (v. 214 touko-syyskuu) O 2 Havainto- Vuosi n ph S-joht. Väri COD Mn Kiinto- Fe Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Kloropiste aine fylli-a mg/l kyll. % ms/m mg/l Pt mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l N47 1998 5 7,8 77 5,9 2,6 242 3 13 3251 54 18 598 24 3,8 1 1999 4 8,8 84 6,6 3,5 172 18 2,6 286 46 18 532 27 7, 1 2 5 8,1 79 6,6 3,1 248 26 1 3766 54 17 764 11 11 18 21 5 9,2 89 6,8 3, 187 17 6,3 3272 46 17 637 16 8,6 14 22 4 8,2 83 7, 3,8 191 15 2,6 368 45 2 584 7, 7, 7,3 23 4 9,1 96 6,9 4, 181 18 3,8 3224 49 23 556 13 4,5 9,2 24 4 8,4 77 6,5 3,1 225 25 8,1 33 49 2 55 22 6,7 8,3 25 3 8, 77 6,2 3,1 217 25 5,8 2933 53 18 56 1 7,3 14 26 3 9,7 9 6,9 4,3 175 15 6,4 2667 52 15 453 5,3 27 19 27 3 8,8 83 6,3 2,7 258 26 8, 3267 46 19 617 7, 52 6,5 28 3 9,4 82 6,2 2,4 192 23 5,1 2756 36 12 64 < 5 16 7,6 29 3 9,5 83 6,5 2,6 28 26 7,3 2467 4 11 63 7 37 12 21 3 7,8 77 6,5 2,7 185 26 8,5 2833 44 13 7 < 5 < 5 8,4 211 3 7, 72 6,5 2,8 232 26 15 3733,3 56 18 763 6,5 21 13 212 3 8,2 81 6,3 2,5 283 31 11 3 633 51 13 73 < 5 13 8,3 213 3 8,6 83 6,9 3,8 247 2 7,9 3 5 57 21 673 1 6,3 13 214 3 7, 68 5,9 2,1 29 35 11 3 533 58 24 74 5, 11 6,3 215 3 7, 68 5,9 2,1 29 35 11 3 533 58 24 74 3,7 9,3 6,3 keskiarvo 8,4 8 6,5 3, 223 24 7,9 3 197 5 18 635 12 15 11 N 1998 11 8, 78 6, 2,6 247 31 9,4 2 998 55 2 666 43 7,8 9,8 1999 1 8,7 86 6,6 3,8 182 2 4,1 3 46 46 17 461 17 8,4 12 2 11 8,1 79 6,6 3,3 254 26 6,7 4 51 52 21 693 36 6,7 14 21 11 8,9 89 6,8 3,1 176 16 3,8 2 898 38 15 579 18 8,3 9,9 22 1 8,5 87 6,9 4, 182 16 3, 3 236 44 21 593 17 7,1 9,5 23 1 8,2 82 6,8 3,9 187 19 4,8 3 533 46 19 618 34 6,2 9,4 24 4 8,8 83 6,7 3,2 217 26 6,3 3 467 5 21 485 37 8,5 7,1 25 3 8,6 83 6,6 3,3 177 23 6,4 3 167 47 17 47 23 5,3 7,9 26 3 8,3 8 6,9 4,8 167 14 3,1 2 8 48 15 37 35 11 9,2 27 3 9,3 9 6,4 2,9 25 28 6,5 3 233 45 19 63 19 33 6,4 28 3 9,5 85 6,3 2,6 2 26 6, 3 52 38 16 633 1 12 11 29 3 9,5 8 6,5 2,7 2 28 4,9 2 667 41 13 667 12 15 5,1 21 3 7,7 77 6,5 2,7 183 28 12 2 733 64 3 65 < 5 < 5 8,9 211 3 7,2 76 6,6 2,9 245 28 11 3 9 53 19 713 13 15 4,8 212 3 8, 81 6,4 2,6 267 3 6,6 2 8 43 11 643 < 5 25 11 213 3 8,6 85 7, 3,5 247 21 6,5 3 4 46 17 59 7, 5, 9,9 214 3 7,6 75 6,2 2,4 3 34 12 4 333 64 3 743 15 11 7,3 215 3 7,6 75 6,2 2,4 3 34 12 4 333 64 3 743 11 1 7,3 keskiarvo 8,4 82 6,6 3,2 221 25 7, 3 314 49 19 67 22 11 8,9 K55 1998 8 8,4 84 6,3 3,2 224 27 5,4 2 35 37 14 66 47 8,8 7,6 1999 8 9,1 91 6,8 3,3 141 16 2,3 1 656 28 7,3 435 17 3,4 7,5 2 8 8,5 83 6,7 3,2 177 21 4, 2 732 35 12 58 22 4,4 7,9 21 5 9,7 96 6,9 3,1 141 16 3, 1 91 29 8,6 478 5, 6,8 6,8 22 4 9,2 95 7,2 3,5 15 15 2, 1 855 34 11 478 5, 2,8 5,7 23 8 9,4 95 7, 3,6 123 16 1,7 1 819 28 9,1 479 21 3,1 5,8 24 8 8,7 87 6,8 3,4 159 21 3, 2 133 31 1 473 28 5, 6,8 25 7 8,7 87 6,9 3,5 163 18 3,2 2 3 9,3 454 14 3, 6,3 26 4 9,3 95 7,1 3,6 125 16 1,9 1 6 26 5,8 448 7,3 4, 5,3 27 3 8,9 87 6,6 3,4 183 22 3,5 2 67 3 11 51 17 31 5,8 28 3 9,7 88 6,5 2,7 192 23 3,6 2 119 29 1 593 8,5 12 6,1 29 3 1, 88 6,7 3, 167 22 3,2 1 9 29 6,7 523 9, 15 4,9 21 3 7,9 79 6,7 2,9 133 22 4,5 2 267 32 8,3 597 < 5 17 4,7 211 3 7,6 81 6,7 3, 172 22 4,6 2 367 32 8,7 573 1 1 6,2 212 3 8, 82 6,6 2,8 28 25 5,2 2 67 31 5, 577 < 5 21 7,3 213 3 8,9 9 6,9 3,4 183 18 2,9 2 333 29 12 493 12 5, 6,7 214 3 7,8 77 6,5 2,7 243 28 8,8 3 1 47 17 62 11 5, 8, 215 3 7,8 77 6,5 2,7 243 28 8,8 3 1 47 17 62 15 1 8, keskiarvo 8,7 87 6,7 3,2 174 21 4, 2 169 32 1 533 16 9,2 6,5

Liite 5 1 Kuokkasuon pohjavesitarkkailun yhteenveto 215 Vapo Oy:llä on käynnistymässä turvetuotantohanke Pudasjärven Kuokkasuolla. Kuokkasuon tuotantoalue sijoittuu eteläreunaltaan lähimmillään noin 15 m etäisyydelle Vaanaharju-Kiviharjun pohjavesialueesta (kuva 1, liite 2). Kuva 1. Kuokkasuon sijainti. Kuokkasuon alueella ja sen eteläpuolella on tehty pohjavesiselvitys v. 213 (Pöyry Finland Oy 213). Selvityksen yhteydessä asennettiin pohjavesiputkia ja laadittiin myös tuotantotoiminnan aikainen pohjavesitarkkailuohjelma. Ohjelman mukaan pohjavesipinnat mitataan neljän kuukauden välein esimerkiksi maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Tarvittaessa seurantaa tihennetään. Taulukossa 1 on esitetty seurattavat pisteet. Putkikortit ilmenevät liitteestä 1 ja tarkkailupisteiden sijainti liitteestä 2. Taulukko 1. Tarkkailuohjelma. Piste Koordinaatit (YKJ) Tarkkailutiheys ja ajankohdat p i (maalis, kesä, syys, joulu) 11 7226986 3489986 4 krt/v 13 7226739 349242 4 krt/v 14 722692 349273 4 krt/v 16 7226782 349668 4 krt/v Kaivo Ka21 (Rn:o 37:28) 722641 348963 4 krt/v Kaivo Ka22 (RNo:37:34) 7226327 34898 4 krt/v Kaivo Ka23 (Rn:o 37:33) 7226422 3489768 4 krt/v

2 Tuotantotoiminnan aikainen tarkkailu on aloitettu kesällä 215. Tuotantotoimintaa (tai uusia kuivatustoimenpiteitä) ei ole ollut vielä 215. Vuosina 213-214 seurantaa on tehty vain kerran vuodessa (ennakkoseuranta). Seurannan tulokset raportoidaan vuosittain asiantuntijan toimesta Kiiminkijoen yhteistarkkailun yhteydessä. Tarkkailutulokset Pohjavesitarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 2 ja kuvassa 1. Pohjaveden korkeuksissa ei ole tapahtunut tarkkailun aikana merkittäviä muutoksia. Kuvasta ilmenee että Pikku Leppilammen rannalla sijaitsevien asuinkiinteistöjen (vapaa-ajan kiinteistöt) alueella vesipinta on selvästi ylempänä kuin Kuokkasuon alueella. Pohjaveden virtaussuunta on Kuokkasuon eteläosassa pohjoiseen. Vaanaharjun suunnassa virtaus kääntyy etelän suuntaan kohti Pikku Leppilampea Heteniemen alueella. Pohjaveden virtaussuunta harjun ydinosalla on pääosin länsi-luoteen -suuntaan. Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella näyttää myös siltä että Kiviharjun ja Haapamaan välillä on vedenjakaja. Pohjaveden virtauskuva ilmenee liitteestä 2. Taulukko 2. Pohjaveden korkeushavainnot. Pvm. Pp/mitta N6 Pp/mitta N6 Pp/mitta N6 Pp/mitta N6 Pp/mitta N6 Pp/mitta N6 Pp/mitta N6 18,34 11 18,72 13 17,68 14 19,39 16 112,8 Kaivo Ka21 111,74 Kaivo Ka22 112,43 Kaivo Ka23 12.6.213 1,35 16,99 1,3 17,42,89 16,79 1,33 18,6 1,55 11,53 1,44 11,3 2,7 19,73 12.6.214 1,17 17,17 1,28 17,44,76 16,92 1,27 18,12 1,62 11,46 1,46 11,28 2,7 11,36 6.1.214 1,38 16,96 1,42 17,3,88 16,8 1,45 17,94 1,87 11,21 1,69 11,5 2,34 11,9 2.7.215 1,17 17,17 1,3 17,42,76 16,92 1,26 18,13 1,52 11,56 1,33 11,41 1,95 11,48 13.1.215 1,23 17,11 1,34 17,38,76 16,92 1,31 18,8 1,61 11,47 1,42 11,32 2,8 11,35 24.11.215 1,19 17,15 1,32 17,4,74 16,94 1,28 18,11 1,57 11,51 1,4 11,34 2,3 11,4 Kuva 2. Pohjaveden korkeudet 213-215. Kuokkasuon pohjavesitarkkailua jatketaan v. 216 ohjelman mukaan.

3 Oulussa 18.4.216 Pöyry Finland Oy / Ympäristöpalvelut FM Pekka Keränen maaperägeologi FM Tapio Leppänen ympäristögeologi johtava asiantuntija Viitteet Pöyry Finland Oy 213. Kuokkasuon pohjavesiselvitys. 16X16485, 25.6.213. Vapo Oy. Liitteet: 1. Putkikortit 2. Tarkkailupistekartta

PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Pöyry Finland Oy Vapo Oy, Kuokkasuo Pudasjärvi 11 Y 7226986 X 3489986 Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 5 1,35 m 16,99 +mmpy 12.6.213 Siivilän rakoleveys,3 mm Maanpinnan korkeus 17,29 + mmpy Putken yläpään korkeus 18,34 + mmpy Putken alapään korkeus 13,34 + mmpy Putken kokonaispituus 5, m Muita havaintoja 3, 2, m m Muoviputki, "sähkömies" m m m m Asennus päivämäärä: 31.5.-4.6.213 m Asentanut: Aarne Käkelä POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 18,34 5, Huom.,-2,3 Tv 2,3-4,5 sihk EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) 1 VARSIPUTK I; 3, mp+ 17,29 pv+ 16,99 Nä 2, m 2,5 m 4, m 2 Karttapiirros pisteen sijainnista 3, 2, 1, ######,,, pp+ 18,34,5 ###### 1,5 3 1,5 1,5 mp+ 17,29,3 ###### 1,35 1,35 1,35 pv+ 16,99,2 ###### 5, 5, 5, pohja+ 13,34,1 4 ; 2, 25-27 SrMr 3, 2,, 12,3 Ramboll, Tieliikelaitos, pohja+ Suomen malmi 5 13,34 Geokeskus

PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Pöyry Finland Oy Vapo Oy, Kuokkasuo Pudasjärvi 12 Y 7227273 X 349118 Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 5 2,64 m 14,96 +mmpy 12.6.213 Siivilän rakoleveys,3 mm Maanpinnan korkeus 16,66 + mmpy Putken yläpään korkeus 17,6 + mmpy Putken alapään korkeus 13,8 + mmpy Putken kokonaispituus 3,8 m Muita havaintoja 1,8 2, m m Muoviputki, "sähkömies" m m m m Asennus päivämäärä: 31.5.-4.6.213 m Asentanut: Aarne Käkelä POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 17,6 3,8 Huom.,-1,9 Tv 1,9-4, HHk EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) 1 VARSIPUTK I; 1,8 mp+ 16,66 Nä 1,5 m 3, m Karttapiirros pisteen sijainnista 3, 2 2, 1, ######,,, pp+ 17,6,5 ######,94,94,94 mp+ 16,66,3 ###### 2,64 2,64 2,64 pv+ 14,96,2 ###### 3,8 3,8 3,8 pohja+ pv+ 14,96 ; 13,8,1 2, 3 25-27 SrMr 1,8 2,, 12,3 Ramboll pohja+, Tieliikelaitos 13,8, Suomen malmi 4 Geokeskus

PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Pöyry Finland Oy Vapo Oy, Kuokkasuo Pudasjärvi 13 Y 7226739 X 349242 Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 5 1,3 m 17,42 +mmpy 12.6.213 Siivilän rakoleveys,3 mm Maanpinnan korkeus 17,85 + mmpy Putken yläpään korkeus 18,72 + mmpy Putken alapään korkeus 15,22 + mmpy Putken kokonaispituus 3,5 m Muita havaintoja 1,5 2, m m Muoviputki, "sähkömies" m m m m Asennus päivämäärä: 31.5.-4.6.213 m Asentanut: Aarne Käkelä POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 18,72 3,5 Huom.,-,5 Tv,5-3,5 (si)hk VARSIPUTK EI I; 1,5 mp+ Nä KYLLÄ 17,85 1, m 1 PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) pv+ 17,42 Karttapiirros pisteen sijainnista 3, 2 2, 1, ######,,, pp+ 18,72,5 ######,87,87,87 mp+ 17,85,3 ; ###### 1,3 1,3 2, 1,3 pv+ 17,42,2 ###### 3,5 3,5 3,5 pohja+ 15,22,1 3 pohja+ 15,22 25-27 SrMr 1,5 2,, 12,3 Ramboll, Tieliikelaitos, Suomen malmi 4 Geokeskus

PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Pöyry Finland Oy Vapo Oy, Kuokkasuo Pudasjärvi 14 Y 722692 X 349273 Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 5,89 m 16,79 +mmpy 12.6.213 Siivilän rakoleveys,3 mm Maanpinnan korkeus 16,91 + mmpy Putken yläpään korkeus 17,68 + mmpy Putken alapään korkeus 13,48 + mmpy Putken kokonaispituus 4,2 m Muita havaintoja 2,2 2, m m Muoviputki, "sähkömies" m Huom! Suon vetisyyden takia tehty käsi- m kairauksella. m m Asennus päivämäärä: 31.5.-4.6.213 m Asentanut: Aarne Käkelä POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 17,68 4,2 Huom.,-3,6 Tv 3,6-> kivennäismaa (e.p.s.) EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) 1 VARSIPUTK I; 2,2 mp+ 16,91 pv+ 16,79 2 Karttapiirros pisteen sijainnista 3, 2, 1, ######,,, pp+ 17,68,5 ######,77 3,77,77 mp+ 16,91,3 ######,89,89;,89 pv+ 16,79,2 2, ###### 4,2 4,2 4,2 pohja+ 13,48,1 4 pohja+ 13,48 25-27 SrMr 2,2 2,, 12,3 Ramboll, Tieliikelaitos, Suomen malmi 5 Geokeskus

PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Pöyry Finland Oy Vapo Oy, Kuokkasuo Pudasjärvi 15 Y 7227118 X 349314 Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 5 1,49 m 16,27 +mmpy 12.6.213 Siivilän rakoleveys,3 mm Maanpinnan korkeus 16,68 + mmpy Putken yläpään korkeus 17,76 + mmpy Putken alapään korkeus 14,66 + mmpy Putken kokonaispituus 3,1 m Muita havaintoja 1,1 2, m m Muoviputki, "sähkömies" m Huom! Suon vetisyyden takia tehty käsi- m kairauksella. m m Asennus päivämäärä: 31.5.-4.6.213 m Asentanut: Aarne Käkelä POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 17,76 3,1 Huom.,-2, Tv 2,-> kivennäismaa (e.p.s) EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) 1 VARSIPUTK I; 1,1 mp+ 16,68 pv+ 16,27 Karttapiirros pisteen sijainnista 3, 2 2, ; 2, 1, ######,,, pp+ 17,76,5 ###### 1,8 1,8 1,8 mp+ 16,68,3 ###### 1,49 1,49 1,49 pv+ 16,27,2 ###### 3,1 3,1 3,1 pohja+ 14,66,1 3 pohja+ 14,66 25-27 SrMr 1,1 2,, 12,3 Ramboll, Tieliikelaitos, Suomen malmi 4 Geokeskus

PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Pöyry Finland Oy Vapo Oy, Kuokkasuo Pudasjärvi 16 Y 7226782 X 349668 Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 5 1,33 m 18,6 +mmpy 12.6.213 Siivilän rakoleveys,3 mm Maanpinnan korkeus 18,3 + mmpy Putken yläpään korkeus 19,39 + mmpy Putken alapään korkeus 15,89 + mmpy Putken kokonaispituus 3,5 m Muita havaintoja 1,5 2, m m Muoviputki, "sähkömies" m m m m Asennus päivämäärä: 31.5.-4.6.213 m Asentanut: Aarne Käkelä POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 19,39 3,5 Huom.,-1,5 Tv 1,5-3,5 KSi EI VARSIPUTK I; 1,5 Nä KYLLÄ 1, m 1 mp+ 2, m 18,3 PVC PEH RAUTA pv+ 18,6 syvyys putken päästä (m) Karttapiirros pisteen sijainnista 3, 2 2, 1, ######,,, pp+ 19,39,5 ###### 1,9 1,9 1,9 mp+ 18,3,3 ; ###### 1,33 1,33 2, 1,33 pv+ 18,6,2 ###### 3,5 3,5 3,5 pohja+ 15,89,1 3 pohja+ 15,89 25-27 SrMr 1,5 2,, 12,3 Ramboll, Tieliikelaitos, Suomen malmi 4 Geokeskus

PUTKIKORTTI Tutkimuksen numero Tutkimuspaikka Havaintoputken numero Pöyry Finland Oy Vapo Oy, Kuokkasuo Pudasjärvi 17 Y 722729 X 349648 Pohjaveden korkeustiedot Putken päästä Merenpinnasta Päiväys Putkityyppi PVC 5 1,34 m 16,61 +mmpy 12.6.213 Siivilän rakoleveys,3 mm Maanpinnan korkeus 17,1 + mmpy Putken yläpään korkeus 17,95 + mmpy Putken alapään korkeus 12,95 + mmpy Putken kokonaispituus 5, m Muita havaintoja 3, 2, m m Muoviputki, "sähkömies" m m m m Asennus päivämäärä: 31.5.-4.6.213 m Asentanut: Aarne Käkelä POHJATULPPA KYLLÄ Yhtiö: Kairaustiedot pp+ 17,95 5, Huom.,-2,3 Tv 2,3-5, sihk EI KYLLÄ PVC PEH RAUTA syvyys putken päästä (m) 1 VARSIPUTK I; 3, mp+ 17,1 pv+ 16,61 Nä 1,5 m 2,5 m 4, m 2 Karttapiirros pisteen sijainnista 3, 2, 1, ######,,, pp+ 17,95,5 ######,94 3,94,94 mp+ 17,1,3 ###### 1,34 1,34 1,34 pv+ 16,61,2 ###### 5, 5, 5, pohja+ 12,95,1 4 ; 2, 25-27 SrMr 3, 2,, 12,3 Ramboll, Tieliikelaitos, pohja+ Suomen malmi 5 12,95 Geokeskus

12 (w+14,96 12.6.213) 15 (w+16,27, 12.6.213) 17 11 (w+16,61, 12.6.213) w+17,15 14 w+16,94 16 13 w+18,11 w+17,4 Ka21 w+11,51 Ka23 w+11,4 Ka22 w+11,34 VAANAHARJU-KIVIHARJU 11 615 23 MERKINNÄT: Liite 2 Pohjavesialueen raja Pohjaveden varsinainen muodostumisalue Pohjaveden virtaussuunta Tutkittu vedenottamopaikka Pohjavesiputki Kaivo Tuotantoalue Tarkkailu Vapo Oy: 5m Pohjavesiputki, w+24.11.215 (N6) Talousvesikaivo 1:1

Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A FI-9571 Oulu Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 62595-6 Puh. 1 33 28 www.poyry.fi Päiväys 18.5.216 Sivu 1 (1) Asia Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailu v. 215 Toimitamme ohessa Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailuraportin vuodelta 215. Oulussa 18.5.216 Pöyry Finland Oy FM Ari Nikula Jakelu: Vapo Oy, Oulu Vapo Oy, Jyväskylä Turveruukki Oy Velj.Valkola Ay Oulun seudun ympäristövirasto Oulunkaaren ympäristöpalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus